Jumala - jumaluudet - ihmiset
Jarmo Antero Manninen
JUMALA - JUMALUUDET - IHMISET
Jumalan - isolla J:ll� - voidaan ymm�rt�� olevan koko olemassaoleva
todellisuus ja totuus, joka koostuu muuan muuassa faktatiedosta ja
taitotiedosta (mukaanlukien etiikka).
T�m�n Jumalan sis�ll� voi olla eriasteisia todellisuuksia ja jumaluuksia
ynn� muita olioita, kuten esimerkiksi enkelit, ihmiset, el�imet ja niin
edelleen.
Kun sanomme, ett� "Jumala on kaikkivaltias, absoluuttisen hyv� ja
kaikkitiev�v�", voi olla, ett� puhumme silloin usein esimerkiksi 3/4-totuuksista,
puolitotuuksista tai jopa vain 1/4-totuuksista. Normaali bittilogiikkamme ei
t�ll�in ehk� parhaiten kuvaa asioiden tiloja.
Voimme olla nyt "jumaluuksien kannalta katsottuna" jossain
simulaatioalitodellisuudessa, esimerkiksi jonkinlaisessa ja jonkinasteisessa
helvetiss�.
Meid�n kannaltamme katsottuna n�yt�mme olevan energia- ja
materiauniversumissa, mutta jumaluuksien kannalta katsottuna saatamme olla
"materialistuneita" jumaluuksien tai Jumalan ajatuksia. Jumaluudet (meit� -
t�ll� hetkell� - "korkeammat" voimat) voivat pit�� meit� koekaniineinaan,
kuten me ihmiset koe-el�imi�.
Miksi maailmassa on k�rsimyst�? T�m�n alitodellisuuden kannalta olemme
ihmisi�, mutta kuka on m��rittelem��n mit� olioita olemme ikuisuuden
kannalta katsottuna? Ehk� olemme itse "taivaasta k�sin" halunneet v�lill�
t�ll�iseen k�rsimystodellisuuteen tehd�ksemme n�in matkaa halki ikuisuuden
ja oppiaksemme asioita.
Me ihmiset olemme saattaneet itse kirjoittaa raamatun ja pyhi� kirjoja jo
etuk�teen taivaassa "itsemme p��n menoksi". T�m� alitodellisuus n�ytt�ytyy
varovaiselle skeptikolle alkuun ateistiselta, mik� tarkoittaa sit�, ett�
kaikki n�ytt�� silt�, ett� jumalia ei n�y miss��n.
Nykytieteen mukaan maailma on noin 13,7 miljardia vuotta vanha - itse en
ihmettelisi, vaikka lopulta paljastuisi, ett� universumimme
(simulaatiotodellisuutemme) onkin esimerkiksi vain vajaat 200 vuotta vanha.
Kun ihmisaivoja on availtu ja muuten tutkittu, ei ole havaittu aivoistamme
mit��n "jumala-antennia", mutta jos el�mme virtuaalialitodellisuudesssa,
maailmamme "ohjelmoineet oliot" voisivat seuraamalla simulaatiota "kuulla
rukouksemme" ja "n�hd� tekomme." ja niin edelleen.
Miksi olemme t��ll�? Kuten sanoin aiemmin, olemme ehk� oppimassa jotain,
ehk� muun muassa moraalista. "To be or not to be?" - "To exist or not to
exist?" - T�m� ongelma voi koskettaa meid�n lis�ksemme meid�n kannaltamme
korkeampiakin voimia. Veikkaisin, ett� jos t��lt� p��st��n jonnekin
"kuoleman j�lkeiseen - tai el�miemme v�liseen taivaaseen", yksi kysymys,
johon meilt� kysyt��n vastausta, on, ett� koimmeko olemassaolomme
mielekk��ksi?
Yll�oleva teksti on ilmestynyt aiemmin suomi24.fi:n
Jumaluus-keskustelupalstalla 4.6.2008.
Jarmo Antero Manninen
--
http://www.iki.fi/manninen/
http://jarmomanninen.blogspot.com/