NYT jo 2009 kes�ll� tiedostamme miten ymp�rilt�mme h�vi�� my�s Suomesta
kymmeni� tuhansia hehtaareja mets��. Etup��ss� nyt menee m�ntyhavumets��. Ne
joille Amerikan katastrofifilmit on tuttuja on tiedossa miten
shokkitilannetta korostaakseen kuvantamiskeinona. Esiintyv� USA:n
presidenttin� on nainen. Ja jos k�sitelt�v� katastrofi on ennakoitavissa
oleva megatuhoaja niin musta presidentti n�kyy suorastaan klassisesti. Kun
valkoinen valtaeliitti nostaa k�det pyst��n, eik� uppoavaa valtiolaivaa en��
oleteta pelastettavan on singnaali t�m�. NYTKIN meill� on USA:n Valkoisessa
talossa t�m�n kaavan mukaan t�ysh�lytyksen valintajohtaja p��ll�!
Moniko maassamme oikeastaan on edes kuullut, mm. Japani menetti vain muutama
vuosi sitten 2v aikana yli 95% sik�l�isist� metsist��n? Kourallinen, ehk�
pari? Moniko tiet��, ett� metsien massakatoa on ihan oikeasti Brasilian
kohutun kaskeamisen ulkopuolella runsain mitoin. Kanadan metsille on
tapahtumassa massiivisen kauheita. Niinik�� mm. Portugali menetti
silminn�kij�lausunnon mukaaan 2v aikana vehmaat vuorim�ntymets�ns� tuosta
vaan! Lis�ksi ilmeisen pyusyv�sti my�s. Kuka on kuullut? Nyt t�m� vaiettu
mets�tuho levisi jo Espanjaan ja on ylitt�nyt Pyreneit� jo pitk��n EU
Ranskaan. Itse asiasa valtio ILMAN mets�� alkaa olemaan aikamme
perusmerkkeri.outoa oudompaa koska mets�� uhkaavat kemialliset, mm.
rikkip��st�t ja vastaavat on suodattaen romahdutettu -98%! Itse asiassa
mets�t jopa kaipaisivat jo rikkilannoiotusta hivenainepuutoksiin kertoi
taannon M.T. Jo useita vuosia sitten mm. EU julkaisi raportin, jonka mukaan
KOKO EU:n erityisesti Ranskan metsist� katoaa enemm�n biomassaa lahoamalla
mystisesti, kuin kasoo kiivaimpinakaan kasvukuukausinaan. Outoa n�iss� on
tietysti se, ettei asiasta hiiskuta julkisesti MISS��N! Miksi ihmeess�
virannomaisemme vaikenevat. Ent� nukkuuko lehdist�, TV, radio? Aivan
varmasti, koska virannomaiset sit� vaativat. T�h�n puhutteleva
lehtileike:----?
Takaisin Suomeen. Olen kiert�nyt kev��ll� -09, 120km lenkin tutkaillen
TVO-Pyh�ranta-Lappi TL kolmion kuolevia ja ruskistuvia m�nnikk�j�. Koko
matkallani EN n�hnyt yht��n AINOAA alueen vitsaukseksi v�itetty�
m�ntypisti�isen toukkaa. Jotain h�mment�v�� t�ss� nyt on? Koska mets�t kyll�
ovat synk�sti silminn�hden ja kuvissaan ruskettuneita kylll�. Muttei ns.
"syyllisiksi" v�itetyist� el�imist� yht��n havaintoa! Sama tilanne on
pitk�lti toisessa vaietussa mets�tuhoalueessamme Loviisasta alatuuleen.
