Kertaus fotonien näkymisestä silmässä!
Aki Karppinen
kaukaa tulevia valopurskeita, koskpa n�ytt�� silt� ETTEI valon kirkkaus
mill��n tavoin SITTENK��N V�HENE menness� kauemmas! Tietysti jos v�liss� on
tihe�t� kaasua - jonkinverran v�henee, varsinaisista esteist�
puhumattakaan... Kohteen koko n�k�kent�ss� tietysti pienenee, kauemmas
ment�ess�, ihan yhdenmuotoisten kolmioiden lain mukaan!
Itse lasku oli t�m�:
Fotoneja silm�n soluun: X
X = Ps�t/Aet�/Ekelta*Asilm�solu*alasuhde
Itse asiassa juuri tuo muuttuja alasuhde poistaa riippuvaisuuden
et�isyydest�, ja on siis hivenen ep�ilyksille alttiina:
- Ps�t: Auringon/s�teilij�n teho
- Aet�: Et�isyyspallon ala
- Asilm�solu: Silm�solun ala
- Ekelta: Fotonin energia, joka on t�ss� oletettu KELTAISEKSI, jolta ainakin
oman aurinkomme valo n�ytt��, ja lieneekin jonkinlainen "keskiarvo"...
- alasuhde siis kuvaa kirkkauden jakautumista n�k�kent�ss�, mit� pienempi
kohde on n�ht�ess�, sit� enemm�n kirkkaus fokusoituu tuohon keskustaan...
Keltaisen fotonin energia Planckin vakion avulla:
Ekelta = h*f = 6,626*10^-34*3*10^8/(570*10^-9) = 3,49*10^-19J
Siteen se TODISTUS, ettei yksitt�isen t�hden KIRKKAUS johdu et�isyydest�,
yksitt�isess� silm�n solussa:
alasuhde = (Ret�/Lkohde)^2
Eli Ret� on et�isyys s�teilev�st� kohteesta, ja Lkohde on kohteen
halkaisija...
X = P/(4*pi*Ret�^2)*Asilm�*(Ret�/Lkohde)^2
X = P/(4*pi*Lkohde^2)*Asilm�
X = 3,9*10^26 W/(4*pi*(1,4*10^9)^2 m^2*3,49*10^-19 J)*10^-12 m^2
X = 4,537*10^13 fotonia_silm�nsoluun/sekunti
Jos katsoo mik� on TAAJUUS keltaisella valolla, se on
=> f = c/L = 3*10^8 m/s/(570*10^-9 m) = 5,263*10^14 Hz
Hieman suurempi on siis taajuus kuin auringon n�kym�teho, joten ei aurinko
siis l�het� s�teit� kuin joka 11,62:s-sekunti! Mutta erivaiheissaan olevien
s�teilij�-atomien vuoksi siis n�ytt�� tasaiselta s�teilylt�.
IHAN Laseriin tai suurennuslassiin suuruista ole viel� auringon PALJAS
s�teily, koskapa ilmeisesti esim laserin v�r�htelyt kohden silm�solun
kokoista alaa kasvaa yli 1/11,62-kertoimen! Voi olla YLI ykk�sen tai Laserta
kokoavilla suurennuslasilla jopa yli 10!
Mik� on ihmisen TIETOISUUSNOPEUS silmin n�ht�vien asioiden suhteen?
Vast: Noin 1/50 s = 50 Hz
T = 1/(4,537*10^13/50) = 1,10*10^-12 s
Tuossa ajassa siis pit�� silm�n ja aivojen selvitt�� kunkin pisteen v�ri, ja
aloittaa reagoimaan n�htyyn pixeliin...
TERAHERZIN TAAJUUS AIVOILLA!
Tietysti viel� pit�� reagoida jokaiseen n�htyyn pixeliin, joita on silm�ss�
ehk� noin 100 miljoonaa:
=> 11000 on lopullinen taajuus, mik�li pisteiden havaitseminen on PUTKESSA
VUOROTELLA, eik� yht'aikaa!
