.....
Masennuslääkkeet voivat muuttaa persoonallisuutta
.....
Tulokset todistavat vastaan sitä teoriaa, että potilaiden
persoonallisuudenpiirteiden muutokset syntyvät SSRI-hoidon aikana
ainoastaan siksi, että masennusoireet helpottuvat.
....
----------------
----------------
"....potilaiden persoonallisuudenpiirteiden muutokset syntyvät SSRI-
hoidon aikana ...."
Oliko niin että Suomen molemmat kouluampujat olivat ennen tapahtumia
käyttäneet SSRI- lääkkeitä.
Heidän elimistöstään ei lääkettä löytynyt, mutta onko niiden aiempi
käyttö
vaikuttanut "persoonallisuuspiirteiden" muutokseen?
Voiko tähän luottaa:
http://www.ssristories.com/index.php
Ranelle kyll� suosittelen noita SSRI-juttuja. Ei se ainakaan
sekavammaksi voi menn�.
--
korkeimman luokituksen saanut kakaraskeidahenkil� saa
kakaraskeida-tulkinnan vastineeksi pelk��st��n kirjoittamalla
kakakraskeidahaaroihin keskustelussa
- Rauno Kangas s.k.politiikka 5.11.2007 -
Toista kiusattiin *koko* kouluaika, eikᅵ hᅵnellᅵ ollut ainoatakaan
ystᅵvᅵᅵ tosielᅵmᅵssᅵ. Toinenkaan ei ollut kovin suosittu tyyppi
koulussa.
SSRI-lᅵᅵkettᅵ mᅵᅵrᅵtᅵᅵn masentuneille, ja tuolla taustalla
kummallakin oli aihetta masennukseen.
Tuskinpa SSRI-lᅵᅵkkeen osuus kannattaa ottaa puheeksi ihan
ensimmᅵisenᅵ.
MR
Koulukiusaajia (ja niiden hyys��ji�) pit��kin hiukan kurmoottaa.
Eik�h�n ne tappajat kuitenkin ole syyllisi�. Olihan Aatullakin ankea lapsuus.
MR
>Heikki Heinonen kirjoitti:
>>
>> Eik�h�n ne tappajat kuitenkin ole syyllisi�. Olihan Aatullakin ankea lapsuus.
>>
>Ne ovat syyntakeettomia, kuten my�s kaikki koulukiusaajat, kuten my�s
>heid�n vanhempansa, kuten my�s heid�n esi-is�ns�, kuten my�s
>neandertaali-ihmiset, kuten my�s simpanssit.
Selv�.
Eilen uutisoitiin ett� rehtori pakotti kiusatun muuttamaan koulua. Eik�s
sen pit�si olla p�invastoin. Kiusaaja muuttaa.
Vaimoni oli t�iss� Yliopistolla ja oli parivuotta Yliopiston
opettajakorkeakoulussa tilap�isen� vahtimestarina . Se laittoi
tappelijat kuriin, kun puhe ei auttanut. Otti yl�stepoikia jotka
kurittivat pienenp�� poikaa niskasta kiini ja rehtorin huoneeseen
selittelem��n tekojaan . Pojista tuli kilttej� tulivat sanomaan ei me
en��n tapella. Jos v�litunneilla makasivat pitkill� k�yt�villa ett�
opettajat joutuivat hyppim��n jalkojen yli. Vaimoni sanoi jokainen ulos
v�litunnilla t��ll� ei k�yt�vill� maata. Aikansa murisivat mutta oppivat
uudet tavat .
Osku
Olen samaa mielt�. Nyky��n kouluihin pit�� vaan palkata vartiointiliikkeen
miehet ja jakaa n�ille tazerit.
Ei tarvitse vartiontiliikett� sen pystyy hoitamaan aikuinen nainen joka
ei hyv�ksy kiusaamista
Osku
> Vaimoni oli t�iss� Yliopistolla ja oli parivuotta Yliopiston
> opettajakorkeakoulussa tilap�isen� vahtimestarina . Se laittoi
> tappelijat kuriin, kun puhe ei auttanut. Otti yl�stepoikia jotka
> kurittivat pienenp�� poikaa niskasta kiini ja rehtorin huoneeseen
> selittelem��n tekojaan . Pojista tuli kilttej� tulivat sanomaan ei
> me en��n tapella. Jos v�litunneilla makasivat pitkill� k�yt�villa
> ett� opettajat joutuivat hyppim��n jalkojen yli. Vaimoni sanoi
> jokainen ulos v�litunnilla t��ll� ei k�yt�vill� maata. Aikansa
> murisivat mutta oppivat uudet tavat .
ei yksinhuoltaja�mmien pullam�ss�kakaroille tollai
saa teh�... tulee estoja.
--
aua
"Min� tied�n kaikki asiat
ja valtaosan lopuistakin."
+
...ja sp�mmijarrua on...
Toki pit�isi, toki nyky��n monet asiat hoidetaan ns. p�in vittua.
Kiusaajia paapotaan ja uhreja syyllistet��n ja sitten viel� ihmetell��n,
ett� jotkut kiusatut tarttuvat "k�tt� pidemp��n" ja j�rjest�v�t Jokelan
kaltaisia spektaakkeleja.
Osku
Opettajilta on viety valta, siit� kaikki johtuu. Ja kun se valta
on annettu pois, sit� on vaikea saada takaisin.
Silloin 100-vuotta sitten kun min� k�vin koulua opettajat oli
nimetty suunnilleen seuraavasti:
"karttakeppiTalja". Talja oli opettajan sukunimi ja h�nen tapansa
oli ly�d� oppilaita karttakell� sormille.
"TukkanuottaAlvari" oli Arvar Kivim�ki, joka heitti oppilaita ulos
tukasta retuuttamalla.
Ammattikoulussa oli yksi opettaja, joka otti eka tunnilla homman
haltuun. "minun tunnilla ollaan hiljaa". Tuo tuli sellaiseen
s�vyyn, ettei ollut vaihtoehtoja. Opetus pys�htyi jokaiseen
kolaukseen ja kuiskailuun heti ensimm�isest� tunnista l�htien. No
kun homma opittiin, niin sillee se oli loppuun asti.
Samassa koulussa er�s toinen opettaja toimi tasan p�invastoin. Sen
tunneista ei koko aikana tahtonu tulla yht��n mit��n.
--
JuKu
Silloin 40-luvulla kun oli viel� sota-aika niin alakoulun opettaja
vanhapiika tekouskovaisella naisopettajalla oli selv� k�sitys jos joku
tunnilla haisi, niin siirtokarjalaisten lapset ulos portaille housuja
tuulettamaan jos haju jatkui k�yhemm�st� p��st� oppilaita ulos.
Talven hiihtokilpailussa voitti aina ekapalkinnon massatehtaan johtajan
poika toiseksi tuli SOK:sen osuuskapan myym�l�nhoitajan poika ja
komanneksi tehtaan konttorissa istuvan rouvan tyt�r. Kaikille muille
tuli sama aika kun se opettaja sit� her�tyskellosta r�kn�si. Imettelin
kotona �idilleni miten voin h�vit� sille tyt�lle vaikka hiidin sen ohitse.
El�m� on my�hemmin opettanut ett� se voi olla mahdollista :)
Osku
MR
T�m� on totta mit� kirjoitat. Meid�n el�kekerhoon saatiin aivan loistava
sihteeri. Oli ollut Vantaan kaupungilla projektisihteerin� ja
taloushallinnossa v��nt�m�ss� budjetteja yli 30 vuotta. Kun kuntaan tuli
uudet nuoret sektorijohtajat n�m� muuttivat palkkausj�rjestel�m�t niin
ett� palkka m��r�ytyi koulutuksen (akateemisen) mukaan ei kokemuksen
mukaan. H�n kertoi ett� heit� pik�nlinjan ty�ntekij�it� oli jotka j�iv�t
iltaisin tekem��n viel� tekem�tt�mi� t�it� kun nuoret koulutetut
l�htiv�t kotiin Heid�n palkkansa j��dytettiin kun ei ollut riitt�v��
koulupohjaa.
T�m� nainen sanoin ett� h�nelle riitti ja l�hti ennenaikselle el�kkeelle.
Osku
Mua on jotenkin aina kiehtonut se miten uudella opettajalla on
ensimm�isen tunnin alussa noin 30 sekuntia aikaa ottaa homma
haltuun - tai ryssi� homma lopullisesti. Se 30 sekuntia menee
siihen kun luokan h�irikk�tuomioistuin muodostaa lopullisen
tuomionsa siit� onko sill� opettajalla arvovaltaa vai eik� ole
ja siit� eteenp�in homma menee sitten ihan t�ysi sen mukaan.
Muistan viidennelt� luokalta kun meille tuli sijaiseksi uusi
mies opettaja. "Nikke" oli sellainen v�h�n nukkavieru neli-
kymppinen humanistityyppi ja kun se ensimm�isen kerran k��n-
tyi kirjoittamaan taululle, niin kaikki n�kiv�t, ett� sen
ruskeat samettihousut olivat ratkenneet takapuolesta.
Takapenkist� kuului v�litt�m�sti huuto "Hei ope, sulla on
reik� perseess�!". N�in ujolta vaikuttavan opettajan arvo-
vallan v�hienkin rippeiden valuvan lattialle ja olin ihan
varma, ett� t�st� ei j�isi kyll� kohta mit��n j�ljelle.
Huudon kuultuaan "Nikke" k��ntyi liitu k�dess��n luokkaan
p�in ja kysyi h�mm�styneen oloiseti, ett� "Eik�s teill�
sitten ole?".
V�litunnilla oltiin kaikki yht� mielt�, ett� "Nikke" on
maailman kovin ope. Oltiin kunnolla kaikki tunnit kun se
oli heti meid�n idoli!
--
Byrgcn hgryvnf.
Ne opettajat oli sodankäyneitä miehiä, otteet oli sen mukaiset, mutta
tiettyä turvaa he loivat, mikäli kykenivät olemaan johdonmukaisia
rankaisemisessa ja palkitsemisessa.
Kyllä vähän huolettaa, että _jos_ tapauksiin liittyy vähäisessäkin
määrin lääkkeet. Ovatko esim lääkärit joutuneet kuulluiksi ko
oikeudenkäynneissä? Tietääkö joku?
Opin tässä jokin aika sitten vasta että on melkoisen karmea tilanne,
jos lääkäri vastaanotolla sanoo, että _kokeillaan_ tätä lääkettä.
Tuskin se on lääketiedettä, se on jotakin muuta toimintaa.
Varovainen näissä mielipiteissä pitää olla asiat ovat niin
monitahoisia.
>> Samassa koulussa er�s toinen opettaja toimi tasan p�invastoin. Sen
>> tunneista ei koko aikana tahtonu tulla yht��n mit��n.
>Mua on jotenkin aina kiehtonut se miten uudella opettajalla on
>ensimm�isen tunnin alussa noin 30 sekuntia aikaa ottaa homma
>haltuun - tai ryssi� homma lopullisesti. Se 30 sekuntia menee
>siihen kun luokan h�irikk�tuomioistuin muodostaa lopullisen
>tuomionsa siit� onko sill� opettajalla arvovaltaa vai eik� ole
>ja siit� eteenp�in homma menee sitten ihan t�ysi sen mukaan.
Hyvin sanottu, se on just noin.
Min� olen ylpe� tytt�rest�ni sen vuoksi ett� h�nest� kasvoi rahaa
ymm�rt�v� ja opiskeli kolmen kielen opettajap�tevyyden - ranskan
kielen maisteri. Is� ei osaa yht��n kielt�. Mutta siit� en oikein
tykk��, ett� alkoi opettajaksi, sill� kuulopuheet nykyajan
oppilaista, kouluampumisista ym. h�irik�ist� ei tunnu hyv�lt�.
V�h�n asian sivusta. H�pe�kseni pit�� tunnustaa, ett� k�yn
p�ivitt�in Facebookissa. Mutta ainoastaan siksi, ett� sit� kautta
p��sen tutustumaan tytt�reeni. Eih�n se vanhemmille asioitaan
koskaan kertonut, kun viel� kotona oli. Nyt h�n oli niin tyhm�,
ett� hyv�ksyi minut 'yst�v�kseen' Facebookissa ja n�en kaikki mit�
h�n kirjoittelee/puuhailee :)
Yll�tys oli esim. se, ett� h�nell� on niin hyv� huumorintaju.
>Muistan viidennelt� luokalta kun meille tuli sijaiseksi uusi
>mies opettaja. "Nikke" oli sellainen v�h�n nukkavieru neli-
>kymppinen humanistityyppi ja kun se ensimm�isen kerran k��n-
>tyi kirjoittamaan taululle, niin kaikki n�kiv�t, ett� sen
>ruskeat samettihousut olivat ratkenneet takapuolesta.
>
>Takapenkist� kuului v�litt�m�sti huuto "Hei ope, sulla on
>reik� perseess�!". N�in ujolta vaikuttavan opettajan arvo-
>vallan v�hienkin rippeiden valuvan lattialle ja olin ihan
>varma, ett� t�st� ei j�isi kyll� kohta mit��n j�ljelle.
>
>Huudon kuultuaan "Nikke" k��ntyi liitu k�dess��n luokkaan
>p�in ja kysyi h�mm�styneen oloiseti, ett� "Eik�s teill�
>sitten ole?".
>
>V�litunnilla oltiin kaikki yht� mielt�, ett� "Nikke" on
>maailman kovin ope. Oltiin kunnolla kaikki tunnit kun se
>oli heti meid�n idoli!
Heh, Nikke ei mennytk��n sanattomaksi!
--
JuKu
Faija delas kun mä olin skidi. Ei kelvannu vieraan miehen kakara
kenenkään äijän jalkoihin pyörimään. Ja hyvä niin, koska kusipäisiä
sovinisteja ne olis ollu kuitenki. Se on nähty, kun tätä elämää on
seurannu. Säästy mutsi sentään hakkaamiselta.
