Stringteoria atomille ja fotonille
Risto Rytk�nen
S�ieteoria atomeille ja fotonille
Olen korjaillut ja tarkennellut s�ieteoriaani lomalla ollessani.
Nyt olen ottanut l�mp�laajenemiskertoimia sulamis-ja h�yrystymis-
l�mp�ja ja ominaisl�mp�j� ja olen saanut tarkempia tuloksia.
Korjauksia olen enn�tt�nyt tehd� ainoastaan piihin saakka (Si)
Ohessa on hiilen mittoja ja timantin avulla laskettu
vakio, kun keskusaukon l�pimitta on pituusyksikk�n� (1)
Useille aineille olen saanut havaintojen kanssa hyvin
yhteen sopivia tuloksia. Kaikki ne eiv�t voi olla sattumia!
C 12.011 / 3.513 = 3.419 Diamant 12.011 / 2.26 = 5.315
grafit
12.011 / 1.8 = 6.67 - 0,6195 (keskiarvo) - 5.72 amorfinen
2(3^0.5)^2 = 6 (3^0.5) = 1.732 1/ 1.732 =0.57735
2(3^0.5)^2 = 6 (3^0.5) = 1.732 1/ 1.732 =0.57735
Timantissa kovan paineen alla protonirenkaisto on
painunut l�hes neutronirenkaiston
pintaan.
0.57735 + 1 + 0.57735 = 2.1547 = pituus ja leveys,
korkeus 0.57735
Kun tunnetaan timantissa hiiliatomin mitat ja hiiliatomin koko, niin
lasketaan vakio:
3.419 / (2.1547 * 2.1547 * 0.57735) = 1.2755
Tuo vakio on oikeastan hankala m��ritt�� tarkkaan, tuossa
yll� se on laskettu
siten ett� protonirenkaisto on paineessa puristunut l�hes
neutronirenkaiston pintaan.
Tuo arvo on maksimi vakiolle. Mik�li protonirenkaisto on
v�h�nkin erill��n
neutronirenkaistosta, vakio on v�h�n pienempi, siihen
suuntaan vaikuttaisi
laskuissa tuleva grafiitin koko.
Kun ottaa l�mp�laajenemisen, t�ss� tapauksessa kutistumisen huomioon,
saa ehk� viel� hieman tarkemman arvon keskusaukon vakiolle.
Hiilen lineaarinen l�mp�laajenemiskerroin on 0.0000008
tilavuuslaajenemiskerroin on 0.0000024
V�lill� -273 - +20 til laajenemiskerroin on:
293 * 0.0000024 = 0.0007032
Huoneenl�mm�ss� timanttiatomin tilavuus on 3.419015
-273 asteessa tilavuus on:
3.419015: 1.0007032 = 3.41661.
Oletetaan ett� absoluuttisessa nollapisteess� hiiliatomin
protonirenkaisto on puristettuna aivan neutronirenkaan pintaan.
Tunnetaan nyt suhteellinen pituus, leveys ja korkeus ja hiiliatomin
tilavuus.
Voidaan laskea vakion arvo
3.41661/((1/(3^0.5)) + 1 + (1/(3^0.5))^2 * 1/(3^0.5) = 1.2746
Tuo vakio lienee tarkin mahdollinen saatavilla oleva arvo.
Aikaisemmin olen k�ytt�nyt arvoja 1.28. 1.277 ja 1.255, kun en ollut
ottanut
l�mp�laajenemisia huomioon ja laadin protonirenkaistojani
kokeilemalla,
Kokeilemallakin saadut mallit olivat usein oikeita, mutta eiv�t
l�hesk��n kaikki.
Kaikki tuo kokeilu, teorian uudelleen hiominen ja taasen uudelleen
laskeminen
on ollut hyvin vaivalloista vanhuksen aivoille. Vanhus joka jo lapsena
teki
laskuvirheit� paljon vaikka kaavat ja periaatteet olivat oikeita.
L�mp�laajenemiskerroin v�lill� 20 - 3642 on:
3622 * 0.0000024 = 0.0086928
Atomin koko sublimoimispisteen alapuolella on:
1.0086928 * 3.419015 = 3.448736
Atomin pituus siin� pisteess� on
3.448736/(2.15470 * 0.57735 * 1.2746) = 2.1750
Se pituus on l�hell� arvoa 2/3 +1 + 0.5 = 2.1667
Arvot oivat 0.383 % tarkkuudella samat. L�mp�laajenemiskerroin
oli ilmoitetut vain yhden numeron tarkkuudella.
Yll� olevakin on yksi raskauttava tekij� teoriani paikkansa
pit�vyydest�.
Alkuaineet harvoin esiintyv�t luonnossa puhtaina, niiden
puhdistamisessa j�� ep�puhtauksia
eri menetelm�t tuottavat hieman eri tiheyksi� alkuaineelle, niin
ainakin Wikipediassa
olen havaitsevinani. Tuo johtaa vaikeuksiin l�yt�� oikeaa protoni ja
neutronirenkaistoja
atomin s�iemalleille. T�ss� alempana niiss� varmaan on useammassa
virhep��telmi�.
Varsinkin vaikeuksia tulee atomien kanssa, joissa on useampia
protonirenkaistoja
sis�kk�in ja eri isotooppeja sis�lt�viss� atomeissa. Niiss� on
mahdollista "liitt��" atomi
naapuriatomiin niin monella tapaa, ett� oikean numeerisen tuloksen voi
saada, vaikka
protonirenkaistot ja neutronitkaan eiv�t olisi "todellisia"
Tuskallista ty�skentely�.
Molekyyleill� tuon tyyppiset hankaluudet vain lis��ntyv�t. Monta
kertaa tekee
mieli jo luopua koko s�ieteorian kehittelyst�. Mutta aina kun l�ytyy
uusia
tapauksia, ett� yksinkertaisin luvuin tulevat t�sm�llisimm�t tulokset
aineiden
atomeille, jaksaa jatkaa!
Kun suurimman protonirenkaan halkaisijaksi ottaa
ykk�sen, saa grafiitille
prosentin tarkkuudella oikea arvon.