=> 11000Hz Taajudella 100 megaa tietoyksikk��, joista joikainen on V�HINT��N
kolme tavua eli 16777216 (3 byte�) = 3,3*10^12 byte�!
Eli t�ss� on nyt 3 yht'aikaa tajuttavaa kohdetta, eli kolme v�ri�(RGB),
joista jokainen saa digitaalisen arvon 0=>255 (0=>FF). Jos EI yht'aikaa
tajuttavissa on taajuus noin 3-kertaa pienempi...
Tuo 256(punainen) x 256(vihre�) x 256(sininen) on nykyisiss� tietokoneissa
k�ytetty v�ristandardi...
Eip� muuta - N�KEMISEST� - t�ll� kertaa, t��lt� Hervannasta!
P. K�rh�
monimutkainen. Miksi t�hden intensiteetti ei n�yt� riippuvan
katseluet�isyydest� johtuu ihan suuruusluokista. L�hin t�hti Proxima
Centauri on meist� 4,22 valovuoden eli 4*10^13 kilometrin p��ss�. Jos menet
metrin taaksep�in, niin et�isyys on edelleen noin 4*10^13 km. Ja vaikka
juoksisit niin pitk�lle kuin jaksat, et ikin� huomaisi neli�laista johtuvaa
illuminanssin vaihtelua.
Tsemppi� vaan sinne Hervantaan.
Pet�
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> wrote in message
news:h4mofe$ie5$1...@news.cc.tut.fi...
> Jouduin siis my�nt�m��n er��n "laser-miehen" j�rkevyyden selitett�ess�
> kaukaa tulevia valopurskeita, koskpa n�ytt�� silt� ETTEI valon kirkkaus
> mill��n tavoin SITTENK��N V�HENE menness� kauemmas! Tietysti jos v�liss�
> on
> tihe�t� kaasua - jonkinverran v�henee, varsinaisista esteist�
> puhumattakaan... Kohteen koko n�k�kent�ss� tietysti pienenee, kauemmas
> ment�ess�, ihan yhdenmuotoisten kolmioiden lain mukaan!
...
Aki Karppinen
Aki Karppinen
samasta asiasta:
Aki Karppinen kirjoitti:
>
> - K�yt�nn�ss� siis voi olla ja onkin jokin YL�RAJA kohteelle "alasuhde"!
> + ELLEI olisi, olisi Taivas Y�LL� t�ysin valaistu, koskapa jokaiseen
> kohtaan taivaanpallolla kuitenkin osuisi piste jostakin kaukaisesta
> t�hdest�, ja siis n�kyisi, koskapa silm�st� RAJATTOMASTI peilautuisi
> jopa atomia pienempi� kohteita, ja jopa KVARKKIA pienempi�! Se siis
> mahdollistaisi aina vain suuremman intesiteettipiikin - entist�
> pienemp��n kohteeseen, menness� kauemmas avaruudessa...
> * Sen en usko olevan mahdollista!
> / MIK� on tuo peilautumisen silm��n - alasuhteen YL�RAJA, tai toisin,
> mik� on peilautuvan pisteen koon MINIMI?! Voi olla, ett� juuri KVARKIT
> ovat ne elementti, joka ottaa vastaan kohteet, joita pienemm�ksi ei voi
> koko menn�?!
> = Atomin koko on luokkaa 10^-10 (�ngstr�m), ja siihen nyt luulisi
> ainakin valon pit�v�n osua?! K�yt�nn�ss� koko 10^-10 m kuitenkin
> mahdollistaisi kohteen koon, joka on SOLUN KOKOA 10^-6 metri� 10 000
> kertaa pienempi�! Siis alasuhde voisi kasvaa viel� 100 miljoonaa kertaa
> suuremmaksi! Mutta SEN YLI ei varmaan voisi en�� p��st�?!
> - Eli hieman "rukkausta" vaatii viel� se "alasuhde"-muuttuja!