Mä en säästyny. Kadulla tuli kakarana turpaan, ku ne paskiaiset tiesi
ettei ollu faijaa puolustamassa.
Ei tullu pullamössökakaraa, ei. Vaan eipä tullu linnaakaan.
Käsittääkseni oon ihan normi ihminen. Jos kyllä toisinaan pukeudunkin
hieman normipelkkistä rohkeammin. Siis, en ämmäks, tietenkään. Tai
siis, mistä _sä_ sen voisit tietää.
:)
-- ele fant --
> On 12 joulu, 12:28, aua <auaS...@FUQ.fi> wrote:
>>
>> ei yksinhuoltaja�mmien pullam�ss�kakaroille tollai
>> saa teh�... tulee estoja.
>>
> Ty�nn� sin� aulis nokka alaposkien v�liin. Tai ainakin sy� piippus.
> Faija delas kun m� olin skidi. Ei kelvannu vieraan miehen kakara
> kenenk��n �ij�n jalkoihin py�rim��n. Ja hyv� niin, koska kusip�isi�
> sovinisteja ne olis ollu kuitenki. Se on n�hty, kun t�t� el�m�� on
> seurannu. S��sty mutsi sent��n hakkaamiselta.
> M� en s��styny. Kadulla tuli kakarana turpaan, ku ne paskiaiset tiesi
> ettei ollu faijaa puolustamassa.
> Ei tullu pullam�ss�kakaraa, ei. Vaan eip� tullu linnaakaan.
> K�sitt��kseni oon ihan normi ihminen. Jos kyll� toisinaan pukeudunkin
> hieman normipelkkist� rohkeammin. Siis, en �mm�ks, tietenk��n. Tai
> siis, mist� _s�_ sen voisit tiet��. :)
h�h.
Olen sen t��ll� kertonut. Minun naapurina on kaveri joka oli
opskeluaikanaan yhden lukukauden sijasopettajan tarkkailuluokalla, Miss�
on kaikki h�irik�t, H�n oli yhdelle oppilalle sanonut jos nyt et ole
h�irik�im�tt� min� ved�n sinua turpaan. Kaikki oppilaat olivat sanoneet
ei opettaja saa vet�� turpaan. Ei vai? L�hdet��n v�litt�m�sti koulun
nurkantaa niin min� ved�n sinua turpaan. Sitten oppilat olivat todenneet
se voi niin tehd� ollaan hiljaa.
Osku
> Olen sen t��ll� kertonut. Minun naapurina on kaveri joka oli
> opskeluaikanaan yhden lukukauden sijasopettajan tarkkailuluokalla,
> Miss� on kaikki h�irik�t, H�n oli yhdelle oppilalle sanonut jos nyt
> et ole h�irik�im�tt� min� ved�n sinua turpaan. Kaikki oppilaat
> olivat sanoneet ei opettaja saa vet�� turpaan. Ei vai? L�hdet��n
> v�litt�m�sti koulun nurkantaa niin min� ved�n sinua turpaan. Sitten
> oppilat olivat todenneet se voi niin tehd� ollaan hiljaa.
mullaki on ollu tommosia opeja - vaik en oo tarkkiksella
ollukkaa - ja niist� j�i hyv�t muistot... ja aina tulee mieleen
veijo meren manillak�ysi
� la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n talon."
(V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
"Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan johtajalle)
Meill� oli ala-asteella kanssa sellainen sijainen, jolla ei kuulem-
ma vissiin ollut opettajan p�tevyytt� kun oli kai enemm�n jonkinlai-
nen liikemies, mutta oli se sen verran kouluja k�ynyt mies, ett� pa-
remman ja vakinaisen opettajan puutteessa se kelpasi aina toisinaan
pit�m��n meille liikuntaa, musiikkia ja �idinkielt�. Joskus se sit-
ten kysyi mekastavilta oppilailta, ett� turpaanko pit�� napata, ett�
tulee hiljaista. Joku siihen tiet�m��n, ett� siin�h�n nappaa, sitten
ainakin laitetaan lopullisesti pois n�ist� hommista. Sijainen katsoi
h�mm�styneen� takapenkki� ja naurahti sitten, ett� enemm�n h�nt�
siell� koululla tarvitaan kun h�n niit� hommia ja ettei oikeastaan
haittaisi kyll� yht��n jos ei ikin� en�� tarvitsisi tulla opettamaan.
No kerran sitten tultiin parin kaverin kanssa hammasl��k�rist� kesken
tunnin ja saatiin sellainen helvetin hyv� idea, ett� olis aika mahta-
va ker�t� koko koulun kaikki takit yhteen l�j��n siihen eteisaulaan.
No siin� oli yks sellainen v�h�n vauhdikkaampi kaveri mukana, niin
seh�n alkoi toteuttaa sit� ideaa heti sen verran, ett� pudotetaan nyt
ainakin kaikki koulun takit lattialle! No ajateltiin, ett� paskaaks
t�ss� - ei tuosta nyt mit��n pysyv�� vahinkoa aiheudu ja niinh�n se
sitten meni, ett� v�h�n ennen tunnin loppumista tuli rehtori luokkaan
ja siin� oli yks meid�n mukana sielt� hammasl��k�rist� tullut kaveri
joka kieli heti.
Sanomistahan siit� tuli. Seisottiin vissiin tunti eristettyn�, joka
vastasi kahta tuntia istumista tai puolta tuntia alaluokan tytt�jen
k�sity�luokan nurkassa seisomista. Eristettyn� seisominen tarkoitti
sit�, ett� seisottiin jossain yksin ilman valvontaa niin, ett� opet-
taja saattoi oppilaan tiet�m�tt� k�yd� kurkistamassa, ett� se edel-
leen seisoo liikkumatta. Jos teki jotain muuta, niin sai puoli tuntia
lis�� seisomista. Meist� kielinyt kumip��kin sai jotain ojennusta kun
ei semmoisia hommia kuulemma tarvitse kieli�, mist� j�� kiinni muuten-
kin.
No meni varmaan viikko kun t�m� alussa mainittu sijainen tuli k�ym��n
koululla. Minut n�hdess��n se alkoi huutaa kuin hinaaja. Opetti kuu-
desluokkalaisen nopeasti seisomaan asennossa ja sitten se alkoi huu-
taa tuossa 15 sentin p��ss� niin, ett� tukka lepatti. Puheenvuorosta
muistan sen verran, ett� se oli aivan erityisen tuohtunut siit�, ett�
ohan se nyt yks perkele kun porvariskakarat sortuu anarkismiin ja al-
kaa sotkea yleist� j�rjestyst�. Sitten se sanoi, ett� odottaa siin�
sen aikaa kun min� k�yn tekem�ss� rehtorille ilmoituksen ja kysyi,
ett� tied�nk� mik� on ilmoitus. En tiennyt. Opetti senkin.
Rehtori totesi, ett� kyll�h�n n�m� hommat jo sovittiin. Sanoin, ett�
k�skettiin silti tulla tekem��n ilmoitus. Naisopettajat seurasivat
henke��n pid�tellen, niill� ei varmaan ollut aavistustakaan mit� t�m�
t�llainen huutaminen ja juoksuttaminen oikein oli. No sain luvan pois-
tua. Sitten vaan miljoonaa takaisin ja asentoon seisomaan. Kaikkien
alaluokan mukuloiden silmien alla sain viel� v�h�n lis�� ojennusta ja
sitten asia oli sit� my�ten selv�.
Aivan erityisesti jaksan ko. sijaista arvostaa siit�, ett� oppilas-
opettaja -suhde jatkui t�ysin normaalina. Ei puolella sanalla ikin�
naljaillut menneist�. Sittemmin olen oppinut, ett� siihen ei moni
pysty.
--
Byrgcn hgryvnf.
Lisäksi psyykeä ei voi lääkitä, hermoja voi.
Helvare sent��n kun naurattaa. Silloin aikojen alussa sen opettajan
pitk�k�si ulottui koko kyl��n. Oli opetettu ett� oppilaan pit�� tevehti�
vastaantulijoita reippaalla ��nell� "p�iv��" ja nostaa lakkia. No ei
sit� lakkia nostettu kuin opettajalle muuten joutui arestiin koulun
p��tytty�. Matti oli tulossa osuuskaupasta molemmissa k�siss� kassi. Oli
talvipakkanen ja Matilla karvalakki rusettisolmulla leuanalta kiinni.
Opettaja ilmestyi suoralla tiell� vastaan.. Matti pudotti kassit
tienpintaan ja rusettisolmu leuanalta auki ja karvalakki komeasti yl�s
ja kuuluvalla ��nell� "p�iv��". T�m�n jalkeen taas karavalakki
rusettisolmulla leuanalta kiinni ja matka kotiin jatkui.
T�m� oli opettajallekin liikaa s��nt�j� muuutettin niin , jos karvalakki
on leuanalta sidottuna ei lakkia tarvitse nostaa.
N�in koulutettiin meist� kansalaisa vai tuliko meist� alamaisia-
Osku
Fiktiotahan t�m� on, mutta voi helposti kuvitella, ett� tuollaisia
mielenliikkeit� voi h�iriintyneen ihmisen p��ss� py�ri�.
MR
>> Olen sen t��ll� kertonut. Minun naapurina on kaveri joka oli
>> opskeluaikanaan yhden lukukauden sijasopettajan tarkkailuluokalla,
>> Miss� on kaikki h�irik�t, H�n oli yhdelle oppilalle sanonut jos nyt
>> et ole h�irik�im�tt� min� ved�n sinua turpaan. Kaikki oppilaat
>> olivat sanoneet ei opettaja saa vet�� turpaan. Ei vai? L�hdet��n
>> v�litt�m�sti koulun nurkantaa niin min� ved�n sinua turpaan. Sitten
>> oppilat olivat todenneet se voi niin tehd� ollaan hiljaa.
>mullaki on ollu tommosia opeja - vaik en oo tarkkiksella
>ollukkaa - ja niist� j�i hyv�t muistot... ja aina tulee mieleen
>veijo meren manillak�ysi
>
>� la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n talon."
>(V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
>"Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan johtajalle)
Hehee, odotan mielenkiinnolla mit� mielisairaalan johtaja sanoi :)
--
JuKu
Minnuu ei naurattanu. Ei kyll� pelottanutkaan, kyseess� oli kuitenkin
ns. tolkun mies ja jotenkin tuntui, ett� hyv�n� oppilaana p��si muu-
tenkin aika v�h�ll�. Aika viatonta se pahan tekokin tosin oli. Ja
ymm�rsih�n sen toki, ett� ojennettiin kun oli pahaakin tullut tehty�.
Kerran oltiin sateella pelaamassa korttia liikuntasalin k�yt�v�ss�.
Kuultiin sis�valvojan askeleet liian my�h��n ja ehdittiin t�p�r�sti
karkuun juoksemalla sukkasillaan ulkokautta p��ovelle. Ei se sis�-
valvoja meit� takaap�in tunnistanut, mutta huomasi varmasti, ett�
t�m� yksi touhupetteri juoksi vahingossa kural�t�kk��n.
Tunnin alussa se tuli sitten luokkaan ja kaikki k�skettiin seisomaan
pulpetin viereen. Sis�valvoja kiersi katselemassa oppilaiden sukkia.
Yksien sukkien kohdalla v�h�n hymyilytti, mutta ei sanonut mit��n.
Luokan edess� sitten tokaisi, ett� luokanvalvojalle varmaan sopii,
ett� j��v�t sitten koulunj�lkeen tunnin j�lkk��n kaikki kolme. J��-
tiin suosiolla ja selvittin puolen tunnin seisomisella. Vartti ala-
luokan tytt�jen k�sity�luokassa oli viel�kin liian paha rasti.
Tuo pitk� k�sikin on kyll� aivan totta. Erityisesti on j��nyt mieleen,
ett� yl�asteella ankara ja pel�tty matematiikan lehtori otti pari
ehtoihin posahtanutta tytt�� yksityisopetukseen omalla ajallaan, jotta
saivat pahvin kouraan ja el�m�n alkuun. Harvaa ihmist� t�ss� maailmas-
sa toisten murheet sen vertaa kiinnostavat, ett� tuolla tavalla ryh-
tyisiv�t auttamaan!
--
Byrgcn hgryvnf.
> aua kirjoitti:
>>13 joulu 2009 Osku <os...@ei-osoitetta.teille.fi> m�lisi
>
>>> Olen sen t��ll� kertonut. Minun naapurina on kaveri joka oli
>>> opskeluaikanaan yhden lukukauden sijasopettajan tarkkailuluokalla,
>>> Miss� on kaikki h�irik�t, H�n oli yhdelle oppilalle sanonut jos nyt
>>> et ole h�irik�im�tt� min� ved�n sinua turpaan. Kaikki oppilaat
>>> olivat sanoneet ei opettaja saa vet�� turpaan. Ei vai? L�hdet��n
>>> v�litt�m�sti koulun nurkantaa niin min� ved�n sinua turpaan. Sitten
>>> oppilat olivat todenneet se voi niin tehd� ollaan hiljaa.
>
>>mullaki on ollu tommosia opeja - vaik en oo tarkkiksella
>>ollukkaa - ja niist� j�i hyv�t muistot... ja aina tulee mieleen
>>veijo meren manillak�ysi
>>
>>� la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n talon."
>>(V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
>>"Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan johtajalle)
>
> Hehee, odotan mielenkiinnolla mit� mielisairaalan johtaja sanoi :)
lue kirja... en viitti kertoo... tied�n/muistan kyll� mit� se sano :-)
>>>> Olen sen t��ll� kertonut. Minun naapurina on kaveri joka oli
>>>> opskeluaikanaan yhden lukukauden sijasopettajan tarkkailuluokalla,
>>>> Miss� on kaikki h�irik�t, H�n oli yhdelle oppilalle sanonut jos nyt
>>>> et ole h�irik�im�tt� min� ved�n sinua turpaan. Kaikki oppilaat
>>>> olivat sanoneet ei opettaja saa vet�� turpaan. Ei vai? L�hdet��n
>>>> v�litt�m�sti koulun nurkantaa niin min� ved�n sinua turpaan. Sitten
>>>> oppilat olivat todenneet se voi niin tehd� ollaan hiljaa.