1.0 +1.0 + 0.57735 = 2.57735 pituus
2.1547 leveys
(1.000 * 0.57735)^0.5 = 0,7589 korkeus
2.57735 * 2.1547 * 0.7598 * 1.2755 = 5.382
Kun suurimman protonirenkaan kooksi ottaa 2 * 0.57735 =
1.1547, niin saa amorfisen
hiilen keskim��r�isen tiheyden mukaisen atomi koon aika
tarkkaan,
1.1547 + 1 + 0,57735 = 2.732 = pituus. leveys = 2.1547
ja
korkeus (1.1547 * 0.57735)^0.5 = 0.8165
2.732 * 2.1547 * 0.8165 * 1.2755 = 6.127
Huomaa, ett� timantin protonirenkaisto on kaaviokuvassa
"puristettu" l�hes
neutronirenkaiston, pintaan, mutta grafiitissa hiilen
protonirenkaisto on laajempi,
niin ett� suurimman protonirenkaan halkaisija on 1.000,
joka arvo antaa grafiitille
l�hes oikean tilavuuden.
Hiilell�h�n on toinenkin isotooppi C 15 ja se aiheuttaa
pient� ep�tarkkuutta n�ihin
laskelmiin.
Hiilell�; samoin kuin vedyll�, berylliumilla ja boorilla on vain yksi
protonirenkaisto
kaaviokuvissani. Silloin renkaisto pystyy helposti muuttumaan niin,
ett�
toisessa p��ss� yksitt�iset renkaat laajenevat ja toisessa lyhenev�t,
mutta keskikohdaltaan
pysyv�t samoina. Tuo muutos on yhteydess� protonirenkaan l�mp�tilaan
ja riippuu
my�s sitoutumisesta toiseen atomiin molekyyliss�.
Nyt tuon oletuksen perusteella pystyy ymm�rt�m��n, miksei hiili pala
timanttiporan
k�rjess�, vaikka olisi kuinka kuumaa ja happea saatavilla, mutta
grafiitissa taasen
hiili palaa helpommin. Niin siin�h�n timantin hiili-atomin palaessa
pit�isi vastaanottaa melkoinen
m��r� energiaa, eik� suinkaan tuottaa. Hiilidioksidilla
protonirenkaisto on laajempi ja
energisempi kuin timantilla ja viel� enemm�n hiilimonoksidilla.
Liek� kukaan tajunnut tai kokeillut, ett� teollisten timanttien
valmistus (puristus) onnistuisi
paremmin l�hell� absoluuttista nollapistett� kuin korkeammissa
l�mp�tiloissa!!
Risto Rytk�nen
se entist� seniilimpi veikkonen
Kim Fallström
> Nyt tuon oletuksen perusteella pystyy ymm�rt�m��n, miksei hiili pala
> timanttiporan k�rjess�, vaikka olisi kuinka kuumaa ja happea saatavilla, mutta
Hiili palaa timanttiporan k�rjess�, mik�li l�mp�tila nousee liikaa
ja happea on saatavilla. Siksi timanttiporia k�ytet��n mieluiten
siten, ett� niiden l�mp�tila ei juurikaan p��se nousemaan.
Valmistaja suosittelee, ett� l�mp�tila on hyvin matala.
Suostitus on ett� ter�� pit�isi voida koskettaa ongelmitta:
http://www.shopsmartxpress.com/AmeriGls/AmrDefault.htm?M9a.htm
Timanttien polttamisesta:
http://yarchive.net/chem/diamond_burn.html
T�ss� kaksi Youtube - videota jossa hehkuvaksi kuumennettu
timantti poltetaan pudottamalla se nestem�iseen happeen:
http://www.youtube.com/watch?v=3mKqtT8J2ms
http://www.youtube.com/watch?v=0tcP9SLKEG4
Ensimm�isen kerran timantteja poltettiin vuonna jo vuonna 1673:
http://query.nytimes.com/mem/archive-free/pdf?_r=1&res=9405EED7123FE533A25752C2A9679D94679FD7CF
Tuollon ei viel� ymm�rretty timantin olevan hiilt�.
Kim
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
>
>> Nyt tuon oletuksen perusteella pystyy ymm�rt�m��n, miksei hiili pala
>> timanttiporan k�rjess�, vaikka olisi kuinka kuumaa ja happea
>> saatavilla, mutta
Ja nyt kun Stringteoria atomeille on antanut fysikaalisella kokeella v��r�ksi todistettavan johtop��t�ksen niin teorian esitt�j� hylk�� teorian v��r�n� kuten tiedemiehet jatkuvasti tekev�t?
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
..vai k�yk�h�n niin ett� teorian esitt�j� muuttaa johtop��t�ksi� niin ett� ne sopivat fysikaalisten kokeiden tuloksiin?
Risto Rytk�nen
wrote:
Kitos timantin kovasta kommmentista
Nyt tuon oletuksen perusteella pystyy ymm�rt�m��n, miksei hiili pala
timanttiporan
k�rjess�, vaikka olisi kuinka kuumaa ja happea saatavilla, mutta
grafiitissa taasen
hiili palaa helpommin. Niin siin�h�n timantin hiili-atomin palaessa
pit�isi vastaanottaa melkoinen
m��r� energiaa, eik� suinkaan tuottaa.
Ihan noin k�rjistetysti ei tietenk��n saisi sanoa. Tiedet��nh�n, ett�
my�s timantti palaa m��r�tyiss�
olosuhteissa. Tiesinh�n tuon toki min�kin.
Jopa nesteisess� hapessa tosi kuuma timantti voi palaa, Senh�n toki
n�en
laskemastani nesteisen hapen protonirenkaiston koosta verrattuana
hiilidioksidin
hapen protonirenkaiston kokoon.
Nesteisen hapen protonirenkaisto ( 1.8750 + 1 +0.800 ) pienenee
hiilidioksidissa
(1.7854 + 1 + 0 841) kokoon. Samalla se pystyy luovuttamaan energiaa
timantin
protonirenkaistolle niin ett� se kasvaa (0.66667 + 1 + 0.5000) koosta
(0.866 + 1 + 0.396) kokoon.
