fosforin allotropeja säieteorialla selittäen
Risto Rytk�nen
Ohessa fosforin eri allotropeille s�ieteoriani mukaisia protoni ja
neutronirenkaistoja
P 15 30.975 / 2.69 = 11.515 musta, /2.36 = 13.125,
violetti /2,34 = 13.237 punainen
/1.761 = 17.589 punainen neste
ja /1.823 = 16.991 keltainen (valkoinen)
2(((1/2)^0.5)^2 + (7^0.5)^2) = 15 2((1)^2 + ((7^0.5)^2 =
16
Aluksi lasketaan protonirenkaistojen "lepotilan"
halkaisijat(suurin, pienin ja keskimm�inen)
1/(1/2)^0.5 = 1.4142 , 1/(7^0.5) = 0.3780, (1.4142 *
0.3780)^0.5 = 0.7311
1.4142^2 / 0.7311 = 2.7356, 0.3780* 2 / 0.7311 = 0.1954
2,7356, 1.4142, 0.7311, 0.3780, 0.1954 (protonirenkaistojen
lepotilan mitat)
Noilla lepotilan mitoilla ei voi laskea fosforiatomin tilavuuksia
millek��n olomuodolle.
T�ytyy ottaa kullekin olomuodolle oikean l�mp�tilan mukainen
protonirenkaistojen koko.
Mustalle otetaan suurimman yksitt�isen protonirenkaan kooksi
nelj�sjuuri
seiskasta ((7^0.5)^0.5 = 1.6266. Pienemm�n protonirenkaiston
keskikohdan renkaan
koko on neli�juuri seiskan k��nteisluku 1/(7^0.5) = 0.3780
Koko protonirenkaistojen stradekiset mitat ovat silloin:
1.6266, 1.4142; 1.2296, 0.3780, 0.1162
1.6266 + 1 + 1.000 = 3.6266 pituus, 1.4142 + 1 + 1.000 =
3.4142 leveys
(1.4142 * 0.3780)^0.5 = 0.7311 korkeus
3.6266 * 3.4142 * 0.7311 * 1.2746 = 11.538 (todettu 11.515). Musta
fosfori
Saadaan siis kolmen numeron tarkkuudella! (tiheyskin vain kolmen
numeron
tarkkuudella k�ytett�viss�)
Violetille fosforille saadaan tarkka koko, kun valitaan suurimman
protonirenkaan
kooksi (2^0.25) * 1.4142 = 1.6818
Protonrenkaistojen mitat silloin:
1.6818, 1.4142, 1.1892, 0.3780, 0.1202
1.6818 + 1 + 1.000 = 3.6818 pituus, 1.4142 + 1 + 0.3780 =
2.7922 leveys
korkeus = 1.000
3.6818 * 2.7922 * 1.000 * 1.2746 = 13.103 (todettu 13.125) Violetti
fosfori
J�lleen tarkkaan oikeaan osunut tilavuus.
Punaisen kiinte�n olomuodon atomille saadaan l�hes oikea koko, kun
otetaan
suurimman protonirenkaan kooksi neli�juuri puolitoista kertaa
neli�juuri
kakkonen (1.5^0.5) * (2^0.5) = 1,73205 = (3^0.5).
Protonirenkaistot silloin mitoiltaan)
1.732, 1.4142, 1.1547. 0.3780, 0.1237
1.73205 + 1 + 1.000 = 3.73205 pituus
3.73205 * 2.7922 * 1.000 *1.2755 = 13.291 (todettu 13.237) punainen
fosfori
Valkoiselle olomuodolle saadaan atomitilavuus tarkkaan oikeaksi, kun
valtaan
suurimman protonirenkaanhalkaisijaksi neli�juuri 3.5:st� = 1.8708
(pienemm�n
protonirenkaiston keskikohdan protonirenkaan halkaisijahan oli
1/(7^0.5) ,
eli neli�juuri seiskan k��nteisarvo) Tuolloin pieni ja suurempi
protonirenkaisto
ilmeisesti jotenkin pystyv�t resonoimaan hyvin kesken��n.
