Mutta TODISTA n�m� laskelmani V��R�KSI, mik�li ET siihen pysty, USKO
MINUN LASKELMANI OLEVAN TOTTA! V��r�ksi todistamiseen RIITT��, jos
voit osoittaa, ETTEI avaruus ole kaikkialla "EUKLIDISTA"(3D), mutta
siihen ei edes EINSTEIN pystynyt...
Aloitan TUTULLA laskulla: Montako FOTONIA tulee er�ist� kohteista, ja
MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
sekunnissa/ silm�nsolu! Mustaa taustaa vasten! K�yt�nn�ss� tavallinen
valo on muutamassa 10 000 kpl/s arvossa
AURINGOSTA:
S�teilyteho: P = 3,9*10^26 W
Et�isyys: R = 1,5*10^11 m
Keltaisen fotonin energia:
Efot = h*c/L = 6,626036*10^-34 * 3*10^8/570*10^-9 J = 3,49*10^-19 J
Aet�isyys = 4*pi*R^2 = 4*pi*(1,5*10^11)^2 m^2 = 2,827*10^23 m^2
Asilm�solu = 10^-12 m^2
Itse fotonien lukum��r� lasketaan siten, ett� fotonitehoarvo saavutetaan
kappaleen kokoisella rypp��ll� ja se peilataan silm��n...
Kappaleen(auringon) koko silm�n pinnassa, linssi s�de b = 5 mm
A/a = B/b
=> 1,5*10^11 m/(2*6,96*10^8 m) = 10^-2 m/b
b = 1,392*10^9 m/(1,5*10^11 m)*(10^-2 m)
b = 9,28*10^-5 m
Kappaleen(auringon) koko 65cm:n k�dell�?
A/a = B/b
=> (1,392*10^9 m)/(1,5*10^11 m) = 0,65 m/b
b = 6,032 mm
Nyt itse kohde on t�m�n mittainen, MUTTA varsinaista KESKITTYMIST� t�st�
alueesta yhteen silm�n soluun EI tapahdu, se vain n�kyy tuolla
halkaisijalla!
VOIDAAN k�ytt�� siis suoraan Asilm�solu alaa(10^-6 m)^2, jossa katsotaan
kuinka paljon yksitt�iseen soluun tulee valoa! JOS kohde onkin
erikokoinen, voitaisiin eri alalla vain laskea mahdollisesti KOKO
kohteen saama fotonim��r�...
JOS kappaleen koko on verrannolla pienempi(kaukainen t�hti) kuin
silm�nsolu, silm�nsoluun kuitenkin tulee fotoneja m��r�, jonka
pienenetynyt luku ilmaisee... Silloin Asilm�solu on VERRANNOLLA saatu
luku, mutta se siis osuu 10^-12 m^2 alueelle, joka t�ss� on oletettu
silm�solun kooksi...
Arvo on hieman pienempi, koska kyseess� ei ole neli� vaan ympyr�...
x = (pi*1^2)/2^2 = 0,785398163
X = P/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu = 3 952 271 748 kpl/s eli noin 4 mrd/s
Y = X*x = 3 104 196 971 kpl
Ehk� tarkemmpi mittaus paljastaisi arvon olevan pi*10^9 kpl?
JOS katsotaan kuinka paljon KOKONAISUUDESSAAN tulee silm��n fotoneja?
Asilm�solu = (9,28*10^-5 m)^2
X = Paurinko/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu = 3,141815255*10^13 kpl/s
Y = X*x = 2,467575931*10^13 kpl/s
Kohde ei ole "pistem�inen", mutta siis peilautuu silm�lle tietyn
kokoisena! Muu osa siis n�ytt�ytyy "pime�n�", tosin ilmakeh� p�iv�ll�
heijastaa osan s�teist�, ja siksi ilmakin n�ytt� kirkkaalta p�iv�ll�...
Ent�p� KUU? Kuu heijastaa auringon s�teit�, ja heijastumisen on oletettu
t�ss� olevan 100%:sta!
Auringon s�teilyenergia KUUN pinnalla:
Pkuu = 3,9*10^26/Aet�isyys * Akuu
Pkuu = 3,9*10^26/(4*pi*(1,5*10^11)^2)*2*pi*1738200^2 W
Pkuu = 2,618*10^16 W
Fotoneja per silm�n solu?
Aet�isyys = 4*pi*384 400^2 nm^2
X = Pkuu/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu =
X = Pkuu = 40 483 kpl/s
Kuun peilausyht�l�:
A/a = B/b
3844000000 m/(2*1738200m) = 10^-2 m/b
b = 3476400/(384400000)*10^-2 m = 9,043704475*10^-5 m
Asilm�solu = (9,044*10^-5 m)^2
X = Pkuu/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu =
X = 330 415 428 kpl/s
Y = x*X = 2,595*10^8 kpl/s
ELi arviolta sata tuhatta kertaa suurempi on auringon
s�teilym��r� verrattuna kuuhun!