Uskon ett� kommentoijani eiv�t pysty tajuamaan mit� tarkoitan. Ei se
ole kommentoijan vika.
n�m� asiat eiv�t ole ihan yksinkertaisia, eik� niit� pysty
selkokielell� esitt�m��n.
Toivonkin kommentoijilta perehtymist� huolellisesti, jos ei sitten
kommentoisi
muotoseikoista, vaan periaatteista.
Noissa kaavoissani on paljon periaatevirheit�kin viel� samoin
laskuvirheit�.
Risto Rytk�nen
se seniili veikkonen
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
> Nyt tuon oletuksen perusteella pystyy ymm�rt�m��n, miksei hiili pala
> timanttiporan
> k�rjess�, vaikka olisi kuinka kuumaa ja happea saatavilla,
> ...Tiedet��nh�n, ett�
> my�s timantti palaa m��r�tyiss�
> olosuhteissa.
Eli k�vi n�in :
> ..teorian esitt�j� muuttaa johtop��t�ksi� niin ett� ne sopivat fysikaalisten kokeiden tuloksiin?
Risto Rytk�nen
"Juha.Lyytik...@kolumbus.fi"
<Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> wrote:
Jos muutin sinun mielest�ni johtop��t�ksi�, niin saat toki olla sit�
mielt�. Johtop��t�ksi� koko ajan teen, mutta tosiaasioita en muuttele.
Nuo protonirenkaistot olin laskenut jo entuudestaan, niit� ei minun
tarvinnut muutella.
Huomaan, ettet ole yritt�nytk��n tutustua teoriaani. Eip� silti, ett�
kukaan niit� tajuaakaan tai viitsii yritt�� ottaa niist� selv��.
Vaikka pelaan hyvin yksinkertaisilla luvuilla ja laskeskelen vain
taskulaskimella, teoriani ideaa on vaikeaa hoksata.
Mutta tilaisuus lukijoille on tarjottu ja suomenkielisille ensiksi.
Jokainen asiaa ymm�rt�m�tt�m�n ylimalkainen kommentti karkoittaa
tosissaankin ehk� yritt�vi� lukioitani
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
> On Fri, 25 Dec 2009 21:09:20 +0200,
> "Juha.Lyytik...@kolumbus.fi"
> <Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> wrote:
>
>> Risto Rytk�nen kirjoitti:
>>> Nyt tuon oletuksen perusteella pystyy ymm�rt�m��n, miksei hiili pala
>>> timanttiporan
>>> k�rjess�, vaikka olisi kuinka kuumaa ja happea saatavilla,
>>> ...Tiedet��nh�n, ett�
>>> my�s timantti palaa m��r�tyiss�
>>> olosuhteissa.
>> Eli k�vi n�in :
>>
>>> ..teorian esitt�j� muuttaa johtop��t�ksi� niin ett� ne sopivat fysikaalisten kokeiden tuloksiin?
>
> Jos muutin sinun mielest�ni johtop��t�ksi�, niin saat toki olla sit�
> mielt�.
1. Esitit ett� teoriaasi tukee se ett� timantti ei pala.
2. Sinulle n�ytettiin kokeet joissa timantti palaa
3. Et muuttanut teoriaasi vaan selitit asian toisella tavoin
Jos kanssasi keskustelee niin kaikki keskustelut etenev�t tuon saman kaavan mukaan.
Mit��n todellista tietojen vaihtoa tai teorian edist�mist� ei tapahdu.
Risto Rytk�nen
"Juha.Lyytik...@kolumbus.fi"
<Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> wrote:
Tietojen vaihtoa ei p��se kanssasi tapahtumaan, kun et tajua teoriaani
alkuunkaan. Keskustelu kanssasi on yht� turhaa ajan haaskausta ja
viet muiltakin kiinnnoststa teorioihini.
Yksinkertaisin luvuin pystyn rakentelemaan mallit
protonirenkaisoilleni ja atomeille.
Se ei tarkoita, ett� ne v�ltt�m�tt� olisi tosia.
Lukemattomia ihmeellisi� sattumia vain avutuu sielt� eteeni.
Kerro kokeet miss� esim happi-atomi on pilkottu kahdekssaan erilliseen
protoniin ja neutrooniin, tai yksitt�inen protoni tai neutroni
kuvitteellisiin kvarkkeihinsa.
S�ieteorioita rakentelevat todelliset tiedemiehetkin, mutta ei
t�m�nlaatuisia kuin min�.
Otto J. Makela
> <Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> wrote:
>>1. Esitit ett� teoriaasi tukee se ett� timantti ei pala.
>>2. Sinulle n�ytettiin kokeet joissa timantti palaa
>>3. Et muuttanut teoriaasi vaan selitit asian toisella tavoin
>>
>>Jos kanssasi keskustelee niin kaikki keskustelut etenev�t tuon saman
>>kaavan mukaan. Mit��n todellista tietojen vaihtoa tai teorian
>>edist�mist� ei tapahdu.
>
> Tietojen vaihtoa ei p��se kanssasi tapahtumaan, kun et tajua teoriaani
> alkuunkaan. Keskustelu kanssasi on yht� turhaa ajan haaskausta ja viet
> muiltakin kiinnnoststa teorioihini.
Teoria joka ei j�rkev�sti vastaa todellisuutta on ep�onnistunut,
ymm�rsi sit� joku tai ei. Tilanne ei korjaannu valittamalla tuosta
ihmisten ymm�rryksest�.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Risto Rytk�nen
>Risto Rytk�nen <ris...@dnainternet.net> wrote:
>
>> <Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> wrote:
>>>1. Esitit ett� teoriaasi tukee se ett� timantti ei pala.
>>>2. Sinulle n�ytettiin kokeet joissa timantti palaa
>>>3. Et muuttanut teoriaasi vaan selitit asian toisella tavoin
>>>
>>>Jos kanssasi keskustelee niin kaikki keskustelut etenev�t tuon saman
>>>kaavan mukaan. Mit��n todellista tietojen vaihtoa tai teorian
>>>edist�mist� ei tapahdu.