Protonirenkaisto silloin kokonaisuudessaan:
1.8708, 1.414, 1.0691, 0.3780, 0.1336
3.9053 * 3.4142 * 1.000 * 1.2746 = 16,995 (todettu 16.991) valkoinen
fosfori
Nesteiselle olomuodolle saadaan likiarvo, jos valitaan suurimman
protonirenkaan
halkaisijaksi (2^0.5) * 1.4142 = 2.000. Koko renkaistojen mitat
silloin ovat:
2.000, 1.4142, 1.000, 0.3780, 01429
2.0000 + 1.0 + 1.000 = 4.000 pituus
4.000 * 3.4142 * 1.000 * 1.2755 = 17.419 (todettu 17.589)
Laskettu arvo j�� l�hes prosentin todettua pienemm�ksi. Siihen
ilmeiset syyns�..
Tuo protonirengaskoko renkaistojen yhtym�kohdassa lienee ratkaiseva.
Siin�
l�mp�tilassa protonirenkaistojen yhtym�kohdan t�ytynee siirty�
neutronirenkaan
sis�puolelle ja vastaavasti suurimman protonirenkaan kasvaa yli 2.000
ja samalla
tilavuus atomille tuleekin suuremmaksi, ja ero lasketun ja todetun
arvon v�lill�
selvinnee?.
Valkoisen fosforin tiheys pienenee sulaessa 3.3 %
Toisaalta fosforin nestem�isell� muodolla on kaksi eri
tiheytt� omaavaa muotoa ja sitten ei tiedet� onko eri olomuodot
puhtaina tiheytt�
mitatessa!
Fosforin useat allotropit selittyv�t osin protonirenkaistojen koosta
ja
osin siit� ett� protonirenkaistot ja neutronirenkaistot liittyv�t eri
tavoilla toisiinsa
Mm valkoisessa fosforissa littttyy suurin protonirengas naapurin
suurimpaan renkaaseen
ja toisessa p��ss� renkaistoja protonirengas liittyy
neutronirenkaaseen.
Tuon laatuinen liittym�tapa on "huterampi" kuin toisilla
allotropeilla. Siksi
kai valkoinen fosfori sulaa alhaisessa l�mp�tilassa ja on toksinenkin
Useissa allotropeisssa voisi olla my�s selitys fluoresensi-ilmi��n.
Huolimattomalle lukijalle muistutus, ettei tuo toteamus (arvailu) ole
perustelu, selitys tai todiste s�ieteoriastani! Sit� voi huoletta
pohtia,
ep�ill�,kumota ja osoittaa v��r�ksi. Se ei ole teoriani tukipilari.
Omalle fotoniteorialleni se ainakin tarjoaisi mielenkiintoisen
ajatusmallin.
N�kym�tt�m�t fotonini absorboituisivat hyvin johonkin fosforin
allotropiin
ja sitten talteen otettu energia s�teilisi my�hemmin tietyll�
matalammalla aalto-
pituudella, vaikka fluoresoivan pinnan l�mp�tila olisi matala eik� se
normaalisti edellytt�isi valon aaltopituudella emittoituvaa
s�teily�!!!!
Risto Rytk�nen
se seniili veikkonen
http://webbi.meili.fi/ipyrytkori/stringteoria.htm
http://webbi.meili.fi/ipyrytkori/
Risto Rytk�nen
Anteeksi fysiikkatiedenyyssil�ist.
Nuo yll olevat laskelmat ovat kyll� valitettavasti virheellisi�.
Toivottavasti kukaan ei ole pys�htynyt niit� p�hk�ilem��n.
Pyrin niit� korjailemaan, kunhan kerki�n.
String-teoriaani olen kyll� t�ydent�nyt mm boorin osalta.