> + Onko teill� n�kemyst� siit�, mik� on PEILAUTUVAN pisteen koon minimi?
> * "Juhana": et ole viel� vastannut? Muitakin minulle vastaili, joten
> RATKAISTAANPA T�M� ASIA!
Aki Karppinen
> Ihan oikeaa asiaa todistelet, mutta selityksesi on hieman liian
> monimutkainen. Miksi t�hden intensiteetti ei n�yt� riippuvan
> katseluet�isyydest� johtuu ihan suuruusluokista. L�hin t�hti Proxima
> Centauri on meist� 4,22 valovuoden eli 4*10^13 kilometrin p��ss�. Jos menet
> metrin taaksep�in, niin et�isyys on edelleen noin 4*10^13 km. Ja vaikka
> juoksisit niin pitk�lle kuin jaksat, et ikin� huomaisi neli�laista johtuvaa
> illuminanssin vaihtelua.
>
> Tsemppi� vaan sinne Hervantaan.
>
> Pet�
- EI noin pieni et�isyyden muutos vaikuta tuohon neli�lakiin, koskapa
et�isyyden suhde kohteen halkaisijaan ei muuttunut edes promillella...
+ Kaikki pienetkin kohteet kuitenkin muuttuvat kolmiolain mukaisesti,
eli metrin p��ss� on hyvin tarkalleen sama kolmio tulossa avaruudesta...
* Mutta riitt�v�n l�hell� olevan pienen kohteen suhteen tietysti
kolmiosuhde on muuttunut PALJONKIN - jos menne��n hieman kauemmas...
/ Luepas tuo toinen vastauksenikin, se k�sittelee sit� ihmett�, ett�
T�HTITAIVAAN PIT�ISI OLLA KIRKAS MELKEIN KAIKKIALLA, ellei jotain rajaa
kolmiolla peilattavan koon pienuudelle(alasuhteen suurudelle) olisi!
Aki Karppinen
- MONIKOKERTAISESTI silm�n solua pienemm�n kohteen voi onkia esiin?
+ Ja jos kovin monikertaisesti, niin atomia pienemmiksi PEILAUTUVIA
kohteita ei voine en�� silm�nsolu kirkastaa???
* Ja jos voi kuitenkin atomia pienempi�, eik� joku kokoluokka satu
kokonaan ATOMIAVARUUTEEN, eli tyhjyyteen(menness� kohden kvarkin kokoa),
jolloin joku ET�ISYYSLUOKKA voi j��d� kokonaan havaitsematta!!!
/ Varmaan ilmakeh� est�� ilmamolekyylin kokoa pienempien kohteiden
n�kymisen maan p��ll�??? Neh�n t�rm��v�t ilmamolekyyliin, joka saattaa
ionisoitua, ja heijastua t�ysin satunnaisesti, koskapa jo kohta koko
maapallo on eri kohdassa!
= Kiinostaisikin tiet��, n�ytt��k� AVARUUDESSA luotainten ja
satelliittien taivas olevan piripintaan t�ynn� t�hti�?!
= Siell� ei ILMAN MOLEKYYLIEN est�v�� vaikutusta ole, joten pienemm�t
kohteet sytytt�isiv�t silm�n solut?!
- Eik� voi k�yd� jopa niin, ett� AVARUUDESSA PIT�ISI N�KY� KOKONAINEN
VALOMERI?! Ilman pienint�k��n rakoa?! Onhan t�hti� taivaalla jo
galaksissamme ainakin 200 miljardia + muiden galaksien kohteet...
+ Kyll�, jokin raja on pisteen peilautumiselle, olen siit� varma...
* Jos 1/100-osaan kohteen pinta-alasta kohdistuu 100-kertainen
intensiteetti => n�kyy?
/ Mutta jos 10 000-kertaiseen (100cm/1cm)^2 osuu 10 000 -kertainen
viel�k� n�kyy???