T�m�nkinvuoden m�ntykasvut tosiaan muutuvat kuoleviksi kankahiksi, muttei
konkreettista syyt� vaan silm� n�e. Kuulin, ett� my�s jo It�suomeen
Loviisap��st�jen ja TVO:n ryyditt�m�n� rynniv� m�ntytuho tappaa ja
kaatokirveille tulee kiire pilkkeille. Mik� yhteinen nimitt�j� t�lle
kaikella m�ntypisti�isille, m�nnynversosienille, toinen toistaan
ihmellisimmille miss��n n�kym�tt�miss� ja varsin, varsin ep�johdonmukaisesti
eteneville m�ntyankeroisille yms. on? Varsinkin kun tuho ei rajoitu edes
Suomessa m�ntyihin! Aluskasvusto k�rsii katastrofissa runsain mitoin.
Eloisaa katajaa , saati edes kuusta on 50km s�teell� TVO:n ydinvoimaloista
turha hakea laikkuruskettuvien m�ntytorsojen merist�. Miksi pahin m�ntytuho
piiritt�� keskitetysti ydinp��st�alueitamme. Miksi Loviisan seudusta
vaietaan? Niin onko ylip��t��n l�yh�t mielivaltaisesti tavatut tuhoel�imet
edes laajemmin totta? Vai onko niiden satunnainen vierailu tuhoalueiden
liepeill� vain pelkk� ydinteilimets�n laantumisen hyv�ksik�ytt�seuraus.
Kuolemaan katettu mets� saa sy�ji� aina siel� t��ll� j�lkik�teen.
Mietit��n lis��. Kun viimein sain ajettua julkisuuteen 3v salatun
L�nsi-Suomen TVO/Posiva/Forsmarkin ydinvoimalallaan tuhoaman mets�mme
kokonaislaajuuden kymmeniin tuhansiin hehtaareihin sain HETI silmilleni
kymmenist� nettifoorumeista. Aiheen k�sittely on virannomaistemme mukaan
kielletty TABU! Lehdist�ss� vilahti, ett� maamme paperiteollisuus ajaa alaa
alas parhaillaan -40% verran. Mielenkiintoista t�ss� on, ellei per�ti
kohtalonomaista, meneill��n olevan mets�katastrofimme ennakoidaan jatkoon
h�vitt�v�n. . .yll�tys kenelle sitten on menetet��n 10v tulevasta kasvusta
4vuotta!. . Hetkinen siis (-40%), mets�teollisuus pokkana tiet�� enemm�n
kuin tarkoin. Per�ti prosentilleen paljonko puuvolyymistaan tulee katoamaan.
Miten toimivat? Suuresti liputtautuen investoimaan maapallon alueille,
joissa ei ydinvoimaan ripustauduta. Vaan bioekoenergiaa haluaviin. Liian,
aivan liian karua ollakseen SATTUMAA!
------------
Nyky��n ydinhallintomme sabotoi s��nn�llisesti ja tauotta kaikkia niit�
v�lineit�, nettifoorumeita, tallennusohjemistoja jne. joita juttujeni
eteenp�inviemiseen k�yt�n. Kun jokin aika sitten koetin levitt�� t�t�
samaista mets�tuhoartikkelia sain niin kymmenet bannit maamme toinen
toistaan ydinrikollisimmista foorumeista, ett� tyss�si silloin pitk�lti
nettipoliiseihin. Samaa karmaa Suomi n�ytt�� yh� esitt�v�n kuukausien
p��st�. Ett� J�LLEEN tutusti rutiinilla oli t�m�kin tarkoin salattu
Maaseudun tulevaisuuden lehtitaltiointini vaan kirjoitettava uudellen k�sin
loppuun. Koska tiedotusvirannomisiimme toden totta ei voi
ydinkorruptoituneina luottaa. Niin sitten vaikka v�kisin n�in, jotta homma
etenee:
"M.T. 16.05-08. EU:lta kovat k�skyt Portugalille m�ntyankeroisen levi�misen
takia. Suomella tehtyn� valmiussuunnitelma ankeroisen varalle. EU:n komissio
on m��r�nnyt Portugalin kartoitamaan maan metsien m�ntyankeroistilanteen
toukokuun loppuun menness�. Lis�ksi maasta l�htev� kaikki havupuu on
kuivattava tuholaistorjumiseksi. Ylitarkastaja Tiina-Mari Martimo maa- ja
mets�talousministeri�st� kertoo EU:n komission antaneen m��r�ykset pian sen
j�lkeen kun m�ntyankeroisen todettiin levinneen Portugalissa 200km p��h�n
koilliseen alkuper�isest� iske�m�paikalta Lissabonista etel��n. Tuholaista
yritettiin pit�� aisoissa Portugalissa mm. hakkaamalla mets�� 430km pitk�n,
leve�n linjan esiintymisalueen 20km leve�n vy�hykkeen rajalle. Virannomaiset
eiv�t tied� ovatko pohjoisen Coimbran tuholaiset Lissabonista, vai uusi
esiintym�. Kertoo Ruotsin kasvinsuojeluvirannomainen. Portugalin
viranomaiset ovat havainneet karanteenialueelta viedyn laittomasti puuta.