Kuinka paljon sitten 1 cm^2 kokoisen kynttelik�n kynttil�st�, joka on
100 metrin p��ss�?
P = 10 W
X = 10/(4*pi*100^2*3,49*10^-19)*10^-12 kpl/s = 228 kpl/s
Y = X*x = 179 kpl !
Koko alueelta samoin verrannolla... Vrt. kuun 40 200 kpl/s
Ilmeisesti siis kuitenkaan KUU EI heijasta niin suurta prosenttia kuin
oli oletettu, vaan paljon pienemm�n prosentin, muu imeytyy, muuten ei
noin suurta eroa kynttelikk��n voine selitt��?
Mit��n "alasuhde" fokusoitumista ei tapahtune, sill� k�ytetyt tehot ovat
absoluuttisia ja "pistem�isi�"
Mutta viel� voi olla virhett�kin - SEN KUN L�YD�TTE!!!
Lasketaan viel�, mik� ET�ISYYS on T�HDELLE n�kymisen raja, oletetaan
saavamme 100 fotonia/sekunnissa, ilman ympyr�py�ristyst�:
100 = P/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu
Asilm�soluksi OLETETAAN se 10^-12 m^2, vaikkapa itse kohde voi
verrannolla olla paljon pienempikin!
100 kpl/s = 3,9*10^26/(4*pi*R^2*3,49*10^-19)*10^-12 kpl/s
R^2 = 3,9*10^26/(100*3,49*10^-19)*10^-12
R^2 = 1,117457851*10^31 m^2
R = 3,3428787*10^15 m
R = 129 valop�iv��!
Tuohon sopii t�hti�, 12 kpl ikosaedrilla 12 valop�iv�n v�lein:
X = 12*1^2 + 12*2^2 + 12*3^2 ...
X = 4*n^3 + 6*n^2 + 2*n = 4*129^3+6*129^2 +2*129 = 8 686 860 kpl t�hti�!
Jos metrin p��h�n tekisi mittatikun, kuinka kaukana kohteet olisivat?
A = 4*pi* 1m^2/x^2 = 8 686 860 kpl
x = 831
1m/831 = 1,2 mm eli suht l�hell� toisiaan!
Ihan noin t�ysi TAIVAS ei kuitenkaan liene?
Voidaan nimitt�in PARALLAKSEILLA laskea, ett� n�kyv�t, meid�n silmiemme
aallonpituuksia EMISSIOIVAT t�hdet alkavat vasta noin 39 valop�iv�n
tienoilla! Mutta SUUREN EP�ILYKSEN parallaksin mittaamista kohtaan
ylip��ns� heit�n: Kuinka niin pienen kulman, kuin 0,77 sekuntia voi
ylip��ns� havaita?
Metrin mittaisell� k�dell�mme 1 sekunti olisi
pi/(2*90*3600) = 4,848136811*10^-6 m
ELI 5 MIKROMETRI�! Miten sellaista voi ylip��ns� havaita?
Ja EIH�N luotaimessa yleens� edes niin suurta peili� ole, vai onko?
Mutta niin tai n�in: Mit� ajatuksia (muuta kuin h-erjoja) n�m� ajatukset
TEISS� her�tt�v�t?
Eik�s oman totuuden julistaminen ole kaikkein parasta ? :-)
Tietysti olisi kiva jos joku lukisikin teksti� joskus.
Kun laitta googleen "avaruus keskustelu" niin tuollainen l�ytyi:
http://foorumi.avaruus.fi/
Siell� on palsta aurinko-keskustelulle.
Maapallolle tulee auringosta 1300 W/neli�metri. Miksi et laske siit� fotonien m��r�� ? E= hf
Matti
Aki Karppinen kirjoitti:
> Kappaleen(auringon) koko silm�n pinnassa, linssi s�de b = 5 mm
> A/a = B/b
- Siis B = 1 cm, eik� b = 5 mm
> => 1,5*10^11 m/(2*6,96*10^8 m) = 10^-2 m/b
>
> b = 1,392*10^9 m/(1,5*10^11 m)*(10^-2 m)
> b = 9,28*10^-5 m
...
> Fotoneja per silm�n solu?
> Aet�isyys = 4*pi*384 400^2 nm^2
- Enemp�� "painovirhepaholaisia" en eka silm�yksell� l�yt�nyt, tietysti
384400^2 km^2 tai (384 400 000)^2 m^2 - eik� nm^2!
Jaah tuo on n�k�j��n astronetin vanha keskustelupalsta , joka on vaihtanut nime��n.
M
*Aki hyv�. Ensinn� kiva, kun muiostat viel� vanhojakin nimimerkkej�ni, ennen
kuin raivoisat holmlund-orjamiliisit aloittivat nykyriekkujaisensa ja
demokratian polkemiset. Iranista kuulimmekin JO miten poliisit
systemaattisesti on alkaneet TEURASTAMAAN sik�l�isten IAEA-ydinjakostamojen
edest� vastustavaa kansaansa. T�m� "oppivammaisuus" on tulossa
Holmlund-Suomeemme .(((
-Sinuunkin p�tee samat kaaviot, kuin Ristolla. PIIRR� ajatuksiasi kansan
tajuttavampaan moodiinsa! Liit� kuvaskannaukset sitten
"Kuvaton.fi-palvelimen koodeina t�nne." Saattaa aiheesi paljon paremmin
upota kansan tajuntaan.
> MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
> sekunnissa/ silm�nsolu! [...]
V�it�t v��rin.
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/a9f2e7e79549f081?hl=en
"Can a Human See a Single Photon?"
http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Quantum/see_a_photon.html
S. Hecht, S. Schlaer and M.H. Pirenne, "Energy, Quanta and
vision." Journal of the Optical Society of America, 38,
196-208 (1942)
Sammakon verkkokalvoon kiinnitettyjen elektrodien avulla on vuonna
1979 todettu, ett� solutasolla yksitt�isetkin fotonit havaitaan:
D.A. Baylor, T.D. Lamb, K.W. Yau, "Response of retinal
rods to single photons." Journal of Physiology, Lond.
288, 613-634 (1979)
Vuonna 1942 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan silm�n havaitsemien
fotonien minimim��r�. Yhdeks�n fotonia 350 sauvasolun alueelle silm�ss�
tuottaa aivoihin asti havaittavan valonv�l�hdyksen. Silm�n ulkopintaan
osuvista fotoneista kymmenesosa p��see valoherkkiin soluihin asti.
Sauvasolut kykenev�t havaitsemaan yksitt�isi� fotoneita mutta verkkokalvon
hermot v�litt�v�t aivoihin tiedon vasta riitt�v�n monen solun aktivoiduttua.
Yhdeks�n fotonia verkkokalvolle eli noin sata fotonia silm�n pupillin
koko alalle (halkaisija 3...5 mm) pistem�isest� l�hteest� tuottaa siis
havaittavan valonv�l�hdyksen.
[follarit fysiikkaryhm��n, jossa aiheesta keskusteltiin viimeksi
Kim
*Ymm�rr�n kyll� R. Rytk�sen aidon ja rehellisen halunsa "uudistaa" nykyisi�
tunnetusti V��RI� kvanttiydinfysiikan harhoja oikeammiksi. T�ysi tunnustus
toki h�nelle pyrkimyksist��n.
*Minullekin on tullut selv�ksi, ett� valheelliset kvanttimaailmamme
nykyharhat on syyt� tarkoin korjata. T��ll� t�st� syyst� hermoilevat
SUPO-pellet v��nt�� n��d�nn�ppy��n pel�tess��n roskalausuntoharhojensa
puolesta. Jotka eiv�t toki kest�kk��n mink��nlaatuisia l�hempi�
tarkasteluja. Siksi JO Ristonkin osoittamat tutkielmat ovat vallan liikaa
heille, MUTTA!
________________
*Aivan keskeiset elementit j��v�t t�ss� tarkasteluissa nyt ydinpeelojen
esiteharhoissa k�sittelem�tt�. Otetaan muutama esimerkki:
-Kun tuon esille miten esim. neutronien nykym��r�t 2,5kpl/fissio ovat
TAHALLISTA HARHAA. Kykenen esitt�m��n laajan kirjon kirjallista dokumenttia
v�itteitteni tueksi! Jo Alamosin Fermit, Hylleraas ja Einstein ovat
julkaisseet tiedejulkaisuissaan, Timesin etusivuilla neutronien todellisiksi
ja vuosikymmeniksi hyv�ksytyiksi m��rikseen 23kpl, ei t�llaista
faktatodistetta voida ohittaa MILL��N SUPO-POLIISIV�KIVALLOIN!
______________________________________
-Kun tuon esille niinik�� KIISTATONTA dokumentaatiota J.J Thomsonien ja
vastaavien laajoja kanavas�de tutkimuksiaan, laskelmakaavojaan ja vastaavia
OTAVA:n julkaisemia kirjallisia fysiikan kirjadokumentaatioita
r�ntgens�teilyn "rekyylienergioista", joita on mitattu ja kalibroitu aina
TVO:lle asti k�ytetyill� TLD-dosimetrialaitteistoilla. On opetettu mm.
ASEA-atomin tiedeprofessuureissa asti. Niin vain ja AINOASTAAN sein�hullu,
tai rikollinen voi ydinkorruptiorahastettuna vastaan v�itt��!
________________________________
Olemme toki kaikki huomanneet, miten ydinlobbarien STUK-poliisien sanasotkut
salpautuu, kun haluaisivat kritisoida v�itteit�ni. Keskittyv�t n�lvim��n
Riston esitt�m�� ja tuovat mokomat pellet esiin joitain vanhoja
tupakkikirjojaan t�nne.