>>>mullaki on ollu tommosia opeja - vaik en oo tarkkiksella
>>>ollukkaa - ja niist� j�i hyv�t muistot... ja aina tulee mieleen
>>>veijo meren manillak�ysi
>>>
>>>� la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n talon."
>>>(V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
>>>"Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan johtajalle)
>> Hehee, odotan mielenkiinnolla mit� mielisairaalan johtaja sanoi :)
>lue kirja... en viitti kertoo... tied�n/muistan kyll� mit� se sano :-)
Tuon talon hajoittamisen muistan. Katsoin TV:st�. Kirjaa en ole
lukenut. On t�st� huonosta muistista hy�ty�kin. Voi katsella
samoja filmej� moneen kertaan ja aina tuntuu uudelta :)
Kirja liene parempi, mutta kirja olisi pit�nyt lukea ennen
elokuva/teatteri -esityst�. Lampaansy�j�t luin kirjana ensin ja ei
TV-esitys ylt�nyt l�hellek��n samalle tasolle, vaikka varmaan
Suomen parhaat jepet oli valittu n�yttelij�ksi (Kinnunen ja
Lastum�ki).
Kirjaa lukiessa ihminen luo oman maailmansa kirjan tapahtumista ja
henkil�iden kasvoista. Poikkeuksena Kalle P��talo, joka kuvasi
kaiken niin tarkkaan, ett� kun menin Taivalkoskelle katsomaan
h�nen synnyinkotiaan, niin tuntui kun olisi sen ennenkin n�hnyt.
--
JuKu
> aua kirjoitti:
>>>>tulee mieleen veijo meren manillak�ysi
>>>>
>>>>� la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n
>>>>talon." (V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
>>>>"Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan johtajalle)
>
>>> Hehee, odotan mielenkiinnolla mit� mielisairaalan johtaja sanoi :)
>
>>lue kirja... en viitti kertoo... tied�n/muistan kyll� mit� se sano
>>:-)
>
> Tuon talon hajoittamisen muistan. Katsoin TV:st�. Kirjaa en ole
> lukenut. On t�st� huonosta muistista hy�ty�kin. Voi katsella
> samoja filmej� moneen kertaan ja aina tuntuu uudelta :)
sama t��ll�... ja sit siin� on se juttu et s� huomaat tokalla
kattomisella jotain semmosta mit� et ekalla kerralla hogannu.
M� luulin jo hetken sairastuneeni johonkin varhaisdementiaan
kunnes yht�kki� tajusin, ett� niist� mukulana telkkarista kat-
sotuista elokuvista saattoi olla puolet saksittu roskikseen.
No kyll�h�n sit� v�h�n tuli joskus ihmetelty�, ett� mit� varten
aikuiset ihmiset tulee himaan ja menee keskell� p�iv�� s�nkyyn
vaan polttaakseen tupakkaa...
--
Byrgcn hgryvnf.
MR
> Tuon talon hajoittamisen muistan. Katsoin TV:st�. Kirjaa en ole
> lukenut. On t�st� huonosta muistista hy�ty�kin. Voi katsella
> samoja filmej� moneen kertaan ja aina tuntuu uudelta :)
Reaganin kirjastossahan oli kaksi kirjaa, toinen jopa puoliksi
v�ritetty, Alzheimer-potilaan kirjastossa riitt�� yksi, koska
se on aina uusi kun sen ottaa k�teen.
Osku
Kyll� kansa tiet�� :)
Osku
>aua kirjoitti:
>> 13 joulu 2009 JuKu <ju...@juku.fi> m�lisi
>>
>>> aua kirjoitti:
>>
>>>>>> tulee mieleen veijo meren manillak�ysi
>>>>>> � la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n
>>>>>> talon." (V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
>>>>>> "Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan johtajalle)
>>>
>>>>> Hehee, odotan mielenkiinnolla mit� mielisairaalan johtaja sanoi :)
>>>
>>>> lue kirja... en viitti kertoo... tied�n/muistan kyll� mit� se sano
>>>> :-)
>>>
>>> Tuon talon hajoittamisen muistan. Katsoin TV:st�. Kirjaa en ole
>>> lukenut. On t�st� huonosta muistista hy�ty�kin. Voi katsella
>>> samoja filmej� moneen kertaan ja aina tuntuu uudelta :)
>>
>> sama t��ll�... ja sit siin� on se juttu et s� huomaat tokalla
>> kattomisella jotain semmosta mit� et ekalla kerralla hogannu.
>>
> Dementiasta on se hyv�puoli tapaa jokap�iv� uusia tuttavia :)
...ja muijakin on joka p�iv� uusiutunut...
--
JuKu
> Osku kirjoitti:
>>aua kirjoitti:
>>> 13 joulu 2009 JuKu <ju...@juku.fi> m�lisi
>>>> aua kirjoitti:
>>>
>>>>>>> tulee mieleen veijo meren manillak�ysi
>>>>>>> � la "Jos et tule heti alas sielt� katolta, min� kaadan t�m�n
>>>>>>> talon." (V��peli katolle kiivenneelle hullulle)
>>>>>>> "Olisin kaatanut t�m�n talon." (V��peli mielisairaalan
>>>>>>> johtajalle)
>>>>
>>>>>> Hehee, odotan mielenkiinnolla mit� mielisairaalan johtaja sanoi
>>>>
>>>>> lue kirja... en viitti kertoo... tied�n/muistan kyll� mit� se
>>>>> sano :-)
>>>>
>>>> Tuon talon hajoittamisen muistan. Katsoin TV:st�. Kirjaa en ole
>>>> lukenut. On t�st� huonosta muistista hy�ty�kin. Voi katsella
>>>> samoja filmej� moneen kertaan ja aina tuntuu uudelta :)
>>>
>>> sama t��ll�... ja sit siin� on se juttu et s� huomaat tokalla
>>> kattomisella jotain semmosta mit� et ekalla kerralla hogannu.
>>>
>> Dementiasta on se hyv�puoli tapaa jokap�iv� uusia tuttavia :)
>
> ...ja muijakin on joka p�iv� uusiutunut...
ei meill� ainaskaa oo :-)
S� et vaan muista.
>>>> Dementiasta on se hyv�puoli tapaa jokap�iv� uusia tuttavia :)
>>>
>>> ...ja muijakin on joka p�iv� uusiutunut...
>>
>> ei meill� ainaskaa oo :-)
>
> S� et vaan muista.
toi on kyl mahollista... takavuosina se n�ytti k�nniss� - siis
ku m� olin k�nniss� - aina n�timm�lt�... nyt joka aamu :-)
Ookko tarkistanut jotta son hengiss� ?
Usean ns. karseen kotkan ulkon�k� paranee hengenl�hd�n my�t�.
> aua wrote:
>> 14 joulu 2009 Opas Koira <opas....@hukassa.com.invalid>
>>
>>>>>>Dementiasta on se hyv�puoli tapaa jokap�iv� uusia tuttavia :)
>>>>>
>>>>> ...ja muijakin on joka p�iv� uusiutunut...
>>>>
>>>> ei meill� ainaskaa oo :-)
>>>
>>> S� et vaan muista.
>>
>> toi on kyl mahollista... takavuosina se n�ytti k�nniss� - siis
>> ku m� olin k�nniss� - aina n�timm�lt�... nyt joka aamu :-)
>
> Ookko tarkistanut jotta son hengiss� ?
kyl m� sit� viime viikolla veivasin... muistaakseni... ja se
ynisi jotain... muistaakseni :-) - ja onneks se ei osaa
k�ytt�� nyyssi� :-)
> Usean ns. karseen kotkan ulkon�k� paranee hengenl�hd�n my�t�.
m� oon n�hny nii v�h� raatoja et en ti� :-)
Tsot, tsot!
MR
--
�� ࡱ �
Eik� estetiikka ole asiaa ?
> MR2 wrote:
>> Opas Koira kirjoitti:
>>> aua wrote:
>>>> 14 joulu 2009 Opas Koira <opas....@hukassa.com.invalid> m�lisi
>>>>
>>>>>>>> Dementiasta on se hyv�puoli tapaa jokap�iv� uusia tuttavia
>>>>>>>> :)
>>>>>>>
>>>>>>> ...ja muijakin on joka p�iv� uusiutunut...
>>>>>>
>>>>>> ei meill� ainaskaa oo :-)
>>>>>
>>>>> S� et vaan muista.
>>>>
>>>> toi on kyl mahollista... takavuosina se n�ytti k�nniss� - siis ku
>>>> m� olin k�nniss� - aina n�timm�lt�... nyt joka aamu :-)
>>>
>>> Ookko tarkistanut jotta son hengiss� ?
>>> Usean ns. karseen kotkan ulkon�k� paranee hengenl�hd�n my�t�.
>> Nyt pojat, suu suppuun. T�m�, eiku siis n�it�h�n onkin n�k�j��n
>> kaksi, ovat ns. asiaryhmi�.
>
> Eik� estetiikka ole asiaa ?
riippuu objektista.
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id22946.shtml
Sivuilla sanotaan mm:
"Edelleenkään ei tarkkaan tiedetä mihin ssri-lääkkeiden teho
masennuksen hoidossa perustuu."
-----------
Jos tuo on totta, ei käytännön lääketieteellä mene hyvin.
Se eroaa puoskaroinnista, mutta kuinka paljon?
Uskomuslääkinnälle kansa nauraa , miksei tälle, hyvät ystävät.
>
>
>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id22946.shtml
>
>Sivuilla sanotaan mm:
>
>
> "Edelleenk��n ei tarkkaan tiedet� mihin ssri-l��kkeiden teho
>masennuksen hoidossa perustuu."
>
>-----------
>Jos tuo on totta, ei k�yt�nn�n l��ketieteell� mene hyvin.
>Se eroaa puoskaroinnista, mutta kuinka paljon?
>
>Uskomusl��kinn�lle kansa nauraa , miksei t�lle, hyv�t yst�v�t.
L��ketieteess� erilaisia l��kkeit� kokeillaan ja jos ne toimii, niit� aletaan
hy�dynt��. Sill� ei ole merkityst� miten l��ke varsinaisesti toimii, kunhan se
vain toimii ja on turvallinen k�ytt��.
Uskomusl��kinn�ss� mit��n kokeita ei tehd�. Kaikki perustuu taitavaan
kusetukseen ja placebovaikutukseen.
Mik�li uskomusl��kint� m��ritell��n l��kinn�ksi jolla ei ole
mit��n todellista vaikutusta hoidettavaaan sairauteen, niin
toki n�in.
Ihan yht� hyvin voisi sanoa, ett� koulul��ketiede on sit�
ett� kokeillaan eri antibioottivalmisteita kunnes potilas
kuolee.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jotenkin surullista ett� ihmisill� on n�in v��ristynyt kuva l��ketieteest�.
Tutkijat on kehitelleet l��kkeit��n vuosisadat ja pelastaneet miljoonia ihmisi�
varmalta kuolemalta. Kiitokseksi niit� haukutaan murhaajiksi ja rahat kannetaan
poppamiehille.
Kyllä minä ainakin kavahdan, jos lääkäri vastaanotollaan sanoo, että
_kokeillaan_ tätä lääkettä.
Mikä olisi oikea nimi tällaiselle tieteelle tai "tieteelle".
Tuskin kukaan kieltää etteikö lääketiede ja lääkkeiden kehitys olisi
saanut paljon hyvää aikaan. Nyt on kyse kielteisistä ilmiöistä, jotka
saattavat olla mittavia, jos esim SSRI- lääkkeiden haittavaikutukset
ovat niin suuria kuin kirjoitellaan.
Kumpaa lääketehtaissa _nykyään_ ajatellaan enemmän ihmistä vai rahaa?
>On 25 joulu, 14:08, Kare Pietil� <kare.piet...@welho.comp> wrote:
>> Heikki Heinonen wrote:
>> > Uskomusl��kinn�ss� mit��n kokeita ei tehd�. Kaikki perustuu taitavaan
>> > kusetukseen ja placebovaikutukseen.
>
>
>Kyll� min� ainakin kavahdan, jos l��k�ri vastaanotollaan sanoo, ett�
>_kokeillaan_ t�t� l��kett�.
>Mik� olisi oikea nimi t�llaiselle tieteelle tai "tieteelle".
Tiede pitk�lti perustuu kokeisiin. Eih�n mit��n voi tiet�� ennen kuin tutkitaan
ja kokeillaan.
>Tuskin kukaan kielt�� etteik� l��ketiede ja l��kkeiden kehitys olisi
>saanut paljon hyv�� aikaan. Nyt on kyse kielteisist� ilmi�ist�, jotka
>saattavat olla mittavia, jos esim SSRI- l��kkeiden haittavaikutukset
>ovat niin suuria kuin kirjoitellaan.
>
>Kumpaa l��ketehtaissa _nyky��n_ ajatellaan enemm�n ihmist� vai rahaa?
Rahaa. L��ketehtaat on voittoa tuottavia yrityksi�, ei
hyv�ntekev�isyyslaitoksia.
Tied� nyt tuostakaan. Omat kokemukset l��k�reist� ovat vaan niin
helvetin laidasta laitaan, ett� olen aika tyytyv�inen siihen, kun
oma terveys on niin hyv�, ettei puoskaroitavaksi tarvitse kovin
usein alentua. Sik�li t�m� on tietysti hyv�kin asia, ett� motivoi
kummasti pit�m��n huolta omasta terveydest�.
--
Byrgcn hgryvnf.
Ainakin minun kuvani lääketieteestä on vasta muotoutumassa.