Martimon mukaan Espanjassa pel�t��n levi�v�� m�ntyankeroistartuntaa.
"Ankleroinen on nyt sitten ik�v� kyll� havumets�vy�hykkeell�. Uskon ett�
Espanjan viranomaiset tutkivat nyt tilannetta tarkoin
rajoillaan."Pyreneitten vuoret hillitsev�t mutteiv�t est� tuholaisinvaasiota
Ranskaan ja syv�lle Keski-Eurooppaan. (My�s Japanista Ven�j�lle levi�v� isku
tulee sielt� muutamassa vuodessa Suomeen!) Asiantuntijoitten mukaan kuivuus
ja kuumuus (ydinaavikoituminen ydinionisaatiop��st�ist�), heikent�v�t
havumetsi� alttiiksi m�ntyankeroisinvaasiolle. Kuivuus on aiheuttanut
Espanjassa ja Portugalisa viimevuosina paljon pulmia maanviljelyyn,
mets�palot ovat paheneva vitsaus,(ydinaavikoitumisen runtelema maailmamme
joutuu kovaa kovemmalle j��hdytysvesiins� elinvedet tappavine ja sateet
todistettavasti ydinionisaatiollaan est�v�n ydinvoimansa kanssa!)EU
j�rjest�� 26-27.05 kokouksen, jossa pohditaan hankalaa tilannetta. "T�m� on
hyvin vakava tilanne koko EU:lle. M�ntyankeroinen on aiheuttanut
esiitymisalueillaan hyvin laajoja mets�tuhoja. Martimo sanoo."
Suomessa ollaan varuillaan m�ntyankeroisen vuoksi??! Evira laati
2006!!(Hiljainen laadinta, koskei kukaan ole edes kuullut SUPO-sensoriemme
ohi!) Kriisivalmiussuunnitelman m�ntyankeroisen maahan tulon torjumiseksi ja
toisaalta tilanteeseen, jossa tuholainen l�ytyisi Suomimets�st�. Martimo
kertoo, Suomessa p��tetyn j�rjest�� kriisivalmiusharjoitus jo ennen
Portugalin katastrofia. M�ntyankeroinen sotkisi pahoin
puutavarammarkkinoita, jos iskeym� tulee Suomeen. Py�re�n kyll�st�m�tt�m�n
havupuun kauppa ja havuhakekaupppavienti loppuisi heti. Havusahatavara
t�ytyisi l�mp�kuivata. Suomesta vietiin viime vuona 680 000m3 ja hasketta
150 000m3. Suomesta vied��n kuivaamatonta havusahatavaraa harvoin ulos.
K�yt�nn�ss� kaikki on kuivattua ja t�ytt�� tuholaistorjuntavaatimukset.