Kyse on TOKI vain ja AINOASTAAN siit� selke�st� totuudesta, etteiv�t K Y K
E N E esitt�m��n niin tasan MIT��N vastav�itteit� esiin ottamiini
materiaaleihini ylip��t��n. JOKAINEN asiaa ulkoap�in tutkaileva tajuaa jo
alkumetreilt�, ettei n�iss� esiinottamissani asiakokonaisuuksissa ole MIT��N
sellaista materiaalia, jota nykyharhaiset ydinmiliisit kykenisiv�t
kiist�m��n!. . . . Ei yhden yht�! Min� en siis v�it� n�iss� "omia"
v�itteit�ni. Vaan tuon esiin materiaaleja, jotka ovat maailman TASOKKAIMMAT
tiedenerot vuosikymmeniens� aikana valmiiksi kirjoittaneet! Ei ole syyt�
edes keskustella siit� onko ne totta. Koska niiden totuusarvot ON JO TODETTU
laajoin kansainv�lisin huippukokein! Kysymyksenasettelu kulkee siin� M I K S
I IAEA/STUK haluaa JO TODETUN valehdella muuksi?
_________________________________
_________________________
Hah. Sun taitaa olla turha Akia neuvoa.
Fiksumpiahan se puhuu kuin NEO. UJT. LED. Ja sitten ne lukemattomat
muut nimimerkit.
- Tulos on SAMA, kuin minun laskemalla tavalla:
=> P/A = 3,9*10^26 W/(4*pi*(1,5*10^11 m)^2) = 1379 W/m^2
Voihan sen tostakin laskea, mutta parempi KERRALLA laskea yhdelle
silm�solulle!
+ Muuten: Kuusta tulevasta valosta HEIJASTUU vain 7%, joten jos m��r� oli
noin
40250 kpl/s => 40250 kpls/s * 7% = 2817,5 kpl/s
Ollaan siis melko L�HELL� sit� arvoa, mik� saatiin 10 W:n lampusta (tosin
yli 10 x viel�), joka on 100 metrin p��ss�! Itse asiassa hieman on ongelmia
mulla viel� ymm�rt��, kuinka s�teilyala vaikuttaa fotonipiikkiin: T�ss�
fotoneja n�kyy vain sill� alueella, joka verrantomittauksella on
aikaansaatu...
Itse TEHO on oletettu PISTEM�ISEKSI! Joka siis omalla s�teilyalallaan antaa
juuri tuon saman tehoarvon...
Kaukainen avaruuden t�hti EI ole kulmal�pimitaltaan silm�ss�mme EDES sit�
10^-6 metri�, mutta kyll�h�n se l�hett�� valoa silti silm�n solun kokoiselle
alueelle, kysymys vain on, onko kulman oltava KUINKA TARKKA?! Jos kovin
tarkka - ei n�hd� EDES niin kauas, kuin siihen saaman 129 valop�iv��n(100
fotonia/sek)
- Niin, toi taitaisi olla AIKA kirkas, koskapa KOKO ajan fotoneja saapuu, ja
50 kuvaa/sekunnissa on l�hell� ihmisen tietoisuusnopeutta...
- Eli jos 5 kertaa v�hemm�ll� n�kyy, p��st�� sqrt(5)-kertaa kauemmas:
129 valop�iv�� * sqrt(5) = 288 valop�iv��, eli VALOVUOTTA pit�isin PALJAIN
silmin havaittuna max. et�isyyten�!
Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden ET�ISYYS
mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?)
Itse v�itt�isin, ett� noin 39-40 valotunnin p��ss�! Sill� t�sm�lleen samalla
parallaksimittauksella(0,77sekuntia).
L�hemp�n�kin VOI olla, mutta kyseess� on ABSORBOIVIA aurinkoja tai
sellaisia, joidenka k�ytt�m�t aallonpituudet erilaisia kuin silmiemme!
PARI VALOVUOROKAUTTA voi tuntua lyhyelt� matkalta, mutta EI ole, koskapa
valo aikasmoista haipakkaa kulkee!
VALOVUOSI on jo aivan HIRVE� et�isyys, sellaista matkaa ei kuljettaisi
raketilla kai vuosituhannessakaan!
- Niin, toi taitaisi olla AIKA kirkas, koskapa KOKO ajan fotoneja saapuu, ja
50 kuvaa/sekunnissa on l�hell� ihmisen tietoisuusnopeutta...
>
- Eli jos 5 kertaa v�hemm�ll� n�kyy, p��st�� sqrt(5)-kertaa kauemmas:
129 valop�iv�� * sqrt(5) = 288 valop�iv��, eli VALOVUOTTA pit�isin PALJAIN
silmin havaittuna max. et�isyyten�!
Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden ET�ISYYS
mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?)
Itse v�itt�isin, ett� noin 39-40 valop�iv�n p��ss�! Sill� t�sm�lleen samalla
Sata fotonia silm�n ulkopinnalle asti saapuneena tuottaa aistimuksen
siit�, ett� pistem�isest� l�hteest� valoa hieman tuikahti. Havaintoon
riitt�� hyvin se, ett� hieman syrj�silm�ll� katsottuna n�kee valon
tuikahtelevan muutamia kertoja sekunnissa.