Kotisivuillani on viime p�ivin� k�ynyt jokunen vierailija,
E-mail osoitteeni siin� on vanha. J�tin sen siihen kun vaihdoin
palvelinta ja olen p��ssyt roskapostista erilleen.
Mik�li jostain syyst� joku ei uskalla k�yd� todellista keskustelua
nyyssien palstoilla, voi minulle toki soittaa puhelimella,
Iisalmessa tai Pielavedell� ei l�ydy kuin pari muuta Risto Rytk�st�.
Jos joku sitten haluaa k�yd� e-mailin avulla privaattia kysely�, niin
voin antaa heille k�yv�n e-mail osoitteeni sit� varten.
Kim Fallström
> Nuo yll olevat laskelmat ovat kyll� valitettavasti virheellisi�.
Se oli aika selv��, sill� ilman vankkaa kiinte�n olomuodon fysiikan
osaamista on elektroni- ja kiderakennelaskujen tekeminen toivotonta.
Vaikka osaamistakin l�ytyisi niin homma on laskennollisesti hyvin
raskasta ja vaatii toimivan ohjelmistopaketin sek� ryhm�n, joka
kyseist� ohjelmistoa osaa k�ytt��.
Suomessakin tehd��n tutkimusta laskennollisen fysiikan alalla
fosforin erilaisista kiderakenteista. T�ss� esimerkki:
"Structural principles of polyhedral allotropes of phosphorus"
http://www3.interscience.wiley.com/journal/114190122/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0
"Ab initio" tarkoittaa, ett� esitettyihin allotrooppien rakenteisiin
p��st��n laskennollisestri ilman koetulosten perusteella valittuja
parametreja eli l�htien kvanttimekaniikan ja fysiikan perusteista.
Kim
Risto Rytk�nen
wrote:
Kiitos kommentistasi taasen.
Itse kyll� olen juuri laskeskellut boorin ja hiilen allotroopit
s�ieteoriani mukaan tukeutuen vain mahdollisimman yksikertaisiin
lukuihin ja vanhaan laskimeeni.
En tarvitse erillisi� ohjelmistopaketteja tai suuria tiedemies-
populaatoita avukseni.
Nyt vasta laskeskelin veden tiheyksi� s�ieteoriani perusteella.
Ymm�rr�n k�sitt��kseni ainoana maailmaassa, miksi vesi on raskainta
+4 C:ss�. Ymm�rr�n my�s tarkalleen veden tiheyden vaihtelut v�lill�
-30 - +100 C*
Kiteit� tutkittaess k�ytet��n ns rtg-diffraktiota ja
rtg-kristallografiaa.
Vanhana radiologina minulla on se k�sitys, ettei rtg-s�teilyst� ole
saatavissa helposti koherenttia yht� aaltopituutta omaavaa s�teily�.
Voin olla v��r�ss�. Rtg-diffraktiolla ei k�sitt��kseni ole mit��n
yht�l�isyytt� esim valonaaltopituudella havaittavaan diffraktioon.
Risto Rtk�nnen
se seniili veikkonen
Risto Rytk�nen
Ohessa korjatut kaavat fosforin allotroopeille.
Ne on laaskettu siten, ett� fosforirenkaistoilla on samat
mitat kaikilla. Neh�n kaikki esiintyv�t samassa esim huoneen
l�mm�ss� stabiileina ja nuo l�ht�arvot on mitattu huoneen
l�mm�ss�.
Laskut tehty vanhalla taskulaskimella, ei tarvita hienoja
mutkikkaita ohjelmia eik� suuria "tiedemiesryhmi�" Yhdet
seniilit aivot siihen riitt�v�t!