= Ja jos menn��nkin 1000 x 1000 suurusluokkaan, jolloin ollaan jo atomin
kokoisissa kohteissa, ainakin melkein, viel�k� alaan osunut
miljoonakertainen intensiteetti pisett� solussa(10^-12 m^2) kohteen
n�kym��n??? Se osuu kenties (metri/millimetri)-suhteessa silm�n soluun,
eli voiko viel� n�ky�???
- LOPULLINEN raja lienee kuitenkin 10 000 x 10 000 solun kokoa
pienemm�t, koska silloin ollaan atomin koossa, eli seuraava
intesiteettiosuma(100 miljoonakertainen) ei v�ltt�m�tt� osu en�� edes
atomin kokoiselle alalle!
Eli lopulta saimme PEILAUKSEN maximikoon, eli (10^-2 m)^2/(10^-10 m)^2 =
10^16 kertainen kohde voinee viel� n�ky�, mutta voiko ILMAKEH�SS�???
Ep�ilen... Yhteens� siis 10^24 - lienee peilauksen ehdoton maksimi...
Kuinka kauas tuolla suhteella p��st��n?
1,4*10^9m* (10^-2 m/10^-10 m)^2 = 1,4*10^27 m, eli jopa 147,888
miljardin valovuoden p��h�n...
Vai onko VIEL� kvarkki-avaruuden kohteet viel� peilattavissa n�kyv�ksi
silm�n solussa, jos siihen vain osuu riitt�v�n suuri intensiteetti?
Kuinkas suuri se kvarkki olikaan - pit�nee tarkistaa jostakin...
Magnitudi siis v�henee silloin, kun osuma atomin kvarkkiin edes ei ole
en�� varma...
Varmaan menn��n kvarkkeihin ment�ess� noin 10 000 x 10 000(alasuhde)
kertaa pienemm�ksi, mutta tosiaan, tarkistan asian...
Eli 10^32-kertainen(alasuhde-) suurennos olisi EHK� mahdollinen, ei
tosin Ilmestyskirjan mukaan, koska siell� oli VAIN 24 vanhinta Jumalan
valtaistuimen ymp�rill�, omilla valtaistuimillaan(Ja nelj� Kerubia)
Voi olla suorastaan niin, ett� meid�n havaitsemamme ISOT kohteet
johtuvat auringon peilaumisesta valons�tein�, v�h�n pienemm�t
planeettojen ja asteroidien, atomit joidenkin linnunratamme t�htien ja
kaikkein rakenteellisimmat(kvarkkiavaruus) kaukaisten galaksien...
Jos t�hti� onkin jossain v�liss�, mutta eiv�t vain s�teile, kyseisell�
alueella ei ole maapallossa ollenkaan hiukkasta atomeissaan???
Mutta eih�n N�KYVIST� aallonpituuksista aina tarvitse olla kyse???
Aki Karppinen
- Viel� t�htien n�kymisest�: Eik� tosiasiassa pit�isi n�ky� KOKO
AURINKOKUNNAN kokoinen kohde, koskapa my�s planeetat heijastavat
v�hint��n kuun verran valoa? Silloin ei tietysti tarvitse n�ky�
silm�nsolua pienempien kohteiden LAINKAAN!
+ Se vaikuttaisi viel� paremmalta teorialta, koskapa luulisi valon
olevan aika tarkkaan aallonpituuden mukaan pelaamista silmien soluissa...
* Planeetat tosin - taaskin - peilautuvat niin pieniksi silm�ss�,
etteiv�t voine n�ky�??? Mutta intesiteettins� siis riitt�isi kuun
kokoiseen valaistukseen?
P. K�rh�
> T�HTITAIVAAN PIT�ISI OLLA KIRKAS MELKEIN KAIKKIALLA, ellei jotain rajaa
> kolmiolla peilattavan koon pienuudelle(alasuhteen suurudelle) olisi!