T�ss� esimerkki t�htitieteen puolelta.
http://aas.org/archives/BAAS/v27n4/aas187/S098001.html?q=publications/baas/v27n4/aas187/S098001.html
Magnitudin 9 t�hdest� tulee neli�sentille noin 0.2 fotonia millisekunnissa.
Tuo tarkoittaa siis 200 fotonia sekunnissa neli�sentille ja silm�n 5 mm
pupillin 0.2 neli�sentti� kohti 40 fotonia sekunnissa. T�hti ei ole
silmin n�ht�viss�.
T�htitieteess� yhden magnitudin muutos kaukana olevan t�hden silm��n
tuottamassa fotonivirrassa vastaa fotonien m��r�n muutosta likimain
tekij�ll� 2.5. Silmin juuri ja juuri havaittavat t�hdet ovat
kirkkaudeltaan luokkaa 6 magnitudia eli tuottavat 5mm pupilliin
silm�ss� fotoneita noin 2.5 * 2.5 * 2.5 * 40 = 625 kpl sekunnissa.
N�in himmeit� kohteita ei voi n�hd� silm�n tappisoluilla (keskell�
n�k�kentt��) vaan ainoastaan h�m�r�n�k��n erikoistuneilla sauvasoluilla
(hieman syrj�ss� n�k�alueen keskelt�).
Huomaa, ett� tuo 625 fotonia/s silm�n ulkopinnalla eli noin 60 fotonia/s
silm�n verkkokalvolla ei tarvitse osua yhteen ja samaan soluun. Kuten jo
aiemmin kerroin tuikahdus havaittiin, kun valo osui noin 300 solun alueelle
eli valon ei tarvitse osua nimenomaan yhteen soluun.
Silm�n toiminnasta suomeksi:
http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento5/luento5.html
Sauva- ja tappisolujen tiheytt� verkkokalvolla kuvaava k�ppyr�
l�ytyy t��lt�:
http://www.cis.rit.edu/people/faculty/montag/vandplite/pages/chap_9/ch9p1.html
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/bookshelf/br.fcgi?book=neurosci&part=A762
Tiheimmill��n sauvasoluja on noin 150 000 per neli�millimetri, mutta
keskell� n�k�kentt�� hyvin v�h�n. Jos katsoo 3 astetta sivuun valon-
l�hteen suunnasta (vastaa noin puolta sormen leveytt� k�sivarren mitan
p��ss�) niin valo osuu alueelle, jossa sauvasoluja on luokkaa 50 000
per neli�millimetri. Kolmensadan sauvasolun ryhm� on tuolla alueella
pinta-alaltaan noin 0.006 mm^2 eli luokkaa 90 mikrometrin halkaisijainen
kiekko.
> Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden ET�ISYYS
> mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?).
�l� viitsi Aki v��nt�� en�� aiheesta, joka kaluttiin loppuun jo syksyll�.
K�y lainaamassa l�hikirjastostasi URSA:n kirja T�htitieteen perusteet.
Siell� n�m� asiat ovat selitettyin�. Jos kirjastokorttisi on p��ssyt
hukkumaan niin voit lukea kirjaa kirjastossa sit� ulos viem�tt�. Teko-
syit� ei siis ole.
Ennustan, ett� et kirjaan uskalla koskea. Se kun osoittaa kirjoittelusi
h�p�tykseksi ja on viel�p� suomenkielinen.
Kim
- H�h?! Eih��n siihen mit��n "pelkoa" liity, itsellesi taitaisi olla
J�RKYTYS, jos k�visi ilmi, ett� t�hdet ovat ihan kusaisunmatkan p��ss�
meist�?! (Muutaman valop�iv�n!)
+ Matikallahan olen sen laskenut, etsisit VIRHEEN laskelmistani, jos siihen
et/eiv�t pysty, ei siihen pysty joku ylimalkainen kirjakaan...
- Hetkinen, 0,2 fotonia millisekunnissa = 200 fotonia/sekunti, oikein...
+ Mutta NELI�SENTILLE?! Ei todellakaan n�y, mik�li se on tuon alan arvo
vain...
=> (10^-2m)^2 =>(10^-6m)^2 = 100 000 000 kertainen pienenn�s kohteeseensa...
* Totta, ei voi n�ky�...
= Sen "t�hden" kulmal�pimittahan on viel� silm�lle peilattuna lis�ksi ALLE
10^-12 m^2, joten sekin VOI v�hent�� n�kemist�...
> T�htitieteess� yhden magnitudin muutos kaukana olevan t�hden silm��n
> tuottamassa fotonivirrassa vastaa fotonien m��r�n muutosta likimain
> tekij�ll� 2.5. Silmin juuri ja juuri havaittavat t�hdet ovat
> kirkkaudeltaan luokkaa 6 magnitudia eli tuottavat 5mm pupilliin
> silm�ss� fotoneita noin 2.5 * 2.5 * 2.5 * 40 = 625 kpl sekunnissa.