>>
>> Tietojen vaihtoa ei p��se kanssasi tapahtumaan, kun et tajua teoriaani
>> alkuunkaan. Keskustelu kanssasi on yht� turhaa ajan haaskausta ja viet
>> muiltakin kiinnnoststa teorioihini.
>
>Teoria joka ei j�rkev�sti vastaa todellisuutta on ep�onnistunut,
>ymm�rsi sit� joku tai ei. Tilanne ei korjaannu valittamalla tuosta
>ihmisten ymm�rryksest�.
Kukahan aikoinaan ymm�rsi Einsteinia ja kukahan h�nt� ymm�rt��
nyky��nkin. Itse en ainakaan voi sill� kehua.
Omat teoriani perustuvat hyvin yksinkertaisiin rengas- ja
rengastomalleihin ja mahdollisimman yksinkertaisiin lukuihin.
Niinkuin vedyn spektriviivojen on my�s tilanne.
Totean saamistani kommenteista ettei noita mallejani tajuta.Siit� en
syyt� ihmisten ymm�rryksen puutteesta, vaan siit� etteiv�t
kommentoijani pysty hahmottamaan mallejani. Kaavakuvani ovat
puutteellisia ja t�ker�it�.
Se taasen ett� kommentoijat suoralta k�delt� tuomitsevat kehitelm�ni.
osoittaa heiss� tietylaista ennakkoasenteisuutta ja koulukuntiin
uskomista.
Risto Rytk�nen
Otto J. Makela
Kuten koulukuntaan, jonka mukaan mallien on vastattava todellisuutta.
Erkki Esimerkki
> Risto Rytk�nen <ris...@dnainternet.net> wrote:
>
>> Se taasen ett� kommentoijat suoralta k�delt� tuomitsevat
>> kehitelm�ni. osoittaa heiss� tietylaista ennakkoasenteisuutta ja
>> koulukuntiin uskomista.
>
> Kuten koulukuntaan, jonka mukaan mallien on vastattava todellisuutta.
Risto ja Arto eiv�t kuitenkaan arvosta tuota koulukuntaa juuri
ollenkaan. Heill� on oma koulukuntansa jossa todellisuus ei rajoita
ajattelua. T�st� kuitenkin seuraa ett� ajatusten vaihto muiden kanssa
vaikeutuu. Kun heid�n t�ytyy ensin selitt�� oma subjektiivinen
todellisuutensa muille.
Risto Rytk�nen
>Risto Rytk�nen <ris...@dnainternet.net> wrote:
>
>> Se taasen ett� kommentoijat suoralta k�delt� tuomitsevat
>> kehitelm�ni. osoittaa heiss� tietylaista ennakkoasenteisuutta ja
>> koulukuntiin uskomista.
>
>Kuten koulukuntaan,
Tunnustat siis kuuluvasi koulukuntaan, puhut siis koulukuntasi
suulla, etk� omallasi.
Kuka on valinnut Sinut tuota koulukuntaa puolustamaan. Onko
Sinut todettu erikoislahjakkaaksi ja onko koulutuksesi korkeaa.
Mit� itse olet keksinyt lis�� edustamasi koulukunnan oppien
tueksi.
Otto J. Makela
> o...@iki.fi (Otto J. Makela) wrote:
> > Risto Rytk�nen <ris...@dnainternet.net> wrote:
> >> Se taasen ett� kommentoijat suoralta k�delt� tuomitsevat
> >> kehitelm�ni. osoittaa heiss� tietylaista ennakkoasenteisuutta ja
> >> koulukuntiin uskomista.
> >
> > Kuten koulukuntaan, _jonka_mukaan_mallien_on_vastattava_todellisuutta_.
>
> Tunnustat siis kuuluvasi koulukuntaan, puhut siis koulukuntasi
> suulla, etk� omallasi.
(Ylle palautettu alleviivattuna oma tekstini osa jonka Risto
ilmeisesti koki vastauksessaan jotenkin tuskalliseksi?)
Tarkalleen miss� mit��n tuollaista tunnustan?
> Kuka on valinnut Sinut tuota koulukuntaa puolustamaan. Onko
> Sinut todettu erikoislahjakkaaksi ja onko koulutuksesi korkeaa.
> Mit� itse olet keksinyt lis�� edustamasi koulukunnan oppien tueksi.
Mielest�si kanssakeskustelijoidesi pit�� erikseen perustella miksi he
pit�v�t todellisuutta kuvaaviksi tarkoitetuista malleista niit� jotka
vastaavat todellisuutta k�ytt�kelpoisempina kuin niit� jotka eiv�t
sit� tee?
Mielest�si kanssakeskustelijoidesi my�s pit�� olla erikoislahjakkaita
ja heid�n koulutuksensa tulee olla erityisen korkeaa, sek� heid�n
tulee olla keksinyt lis�� kannattamansa k�sityksen tueksi jotta he
saavat kannattaa jotain n�in kerrassaan radikaalia ajatusta ja
keskustella siit� t�ll� palstalla?
Yksi asia joka minua on muuten hieman ihmetytt�nyt on, miksi kutsut
omaa ideointiasi osin vierasper�isell� nimell� "stringteoria", kun
fysiikassa tunnetaan ennest��n joukko string-nimell� kulkevia joilla
ei n�hd�kseni juurikaan ole yhtym�kohtia sinun ideoittesi kanssa?
Erkki Esimerkki
Noh, noh..
Tuohon koulukuntaan kuuluvat kyll� peruskoulun fysiikan suorittaneet
jotka ovat saaneet kurssilta v�hint��n 50% max. pisteist�. Ja
lis�vaatimuksena se ett� ovat edes jotakin puhutuista asioista
ymm�rt�neet. Niin ett� eiv�t sotke kesken��n kemiallisia reaktioita ja
ydinreaktioita.
Kim Fallström
Havaintoihin perustuvan tieteen harjoittaminen olisi "hieman" hankalaa,
silloin, kun havainnot ovat subjektiivisia. Erityisi� ongelmia tulee
tilanteissa, joissa nuo subjektiiviset havainnot ovat ristiriidassa
muiden tekemien havaintojen kanssa. Tiede kun pyrkii objektiivisuuteen
eli havaitsijasta riippumattomien selitysmallien l�yt�miseen.