Aikaisemmin ei ole paljoa tarvinnut koko asioita miettiä, mutta kun
saa syöpädiagnoosin käteensa, alkaa mielessä pyöriä uusia kysymyksiä.
Miten kehitystä johdetaan ja mihin suuntaan, kenen ehdoilla?
Onko todella niin, että lääketiedettä enemmän on kehittynyt lääkkeiden
mainostaminen? Keksitäänkö nykyään todella uusia sairauksia?
Sairastammeko yhä enemmän sairauksia, joista potilas ei tiedä mitään?
Helpointahan on uskoa mitä sanotaan.
> Tutkijat on kehitelleet lääkkeitään vuosisadat ja pelastaneet miljoonia ihmisiä
> varmalta kuolemalta. Kiitokseksi niitä haukutaan murhaajiksi ja rahat kannetaan
> poppamiehille.
Ei ne ole murhaajia eikä poppamiehiä. Paljon on hyvää tarkoittavia
ihmisiä, kuin myös vaihtoehtoiminnassa, mutta myös huijareita
molemmissa.
Kuka on mitäkin, sehän se elämän jännäks tekeekin, elämisen
arvoiseksi.
Jos etsii totuutta, tää on pelkkää juhlaa. Silloinhan on mahdollisuus
olla väärässä.
Hyvää pyhien jatkoa!
T�st�h�n on juttukin. Ukko meni l��k�riin .L��k�ri kirjoitti reseptin
ukko maksoi ja rahaa antaessaan sanoi t�ytyyh�n l��k�rin el��. Meni
apteekkiin apteekkari antoi resptin mukaiset l��kkeet ja ukko maksoi ja
totesi , t�ytyyh�n apteekkarinkin el��. Ukko meni kotiinsa kaatoi
l��kkeet vessan pyttyyn ja totesi, t�ytyyh�n minunkin el��
Osku
Edelleenkᅵᅵn ei tarkkaan tiedetᅵ, mihin gravitaatio perustuu. On
siis *ehkᅵ* *jopa* ihan huuhaata, ettᅵ me pysymme tᅵmᅵn pallon
pinnalla, emmekᅵ leijaile avaruuteen!
Naurakaamme siis sillekin, ettᅵ me emme mukamas lentele ympᅵriinsᅵ.
Oli myᅵs aika, jolloin ei tiedetty, mihin radioaallot perustuvat. Ja
silti radioliikenne vaan toimi. Sittemmin mekanismit on kyetty
selittᅵmᅵᅵn, mutta vasta kun tiede kehittyi tarpeeksi pitkᅵlle.
Eipᅵ tuota vielᅵ vuosituhansia sitten tiedetty sitᅵkᅵᅵn, millᅵ
mekanismilla lapset syntyvᅵt. Ja silti sitᅵ suku vaan jatkui.
Yritᅵn tᅵssᅵ nyt sanoa, ettᅵ on asioita, joiden syitᅵ emme vielᅵ
tiedᅵ, mutta joiden vaikutukset tiedᅵmme silti riittᅵvᅵn hyvin,
jotta voimme toimia niiden pohjalta.
SSRI-lᅵᅵkkeet tehoavat masennukseen aika hyvin, lᅵᅵketiede ei vain
osaa selittᅵᅵ *sitᅵ* *nimenomaista* mekanismia, jolla ne vaikuttavat
masennukseen. Lᅵᅵketiede tietᅵᅵ varsin hyvin, miten ja missᅵ SSRI-
lᅵᅵkkeet vaikuttavat, mutta oikeastaan silta tunnettujen vaikutusten
ja masennuksen hoidon vᅵlillᅵ vielᅵ puuttuu.
Jotenkin tuntuu siltᅵ, ettᅵ luet nᅵitᅵ juttuja kuin piru Raamattua
ja yritᅵt lᅵytᅵᅵ sinua epᅵilyttᅵvistᅵ asioista selityksiᅵ omalle
epᅵluulollesi. Onneksesi esi-isᅵsi eivᅵt olleet yhtᅵ epᅵluuloisia ;)
Kiitokset vastauksesta.
Panitpa miettimään asioita. Varovainen pitäisi olla.
.... mutta, mutta... esim gravitaatiolle meillä ei ole vaihtoehoja.
Sen vaikutuspiirissä vaan on elettävä.
Lääkkeet ovat ihmisen tekemä vaihtoehto. Lisäksi kaikilla lääkkeillä
on haittavaikutuksia.
Radioaktiivinen säteilykin voidaan jakaa kahteen ryhmään. Luonnon
aikaansaama ja ihmisen aiheuttama.
Ensimmäisen kanssa ihmiskunta on oppinut aika hyvin elämään,
jälkimmäisessä on vaikeuksia.
>
> Edelleenkään ei tarkkaan tiedetä, mihin gravitaatio perustuu. On
> siis *ehkä* *jopa* ihan huuhaata, että me pysymme tämän pallon
> pinnalla, emmekä leijaile avaruuteen!
>
> Naurakaamme siis sillekin, että me emme mukamas lentele ympäriinsä.
>
> Oli myös aika, jolloin ei tiedetty, mihin radioaallot perustuvat. Ja
> silti radioliikenne vaan toimi. Sittemmin mekanismit on kyetty
> selittämään, mutta vasta kun tiede kehittyi tarpeeksi pitkälle.
>
> Eipä tuota vielä vuosituhansia sitten tiedetty sitäkään, millä
> mekanismilla lapset syntyvät. Ja silti sitä suku vaan jatkui.
>
> Yritän tässä nyt sanoa, että on asioita, joiden syitä emme vielä
> tiedä, mutta joiden vaikutukset tiedämme silti riittävän hyvin,
> jotta voimme toimia niiden pohjalta.
>
> SSRI-lääkkeet tehoavat masennukseen aika hyvin, lääketiede ei vain
> osaa selittää *sitä* *nimenomaista* mekanismia, jolla ne vaikuttavat
> masennukseen. Lääketiede tietää varsin hyvin, miten ja missä SSRI-
> lääkkeet vaikuttavat, mutta oikeastaan silta tunnettujen vaikutusten
> ja masennuksen hoidon välillä vielä puuttuu.
Eikö koko masennus- diagnoosi ole epävarma monissa tapauksissa.
> Jotenkin tuntuu siltä, että luet näitä juttuja kuin piru Raamattua
> ja yrität löytää sinua epäilyttävistä asioista selityksiä omalle
> epäluulollesi.
No ... varmasti ajoittain melkein kuin piru Raamattua. Hevin en usko.
Onneksesi esi-isäsi eivät olleet yhtä epäluuloisia ;)
Olet oikeassa, siellä on ollut paljon positiivisia ihmisiä.
Sinulla tuntuu olevan asia hanskassa, sanopa mitä ajattelet
seuraavasta:
> Edelleenk��n ei tarkkaan tiedet�, mihin gravitaatio perustuu.
oiskos sill� jotain yhtym�� tohon raskauteen :-)
>> > Uskomusl��kinn�ss� mit��n kokeita ei tehd�. Kaikki perustuu taitavaan
>> > kusetukseen ja placebovaikutukseen.
>> Mik�li uskomusl��kint� m��ritell��n l��kinn�ksi jolla ei ole
>> mit��n todellista vaikutusta hoidettavaaan sairauteen, niin
>> toki n�in.
>>
>> Ihan yht� hyvin voisi sanoa, ett� koulul��ketiede on sit�
>> ett� kokeillaan eri antibioottivalmisteita kunnes potilas
>> kuolee.
>Kyll� min� ainakin kavahdan, jos l��k�ri vastaanotollaan sanoo, ett�
>_kokeillaan_ t�t� l��kett�.
>Mik� olisi oikea nimi t�llaiselle tieteelle tai "tieteelle".
Asiat eiv�t ole aina niin yksinkertaisia. Minulla on jatkuva
p��ns�rky, mutta mist� se johtuu. Se voi johtua:
- niska/hartiaj�nnityksist�
- liiasta tietokonemonitorin/TV:n katselusta
- se voi olla 'oikeaa' p��ns�rky�, mit� se sitten lieneekin
- se voi olla neuropaattista s�rky�, jota minulla on jaloissakin.
- jostain muusta
- tai se voi olla noita kaikkia.
Siihen auttaa ibumetin 600 mg vaikutus kest�� 6 h.
Panadol 1 g vaikuttaa 3...4 h
Neuropaattisiin s�rkyihin pit�isi auttaa Neurontin tai Lyrica ym.
mutta ei vaikuttanut minulla mit��n.
Er��nlaisen t�sm�l��ke Celebra ei auta mit��n, ei my�sk��n
Arthotec.
Viiden viikon ajana tehty niska/hartiahieronta ei auttanut.
Kahden viikon tauko monitorin ja TV:n katselussa ei auta.
Edell� mainitusta voi p��tell�, ettei kyseess� ole neuropaattinen
kipu koska esim. Lyrica ei auta. Ei my�sk��n niska/hartiahieronta
auttanut jne. jne.
Paljon siis riippuu siit� miten potilas osaa kuvata l��k�rille
vaivansa. Jos min� sanon l��k�rille, ett� minun p��ns�rky voi
jouhtua johtu viidest� eri syyst�, niin h�n joko passittaa minut
p�pil��n tai jos ottaa tosissaan niin erikoiskipul��k�rille.
Minulle ei auta muu kuin Ibumetin (Ibufrofeeni), mutta jatkuvassa
k�yt�ss� ne ei ole vatsalle hyv�ksi. Kipul��k�rill� en ole viel�
k�ynyt, sill� on viel� paljon l��kkeit�, jotka voisivat auttaa.
--
JuKu
>
>Asiat eiv�t ole aina niin yksinkertaisia. Minulla on jatkuva
>p��ns�rky, mutta mist� se johtuu. Se voi johtua:
>- niska/hartiaj�nnityksist�
>- liiasta tietokonemonitorin/TV:n katselusta
>- se voi olla 'oikeaa' p��ns�rky�, mit� se sitten lieneekin
>- se voi olla neuropaattista s�rky�, jota minulla on jaloissakin.
>- jostain muusta
>- tai se voi olla noita kaikkia.
Niska- ja hartiakivut voi johtua siit� ett� tietokoneen tuoli ja p�yt� on v��rin
s��detty. Molempien pit�� olla juuri oikealla korkeudella ja et�isyydell�.
Sellainen mukava l�h�asento on kaikkein pahin. Oikea asento tuntuu aluksi
oudolta mutta siihen tottuu ja kivutkin v�henee. Netist� luultavasti l�ytyy
jokin opas s��t�miseen.
Jatkuva p��ns�rky taas voi johtua vedosta makuuhuoneessa. Y�myssy p��h�n tai
lis�� l�mp��.
Kymmenien vuosien kuvaruudun tuijottamisen kokemuksella päädyin
siihen, että asentoa pitää voida mahd. paljon vaihdella.
Tässäkin lienee kunnioitettava yksilöllisiä mieltymyksiä.
Tokihan sekin on jonkinlainen ongelma, ettei aivan kaikkia
vaikutuksia tunneta. Samaten sekin, ettᅵ osa ongelmista tunnetaan,
mutta niitᅵ ei voida ennakoida.
Itse kuitenkin nᅵkisin asian niin, ettᅵ tietynlaiseen masennukseen
ei tunneta mitᅵᅵn yhtᅵ tehokasta hoitokeinoa kuin nᅵmᅵ SSRI-
lᅵᅵkkeet, ja masennus on kuitenkin erittᅵin ikᅵvᅵ tila sekᅵ
ihmiselle itselleen ettᅵ lᅵhipiirille. Mitᅵ pikemmin se saadaan
parannettua, sen parempi.
Suurimmalla osalla ihmisistᅵ ne parantavat tilannetta ja jouduttavat
merkittᅵvᅵsti masennuksen hoitoa.
Tokihan tilanne olisi paljon parempi, jos kᅵytettᅵvissᅵ olisi
masennuslᅵᅵkkeitᅵ, jotka olisi suunniteltu sillᅵ periaattella, ettᅵ
ensin tiedettᅵisiin mekanismi ja sitten suunniteltaisiin tuota
nimenomaista mekanismia hyvᅵksikᅵyttᅵvᅵ lᅵᅵke.
Sellaisia kuitenkaan ei toistaiseksi ole.
Tietysti kaikkein paras tilanne olisi, jos masennuksen syyt
voitaisiin ehkᅵistᅵ aina, kun vain mahdollista. Mutta mitᅵ tehdᅵᅵn
sillᅵ vᅵlin kunnes lᅵydetᅵᅵn toimiva ratkaisu nᅵihin yhtᅵ ihmistᅵ
tuhansia kertoja suurempiin ongelmiin ja saadaan ne myᅵs kᅵyttᅵᅵn?
Ei kai tᅵssᅵ pitᅵisi vaan pyᅵritellᅵ peukaloita?
> Eikᅵ koko masennus- diagnoosi ole epᅵvarma monissa tapauksissa.
Se on osa ongelmaa.
> Sinulla tuntuu olevan asia hanskassa, sanopa mitᅵ ajattelet
> seuraavasta:
>
> http://www.ssristories.com/index.php
Ensimmᅵinen ajatukseni on, ettᅵ tuohan on silkkaa pelon kylvᅵmistᅵ.
Ihmiset pelkᅵᅵvᅵt helposti, ja monet yrittᅵvᅵt saada muut pelkᅵᅵmᅵᅵn
kanssaan sen sijaan, ettᅵ miettisivᅵt, onko pelko oikeasti
aiheellista.
Perustelen hieman tarkemmin:
1) Yhdysvalloissa ainakin kahdeksan miljoonaa ihmistᅵ on kᅵyttᅵnyt
jotain SSRI-lᅵᅵkettᅵ vuosien aikana. Tᅵmᅵ on lᅵhes kaksi kertaa
Suomen vᅵkiluku.
2) Tuolla sivulla on tapauksia 80-luvulta asti.
