Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Aurinko voisi PAHIMILLAAN korventaa TOSI KOVAA!

0 views
Skip to first unread message

Aki Agison

unread,
Dec 31, 2009, 3:56:18 AM12/31/09
to
Yleens� auringosta vain helpolla laskulla lasketaan s�teilyteho:
P/A = 1379 W/m^2
Tuokinhan on jo ihan paistinlevyn tehoa!

Se EI ole koko totuus tehostaan, koskapa tietyiss� kulmissa aurinko tietysti
korventaa SIIN� ALASUHTEESSA, jossa sen et�isyys meihin n�hden on:

1,5*10^11 m/(2*6,96*10^8 m) = 107,76

107,76^2 = 11 612
(Eli silm�ss�kin auringon suhde koko n�htyyn kuvaan on osapuilleen tuo)

Yli 11 000 kertaa KOVEMPAA voi olla auringon paahto, jos kaikki jonkin
kohteen pinnat on k�yristetty AURINKOA kohden, ilman, ett� kulma antaa
mahdollisuutta osua tyhj��n avaruuteen...

Apokryfit kertovat "Phoenix"-linnusta, joka suojelee MAAILMAA sulillaan...
Er��t arvelevat sen olevan symbooli maan MAGNEETTIKENT�ST�?!

Suomessa taitaa talvisin Phoenixi kaikki l�mp�s�teet ime�, tai MELKEIN
kaikki?

Esim. Pienitehoisessa laserissa on fotonim��r� 10^-12 m^2 alalle noin 10^15
kpl/s (hieman alle) ja Aurinko paahtaa tuolla alasuhdelaskulla
kohtisuorimmassa kohdassaan per�ti 10^14 fotonia/sek) (hieman alle) Kuusta
tulee s�teit� ainoastaaan 34 500 000, kun taas jopa pikku 10 W lampusta
tulee 10^11 kpl v�hint��n! (Per silm�solun ala 10^-12 m^2)

Jos olet laskenut PAREMMIN - n�yt� toki laskusi!


Vesa Monisto

unread,
Jan 2, 2010, 6:08:46 AM1/2/10
to
"Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> wrote:
> ...
> Apokryfit kertovat "Phoenix"-linnusta, joka suojelee MAAILMAA sulillaan.
> Er��t arvelevat sen olevan symbooli maan MAGNEETTIKENT�ST�?!
>
> Suomessa taitaa talvisin Phoenixi kaikki l�mp�s�teet ime�, tai MELKEIN
> kaikki?
>
> Esim. Pienitehoisessa laserissa on fotonim��r� 10^-12 m^2 alalle noin
> 10^15 kpl/s (hieman alle) ja Aurinko paahtaa tuolla alasuhdelaskulla
> kohtisuorimmassa kohdassaan per�ti 10^14 fotonia/sek) (hieman alle)
> Kuusta tulee s�teit� ainoastaaan 34 500 000, kun taas jopa pikku 10 W
> lampusta tulee 10^11 kpl v�hint��n! (Per silm�solun ala 10^-12 m^2)
>
> Jos olet laskenut PAREMMIN - n�yt� toki laskusi!

Tuohan on fotonien ja s�teiden sillisalaattia, sekamelskaa ... salsaa!
Hervannan kirjastostasi saattaisit l�yt�� matemaatikko Lewis Carrollin
teoksia, joissa kvanttien dimensio on ymm�rretty oikein eli "aktioksi"
(eik� pelk�ksi 'palikaksi' saati 'leikkeeksi'). -- Edes Allu ei esitt�nyt
makkaraa siivuista *koostuvaksi*. -- Vain vuorovaikutusaktio siivuaa!