Min� en ole kiinnostunut siit�, miten luonnonlait toimivat keskustelijoiden
korvien v�lisiss� subjektiivisissa maailmankaikkeuksissa. T�ss� kaikille
yhteisess� osassa maailmaa on minulle tarpeeksi ihmetelt�v�� menem�tt�
psykologian tai psykiatrian puolelle. Olen aikani yritt�nyt netin
v�lityksell� valistaa "subjektiivisen todellisuuden" harrastajia
tuloksetta. Nyky��n vastailen l�hinn� kiinnostaviin yksityiskohtiin
ja j�t�n varsinaisen kompostin p�yhimisen asiasta innostuneemmille.
Mik�li huomaa vertaavansa itse��n Einsteiniin tai kokee suuren salaliiton
vaientavan todellisen fysiikan teoriat oppikirjoistakin niin asiasta
kannattaisi keskustella esimerkiksi tutun l��k�rin kanssa. Ongelmaan
voi olla hoidettavissa oleva syy, jonka korjaaminen tuo sen oman
"subjektiivisen todellisuuden" l�hemm�ksi muiden kokemusta maailmasta.
Vaihtoehtotietelij�iden kannattaa tutustua tieteelliseen menetelm��n,
mik�li aikovat omia v�itteit��n esitt�� tieteen�. Muuten he eiv�t ymm�rr�,
mist� syyst� v�itteiden vastaanotto on viile� ja heid�n itsens� mielest�
sit� kaikkein oleellisinta asiaa kukaan ei viitsi edes kommentoida. T�st�
voisi aloittaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method
Kim
Risto Rytk�nen
R�tsk�inen olkoon s�ikeeni nimi
>Risto Rytk�nen <ris...@dnainternet.net> wrote:
>
>> o...@iki.fi (Otto J. Makela) wrote:
>> > Risto Rytk�nen <ris...@dnainternet.net> wrote:
>> >> Se taasen ett� kommentoijat suoralta k�delt� tuomitsevat
>> >> kehitelm�ni. osoittaa heiss� tietylaista ennakkoasenteisuutta ja
>> >> koulukuntiin uskomista.
>> >
>> > Kuten koulukuntaan, _jonka_mukaan_mallien_on_vastattava_todellisuutta_.
>>
>> Tunnustat siis kuuluvasi koulukuntaan, puhut siis koulukuntasi
>> suulla, etk� omallasi.
>
>(Ylle palautettu alleviivattuna oma tekstini osa jonka Risto
>ilmeisesti koki vastauksessaan jotenkin tuskalliseksi?)
>
Tuo kirjoitusten p�tkiminen on hyvin yleist� t�ss� keskusteluryhm�ss�,
sorruin siishen ensimm�ist� kertaa, anteeksi vain.
>Tarkalleen miss� mit��n tuollaista tunnustan?
>
>> Kuka on valinnut Sinut tuota koulukuntaa puolustamaan. Onko
>> Sinut todettu erikoislahjakkaaksi ja onko koulutuksesi korkeaa.
>> Mit� itse olet keksinyt lis�� edustamasi koulukunnan oppien tueksi.
>
>Mielest�si kanssakeskustelijoidesi pit�� erikseen perustella miksi he
>pit�v�t todellisuutta kuvaaviksi tarkoitetuista malleista niit� jotka
>vastaavat todellisuutta k�ytt�kelpoisempina kuin niit� jotka eiv�t
>sit� tee?
eik� ter�v�nreunan diffraktiohavaintoni ole todellisia, ek� veden
tiheys + 4 asteessa ole havaintoihin perustuvaa.
>Mielest�si kanssakeskustelijoidesi my�s pit�� olla erikoislahjakkaita
>ja heid�n koulutuksensa tulee olla erityisen korkeaa, sek� heid�n
>tulee olla keksinyt lis�� kannattamansa k�sityksen tueksi jotta he
>saavat kannattaa jotain n�in kerrassaan radikaalia ajatusta ja
>keskustella siit� t�ll� palstalla?
Tied�n sen kokemuksesta, ett� et ole enn�tt�nyt tutustua t�h�n atomien
s�iemalliini juuri ollenkaan, kuitenkin toteat sen v��r�ksi.
Itselt�ni meni puoli viikkoa siihen ett� p��sin jyv�lle kirjoitukstani
uudelleen viime talven j�ljilt�. Puoli vuotta olin v�lill� puutarhuri
ja kai kaikkien helpotukseksi
>
>Yksi asia joka minua on muuten hieman ihmetytt�nyt on, miksi kutsut
>omaa ideointiasi osin vierasper�isell� nimell� "stringteoria", kun
>fysiikassa tunnetaan ennest��n joukko string-nimell� kulkevia joilla
>ei n�hd�kseni juurikaan ole yhtym�kohtia sinun ideoittesi kanssa?
ks yll� Olkoon sitten theoria ala R�tsk�inen
Risto Rytk�nen
Jos ei stringteoria kelpaa 0tt0 J M�kel�lle
olkoon teoriani
Theoria ala Risto R�tsk�inen
S�ieteoria,hypoteesi vaiko vain fantasia fotonille ja atomille
Miksik�h�n aloin s�iemallihypoteesejani kehitell�?
Valoilmi�it� k�sittelin fotoniperusteisesti, siis partikkelina, en
aaltoliikkeen�.
Se ett� laskutoimituksia oli voitu suorittaa k�tev�sti
aaltoliiketeorioitten perusteella
johtui hypoteesini mukaan siit�, ett� fotonitiheys koherentissa
fotonijoukkiossa vaihteli
sinifunktion mukaisesti.
Kehittelin diffraktioteoriani kapeille rakosysteemeille ja pienille
aukoille
fotonijoukkiomallillani.
Kuitenkin joskus fotonillakin n�ytti olevan jonkinlainen
aalto-ominaisuus.
Esim pinnasta heijastuessaan fotonilla kului aikaa puolen
aaltopituuden verran.