3) Sivulla on listattu tappojen ja murhien lisᅵksi ties miten paljon
itsemurhia, tapauksia joissa elᅵmᅵ on kuulemma mennyt pilalle,
psykooseja, sitᅵ ettᅵ ihminen uhkaa poliisia, tulipaloja ja -
todellakin! - varkauksia, kirjeiden vᅵᅵrentᅵmisiᅵ, vᅵᅵriᅵ syytᅵksiᅵ,
salakuljettamisia, valehtelua, vᅵᅵriᅵ muistoja ja holtitonta ajelua.
Kuulostaako yhtᅵᅵn siltᅵ, ettᅵ tuohon listaan on kerᅵtty ihan mitᅵ
vaan on lᅵytynyt sen kummemmin miettimᅵttᅵ? Kuinkahan paljon
tᅵllaisia tapauksia olisi voinut tapahtua 20 vuoden aikana Suomessa
ja ihan ilman masennuslᅵᅵkkeitᅵ?
Kuulostaako tᅵmᅵ yhtᅵᅵn paniikinlietsonnalta? Ei tuollaiseen pitᅵisi
aikuisen ihmisen langeta. Pelkoa lᅵytyy maailmasta muutenkin ihan
riittᅵmiin, ei sitᅵ tarvitsisi tᅵllaisista enᅵᅵ hakea ja lietsoa
vielᅵ edelleen.
Ongelmia on, sitᅵ ei kukaan pysty kieltᅵmᅵᅵn, mutta todellisilta
ongelmilta menee uskottavuus tᅵllaisten sivustojen myᅵtᅵ. Esim. jos
Irakista kotiutettu sotilas tappaa itsensᅵ, niin onko ongelma
todellakin SSRI-lᅵᅵkkeessᅵ? Tai jos sheriffillᅵ on suhde
ehdonalaisvalvottavansa kanssa? Eipᅵ taida olla sekᅵᅵn ihan
ennenkuulumatonta.
Sellaista ajattelen tuosta sivusta.
> Edelleenkᅵᅵn ei tarkkaan tiedetᅵ, mihin gravitaatio perustuu. On
> siis *ehkᅵ* *jopa* ihan huuhaata, ettᅵ me pysymme tᅵmᅵn pallon
> pinnalla, emmekᅵ leijaile avaruuteen!
>
> Naurakaamme siis sillekin, ettᅵ me emme mukamas lentele ympᅵriinsᅵ.
>
> Oli myᅵs aika, jolloin ei tiedetty, mihin radioaallot perustuvat. Ja
> silti radioliikenne vaan toimi. Sittemmin mekanismit on kyetty
> selittᅵmᅵᅵn, mutta vasta kun tiede kehittyi tarpeeksi pitkᅵlle.
>
> Eipᅵ tuota vielᅵ vuosituhansia sitten tiedetty sitᅵkᅵᅵn, millᅵ
> mekanismilla lapset syntyvᅵt. Ja silti sitᅵ suku vaan jatkui.
>
> Yritᅵn tᅵssᅵ nyt sanoa, ettᅵ on asioita, joiden syitᅵ emme vielᅵ
> tiedᅵ, mutta joiden vaikutukset tiedᅵmme silti riittᅵvᅵn hyvin,
> jotta voimme toimia niiden pohjalta.
No mutta juuri tuon vuoksihan on jumalat keksitty, kun ei tiedetᅵ,
osata tai ymmᅵrretᅵ, niin on helppoa kaivaa esiin jumalia ja
syyttᅵᅵ/kiittᅵᅵ huuhaata, nᅵinhᅵn se menee.
Ja huijarit sakasteissaan kiittᅵᅵ nenᅵstᅵ vedettᅵvistᅵ, siis
jos lopetat kirkollisveron maksun niin painovoima loppuu ja
leijailet avaruuteen, suurin piirtein nᅵinhᅵn papit lupailee.
> Jorma Moll <jorma.m...@gmail.com>:
>
> > .... mutta, mutta... esim gravitaatiolle meillä ei ole
> > vaihtoehoja. Sen vaikutuspiirissä vaan on elettävä.
> > Lääkkeet ovat ihmisen tekemä vaihtoehto. Lisäksi kaikilla
> > lääkkeillä on haittavaikutuksia.
>
> Tokihan sekin on jonkinlainen ongelma, ettei aivan kaikkia
> vaikutuksia tunneta. Samaten sekin, että osa ongelmista tunnetaan,
> mutta niitä ei voida ennakoida.
>
> Itse kuitenkin näkisin asian niin, että tietynlaiseen masennukseen
> ei tunneta mitään yhtä tehokasta hoitokeinoa kuin nämä SSRI-
> lääkkeet, ja masennus on kuitenkin erittäin ikävä tila sekä
> ihmiselle itselleen että lähipiirille. Mitä pikemmin se saadaan
> parannettua, sen parempi.
>
> Suurimmalla osalla ihmisistä ne parantavat tilannetta ja jouduttavat
> merkittävästi masennuksen hoitoa.
>
> Tokihan tilanne olisi paljon parempi, jos käytettävissä olisi
> masennuslääkkeitä, jotka olisi suunniteltu sillä periaattella, että
> ensin tiedettäisiin mekanismi ja sitten suunniteltaisiin tuota
> nimenomaista mekanismia hyväksikäyttävä lääke.
>
> Sellaisia kuitenkaan ei toistaiseksi ole.
>
> Tietysti kaikkein paras tilanne olisi, jos masennuksen syyt
> voitaisiin ehkäistä aina, kun vain mahdollista. Mutta mitä tehdään
> sillä välin kunnes löydetään toimiva ratkaisu näihin yhtä ihmistä
> tuhansia kertoja suurempiin ongelmiin ja saadaan ne myös käyttöön?
> Ei kai tässä pitäisi vaan pyöritellä peukaloita?
>
> > Eikö koko masennus- diagnoosi ole epävarma monissa tapauksissa.
>
> Se on osa ongelmaa.
>
> > Sinulla tuntuu olevan asia hanskassa, sanopa mitä ajattelet
> > seuraavasta:
>
> >http://www.ssristories.com/index.php
> Ensimmäinen ajatukseni on, että tuohan on silkkaa pelon kylvämistä.
> Ihmiset pelkäävät helposti, ja monet yrittävät saada muut pelkäämään
> kanssaan sen sijaan, että miettisivät, onko pelko oikeasti
> aiheellista.
Tuo on viisaasti sanottu.
>
> Perustelen hieman tarkemmin:
>
> 1) Yhdysvalloissa ainakin kahdeksan miljoonaa ihmistä on käyttänyt
> jotain SSRI-lääkettä vuosien aikana. Tämä on lähes kaksi kertaa
> Suomen väkiluku.
>
> 2) Tuolla sivulla on tapauksia 80-luvulta asti.
>
> 3) Sivulla on listattu tappojen ja murhien lisäksi ties miten paljon
> itsemurhia, tapauksia joissa elämä on kuulemma mennyt pilalle,
> psykooseja, sitä että ihminen uhkaa poliisia, tulipaloja ja -
> todellakin! - varkauksia, kirjeiden väärentämisiä, vääriä syytöksiä,
> salakuljettamisia, valehtelua, vääriä muistoja ja holtitonta ajelua.
>
> Kuulostaako yhtään siltä, että tuohon listaan on kerätty ihan mitä
> vaan on löytynyt sen kummemmin miettimättä?
Varovainen saa olla kun niitä lukee, mutta vaikea tapauksia on ohittaa
ajattelematta.
>Kuinkahan paljon
> tällaisia tapauksia olisi voinut tapahtua 20 vuoden aikana Suomessa
> ja ihan ilman masennuslääkkeitä?
Vähän tai paljon, sitä ei kukaan tiedä.
>
> Kuulostaako tämä yhtään paniikinlietsonnalta? Ei tuollaiseen pitäisi
> aikuisen ihmisen langeta.
Kaikki on kiinni siitä kuinka luotettavaa tietoa ko sivusto tarjoaa.
Pelkoa löytyy maailmasta muutenkin ihan
> riittämiin, ei sitä tarvitsisi tällaisista enää hakea ja lietsoa
> vielä edelleen.
Pelkoa on tarjolla, mutta eikö sitä tarjoa myös lääketiede ja
lääkemainonta, jotta tuotteet ja palvelut tekisivät kauppansa.
> Ongelmia on, sitä ei kukaan pysty kieltämään, mutta todellisilta
> ongelmilta menee uskottavuus tällaisten sivustojen myötä. Esim. jos
> Irakista kotiutettu sotilas tappaa itsensä, niin onko ongelma
> todellakin SSRI-lääkkeessä? Tai jos sheriffillä on suhde
> ehdonalaisvalvottavansa kanssa? Eipä taida olla sekään ihan
> ennenkuulumatonta.
>
> Sellaista ajattelen tuosta sivusta.
Hyvin kirjoitat taas.
Suomessa tapahtuu paljon väkivallantekoja humalassa. Useimmiten tekijä
katuu tekoaan syvästi selvin päin.
Tällaisella ihmisellä saattaa olla väkivaltaisia ajatuksia
normaalioloissa. Ne pysyvät kurissa kunnes hän ottaa alkoholia. Eräs
tutkija kuvasi tilennetta, että kun tällainen ihminen juo alkoholia,
rakentuu samalla silta ajatuksen ja teon välille ja näin syntyy pahaa
jälkeä.
Entä jos ssri- lääkkeillä (tai sen ottamisen lopettamisella) on
samankaltainen vaikutus?
Tuskin voi olankohautuksella suhtautua siihen, että tutkimuksissakin
on todettu ssri- lääkkeillä olevan vaikutus ihmisen
persoonallisuuteen, jopa sen muuttumiseen.
Vaikeita asioita. On tietenkin huomioitava myös se, niin kuin sanot,
että ko lääkkeillä on ollut hyvä vaikutus tuhansiin ihmisiin.
Ehdottomasti, ainakin kielitieteellisesti mietittyn�.
Minun ty�paikalla oli yksi rouvashenkil� jolla oli parikertaa
kuukaudessa niin kova migreenin aiheuttama p��ns�rky ett� joutui j��m��n
v�lill� kotiin. L��kkeet eiv�t auttaneet ja meni Espoossa olevalle
Kiinalaiselle l��k�rille joka antoi hoitoja akupunktioneuloilla. T�m�
l��k�ri oli todennut t�m� ei kaikkia auta. Pyrin tutkimaan ensin
kannattaako sinulle akupunktiota hoitona antaa. No, sitten niit� neuloja
tiettyihin pisteisiin ja hoito uusittiin viikonv�lein kolmekertaa.
L��k�ri oli todennut ett� nyt ei kolmeen vuoteen ole migreenin
aiheuttamaa p��ns�rky� ja n�in se parani. En tied� miten kolmenvuoden
kuluttua palasiko p��ns�rky jolloin hoito piti uusia
Osku
Olin ty�paikkani toimihenkil�iden ty�suojeluvaltuutettu , muun ty�ni
ohessa. Oli uusi toimisto ja Martelan kalusteet. Kiersin ergonomin
kanssa katsastamassa kaikkien ty�pisteet ja istuma-asennot. 60%
istujista tuolit ja p�yd�t v��r�ll� korkeudella.
Selk�vikaisilla pit�si tuolissa olla k�sinojat mist� k�sill� nostaen
noustaan yl�s ja s��dett�v�t istuin ja selk�nojat Niit� hommattiin
(jumalattoman kalliita) yksi per, osasto. Vuoden kulutua kun kiersimme
saman ergonomin kanssa osatot. T�m� kysyi miss� ne "erikoistuolit" ovat
. Joka osatolla sen tuolin oli ominut nuori terve osastop��llikk� .
Yhdell� Masalla joka oli "koppikaveri" muuten avokonttori. Oli tuolin
selk�noja niin kuin keinutuolissa. Ergonomi sanoi voi kauhistus kuka
t�ss� istuu. Sanoin Masa jolle on tehty ja kaksi selk�leikkausta. No ei
ole ihme totesi ergonoomi. Masa tuli koppiinsa kysyi mit� nauratte?
Sinun tuolilla.
Osku
juu... semmosta se on se etymologia... v��rinki "tulkittuna" :-)
Nyt kun uskonto on pois muodista, niin poliitikot uhkailee,
ett� ellet maksa korotettuja ymp�rist�veroja, niin meren-
pinta tulee ja huuhtelee sun talos jonkkaan.
Sama resepti toimii. Alamaiset on tehty kusetettaviksi.
--
Byrgcn hgryvnf.
Sitᅵ samaahan se on. Ei se periaatteellisesti eroa siitᅵ, millᅵ
tavalla iltapᅵivᅵlehtiᅵ myydᅵᅵn ja miten lᅵᅵpit vaikuttavat ihmiset
mielikuviin.
Esim. vᅵkivaltarikollisuus on vᅵhentynyt viimeisten parin
vuosikymmenen aika selvᅵsti, mutta koska lᅵᅵpeissᅵ ne tulevat esiin
koko ajan vahvemmin, ihmisten mielikuva on sellainen, ettᅵ maailma
on entistᅵkin turvattomampi.
Turvattomaksi koetussa maailmassa jokainen turvattomuutta lisᅵᅵvᅵ
ajatus tarttuu vielᅵkin helpommin pᅵᅵhᅵn: josko nyt lᅵytyisi
ratkaisu jᅵytᅵvᅵᅵn oloon tai ainakin juttu, jota kannattaisi varoa,
jottei vaan kuole. Sillᅵ tavalla ihminen on ohjelmoitu.
> Suomessa tapahtuu paljon vᅵkivallantekoja humalassa. Useimmiten
> tekijᅵ katuu tekoaan syvᅵsti selvin pᅵin.
> Tᅵllaisella ihmisellᅵ saattaa olla vᅵkivaltaisia ajatuksia
> normaalioloissa. Ne pysyvᅵt kurissa kunnes hᅵn ottaa alkoholia.