P 15 30.975 / 2.69 = 11.515 musta, /2.36 = 13.125,
violetti /2,34 = 13.237 punainen
/1.761 = 17.589 punainen neste
ja /1.823 = 16.991 keltainen (valkoinen)
2(((1/2)^0.5)^2 +((2/2)^0.5)^2) +((4/2)^0.5^2 +
((8/2)^0.5)^2 )= 15
2((2/3)^0.5)^2 +((6/3)^0.5)^2 + ((16/3)^0.5)^2) = 16
1/((2/3)* 0.5) = 1,224745, 1/((6/3)^0.5 ) = 0.707107,
1/((16/3)^0.5) = 0.444012�
Aluksi lasketaan protonirenkaistojen "lepotilan"
halkaisijat(suurin, pienin ja keskimm�inen)
1/(1/2)^0.5 = 1.414214, (1/(2^0.5) = 0.707107,
Protonirenkaistojen lepotilan strategiset mitat:
1.68180, 1,414214, 1.18920, 1.00000, 0.84082, 0.707107,
0.594604, 0.50000, 0.419181
On yritett�v� l�yt�� sellainen protonirenkaistojen koko, ett�
protonirenkaistoja ja
neutronirenkaistojakin yhdistelem�ll� saadaan kaikille kiinteille
allotroopeille
lasketuksi oikea koko mahdollisimman suurella tarkkuudella, mieluummin
v�hint��n sill� tarkkuudella kuin l�ht�arvot (tiheydet on ilmoitettu).
T�ll� kertaa se oli kuitenkin helppoa, kun lepotilan mitoilla l�ytyy
tilavuudet
eri allotroopeille.
(1.68180 + 1 + 1.22474) * (1.414214 + 1 + 1.0000) * 1.0000 * 1.2746 =
17.000
valkoinen todettu 16.991 1.00054 +0.054%
((1.68180 + 0.840896)/2 + 1 + 1.18920) * (1,414214 + 1 + 0.707107)
*((1.0000 * 0.707109)^0.5) * 1.2746 = 11.5437
musta todettu 11,515 1.00249 +0.249%
((1,68180 + 1 + 0,594604) * (1.414214 + 1 + 0.707107) * 1.0000 *
1.2746 = 13.035
violetti todettu 13.125 0.99314 -0.639%
((1.68180 + 1 + 0.707107) * (1.414214 + 1 + 0.707107) * 1.0000 *
1.2746 = 13.4829
punainen todettu 13.2385 - 14.079
((1.81707 + 1 + 1.22474 ) * (1.414214 + 1 + 1.0000) * 1.0000 * 1.2746
= 17.58
neste (todettu 17.58)
Kun valitaan sellainen protonirenkaistojen suurin protonirenkaan koko
1.81707
joka on suurempi kuin lepoarvo1.68180 huoneenl�mm�ss�, saadaan
nesteiselle fosforiatomille oikea tilavuus
L�mp�tilan nousu ja sulamisl�mp� kasvattanevat tuota rengasta juuri
tuon m��r�n elikk� sulattamaan fosforin huoneenl�mm�st� juuri
sulamispisteen yl�puolelle.
Fosforin useat allotropit selittyv�t siit�, ett� protonirenkaistot ja
neutronirenkaistot liittyv�t eri tavoilla toisiinsa
Useissa allotropeisssa voisi olla my�s selitys fluoresensi-ilmi��n.
Huolimattomalle lukijalle muistutus, ettei tuo toteamus (arvailu) ole
perustelu, selitys tai todiste s�ieteoriastani! Sit� voi huoletta
pohtia,
ep�ill�,kumota ja osoittaa v��r�ksi. Se ei ole teoriani tukipilari.
Omalle fotoniteorialleni se ainakin tarjoaisi mielenkiintoisen
ajatusmallin.
N�kym�tt�m�t fotonini absorboituisivat hyvin johonkin fosforin
allotropiin
ja sitten talteen otettu energia s�teilisi my�hemmin tietyll�
matalammalla aalto-
pituudella, vaikka fluoresoivan pinnan l�mp�tila olisi matala eik� se
normaalisti edellytt�isi valon aaltopituudella emittoituvaa
s�teily�!!!!
Risto Rytk�nen
se seniili veikkonen