Puolen aaltopituuden v�lein diffraktiokuvioitusten tummiin juoviin
sattuvat fotonit
niin ik��n n�yttiv�t nihiloivan toisensa ja samanaikaisesti tai
mahdollisesti
aaltopituuden v�lein saapuvat fotonit vahvistivat toisiaan
(aiheuttivat lis��ntyneen
m��r�n valoilmi�it�)
Fotonilla itsell��n t�ytyi olla jokin ominaisuus jaksollinen
ominaisuus, joka oli
samanpituinen aikav�lin suhteen kuin per�kk�isill� koherentin
fotonijoukkion
fotoneiden maksimikohdilla. Tuo ei v�ltt�m�tt� tarkoittanut sit�, ett�
fotoni
jatkuvasti esim"v�r�htelee" tuolla jaksolla, vaan ett� se vain
esteeseen sattuessaan
k�y l�vitse jonkinlaisen aukeamis- ja palautumisprosessin, johon
prosessiin
kului aikaa aaltopituuden verran. Ja tuo prosessi voi olla
muunkinlainen
kuin alla kuvaamani. Siit� vain kehittelem��n paremmin toimivia
malleja!
Ter�v�n reunan diffraktiossa vain reunasta fyysisesti suuntaa
muuttavia fotoneja
olisi liian v�h�n aiheuttamaan niin massiivisia siirtymi� fotoneilla
tummien juovien
kohdalta vaaleisiin juoviin. Siksikin kai p��dyttiin siihen v�h�n
hullunkuriseen
ajatusmalliin, ett� nimen omaan ja juuri tuon ter�v�n reunan tasossa
tapahtuisi
fotonien suunnassa tuo suunnan muutos, niin ainakin numeerisissa
laskuissa
tehd��n.
Mit��n erillist� voimaa ei ole voitu osoittaa tuon suunnan
(satunnaisen)
muuttamiseen, vaikka luonnon perusvoimia teoreetikot tarvitsevat jo
nelj�-
viisi.
Mist� sitten l�ytyisi jotain puhtaasti fyysist� elementti�, joka
k��nt�isi
ter�v�n reunan l�hettyvilt�kin hieman laajemmalta alueelta noita
fotoneja
ja viel� alkuolettamieni mukaisesti.
Minun on vaikeaa l�yt�� muuta ratkaisua kuin atomin s�ieker�smalli.
Atomien s�ieker�sess� tapahtuu jatkuvasti katkeamisia. S�ie alkaa
ker�sest��n
purkaantua ja sen protonirenkaisto vastaavasti kiristy� yksitt�isten
renkaiden
lukum��r�n pysyess� vakiona, mutta yksitt�isten renkaiden halkaisijat
pienev�t
ja vain m��r�ttyyn rajaan asti ja sitten alkaa katkenneen s�ikeen
takaisin
kelautuminen s�ikeen oman elastisen ominaisuutensa ansiosta Atomi on
pian
oma itsens� "ehyt".
Nuo purkaantuvat s�ikeet suuntautvat kaikkiin mahdollisiin suuntiin
ja voivat siis k��nt�� fotonia mihin suuntaan tahansa, niin kuin
alkuolettamissani
edellyt�n.
Takaisin kelautuessaan s�ikeet voivat sitten my�s k��nt�� fotonien
suuntaa ter�v�n
reunan taaksekin, ja laskujen mukaan saman m��r�nkuin ter�v�n
reunan "valon" puolelle.
Alkuun ajattelin, ett� diffraktiossa fotonijoukkion alkuosa
aiheuttaisi tuossa reunassa
atomien s�ieker�sten katkeamisen.
Kun t�ss� muutama vuosi sitten oli keskustelua kaksoisrakokokeesta ja
yksitt�isill�
fotoneilla, niin silloin Maan Matonen esitti, ett� ne avaruuden
n�kym�tt�m�t fotonit
jatkuvasti siit� ter�v�st� reunasta (oikeammin pienen aukon reunoista)
noita atomiker�si�
katkovat vai oliko se vain niin, ett� ne toimivat tuon yhden
ainokaisen fotonin sopivana
parina kahdestaan aiheuttamassa sit� valoilmi�t�.
Kun ajatellaan Kasimir-efekti�, niin siihen tuo s�ieker�sten jatkuva
katkeileminen
ja s�ikeiden tunkeutuminen naapuriobjektin atomien s�ikeiden v�liin ja
kiinniliimautuminen
tapahtuu. Kasimir-efekti�h�n ei my�sk��n ole onnistuttu yhdist�m��n,
muihin tunnettuihin
luonnon perusvoimiin.
Ihan paljon arkisempiinkin asioihin voisi yhdist�� tuon s�ieker�sten
katkeilemisen ja
jatkuvan katkeilemisen ja preparaation. Lika irtoaa vaatteista
parhaiten kun sen heti
yritt�� poistaa, mutta aika kiinnitt�� lian esineen pintaan ajan
funktiona. Lika-atomit
ja objektin pinnan atomit katkovat avaruuden fotonivirrassa jatkuvasti
s�ikeit��n ja
kiinnyttyv�t siten lujasti toisiinsa prepataatiotoimintojen ansiosta.
Adheesio ja koheesiotapahtumathan my�s olisi helppo k�sitt�� saman
kasimir-efektin
ansiosta, niillek��n ei ole keksitty yhteytt� muihin luonnon
perusvoimiin.
Varsin hyvin tied�n ja tajuan, ett� s�ieker�srenkaistomallini kumoaa
kvarkkeihin
perustuvan atomimallin.
Minua kehotetaan tuosta syyst� turvautumaan psykiatriin. Paras
suomalainen yst�v�ni
on nyt psykiatri, jonka olen tuntenut yli kuusikymment� vuotta. Ei h�n
ole minua
hoitoon ohjannut niin kuin vuoden takainen ulkomaalainen
el�inl��k�riyst�v�ni.
Jos en usko kvarkkimalleihin, niin minun katsotaan tarvitsevan
psykiatreja.
Niin kauan kuin tarvittiin vain kahta kvarkkia atomin osasiksi
elektronin lis�ksi, en
�lynnyt protestoida mallia vastaan.