No ei tasan pit�isi. T�htitaivas on "kirkas" vain siell�, miss� on t�hti�,
jotka n�kyv�t maahan asti. N�k�kynnyksen ratkaisee neli�laki, eli kun t�hden
(palloaallon) aiheuttama illuminanssi menee n�k�kynnyksen alapuolelle, niin
ei n�y ei. T�htitaivas on suurimmaksi osaksi tyhj��, ja t�m� tyhj� alue ei
loista, kun ei siell� ole esim. ilmakeh�� eik� mit��n muutakaan ainetta
sirottamassa.
Pet�
Aukino Agison
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:h4mofe$ie5$1...@news.cc.tut.fi...
> Jouduin siis my�nt�m��n er��n "laser-miehen" j�rkevyyden selitett�ess�
> kaukaa tulevia valopurskeita, koskpa n�ytt�� silt� ETTEI valon kirkkaus
> mill��n tavoin SITTENK��N V�HENE menness� kauemmas! Tietysti jos v�liss�
on
> tihe�t� kaasua - jonkinverran v�henee, varsinaisista esteist�
> puhumattakaan... Kohteen koko n�k�kent�ss� tietysti pienenee, kauemmas
> ment�ess�, ihan yhdenmuotoisten kolmioiden lain mukaan!
>
> Itse lasku oli t�m�:
> Fotoneja silm�n soluun: X
> X = Ps�t/Aet�/Ekelta*Asilm�solu*alasuhde
>
> Itse asiassa juuri tuo muuttuja alasuhde poistaa riippuvaisuuden
> et�isyydest�, ja on siis hivenen ep�ilyksille alttiina:
- Hmm, on todella, ep�ilyksille alttiina, koskapa t�hden pieni osuus
n�k�kent�ss� johtuu siit�, ett� t�hden ja silm�n keskipisteen suuntaisia
janoja on v�h�n...
+ Eli se, ett� t�hti EI PEIT� koko n�k�kentt�� EI SITTENK��N tarkoita, ett�
t�hden peilautuvuudessa silm�lle tapahtuisi kirkkauden keskittymist�,
koskapa vain muutama silm�n soluista(ehk� vain yksi) on oikean suuntainen...
* alasuhteen voi sittenkin olettaa olevan VAIN YKSI, jos t�hti peilautuu
koko kirkkaudessaan my�s koko silm�n alueelle silloin, jos silm� olisi
vaikkapa kovera peili, joka ker�� kaikki s�teet auringosta... Silloin t�hti
todella peitt�isi n�k�kent�st� suuremman osan -koko kovera alue tulisi
t�yteen tarkasti t�hd�ttyn� pelkk�� t�hden valoa... T�ll�in alaosuus riippuu
VAIN SIIT�, kuinka suuren alueen kohtisuorat suorat silm�st� sytytt�v�t...
Koveruuden olisi oltava asteen mikro-osaa my�ten oikean suuruinen, jotta
moinen olisi mahdollista...(KOKO N�K�KENTT� T�YTEEN yksitt�ist� t�hte�)
Vaikeaa koskapa maapallo liikkuu avaruudessa, ja akselinsa ymp�rikiertyminen
voi helposti aiheuttaa piankin tuota suuremman muutoksen... Onhan
kaukoputkien jalustoissa tietysti jo nyky��nkin moottorit, jotka on
ohjelmoitu k��ntym��n samalla nopeudella p�invastaiseen suuntaan, kuin
kamara...
/ Tarkoitanpa kenties sit�, ett� kyll�h�n t�hti jokaiseen pisteeseen
maankamaralla loistaa, mutta silm�n linssin AINA YHT�(?!?!) kuperan muodon
ollessa kyseess� vain muutama piste on oikean suuntainen, jotta valoa
n�kyisi...
= Homma palautuu SITTENKIN ALKUUNSA: Alasuhde on yksi, ja t�hdet himmenev�t
kauempana, koskapa niist� tulevan valon peilautuva kolmio tekee niist�
jatkuvasti pienempi� kohteita ja jatkuvasti et�isyytt� kasvattaessa v�hemm�n
fotoneja voi osua silmulationiin...