> Erᅵs tutkija kuvasi tilennetta, ettᅵ kun tᅵllainen ihminen juo
> alkoholia, rakentuu samalla silta ajatuksen ja teon vᅵlille ja
> nᅵin syntyy pahaa jᅵlkeᅵ.
>
> Entᅵ jos ssri- lᅵᅵkkeillᅵ (tai sen ottamisen lopettamisella) on
> samankaltainen vaikutus?
Entᅵ jos sama vaikutus on myᅵs sillᅵ, ettei otakaan SSRI-lᅵᅵkettᅵ?
Tᅵllaisestakin on olemassa viitteitᅵ ja tᅵllaisistakin voitaisiin
koota kauhukertomuslista samaan tapaan kuin viittaamasi sivu. "Ei
annettu SSRI-lᅵᅵkettᅵ: nukahti vᅵsyneenᅵ rattiin, tappoi
vastaantulijan; SSRI-lᅵᅵke evᅵttiin: varasti kaupasta pornolehtiᅵ;
kieltᅵytyi SSRI-lᅵᅵkkeestᅵ: menetti tyᅵkykynsᅵ ja perhe joutui
puille paljaille".
Tᅵssᅵ on itse asiassa aika mielenkiintoinen ongelma. SSRI-lᅵᅵkkeitᅵ
vastustavat henkilᅵt sanovat, ettei lᅵᅵketiede, mitᅵ SSRI-lᅵᅵkkeet
tekevᅵt ihmiselle. Ja seuraavan hengenvedon myᅵtᅵ he jatkavat, ettᅵ
SSRI-lᅵᅵkkeet aiheuttavat vᅵkivaltaa ja sekopᅵistᅵ kᅵytᅵstᅵ.
Tᅵssᅵ vaiheessa pitᅵisi kysyᅵ: Tiedetᅵᅵnkᅵ sitᅵ vai ei? Ei samalla
kertaa voida sanoa, ettei tiedetᅵ ja ettᅵ tiedetᅵᅵn. Jos
vᅵkivaltakynnyksen alentumisesta on kerran selkeᅵᅵ nᅵyttᅵᅵ, miksei
se sitten nᅵy tutkimuksissa?
Lᅵᅵketehtailijat voivat pimittᅵᅵ tietoa omaksi hyᅵdykseen, mutta
SSRI-lᅵᅵkkeitᅵ tutkivat muutkin kuin lᅵᅵketehtailijat. Ja jos joku
tutkijaryhmᅵ lᅵytᅵisi selkeᅵn viitteen SSRI-lᅵᅵkkeiden ja vᅵkivallan
vᅵlillᅵ, se olisi sellainen lᅵytᅵ, jonka pimittᅵminen vaatisi jo
salaliittoja.
Salaliittoihin pᅵᅵtyvᅵt kehitelmᅵt ovat useimmiten erittᅵin heikolla
pohjalla.
> Tuskin voi olankohautuksella suhtautua siihen, ettᅵ
> tutkimuksissakin on todettu ssri- lᅵᅵkkeillᅵ olevan vaikutus
> ihmisen persoonallisuuteen, jopa sen muuttumiseen.
> Vaikeita asioita. On tietenkin huomioitava myᅵs se, niin kuin
> sanot, ettᅵ ko lᅵᅵkkeillᅵ on ollut hyvᅵ vaikutus tuhansiin
> ihmisiin.
Kasvatuksella ja koululaitoksella, ympᅵrᅵivᅵn yhteiskunnan arvoilla,
vanhempien kᅵytᅵksellᅵ, ystᅵvillᅵ, harrastuksilla, kaikilla
nᅵillᅵkin on vaikutus ihmisen persoonallisuuteen. Pitᅵisikᅵ nekin
kieltᅵᅵ?
Itse asiassa joka ainoalla ihmisen kokemalla asialla on aina pieni
vaikutus ihmisen persoonallisuuteen. Siksi vetoaminen
persoonallisuuden muuttumiseen on sitᅵ tuttua pelottelutaktiikka,
jolla vastustetaan milloin mitᅵkin.
Siihen liittyy todella vahva negatiivinen leima, erityisesti siksi,
ettᅵ sen koetaan olevan kontrolloimatonta ja peruuttamatonta. Sillᅵ
on yritetty torpata milloin musiikkia, milloin elokuvia, milloin
pelejᅵ tai harrastuksia. Lista jatkuu loputtomiin. Se on paha juttu
se persoonallisuuden muuttuminen, kun se voi johtaa ihan mihin vaan
ilman, ettᅵ ihminen itse voi vaikuttaa siihen... vai onkohan se nᅵin
sittenkᅵᅵn?
Sitᅵ samaahan se on. Ei se periaatteellisesti eroa siitᅵ, millᅵ
tavalla iltapᅵivᅵlehtiᅵ myydᅵᅵn ja miten lᅵᅵpit vaikuttavat ihmiset
mielikuviin.
Esim. vᅵkivaltarikollisuus on vᅵhentynyt viimeisten parin
vuosikymmenen aika selvᅵsti, mutta koska lᅵᅵpeissᅵ ne tulevat esiin
koko ajan vahvemmin, ihmisten mielikuva on sellainen, ettᅵ maailma
on entistᅵkin turvattomampi.
Turvattomaksi koetussa maailmassa jokainen turvattomuutta lisᅵᅵvᅵ
ajatus tarttuu vielᅵkin helpommin pᅵᅵhᅵn: josko nyt lᅵytyisi
ratkaisu jᅵytᅵvᅵᅵn oloon tai ainakin juttu, jota kannattaisi varoa,
jottei vaan kuole. Sillᅵ tavalla ihminen on ohjelmoitu.
> Suomessa tapahtuu paljon vᅵkivallantekoja humalassa. Useimmiten
> tekijᅵ katuu tekoaan syvᅵsti selvin pᅵin.
> Tᅵllaisella ihmisellᅵ saattaa olla vᅵkivaltaisia ajatuksia
> normaalioloissa. Ne pysyvᅵt kurissa kunnes hᅵn ottaa alkoholia.
> Erᅵs tutkija kuvasi tilennetta, ettᅵ kun tᅵllainen ihminen juo
> alkoholia, rakentuu samalla silta ajatuksen ja teon vᅵlille ja
> nᅵin syntyy pahaa jᅵlkeᅵ.
>
> Entᅵ jos ssri- lᅵᅵkkeillᅵ (tai sen ottamisen lopettamisella) on
> samankaltainen vaikutus?
Entᅵ jos sama vaikutus on myᅵs sillᅵ, ettei otakaan SSRI-lᅵᅵkettᅵ?
Tᅵllaisestakin on olemassa viitteitᅵ ja tᅵllaisistakin voitaisiin
koota kauhukertomuslista samaan tapaan kuin viittaamasi sivu. "Ei
annettu SSRI-lᅵᅵkettᅵ: nukahti vᅵsyneenᅵ rattiin, tappoi
vastaantulijan; SSRI-lᅵᅵke evᅵttiin: varasti kaupasta pornolehtiᅵ;
kieltᅵytyi SSRI-lᅵᅵkkeestᅵ: menetti tyᅵkykynsᅵ ja perhe joutui
puille paljaille".
Tᅵssᅵ on itse asiassa aika mielenkiintoinen ongelma. SSRI-lᅵᅵkkeitᅵ
vastustavat henkilᅵt sanovat, ettei lᅵᅵketiede tiedᅵ, mitᅵ SSRI-
lᅵᅵkkeet tekevᅵt ihmiselle. Ja seuraavan hengenvedon myᅵtᅵ he
jatkavat, ettᅵ SSRI-lᅵᅵkkeet aiheuttavat vᅵkivaltaa ja sekopᅵistᅵ
kᅵytᅵstᅵ.
Tᅵssᅵ vaiheessa pitᅵisi kysyᅵ: Tiedetᅵᅵnkᅵ sitᅵ vai ei? Ei samalla
kertaa voida sanoa, ettei tiedetᅵ ja ettᅵ tiedetᅵᅵn. Jos
vᅵkivaltakynnyksen alentumisesta on kerran selkeᅵᅵ nᅵyttᅵᅵ, miksei
se sitten nᅵy tutkimuksissa?
Lᅵᅵketehtailijat voivat pimittᅵᅵ tietoa omaksi hyᅵdykseen, mutta
SSRI-lᅵᅵkkeitᅵ tutkivat muutkin kuin lᅵᅵketehtailijat. Ja jos joku
tutkijaryhmᅵ lᅵytᅵisi selkeᅵn viitteen SSRI-lᅵᅵkkeiden ja vᅵkivallan
vᅵlillᅵ, se olisi sellainen lᅵytᅵ, jonka pimittᅵminen vaatisi jo
salaliittoja.
Salaliittoihin pᅵᅵtyvᅵt kehitelmᅵt ovat useimmiten erittᅵin heikolla
pohjalla.
> Tuskin voi olankohautuksella suhtautua siihen, ettᅵ
> tutkimuksissakin on todettu ssri- lᅵᅵkkeillᅵ olevan vaikutus
> ihmisen persoonallisuuteen, jopa sen muuttumiseen.
Suurin osa opettajista on korkeakoulutettuja naisia kaikilla tasoilla,
joista iso osa on el�nyt aika akateemista(lue: suojattua) el�m��.
Meid�n koulutusj�rjestelm�n ongelma on se ett� se py�rii akateemisilla
naisilla mutta suurin osa ongelma tapauksista ei todellakaan ole
korkeakoulutettuja naisia. :)
Se kuinka hyvin korkeakoulutettu nainen pystyy tajuamaan ja k�skem��n
jotain teini-ik�ist� miespuolista pissist� on aika kyseenalaista.
Kyll� minusta kouluissa tarvittaisiin enemm�n miehi�, voisi olla ett�
pojatkin viihtyisiv�t koulussa pitemp��n kun olisi enemm�n sellaista
opettaja ainesta joka osaisi selitt�� miksi kannattaa kouluttautuia ja
jota oikeasti viitsii kuunnellakin.
Ja ennen kaikkea, esitt�isiv�t mallia jos se kotona oleva ei ole paras
mahdollinen. Jos kouluilla on jokin kasvatuksellinen tavoite mukamas, on
se aika erikoista ett� yksi sukupuoli on niin aliedustettuna siell�.
Kyll� se miesten ja naisten nuoruus voi olla aika erilainen eik� sit�
eroa helposti kurota kiinni edes k�ym�ll� korkeakoulua. Jotta voi
ymm�rt�� miss� menn��n, pit�� todenn�k�isesti olla olut samanlaisessa
tilanteessa.
Sukupuoli erot ovat edelleen olemassa ja niill� on merkityst�, ei pid�
teeskennell� etteik� noin olisi.
T:
Antti
Oman kokemukseni mukaan armeija oli huomattavasti turvallisemman oloinen
kuin peruskoulu. Se ett� oli ongelmatapauksia ei hirve�sti h�irinnyt kun
n�ki ett� v�h�n k�skem�ll� hyppiv�t siin� kuin muutkin.
Kouluilla on ongelma jos eiv�t valvo my�s v�litunneilla oppilaita.
Ne samat oppilaat jotka saattavat tehd� ilkeyksi� v�litunnilla, istuvat
kyll� n�tisti tunnilla kun kello soi.
Kyse koulussakin on vaan siit� ett� onko jatkuvaa valvontaa ja
jonkinlaisia sanktioita joilla on merkityst�.
Jos ei ole tarkkailuluokka materiaalia, niin kyll� 9/10 saadaan kuriin
sill� ett� valvotaan etteiv�t p��se tekem��n pahoja sek� sill�
teroitetaan kunnolla mieleen ett� jos tekev�t siit� on seuraamuksia
jotka tuntuvat.
Ei sit� nyt ihmeit� tarvitsisi tehd�, mutta pit�� valvoa ja ty�skennell�
sen eteen ett� j�rjestys pysyy. J�rjestys on aina toiminnan tulos.
Jos v�kisin vaan k�yd��n tunnilla ja linnoittaudutaan
opettajanhuoneeseen, niin turha ihmetell� jos oppilaat monottavat
toisiaan 24h.
T:
Antti
S��nn�t joiden rikkomisesta ei tule penalttia ovat kerrassaan
merkityksett�mi�, ei niit� tarvitse k�yt�nn�ss� noudattaa ellei halua.
Jos yksil� ei noudata alkeellisimpiakaan s��nt�j� siksi, ett� muidenkin
niit� noudattaessa on h�nen itsens�kin mukavampi & turvallisempi olla ja
elell�, on h�nen sitten noudatettava niit� rangaistuksen pelossa.
Akupuntiohoihoihin min�kin uskon. Sen taitaa tunnustaa
l��ketiedekin. Minulla se ei auttanut neuropaattisiin kipuihin.
Mutta se oli huuhaata, ett� saadaan hypnotisoitua aivot
tunnottomiksi ja voidaan sen ansiosta tehd� aivoleikkaus potilaan
ollessa valvella. TV:ss� n�ytettiin samanlainen leikkaus
(poistettiin iso aivokasvain) ilman hypnoosia puuduttamalla
ainoastaan p��kuoren pinta, koska jouduttiin sahaamaan kalloon
aukko. Juju on siin�, ettei aivot tunne kipua.
Ja mik� merkitys n�iss� kaikissa on sill�, ett� toiset ovat
alttiimpia kuin toiset jopa plasebovaikutuksille. Toiset voidaan
hypnotisoida ja toisia ei, kuten ei minuakaan. Toiset kaatuilee
her�tyskokouksissa koska "he haluavat kaatua", koska uskovat niin
voimakkaasti, ett� on kaaduttava jos aikoo parantua.
Sama hypnoosissa. Siihen pit�� "alistua" ja toimia niinkuin
hypnotisoija haluaa. Minulle ei ole oikein selvinnyt, kumpi t�ss�
lopulta on se hypnotisoija, se joka hypnotisoi vai alistuva kohde?