> N�in himmeit� kohteita ei voi n�hd� silm�n tappisoluilla (keskell�
> n�k�kentt��) vaan ainoastaan h�m�r�n�k��n erikoistuneilla sauvasoluilla
> (hieman syrj�ss� n�k�alueen keskelt�).
- Mutta eik� oleellista ole se INTENSITEETTIPIIKKI, joka silm��n linssilt�
tulee, yksitt�isten pixelien kokoisena, EIK� se koko silm�n ALA?
+ Muussa tapauksessahan fotonit ovat ihan "tasaisesti" jakautuneet koko
silm�n alalle, eik� n�kemist� tapahdu, koska YKSITT�ISIIN silm�n soluihin EI
tule tarpeeksi fotoneja!
* Mutta ei tietenk��n koskaan kovin tasaisesti, koskapa ihmisen silm� EI OLE
edes neli�, vaan kupera pallo, joten vain tietynsuuntaiset fotonisuihkut
n�kyv�t...
/ Tietysti MY�S tasaiselle peilipinnalle tulisi intensiteettikeskittym�,
mutta sekin johtuu siit� VERRANNOSTA, jolla silm�lle PEILILLT� silloin peila
taan...
= Mutta totta, pient� "h�m�ryytt�" on viel� minun laskussani sen suhteen,
kuinka t�hti "fokusoituu" suuremman osan kirkkaudestaan yhteen tai muutamaan
pisteeseen...
= Minun laskuissani sen voi ottaa huomioon vain tekem�ll� n�ht�v�ksi
alueeksi verranto kaukaisen t�hden koosta, ja laskemalla yhteens� fotonien
m��r�...
> Huomaa, ett� tuo 625 fotonia/s silm�n ulkopinnalla eli noin 60 fotonia/s
> silm�n verkkokalvolla ei tarvitse osua yhteen ja samaan soluun. Kuten jo
> aiemmin kerroin tuikahdus havaittiin, kun valo osui noin 300 solun
alueelle
> eli valon ei tarvitse osua nimenomaan yhteen soluun.
>
> Silm�n toiminnasta suomeksi:
> http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento5/luento5.html
>
> Sauva- ja tappisolujen tiheytt� verkkokalvolla kuvaava k�ppyr�
> l�ytyy t��lt�:
>
>
http://www.cis.rit.edu/people/faculty/montag/vandplite/pages/chap_9/ch9p1.html
>
> http://www.ncbi.nlm.nih.gov/bookshelf/br.fcgi?book=neurosci&part=A762
>
> Tiheimmill��n sauvasoluja on noin 150 000 per neli�millimetri, mutta
> keskell� n�k�kentt�� hyvin v�h�n. Jos katsoo 3 astetta sivuun valon-
> l�hteen suunnasta (vastaa noin puolta sormen leveytt� k�sivarren mitan
> p��ss�) niin valo osuu alueelle, jossa sauvasoluja on luokkaa 50 000
> per neli�millimetri. Kolmensadan sauvasolun ryhm� on tuolla alueella
> pinta-alaltaan noin 0.006 mm^2 eli luokkaa 90 mikrometrin halkaisijainen
> kiekko.
- En ole laskenut sauvasolujen koolla, vaan sill� koolla, MIST� se peilautuu
silm�lle LINSSILT�
+ On siis aivan mahdollinen tuo 6,6666...*10^-12 m^2 ala verkkokalvolla,
seh�n on suurentunut hieman alle neli�sentin linssilt� SUUREMMALLE ALUEELLE
pingispallolle silm��n...
> > Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden
ET�ISYYS
> > mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?).
>
> �l� viitsi Aki v��nt�� en�� aiheesta, joka kaluttiin loppuun jo syksyll�.
- Et kommentoinut esim. sit� PARALLAKSILASKUANI, ette tehneet vastinetta
kaikille kirjoituksilleni! Niinp� minun tietoni j�i voimaan:-)
> K�y lainaamassa l�hikirjastostasi URSA:n kirja T�htitieteen perusteet.
> Siell� n�m� asiat ovat selitettyin�. Jos kirjastokorttisi on p��ssyt
> hukkumaan niin voit lukea kirjaa kirjastossa sit� ulos viem�tt�. Teko-
> syit� ei siis ole.
>
> Ennustan, ett� et kirjaan uskalla koskea. Se kun osoittaa kirjoittelusi
> h�p�tykseksi ja on viel�p� suomenkielinen.
- Mit� pelkoa on se, ett� HAUKKUU JA HERJAA H�P�TYKSESI teksti�, joka on
ihan asiallisesti esitetty?! Mietip� itsekin nyt sit� "pelkoasi"!
+ T�m�kin todistaa, ett� MAAILMA ON T�HTITIETEESS�KIN PAHAN VALHEEN
VALLASSA, vaikkapa kyll� min� viel� L�HIPLANEETTOJEN et�isyydet olen
taipuvainen "uskomaan"...