Asiantuntijat pelk��v�t m�ntyankeroisen leimaavan viej�maan Suomen
saastuneeksi. Sahan asiakkaat ostaisivat kaiken varalta ei
l�mp�kuivaamaamme, vaan saastumatonta muualta.(Ydinenergian tarverakennus
tulevalle 60v jaksoajattelulleen on siis JO NYT silkka kupla1 siksi
t�llaista materiaalia ei neteiss� saisi olla!)
-------------
M�ntyankeroinen on pel�tty, salakavala mets�tuholainen.
M�ntyankeroinen on mikroskooppisen pieni, aikuisenakin alle millin pituinen
l�pikuulttava sukkulamato. Sill� on ennen aikuistumista 4 toukkaastetta,
el�en m�nnyn pihkatiehyiss�. M�ntyankeroinen voi tappaa puun muutamassa
kuukaudessa tartunnasta est�en puun nestevirtaukset. Tuho n�kyy m�nnik�iss�
punaisiksi kuivuneissa latvustoissa. Suomessa "m�ntyankeroinen voi mets��n
levitess��n tappaa puita Etel�-Suomessa ja lis��nty� koko maassa", arvioi
Eviran kriisivalmiussuunitelma. Viranomaiset pit�v�t mahdollisena ja hyvin
pahana my�s PIILOSAASTUNTAA, jonka ilmitulo johtaisi hankaluuksiin
puutavaran vientikaupassa ja kalliisiin mets�kartoituksiin metsiss�!!(Ai
ett� esiinnostamani ydinmets�tuhoreaalit oikein maksaakin? Ei ydinala
ydinp��st�rikostaan alkaessan -70 luvulta sitten tajunut tekojensa
v��j��m�t�nt� jatkoseuraamustaan!?) Eviran mukaan m�ntyankeroinen voisi
aiheuttaa "merkitt�vi�" tuhoja alueilla joilla elokuun keskil�mp�tila
ylitt�� +20C. Ilmastomuutos lis�� m�ntyankeroisen kuten muidenkin
hy�nteisten riski� maassamme. M�ntyankeroista on l�ydetty jo n. 40 kertaa
Suomeen tuodusta puusta, sahatavarasta tai pakkauspuusta!!! Evira tarkastaa
s��nn�llisesti n�ytteit� ottaen maahan tuotavaa puuta. Tarkastukset
painottuvat puun purkupaikoille teollisuuslaitoksille.
Lis��ntyy nopeasti. Sopivissa olosuhteissa +25-30C m�ntyankeroisten m��r�
10 000-kertaistuu 2 viikossa. Se pystyy iskeytym��n uusiin puihin vain ns.
kestotoukkana. Toukka p��see puuhun vain siirtohy�nteisten, usein
Monochamus-suvun havuj��r�n, suutarin avulla. Ankeroinen pysyy hengiss�
useita kk. jopa -17CV pakkasissa. M�ntyankeroinen valtaa saastuttamansa puun
kokonaan siirtyen puun sis�ll� pihkatiehyioden kautta oksiin, runkooon ja
juuriinkin. Puun kuolemista saattavat nopeuttaa havuj��r�n levitt�m�t
sienitaudit. Ankeroinen tappaa esim. Japanissa vuosittain miloonia m3 puuta!
Vaara m�ntyankeroisen levi�miselle Suomeen on melko suuri, koska kaikkia
puutavaraeri� ja pakkausmateriaaleja saastuneilta alueilta ei pystyt�
tarkastamaan. On my�s mahdollista, ett� Aasiasta per�isin olevan puutavaran
mukana kulkeutuvat ankeroiset p��sisiv�t vakiintumaan l�hialueille. L�mmin
ilma ja kuivuus altistavat puita. Tehokasta keinoa ankeroisen torjumiseksi
ei ole pystytty kehitt�m��n. Maahan p��ssyt ja l�ytynyt saastunut puu on
poltettu. Saastuneilta aluieilta maahamme tuotavan havupuun tulee olla
kuumak�sitelty v�h. +65C ja 30 min. Juha Aaltola/ Mets�ntutkimuslaitos Eva.