My�s kun on jotain hiton mielenkiintoista tekemist�, niin s�rytkin
unohtuu, se toimii minullakin. My�s jos on esim. kolmea lajia
s�rky� (polttoa ym.) niin se voimakkain tuntuu ja h�iritsee. Kun
se paranee, niin se toiseksi voimakkain astuu esille.
Ihminen yll�tt�� usein monimutkaisuudellaan.
--
JuKu
>
>Akupuntiohoihoihin min�kin uskon. Sen taitaa tunnustaa
>l��ketiedekin.
Ei tunnusta. Ainoastaan huuhaa-tiede.
Jenkeiss� j�rjetettiin kerran koe jossa potilaiden kipuja pyrittiin lievitt�m��n
akupunktion avulla. Hoito, yll�tys-yll�tys toimi ja kivut lieveniv�t.
Kokeen j�lkeen paljastettiin ett� neulat oli tahallaan pistelty v��riin
akupunktiopisteisiin ja silti hoito "tehosi".
> Minulla se ei auttanut neuropaattisiin kipuihin.
>Mutta se oli huuhaata, ett� saadaan hypnotisoitua aivot
>tunnottomiksi ja voidaan sen ansiosta tehd� aivoleikkaus potilaan
>ollessa valvella. TV:ss� n�ytettiin samanlainen leikkaus
>(poistettiin iso aivokasvain) ilman hypnoosia puuduttamalla
>ainoastaan p��kuoren pinta, koska jouduttiin sahaamaan kalloon
>aukko. Juju on siin�, ettei aivot tunne kipua.
Jep.
>Ja mik� merkitys n�iss� kaikissa on sill�, ett� toiset ovat
>alttiimpia kuin toiset jopa plasebovaikutuksille. Toiset voidaan
>hypnotisoida ja toisia ei, kuten ei minuakaan. Toiset kaatuilee
>her�tyskokouksissa koska "he haluavat kaatua", koska uskovat niin
>voimakkaasti, ett� on kaaduttava jos aikoo parantua.
Plasebo- ja huuhaahoidot tehoaa erityisesti sellaisiin potilaisiin joiden oireet
ovat hermostollista alkuper�� eli mielikuvituksen tuotetta. Jos ihmisell� on
vilkas mielikuvitus, se pystyy kuvittelemaan itselleen erilaisia oireita ja yht�
hyvin kuvitella niiden katoavan, varsinkin jos jokin poppamies v�itt�� voivansa
loitsia ne pois.
Aivoissa on julmettu mᅵᅵrᅵ sellaisia mekanismeja, joita vain harva
osaa kᅵyttᅵᅵ tahdonalaisesti. Hypnoosi ei ole oikeastaan mitᅵᅵn muuta
kuin sitᅵ, ettᅵ
a) ihminen pᅵᅵsee sellaiseen tietoisuuden tilaan, jossa ohitetaan
kᅵsitteellisen ajattelun luomat esteet, ja
b) sen jᅵlkeen noita mekanismeja ohjataan suoraan halutun
lopputuloksen saavuttamiseksi.
Hypnotisoijaa tarvitaan vain siihen, ettᅵ harva osaa kumpaakaan
vaihetta itsekseen.
Hypnotisoija on kᅵytᅵnnᅵssᅵ vain luotsi. Hypnotisoinnin kohde tekee
loppujen lopuksi kaiken itse - hypnotisoija vain antaa ohjeet, joita
noudattamalla useimmat pᅵᅵsevᅵt useimmiten perille.
joo ... tunnettu juttuhan on, että jos on kova päänsärky, niin
vasaranisku varpaaseen auttaa!
Mit�s tuossa nyt sitten todistettiin? Ottamatta kantaa akupunktioon
tekisi mieleni sanoa, ett� samalla koej�rjestelyll� voisi varmasti
"todistaa" puolet l��kkeist� ja hoitomenetelmist� huuhaaksi sill�
koe ei itseasiassa todista yht��n mit��n.
> Plasebo- ja huuhaahoidot tehoaa erityisesti sellaisiin potilaisiin joiden oireet
> ovat hermostollista alkuper�� eli mielikuvituksen tuotetta. Jos ihmisell� on
> vilkas mielikuvitus, se pystyy kuvittelemaan itselleen erilaisia oireita ja yht�
> hyvin kuvitella niiden katoavan, varsinkin jos jokin poppamies v�itt�� voivansa
> loitsia ne pois.
Varsinkin allergioista suurin osa on mielikuvituksen tuotetta. Siis
siit� huolimatta, ett� potilas tuntisi kuristuvansa kun n�kee kissan
tai sy� paparikaa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Eik�s my�s niill� ihmisill� joilla on joku parantumaton k�sitt�m�t�n
kova s�rky joka jatkuu vuosia, niin kipuklinikalla opetetaan siet�m��n
jonkinasteista peruss�rky� "unohtamalla" se peruss�rky.Onko n�in?
Eik�s se kipu tunnukkin n�in, jos ly�t paljaan varpaasi kes�ll� kiveen
ja sattuu siihen varpaaseen vallan kauheasti .Ly� vasaralla sormeesi
niin varvaskipu ei tunnu miss��n, sitten kipu tuntuu siin� sormessa
miss� on voimakkampi kipu. En suosittele mutta n�in kait kivun astii.
Osku
Mutta jos avun saa huuhaa hoidolla niin mit�p� sill� v�li� mill�
hoidolla paranee. "v��rin sammutettu"
Kerron omakohtaisen jutun jonka olen kertonut. Minulla on keuhkoissa
asbestoosiplaki vaikka en ole tietoiseti olut asbestin kanssa
tekemisiss�. Se plaki 4 vuotta sitten tulehtui makasin kahteen eri
kertaan Peijaksen keuhkosairauksien osatolla ja mitk��n antibiootit
eiv�t siihen purreet.Tulehdusarvot olivat korkeita.
L��k�rit totesivat jos t�m� asbestoosiplaki tulehtuu niin 50%
varmuudella se on keuhkosy�p�. Olin jo kirurgiselle osatolle jonossa eli
avataan kylki ja katsotaan mik� siell� on . P��tettiin se leikkaus
lyk�t� kolmella kuukaudella syksyyn kun oli kes�aika ja s�in sen
kolmekuukautta kortisoonia. . Meni elokulla kontrolli tarkastukseen ja
silloin todettiin mik��n ei ole muuttunut, lopetetaan kortisoonin sy�nti
ja j��d��n seurantaan mit� tapahtuu.. Seuraava tarkastus marraskuun
lopulla. L�ysin netist� valkosipulin terveelliset vaikutukset ja aloin
sy�m��n p�ivitt�in raakana puoli valkosipulia murskattuna leiv�n p��ll�.
Menin marraskuulla kontrollitarkastukseen . L��k�ri totesi normaali
keuhkokuva ei vett� keuhkoissa. Sanoin l��k�rille itse oppinut on ainoa
oppinut muut ovat opetettuja. Tied�tk� mill� min� sen paransin.
Valkosipulilla.
Kerroin t�m�n terveyskeskusl��k�rille kun uusin astmal��kityst�, niin
l��k�ri totesi en usko koko valkosipuliin. Sanoin ei se ole uskonasia.
Sy�n edelleen l�hes jokap�iv� puolisipulia leiv�n p��ll� ja en uskalla
sit� sy�nti� lopettaa. :) Muutaman kuukauden sy�nnin j�lkeen se kamala
sipulinhaju iholla ja hengityksess� l�hes loppuu. Voi kulkea ihmisten
joukossa. :) Jos vaihtoehdot ovat Peijaksen letkut tai sipulin haju
valitsen sen sipulin. El�m� on valintoja t�ynn� :
Osku
Hyvä Osku. Voihan olla että valkosipulin lisäksi sinun voimakas
elämänintosi on auttanut.
----------
Juuri eilen illalla soitin kaverille jolta oli leikattu osa keuhkosta
tai koko keuhko juuri asbestin vuoksi, en tiedä tarkemmin. Hän
työskenteli vuosikausia putkimiehenä.
Kyllä vakavaksi veti kun _kova_ urheija puhui kuiskaavalla, käheällä
äänellä puhelimeen.
Luonnollisesti hän oli ollut teho- osastolla jonkin aikaa, mutta nyt
oli jo kotona.
-----
Seitsemän vuotta tuli täyteen kun minulla todettiin eturauhassyöpä.
Lääkäri alkoi tilata leikkaussaliaikaa. Minulla alalauka loksui,
pyysin miettimisaikaa. Mietin edelleen.
Välittömästi kuitenkin hakeuduin käsilläparantajan vastaanotolle
etelä- Viroon.
Kävin hänen luonaan useita kertoja. Joka kerta hän antoi mukaani
yrttijuomaa, joka piti nauttia muutaman päivän aikana. Tein tarkalleen
ohjeen mukaan. Sitten eräällä vastaanotolla hän sanoi: -sinulla ei
enää ole syöpää.
Paljon olen miettinyt sitä, että kuinka hän pystyi sanomaan noin.
Mitään lääketieteellistä hoitoa en ole saanut, seitsemän vuotta on
kulunut. Elämä jatkuu, varmoja merkkejä ei ole muuta kuin
vanhenemisesta.
Kävin tuolloin Suomessa 5- 6:lla huippu- urologilla. Kaikilla oli sama
vastaus, leikkaus tai sädehoito. Viron urologeilla samat puheet.
Olen epäuskoinen lääkäreihin nähden ja epäuskoinen parantajiin nähden.
Nyt kuitenkin tosiasiat puhuvat enemmän parantajan puolesta.
Sitten on se ihmeellinen sana: Sattuma. Entä jos minulle on vaan
sattunut osumaan näin hyvä tuuri.
Pari vuotta sitten tuli kova isku. Sattumaa ei tieteessä ole kyetty
määrittelemään.
Siis mistä on kyse?
Varmuuden vuoksi olen ajatellut nauttia elämästä, aina kun se tässä
sekasortoisessa maailmassa on mahdollista.
Juuri tultiin tyttären kanssa hiihtolenkiltä, ei pitkältä mutta vielä
jalka nousee. Kohta lämmittelen varpaita takkatulen ääressä. Mutta
leuhkimiseen ei ole varaa, kiitollisuuteen on.
Yhtään en tiedä mitä edessä on.
Kaveri, jolle soitin, on kovan paikan edessä. Minulla ei tunnu olevan
hätää. Kuitenkin puhelimessa hän auttoi enemmän minua kuin minä
häntä.
Olen näistä asioista kirjoitellut ajoittain tännekin.
Kerronpa vielä lopuksi sen syöpää sairastaneen naisen (muistaakseni
uskovaisen)sanat radiossa. Hän oli aluksi kokenut syvää masennusta ja
hokenut mielessään: ...miksi juuri minä... miksi juuri minä ....
kunnes hänen mielensä kääntyi, miksi _en_ juuri minä. Ne olivat
mestarin sanat.
>Heikki Heinonen wrote:
>>
>> Kokeen j�lkeen paljastettiin ett� neulat oli tahallaan pistelty v��riin
>> akupunktiopisteisiin ja silti hoito "tehosi".
>
>Mit�s tuossa nyt sitten todistettiin? Ottamatta kantaa akupunktioon
>tekisi mieleni sanoa, ett� samalla koej�rjestelyll� voisi varmasti
>"todistaa" puolet l��kkeist� ja hoitomenetelmist� huuhaaksi sill�
>koe ei itseasiassa todista yht��n mit��n.
Se todistaa ett� saat t�yden akupunktiovaikutuksen pist�m�ll� neulalla itse�si
random paikkaan. Placebovaikutus j�� todenn�k�isesti v�h�iseksi.
>> Plasebo- ja huuhaahoidot tehoaa erityisesti sellaisiin potilaisiin joiden oireet
>> ovat hermostollista alkuper�� eli mielikuvituksen tuotetta. Jos ihmisell� on
>> vilkas mielikuvitus, se pystyy kuvittelemaan itselleen erilaisia oireita ja yht�
>> hyvin kuvitella niiden katoavan, varsinkin jos jokin poppamies v�itt�� voivansa
>> loitsia ne pois.
>
>Varsinkin allergioista suurin osa on mielikuvituksen tuotetta. Siis
>siit� huolimatta, ett� potilas tuntisi kuristuvansa kun n�kee kissan
>tai sy� paparikaa.
Allergia on immuunij�rjestelm�n toimintah�iri�. Jotkut saattaa kutsua
luulosairauden oireita allergiaksi, vaikka se ei ole kyseess�. Ainoastaan
l��k�rin diagnosoimaa allergiaa pit�isi kutsua allergiaksi.
>
> L��k�rit totesivat jos t�m� asbestoosiplaki tulehtuu niin 50%
>varmuudella se on keuhkosy�p�. Olin jo kirurgiselle osatolle jonossa eli
>avataan kylki ja katsotaan mik� siell� on . P��tettiin se leikkaus
>lyk�t� kolmella kuukaudella syksyyn kun oli kes�aika ja s�in sen
>kolmekuukautta kortisoonia. . Meni elokulla kontrolli tarkastukseen ja
>silloin todettiin mik��n ei ole muuttunut, lopetetaan kortisoonin sy�nti
>ja j��d��n seurantaan mit� tapahtuu.. Seuraava tarkastus marraskuun
>lopulla. L�ysin netist� valkosipulin terveelliset vaikutukset ja aloin
>sy�m��n p�ivitt�in raakana puoli valkosipulia murskattuna leiv�n p��ll�.
>Menin marraskuulla kontrollitarkastukseen . L��k�ri totesi normaali
>keuhkokuva ei vett� keuhkoissa. Sanoin l��k�rille itse oppinut on ainoa
>oppinut muut ovat opetettuja. Tied�tk� mill� min� sen paransin.
>Valkosipulilla.
Tuo on yleinen virhek�sitys. Jos sy�n l��kkeit� 3kk ja sen p��tteeksi rukoilen
Jehovaa ja paranen, kumpi minut paransi, l��kkeet vaiko Jehova?