- Nyt ILMEISESTI pit�� kuitenkin laskea intesiteettikeskittym�n suunnassa,
EIH�N kappaleet, joiden S�TEET ovat erit, mutta teho sama n�yt� yht�
kirkkailta...
+ Eli "alasuhde" pit�� ottaa jotenkin huomioon, eli kuinka suuren osan
N�K�KENT�ST� kohde vie...
= Esim. jos on 10 cm: ja 1cm:n 10 W:n kohteet KIRKKAAMMALTA samalta
et�isyydelt� TIETYSTI n�ytt� se 1cm:n kohde!
ALASUHDE = Et�isyys^2/(Halkaisija^2)
- T�ll�in tosin menetet��n kohteen KIRKKAUDEN m��r�ytyminen ET�ISYYDEN
perusteella...
> Nyt itse kohde on t�m�n mittainen, MUTTA varsinaista KESKITTYMIST� t�st�
> alueesta yhteen silm�n soluun EI tapahdu, se vain n�kyy tuolla
> halkaisijalla!
>
> VOIDAAN k�ytt�� siis suoraan Asilm�solu alaa(10^-6 m)^2, jossa katsotaan
> kuinka paljon yksitt�iseen soluun tulee valoa! JOS kohde onkin
> erikokoinen, voitaisiin eri alalla vain laskea mahdollisesti KOKO
> kohteen saama fotonim��r�...
> JOS kappaleen koko on verrannolla pienempi(kaukainen t�hti) kuin
> silm�nsolu, silm�nsoluun kuitenkin tulee fotoneja m��r�, jonka
> pienenetynyt luku ilmaisee... Silloin Asilm�solu on VERRANNOLLA saatu
> luku, mutta se siis osuu 10^-12 m^2 alueelle, joka t�ss� on oletettu
> silm�solun kooksi...
>
> Arvo on hieman pienempi, koska kyseess� ei ole neli� vaan ympyr�...
>
> x = (pi*1^2)/2^2 = 0,785398163
> X = P/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu = 3 952 271 748 kpl/s eli noin 4 mrd/s
> Y = X*x = 3 104 196 971 kpl
> Ehk� tarkemmpi mittaus paljastaisi arvon olevan pi*10^9 kpl?
=>Y= x*P/(Aet�isyys*Efot)*Aet�isyys/Ahalkaisija*Asilmasolu
=> Y = x*P/(Ahalkaisija*Efot)*Asilmasolu = 4,529503409*10^14 kpl...
Onko T�M� loogisempaa mielest�nne?
Y = x*3952271748 kpl/s= 3774141511 kpl/s
> Onko T�M� loogisempaa mielest�nne?
- N�ht�v�sti k�y viel� niin, ett� JOS kohteen koko on pienempi verrannolla
kuin silm�n solu, kohde HIMMENEE suuremmaksi pisteeksi teht�ess�, eik�
p�invastoin...
JOS (halkaisija/et�isyys)^2 > (0,01/10^-6m)^2
tarvitaan kerroin: z = (0,01^2 m/(10^-6 m))^2/(et�isyys^2/halkaisija^2)
Lasketaan T�HDELLE, joka on 40 valop�iv�n p��ss�:
Et�isyys = 3*10^8m/S*3600s*24*40 = 1,0368*10^15 m
Y =
x*P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)*(0,01*halkaisija)^2/(et�isyys*10^-6)^2*Asilm�sol
u
Y = x*P/(4*pi*et�isyys^2*Efot)*(0,01)^2
Y = x*8 272 548 824 = 6497244653
(Ahalkaisija = halkaisija^2)
(0,01m on silm�linssikiekon joka on v�h�n syvemm�ll�, halkaisija)
Auringolle siis EI tarvittu sit� korjauskerrointa, koskapa kohde oli
SUUREMPI kuin silm�solu...
Ja saatiin s�teilyn m��r� uudestaan riippumaan et�isyydest�, olemmeko
tyytyv�isi�??
Vaikka jossakin vaiheessa vaahtosin SEN puolesta, ETTEI tuollaisia kertoimia
tarvita, ILMAN niit� ei kuitenkaan todellista arvoa voida saada...
Kuinka paljon on yht�jaksoisesti l�hett�v�n (heikon?) laserin fotonim��r�?
c = 300 000 000m/s, T = 1s
S = 300 000 000m!
S/Lamda = 3*10^8m/(5,70*10^-7m) = 5,263168895 *10^14 kpl/s
Eli noin 100 000 kertaa tehokkaampaa on LASERIN valo kuin auringon?
Ent�p� se LAMPPU 10W ja 100m ja 1cm: halkaisija?
Y = x*100 W/(4*pi*0,01m^2*3,49*10^-19)*10^-12 m^2
Y = x*2,28*10^11 kpl/s = 1,79*10^11 kpl/s
Eli kirkkaampaa kuin auringosta... Mik� on luonnollista, onhan hehkulanka
varmaan V�H�N tehokkaampi kuin tavallinen emissio ideaalikaasulla?