= Mutta en pit�isi mahdottomana, ett� ALASUHDE olisi suurempi silti kuin
yksi, jos jotain intesiteettipiikki� (t^12) TARKALLEEN t�hden suunnassa
on...
- Kell� on KIRKKAAMPI n�kemys asiasta kuin mulla??! Esitt�k��t nyt
ajatuksensa - TAI VAIETKOON I�KSI, jos osuu lukemaan n�it� s�ikeit�, jossa
olen osoittanut aiemmin KESKIM��R�ISEN s�teilytehon t�hden valon himmenev�n
kauemmas ment�ess�.
+ Tai jos sinulla on tieto jostakin henkil�st�, joka tiet�� asiasta, kerro
H�nen nimens�, ja mahdollisesti s�hk�postiosoitteensa - niin voisin ottaa
yhteytt�?! Jaa, no ensi lukukaudella voisin kysy� asiaa joltakin TTYn
proffalta! Ovat vain hivenen ep�ilevi� opiskelijoiden ideoiden asiallisuuden
suhteen - tiemm�...
Aki Agison
"P. K�rh�" <petri...@tkk.fi> kirjoitti viestiss�
news:h4rmeu$em1$1...@epityr.hut.fi...
- Sit�h�n juuri olen yritt�nytkin toitottaa: NELI�LAIN MUKAAN T�HDET EIV�T
VOI OLLA NIIN KAUKANA KUIN ON V�ITETTTY, koskapa ei tule riitt�v�sti
fotoneja niist�!
Aki Agison
> Ihan oikeaa asiaa todistelet, mutta selityksesi on hieman liian
> monimutkainen. Miksi t�hden intensiteetti ei n�yt� riippuvan
> katseluet�isyydest� johtuu ihan suuruusluokista. L�hin t�hti Proxima
> Centauri on meist� 4,22 valovuoden eli 4*10^13 kilometrin p��ss�. Jos
menet
> metrin taaksep�in, niin et�isyys on edelleen noin 4*10^13 km. Ja vaikka
> juoksisit niin pitk�lle kuin jaksat, et ikin� huomaisi neli�laista
johtuvaa
> illuminanssin vaihtelua.
- Jaa, no itseasiassa jouduin TAAS palaamaan alkuper�iseen n�k�kantaani -
kun kaavoja py�rittelin...
+ Siis T�HTI joka on viel� kohtuullisen SUURI, siin� ei vaikuta neli�laki,
MUTTA kauemmas menness� KYLL� vaikuttaa:
X = P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)*Aalasilm�ll�*Alasuhde
Alasuhde = Aet�isyys/Ahalkaisija = L^2/R^2
"Aalasilm�ll�" voi olla jokin kiinte� koko(10^-12 m^2:silm�solun ala), tai
sitten kappaleen koko silm�ll� ihan todellisuudesskin!
Siis JOS et�isyys on niin suuri ett� kohde on PIENEMPI kuin silm�nsolu, se
todellisuudessa on HIMME�MPI suuremmalla alalla, koskapa KULMAL�PImitta on
pienempi kuin SILM�SOLUI ja my�s silloin ala jolle voi heijastua heikentyy
menness� kohden silm�solua kulmal�pimitan m��r��m�st� koosta:
X=
P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)*(Ahalkaisija/Aet�isyys*7mm)^2*4/pi*Aet�isyys/Ahalkai
sija
T�m� siis paljastaa KAIKKIEN t�hdest� tulevien fotonien m��r�n!
Siis Aet�isyys S�ILYY!
Mutta n�in ollen:
X = P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)*(0,007m)^2*4/pi
on se sievennetty lopputermi!
Mutta hiukan vaatii miettimist� viel� tuo v�ite, ett� kohde HIMMENEE
peilatessa pienemm�st� kulmal�pimitassa(kaukainen t�hti) suuremmaksi eli
silm�nsolua vastaavaan kokoon, normaalitapauksessahan k�y toistep�in!(Kun
kohde on suurempi kuin silm�solu)