Uskovainen sanoisi ett� Jehova ja k�tev�sti unohtaisi sy�neens� l��kkeit�.
Jehovan voi korvata valkosipulilla, akupunktiolla tai mihin sitten sattuukaan
uskomaan.
> Se todistaa ett� saat t�yden akupunktiovaikutuksen pist�m�ll� neulalla itse�si
> random paikkaan. Placebovaikutus j�� todenn�k�isesti v�h�iseksi.
Uudempi tutkimus on my�s osoittanut ett� 3" naula ammuttuna Hiltipyssyll�
aikaansaa t�yden akupunktiovaikutuksen, paikalla ei ole niin v�li�.
Varmasti pikku kivut ja s�ryt unohtuu.
Kaikessa sairastelussa on tervehdytt�v� vaikutus kun on voimakas tahto
parantua. Minun hyv� kaveri kuoli maksay�p��n jolle ei mit��n voitu.
l��k�rit sanoivat ett� se voi parantua jos sinun elimist� sen taudin
voittaa. Puhutaan usein ihmeparantumisista , se on voimakas tahto parantua
>
> ----------
> Juuri eilen illalla soitin kaverille jolta oli leikattu osa keuhkosta
> tai koko keuhko juuri asbestin vuoksi, en tied� tarkemmin. H�n
> ty�skenteli vuosikausia putkimiehen�.
> Kyll� vakavaksi veti kun _kova_ urheija puhui kuiskaavalla, k�he�ll�
> ��nell� puhelimeen.
> Luonnollisesti h�n oli ollut teho- osastolla jonkin aikaa, mutta nyt
> oli jo kotona.
Peijaksen keuhkol��k�rit sanoivat minulla ett� suomalaisilla on niin
paljon keuhkoissa asbestia joka alkaa nyt n�ky� sairastumisena
keuhkosairausosatoilla.. Jopa 40 vuotta aijemmim saatu asbestihiukkanen
keuhkoihin alkaa oireilla. Se plaki on sidekurosta joka kasvaa sen
asbestihiukkasen ymp�rille. Olen ollut v-57 Tampereella nuorena kaverina
rakennuksilla t�iss� ja katselin kun putkierist�j�t tekiv�t asbestista
sellista puuroa joka sitten levitettiin putkien p��lle. Ainoa
yhtym�kophta minulla asbestiin. Autojen jarrupalat olivat asbestia ja
monessa mussa paikassa sit� k�ytettiin.
Suomessa on hyv� ty�terveysrekisteri miss� kaikki asbestin kanssa
toimineet on rekist�r�ity ja kutsu tarkastuksiin tulee kolmenvuoden v�lein.
>
>
> -----
> Seitsem�n vuotta tuli t�yteen kun minulla todettiin eturauhassy�p�.
> L��k�ri alkoi tilata leikkaussaliaikaa. Minulla alalauka loksui,
> pyysin miettimisaikaa. Mietin edelleen.
Meid�n el�kkeensaajien kerhossa on yksi ukko joka on sairastanut 8
vuotta eturauhassy�p��. Sanoi ett� en murehdi ja on hyvin hauska ukko.
K�y kontrollitarkastuksissa ja jos psi-arvo kohonnut niin muutaman
kerran solusalpaajahoitoa ja taas arvot kohdallaan. Kertoi ett�
korkeimmillaan psi-arvo on ollut 300
>
> V�litt�m�sti kuitenkin hakeuduin k�sill�parantajan vastaanotolle
> etel�- Viroon.
> K�vin h�nen luonaan useita kertoja. Joka kerta h�n antoi mukaani
> yrttijuomaa, joka piti nauttia muutaman p�iv�n aikana. Tein tarkalleen
> ohjeen mukaan. Sitten er��ll� vastaanotolla h�n sanoi: -sinulla ei
> en�� ole sy�p��.
>
> Paljon olen miettinyt sit�, ett� kuinka h�n pystyi sanomaan noin.
>
>
> Mit��n l��ketieteellist� hoitoa en ole saanut, seitsem�n vuotta on
> kulunut. El�m� jatkuu, varmoja merkkej� ei ole muuta kuin
> vanhenemisesta.
> K�vin tuolloin Suomessa 5- 6:lla huippu- urologilla. Kaikilla oli sama
> vastaus, leikkaus tai s�dehoito. Viron urologeilla samat puheet.
>
> Olen ep�uskoinen l��k�reihin n�hden ja ep�uskoinen parantajiin n�hden.
> Nyt kuitenkin tosiasiat puhuvat enemm�n parantajan puolesta.
>
> Sitten on se ihmeellinen sana: Sattuma. Ent� jos minulle on vaan
> sattunut osumaan n�in hyv� tuuri.
> Pari vuotta sitten tuli kova isku. Sattumaa ei tieteess� ole kyetty
> m��rittelem��n.
> Siis mist� on kyse?
>
> Varmuuden vuoksi olen ajatellut nauttia el�m�st�, aina kun se t�ss�
> sekasortoisessa maailmassa on mahdollista.
> Juuri tultiin tytt�ren kanssa hiihtolenkilt�, ei pitk�lt� mutta viel�
> jalka nousee. Kohta l�mmittelen varpaita takkatulen ��ress�. Mutta
> leuhkimiseen ei ole varaa, kiitollisuuteen on.
> Yht��n en tied� mit� edess� on.
>
> Kaveri, jolle soitin, on kovan paikan edess�. Minulla ei tunnu olevan
> h�t��. Kuitenkin puhelimessa h�n auttoi enemm�n minua kuin min�
> h�nt�.
>
> Olen n�ist� asioista kirjoitellut ajoittain t�nnekin.
> Kerronpa viel� lopuksi sen sy�p�� sairastaneen naisen (muistaakseni
> uskovaisen)sanat radiossa. H�n oli aluksi kokenut syv�� masennusta ja
> hokenut mieless��n: ...miksi juuri min�... miksi juuri min� ....
> kunnes h�nen mielens� k��ntyi, miksi _en_ juuri min�. Ne olivat
> mestarin sanat.
Itse olen miettinyt milt� tuntuu kun l��k�ri sanoo ett� on mahdollinen
sy�p�. No,minulle Peijaksen keuhkol��k�ri sanoi kun mitk��n l��kkeet
eiv�t t�h�n tulehdukseen pure ja keuhkokuvat ovat t�ysin poikkeavat
normaaleista keuhkotulehduksista ett� 50% varmuudella se on sy�p�.
Sitten jatkoi ett� keuhkosy�v�ss� on pes�ke jota t�ss� ei ole, muta on
yksi sy�p�laji jossa ei ole et�ispes�kett�.
Sanoin l��k�rille ei minussa sy�p�� ole hyv�ss� kunnossa. Sitten mietin
kun olin jo yli 70v ett� olen el�nyt hyv�n ja pitk�n el�m�n t�ss� i�ss�
se l�ht� tulee jokatapauksessa nyt kait on minun vuoroni. Siis se tieto
ett� mahdollinen l�ht� on edess� ei tuntunut miss��n. Vietin hyv�n
helteisen kes�n ja k�velin helsingin katuja paikkoja tutkien ajatuksella
ett� t�m� on viimeinen kes� :)
Osku
Valkosipuli on 3000 vuotta vanha Kiinalainen rohtol��ke. Siin� on
samanlaisia entsyymej� kuin antibiooteissa. Se est�� virusten
jakautumista.On verisuonil��ke pit�� ne kimmoisina. Est�� muutamien
sy�p�lajien synnyn, pudottaa verenpainetta ja pit�� kolestrooliarvot
matalana jne. Minulla on verenpaine 125/70 ja kolestrooliarvot noin 4 se
hyv� kolesterooli. ja Kev�ll� l��k�ri totesi sen hyv�n ja huonon suhde
on kuin oppikirjoissa.
Valkosipuli on liian halpa l��ke sit� ei ole tieteelliseti tutkittu
totesi minulle keuhkol��k�ri, kun kysyi paljonko sit� pit�� p�vitt�in
sy�d� , yksi kynsik�. Ei vastasin puolisipulia.
Osku
>
>Valkosipuli on 3000 vuotta vanha Kiinalainen rohtol��ke. Siin� on
>samanlaisia entsyymej� kuin antibiooteissa.
Ei ole.
>Se est�� virusten
>jakautumista.
Ei est�.
>On verisuonil��ke pit�� ne kimmoisina.
Ei ole, ei pid�.
> Est�� muutamien
>sy�p�lajien synnyn,
Ei est�.
>pudottaa verenpainetta ja pit�� kolestrooliarvot
>matalana jne.
Ei pudota, ei pid� jne.
> Minulla on verenpaine 125/70 ja kolestrooliarvot noin 4 se
>hyv� kolesterooli. ja Kev�ll� l��k�ri totesi sen hyv�n ja huonon suhde
>on kuin oppikirjoissa.
Hyv�t geenit, onneksi olkoon.
>Valkosipuli on liian halpa l��ke sit� ei ole tieteelliseti tutkittu
>totesi minulle keuhkol��k�ri, kun kysyi paljonko sit� pit�� p�vitt�in
>sy�d� , yksi kynsik�. Ei vastasin puolisipulia.
Valkosipulia on tutkittu ja mit��n terveysvaikutuksia ei ole havaittu.
>
> Valkosipulia on tutkittu ja mit��n terveysvaikutuksia ei ole havaittu.
Ei siit� silti mit��n haittaakaa ole, lis�ksi se maistuu jelvetin
hyv�lt�. Suosittelen kaikille.
On
>
>> Se est�� virusten
>> jakautumista.
>
> Ei est�.
Est��
>
>> On verisuonil��ke pit�� ne kimmoisina.
>
> Ei ole, ei pid�.
Pit��
>
>> Est�� muutamien
>> sy�p�lajien synnyn,
>
> Ei est�.
Est��
>
>> pudottaa verenpainetta ja pit�� kolestrooliarvot
>> matalana jne.
>
> Ei pudota, ei pid� jne.
Pudottaa ja pit��
>
>> Minulla on verenpaine 125/70 ja kolestrooliarvot noin 4 se
>> hyv� kolesterooli. ja Kev�ll� l��k�ri totesi sen hyv�n ja huonon suhde
>> on kuin oppikirjoissa.
>
> Hyv�t geenit, onneksi olkoon.
Huonot ovat geenit, Suku kuollut alle 70v
>
>> Valkosipuli on liian halpa l��ke sit� ei ole tieteelliseti tutkittu
>> totesi minulle keuhkol��k�ri, kun kysyi paljonko sit� pit�� p�vitt�in
>> sy�d� , yksi kynsik�. Ei vastasin puolisipulia.
>
> Valkosipulia on tutkittu ja mit��n terveysvaikutuksia ei ole havaittu.
Tutkittu v��rin
Osku
Se on totta kun sit� on muutaman kuukauden sy�nyt leiv�n p��lle
murskattuna siihen tulee oikein himo, niin on hyv��. Kiinalaiset
k�yttiv�t valkosipulia haavojen hoitoon ja vatsal��kkeen�. Tosin se
joillekkin aiheuttaa vatsan n�r�sttyst�.
Osku
Minulla on jatkuvat jalkas�ryt, joihin ei auta mitk��n l��kkeet.
Kun joskus 80-luvulla kysyin ep�toivoisena neurologilta, ett�
pit��k� n�it� k�rsi� loppuik�ns�, niin vastasi, ett� kyll� ne
muutaman vuoden p��st� helpottaa. Ei ne helpottanut ole, mutta ei
niit� juuri koskaan en�� tule ajatelleeksi.
Joskus olen miettinyt, ett� jos on syntym�st� asti ollut joku
s�rky, niin mist� ihminen sen tiet�� onko se s�rky� vai
normaaliolotila, koska ei muuta olotilaa tunne?
>Eik�s se kipu tunnukkin n�in, jos ly�t paljaan varpaasi kes�ll� kiveen
>ja sattuu siihen varpaaseen vallan kauheasti .Ly� vasaralla sormeesi
>niin varvaskipu ei tunnu miss��n, sitten kipu tuntuu siin� sormessa
>miss� on voimakkampi kipu. En suosittele mutta n�in kait kivun astii.
Kyll� se minulla ainakin on noin. Yleens� tunnen vain yhden kivun
kerrallaan. Mutta jos keskityn ajattelemaan mit� kaikkia kipuja
minussa on, niin ne tunnistaa...mutta se yksi on se joka sen
pinnan kirist��. Kun siit� kivusta p��see tulee toinen kipu esille
voimakkaampana. Aluksi ajattelin, ett� on t�� perkelett� kun pit��
tulla uusi kipu kun vanhasta p��see, mutta usein se onkin jo
ennest��n siell� alla 'odottamassa'.
--
JuKu
>
>>
>>> Valkosipuli on liian halpa l��ke sit� ei ole tieteelliseti tutkittu
>>> totesi minulle keuhkol��k�ri, kun kysyi paljonko sit� pit�� p�vitt�in
>>> sy�d� , yksi kynsik�. Ei vastasin puolisipulia.
>>
>> Valkosipulia on tutkittu ja mit��n terveysvaikutuksia ei ole havaittu.
>
>Tutkittu v��rin
Ja se karkottaa vampyyrit, koska niit�h�n ei t��ll� n�y.
Vaikka olen vammaisty�ss� olleena oppinut tiet�m��n paljon
puoskaroinnista ym. hoidoista ja voisin montaa niist� varoittaa,
niin en sit� juuri tuon vuoksi tee. Enk� ateistina tuomitse, jos
johonkin uskoo ja siit� avun saa (esim. raittistuu).
En silti usko esim. siihen ett� sinun asbestoosiplakki (ei viel�
todettu sy�p�) olisi valkosipulin ansiosta parantunut/poistunut.
Mutta paskanko v�li� sill� on miten se poistui, kunhan poistui.
Hyvin monet vaivat paranee itsekseen ja jotkut voi tuntua l�hes
ihmeelt� vaikka ei sit� olekaan.
--
JuKu