Kun tarvitaan nelj� -viisi perusvoimaa, eik� Kasimirefekti�,
adheesiota tai koheesiota
pystyt� kiistattomasti niill� voimilla selitt�m��n, ep�ilen ja vain
talonpoikaisj�rkeni
perusteella.
Kun satelliittien kelloja rukataan niin siihen ei riit� pelkk�
suhteellisuusteorian mukainen
korjaus vaan tarvitaan viel� muita (muista sysit� johtuvia?)
korjauksia, silloin minulla
jossakin kyll� alkavat kellot soimaan!!
Kun tutustuin Feynmannin QED-opukseen ja sen luettelemiin lukuisiin
muihin kvarkkeihin
ja viel� "liima-aineisiin" niiden kvarkkien sitomisiin, v�l�hti mutta
vain v�hitellen,
ett� tuohan on maalaisj�rjen vastaista.
K�sitt��kseni ( voin olla v��r�ss�kin; niin oikaiskaa) atomia,
protonia, tai neutronia
ei ole pystytty hajottamaan kvarkkeihin, mutta kyll� mit�
moninaisimpiin
"alkeishiukkasiin" miljardien budjeteilla. Siisp� teen sen
johtop��t�ksen, ett�
voin kehitell� muunlaisiakin atomimalleja leimautumatta yli-ihmiseksi.
Siisp� nyt rakentelen atomeille renkaistomalleja k�ytt�en hyv�kseni
vain vanhaa taskulaskinta,
jonka olen saanut lahjuksena L��kint�s�hk�n silloiselta edustajalta
(SH). Laskuihin
hyv�ksyn vain yksinkertaisia lukuja (kuten my�s on menetelty vedyn
spektrej� laskettaessa)
ja samojen lukujen toisia potensseja, neli�juuria , nelj�sjuuria,
k��nteisarvoja jne.
Noilla luvuilla rakennetuilla malleilla saan kohtuuttoman m��r�n
"sattumia" jotka tukevat
teorioitani. Tiedostan sattumien mahdollisuuden, onhan itsell�nikin 12
feminiini� ja
vain feniniinej� j�lkel�ist� (tytt�ri� ja tytt�rien tytt�ri�).
Siksik��n en esit� teorioitani
tosina, todistettuina, mutta hyvin hyvin todenn�k�isin�. Kuitenkin
"sensoreiksi" katsomani
kommentaattorit kutsuvat jatkuvasti psykiatreja avukseni!
Ymm�rr�n mm. miksi vesi on raskainta + 4 asteessa ja lukemattomia
muita asioita.
Ter�v�n reunan diffraktiossa olen kokeilla, siis vuoren varmoihin
havaintoihin vedoten,
todennut teoriani vastaavan havaintoja. Edes Fotoni-lehti ei
julkaissut tuloksiani, vaikka toimitus
kaiken aikaa valittaa kirjoittajapulasta. Fotoni-lehti on seuran
julkaisema, julkaisu on tarkoitettu
paitsi ammattilaisille, mutta my�s harrastajille.
S�teilylle olen kehitt�nyt oman kosmisen fotonijoukkiomallini. Se
veisi pohjan pois
alkur�j�hdykselt�, se ei tarvitsisi suhteellisuusteorioita tuekseen.
En esit� kosmista
fotonijoukkkiomallia totena, vaan eritt�in k�yt�nn�llisen� ja
kuitenkin hyvin
todenn�k�isen�.
Mik� nimeksi paljon kattavalle teorialle? String teorian nimenk�yt�st�
on maristu vastik��n.
K�yt�n my�s s�ie-teorian nime�.
S�ikeell�ni on monta muotoa, fotoni on py�riv� ohuen ohut sormus, joka
yleens� esteen
kohdatessaan rapsahtaa poikki, mutta reparoituu aaltopituudensa
puitteissa.
Elektroni ja positroni ovat katkenneita "sormuksia", mutta niiden
alku- ja loppup��
ovat sopivasti erill��n eiv�tk� yksin��n pysty reparoitumaan, niin
kuin fotonit.
Niiden t�ytyy sulautua atomin protonirenkaistoon.
Protonirenkaisto ja protonirenkaistot ovat sellaisia, ett� niiss� s�ie
kiert�� keskim��rin
valon nopeudella renkaiston l�vitse ja jos atomilla on useampia
renkaistoja, niin sama
s�ie kiert�� kaikissa renkaistoissa ikuisesti.
Ei ole suomen kieless� sanaa, joka kuvaisi tuollaista kapistusta, joka
on vuoroin
sormus, jousi, pallo, levy, vieteri tai monimutkainen renkaisto, kuten
raskaammilla aineilla.
Voisin ottaa k�ytt��n siit� nimityksen "r�tsk�inen" Sek��n ei ole itse
keksim�ni, joku
ruotsinkielinen verokirjuri on sit� k�ytt�nyt jo aikaisemmin joskus
1600 luvulla Rytk�in
nimen asemasta. T�ytyy kunnioittaa tekij�noikeuksia; minuakin
syytettiin joku vuosi
sitten siit�, ett� esitin tiet�m�tt�m�n� varjostusteoriaa omana
keksint�n�, seh�n oli
jo 1800 luvulla esitetty� kamaa. Kommentaattorit silloin totesivat,
ett� teoria oli
"todistettu" heid�n j�rkens� vastaiseksi. Kuitenkin pid�n tuotakin
hypoteesiani
todenn�k�isen�
risto rytk�nen
se seniili veikkonen
http://webbi.meili.fi/ipyrytkori/
http://webbi.meili.fi/ipyrytkori/stringteoria.ht
Kim Fallström
> Kun tutustuin Feynmannin QED-opukseen ja sen luettelemiin
> lukuisiin muihin kvarkkeihin ja viel� "liima-aineisiin"
> niiden kvarkkien sitomisiin, v�l�hti mutta vain v�hitellen,
> ett� tuohan on maalaisj�rjen vastaista.
Fysiikka ja varsinkin kvanttimekaniikka *on* maalaisj�rjen vastaista.