Et�isyydell�h�n EI ollut merkityst�, JOS kohde oli suurempi peilatessa kuin
silm�solu...
Y = x*4,967262247*10^13 kpl/s = 3,9*10^13 kp/s
Tossa oli sellainenkin "vika", ett� en kertonut oikealla
pi/4:lla(neli�st�=>ympyr�)
> Onko T�M� loogisempaa mielest�nne?
>
> - N�ht�v�sti k�y viel� niin, ett� JOS kohteen koko on pienempi verrannolla
> kuin silm�n solu, kohde HIMMENEE suuremmaksi pisteeksi teht�ess�, eik�
> p�invastoin...
>
> JOS (halkaisija/et�isyys)^2 > (0,01/10^-6m)^2
>
> tarvitaan kerroin: z = (0,01^2 m/(10^-6 m))^2/(et�isyys^2/halkaisija^2)
>
> Lasketaan T�HDELLE, joka on 40 valop�iv�n p��ss�:
> Et�isyys = 3*10^8m/S*3600s*24*40 = 1,0368*10^15 m
> Y =
x*P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)*(0,01*halkaisija)^2/(et�isyys*10^-6)^2*Asilm�sol
u
> Y = x*P/(4*pi*et�isyys^2*Efot)*(0,01)^2
> Y = x*8 272 548 824 = 6497244653
> (Ahalkaisija = halkaisija^2)
>
> (0,01m on silm�linssikiekon joka on v�h�n syvemm�ll�, halkaisija)
=> 0,007:ll� tulisi parempi?
=> Y = x*3,9*10^26 W/(4*pi*(1,0368*10^15 m)^2*3,49*10^-19 J)* 0,007^2
=> Y = x*4 053 548 924 kpl/s = 3 183 649 880 kpl/s
> Auringolle siis EI tarvittu sit� korjauskerrointa, koskapa kohde oli
> SUUREMPI kuin silm�solu...
> Ja saatiin s�teilyn m��r� uudestaan riippumaan et�isyydest�, olemmeko
> tyytyv�isi�??
> Vaikka jossakin vaiheessa vaahtosin SEN puolesta, ETTEI tuollaisia
kertoimia
> tarvita, ILMAN niit� ei kuitenkaan todellista arvoa voida saada...
>
> Kuinka paljon on yht�jaksoisesti l�hett�v�n (heikon?) laserin fotonim��r�?
> c = 300 000 000m/s, T = 1s
> S = 300 000 000m!
>
> S/Lamda = 3*10^8m/(5,70*10^-7m) = 5,263168895 *10^14 kpl/s
>
> Eli noin 100 000 kertaa tehokkaampaa on LASERIN valo kuin auringon?
- No ei sent��n vaan noin 13,49-kertaa?!
> Ent�p� se LAMPPU 10W ja 100m ja 1cm: halkaisija?
> Y = x*100 W/(4*pi*0,01m^2*3,49*10^-19)*10^-12 m^2
> Y = x*2,28*10^11 kpl/s = 1,79*10^11 kpl/s
> Eli kirkkaampaa kuin auringosta... Mik� on luonnollista, onhan hehkulanka
> varmaan V�H�N tehokkaampi kuin tavallinen emissio ideaalikaasulla?
- ELI EI niin kirkasta kuin auringosta, noin 100-kertaa himme�mp��,
SITTENKIN on kaasus�teily tehokkaampaa jopa N�IN KAUKANA kohteestaan!
- Hiukan jouduin KAAVANI UUSIMMASSA muodossa vet�m��n takaisin: TOTTA on,
ett� kaukaisia t�hti� mittaillessaan on kyse VAIN ET�ISYYDEST� ja SILM�N
LINSSIN koosta...
+ Eli teoriassa KAI jos 200 fotonia tulisi neli�sentille - VOISI n�ky�? No
vain, jos ymp�rill� ollaan tasan nollassa tai vain hiukan yli...
* Eli 10 000 lienee ilta huoneen h�m�r�� kirkkauttakin himme�mpi, mutta
erottunee t�htitaivasta vasten =>100 valovuoteen p��st��n!
/ JOS siit� 1 fotoniin/1cm^2 p��st�� korkeintaan 10 000 vuoteen! (100^2 =
10000)
= K�yt�nn�ss� tuollainen 10 000 aikatavalla katkeilisi, tuleehan jo
kuultakin 34 600 000 ainakin per/silm�solu! Mutta hivenen sit� himme�mm�ksi
voisin kuvitella menn� voitavan?!
= Mutta niinkuin todettu, 10^-12 m^2 (silmsolun ala) kaavassa kummiteli aika
kauan siit� syyst�, ett� SILM�SOLUA isompien s�teilij�iden(l�hell�) se
kertoo suoraan kuinka paljon fotoneja tuota alaa kohden on... T�ll�in ei
siis ET�ISYYDELL� ole merkityst� vaan KAPPALEEN HALKAISIJALLA!