En mene takuuseen MANSEn kirjoista, mutta HESAssa "parempi" laskutapa
'fotoni-palikoillesi' ja/tai 's�teillesi' l�ytyy Carrollin kirjasta "Alice's
Adventures in Wonderland" luvusta VIII, "The Queen's Croquet Land".
Jutussa pelataan kroketin/shakin sekamelskaa nappuloina siilit, jotka
ry�miv�t ja/tai k�pertyv�t milloin mihinkin ruutuihin aivan omia aikojaan.
Pelituomarina on kuningatar, joka tekee s��nt�j� sit� mukaa, miten peli
sattuu etenem��n, "... about once in a minute." == Reaktioita aktioihin.

V.M.
(Googlaamalla l�yt�� muitakin pelureita kuten "Geoffrey Ingram Taylor".
"His first paper was on quanta, showing that Young's slit diffraction
experiment produced fringes even with feeble light sources such that
less than one photon was present at a time.")

Aki Agison

unread,
Jan 2, 2010, 7:08:48 AM1/2/10
to

"Vesa Monisto" <vesa.m...@elisanetPOISTA.fi> kirjoitti viestiss�
news:VOF%m.58775$La7....@uutiset.elisa.fi...

> Tuohan on fotonien ja s�teiden sillisalaattia, sekamelskaa ... salsaa!
> Hervannan kirjastostasi saattaisit l�yt�� matemaatikko Lewis Carrollin
> teoksia, joissa kvanttien dimensio on ymm�rretty oikein eli "aktioksi"
> (eik� pelk�ksi 'palikaksi' saati 'leikkeeksi'). -- Edes Allu ei esitt�nyt
> makkaraa siivuista *koostuvaksi*. -- Vain vuorovaikutusaktio siivuaa!

- Joo, no ehk� MINUNKIN pit�isi yritt�� esitt�� asia jotenkin
"johdonmukaisemmin"?
+ Kuitenkin jokainen YKSITT�INEN emissio tuottaa YKSITT�ISEN fotonin,
vaikkapa sitten yhdess� tuottavatkin SEN koko kappaletta koskevan
"heijastuksen"...

> En mene takuuseen MANSEn kirjoista, mutta HESAssa "parempi" laskutapa
> 'fotoni-palikoillesi' ja/tai 's�teillesi' l�ytyy Carrollin kirjasta
"Alice's
> Adventures in Wonderland" luvusta VIII, "The Queen's Croquet Land".
> Jutussa pelataan kroketin/shakin sekamelskaa nappuloina siilit, jotka
> ry�miv�t ja/tai k�pertyv�t milloin mihinkin ruutuihin aivan omia aikojaan.
> Pelituomarina on kuningatar, joka tekee s��nt�j� sit� mukaa, miten peli
> sattuu etenem��n, "... about once in a minute." == Reaktioita aktioihin.

- Kim sai jo minut varaamaan URSA 1995-kirjan, ja katsotaan sit� ensin...
+ Maanantaina saan kirjan, ja itseasiassa olisin tyytyv�isempi, JOS
kykenesiv�t n�ytt�m��n VANHAN taivaanmallin olevan oikea - EI ole mukava
julistaa HAJAANNUSTA t�ss� suhteessa..
* TOSIN: Minun mallissani on se hyv� puoli, ett� kanssak�yminen muiden
avaruuskultturien(niit�h�n on?) olisi MAHDOLLISTA, ei monen valovuoden
et�isyytt� lennet� raketillakaan tuskin 1000 vuodessa! Siis VALOVUOROKAUSI,
per t�htikuori on mahdollista ja siit� fotonilaskunikin todistavat!

> V.M.
> (Googlaamalla l�yt�� muitakin pelureita kuten "Geoffrey Ingram Taylor".
> "His first paper was on quanta, showing that Young's slit diffraction
> experiment produced fringes even with feeble light sources such that
> less than one photon was present at a time.")

- Saas n�hd�, jaksaako t�ss� EN�� mit��n googlata : Aika huonoja on kaikki
linkit, mit� t�htien et�isyyksien mittauksista olen n�hnyt...


0 new messages