Muutenhan j�rkev�t maalaiset olisivat ratkaisseet kaikki fysiikan
ongelmat jo kauan sitten eik� tutkimusta tarvitsisi en�� tehd�.
Se, ett� joku ilmi� kuvauksineen tuntuu ep�esteettiselt�, vaikealta
ymm�rt�� ja hyvin monimutkaiselta voi johtua esimerkiksi siit�,
ett� ilmi� on ep�esteettinen, vaikea ymm�rt�� ja hyvin monimutkainen.
Feynman muistaakseni kehoitti er��ss� videoidussa luennossaan
monimutkaisiin luonnonlakeihin tyytym�tt�mi� muuttamaan johonkin
toiseen universumiin, jossa luonnonlait ovat yksinkertaisempia.
http://vega.org.uk/video/programme/45
Kim
Risto Rytk�nen
wrote:
>Risto Rytk�nen wrote:
>
>> Kun tutustuin Feynmannin QED-opukseen ja sen luettelemiin
>> lukuisiin muihin kvarkkeihin ja viel� "liima-aineisiin"
>> niiden kvarkkien sitomisiin, v�l�hti mutta vain v�hitellen,
>> ett� tuohan on maalaisj�rjen vastaista.
>
>Fysiikka ja varsinkin kvanttimekaniikka *on* maalaisj�rjen vastaista.
>Muutenhan j�rkev�t maalaiset olisivat ratkaisseet kaikki fysiikan
>ongelmat jo kauan sitten eik� tutkimusta tarvitsisi en�� tehd�.
Kyll� min� energian kvantittumisen ymm�rr�n ja sit�
fotonijoukkioteorianikin edellytt��, jos viitsit tutustua. Etp� Sin�
tai kukaan muu ole k�ynyt sit� edellisen repliikkisi j�lkeen
kotisivuiltani tarkistamassa. Sen n�en laskuristani. Puhut kirjoitat
vain l�hinn� filosofiaa ja kaunokirjallisuutta, mutta et hyv��,
kuten esim Kjell West� kirjassaan "�l� k�y y�h�n yksin.
Luin ahnaasti kohtauksen ��nitystilaisuudesta, se itketti, mutta ei
itket�
sinun kirjoituksesi
kvarkkih�pin�it� minun on vaikea ymm�rt��. Niit� eiv�t
ymm�rt�ne ne tuhannet oikeat ja kalliisti palkatut teoreettiset
stringfyysikot joiden teoriat kaiketi poikkeavat kvarkkifyysikoiden
rakennelmista, korjailet minua, jos olen v��r�ss�.
>Se, ett� joku ilmi� kuvauksineen tuntuu ep�esteettiselt�, vaikealta
>ymm�rt�� ja hyvin monimutkaiselta voi johtua esimerkiksi siit�,
>ett� ilmi� on ep�esteettinen, vaikea ymm�rt�� ja hyvin monimutkainen.
>Feynman muistaakseni kehoitti er��ss� videoidussa luennossaan
>monimutkaisiin luonnonlakeihin tyytym�tt�mi� muuttamaan johonkin
>toiseen universumiin, jossa luonnonlait ovat yksinkertaisempia.
Feynman oli aika veikkonen, ryypp�ili opiskelijoitensa kanssa
kapakoissa ym mukavaa!
Luonnonlait ovat yksinkertaisia, kunhan ne oikein oivaltaa
>
Risto Rytk�nen
se seniili veikkonen
PS: Kiitokset kommenteistasi, paljastat niiss� enemm�n itse�si kuin
luuletkaan ainakin monien silmiss� ja eroja ei ole akatemian k�yneen
tai talonpojan silmien v�lill�.
Matti Lehtiniemi
> kapakoissa ym mukavaa!
K�vi strippibaareissa ja neukut hieman jopa halveksivat h�nt�.
M
Erkki Esimerkki
> sinun kirjoituksesi
> kvarkkih�pin�it� minun on vaikea ymm�rt��. Niit� eiv�t
> ymm�rt�ne ne tuhannet oikeat ja kalliisti palkatut teoreettiset
> stringfyysikot joiden teoriat kaiketi poikkeavat kvarkkifyysikoiden
> rakennelmista, korjailet minua, jos olen v��r�ss�.
"Stringteoria" on sanana huono sekoitus englantia ja suomea. Suomeksi
puhutaan s�ieteorioista.
"Stringfyysikkoja" ei ole olemassa. Jotkin teoreettiseen fysiikkaan
perehtyneet tutkijat ovat esitt�neet s�ieteorian. S�ieteorioita on koko
joukko.
>> Se, ett� joku ilmi� kuvauksineen tuntuu ep�esteettiselt�, vaikealta
>> ymm�rt�� ja hyvin monimutkaiselta voi johtua esimerkiksi siit�,
>> ett� ilmi� on ep�esteettinen, vaikea ymm�rt�� ja hyvin monimutkainen.
>> Feynman muistaakseni kehoitti er��ss� videoidussa luennossaan
>> monimutkaisiin luonnonlakeihin tyytym�tt�mi� muuttamaan johonkin
>> toiseen universumiin, jossa luonnonlait ovat yksinkertaisempia.
> Feynman oli aika veikkonen, ryypp�ili opiskelijoitensa kanssa
> kapakoissa ym mukavaa!
Feyman oli absolutisti Nobel palkinnon saadessaan. Lopetti ryypp��misen
kun huomasi miten se vaikuttaa lantun tointaan. Suosittelen samaa
muillekin.
> Luonnonlait ovat yksinkertaisia, kunhan ne oikein oivaltaa
T�m� ei pid� paikkaansa. Vaikka esim. kvanttimekaanisten ilmi�iden takaa
paljastuisikin muutama yksinkertainen toiminto "~ohjelma" niin silti
n�m� meid�n maailmassa vaikuttavat ilmi�t ovat monimutkaisia, vaikeita
ymm�rt�� ja ep�esteettisi�.
Ihmisell� on luonnostaan pyrkimys ymm�rt�� ymp�rist���n ja sovittaa
havaintoja tuttuihin kaavoihin. Kvantti-ilmi�t eiv�t toimi kuten
normaali arkip�iv�inen ymp�rist� toimii.