Me kaikki ihmiset luomme koko ajan tulevaisuutta.
Ajatuksemme, unemme, tunteemme, sanamme, tekomme ja
laiminly�ntimme vaikuttavat jatkuvasti todellisuuden
syy-seuraus-verkkoihin, ja siten siihen, mit�
tulevaisuudessa t��ll� todellisuudessa tulee
tapahtumaan, ket� ihmisi� tulee syntym��n
maapallolle tulevaisuudessa jne.
Itse asiassa vaikuttaminen tulevaisuuteen on melkein
ainoa asia, jota ihmiselt� ei voi t�ysin riist��.
Olitpa keisari tai kuolleena syntynyt keskonen,
olemassaolosi silti vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmiselt�
voidaan vied� esim. henki, terveys, omaisuus, kunnia,
vapaus jne., mutta sit� h�nelt� ei voida vied�,
ett� h�n olemassaolollaan ja ja el�misell��n vaikuttaa
el�m�ns� aikana jatkuvasti siihen, keit� ihmisyksil�it�
t��ll� maapallolla esimerkiksi 200 vuoden p��st�
tallustelee (olettaen ett� 200 vuoden p��st� on ihmisel�m��
j�ljell�).
Vaikutamme koko ajan toisiimme ja toistemme el�m��n.
Monesti pahalta tuntuva sattuma johtaakin
tulevaisuuteen, jossa meille tapahtuu paljon hyv��.
Ja p�invastoin. Jokaisen ihmisen el�m� on
tulevaisuuden kannalta ��rimm�isen t�rke�.
(Mielipidekirjoitukseni Espoon seurakuntasanomissa
(Esse) 15.2.2007, lehden verkkoversiossa, www.esse.fi,
10.1.2007)
Jatkan Frank Capran ohjaaman "Ihmeellinen on el�m�"
(1946)-joululeffan sanoman el�m�nfilosofian poluilla.
Elokuva perustui Philip Van Doren Sternin tarinaan
"The Greatest Gift". Veikko Lavikin lauloi, ett� jokainen
ihminen on laulun arvoinen, ja ett� jokainen el�m� on
t�rke�. T�h�n voisi tietysti lis�t�, ett� ihmisten el�mien
lis�ksi my�s kasvien, el�inten, sienien ja mikrobien
el�m�t ovat t�rkeit�.
2007 J. A. Manninen
--
http://www.iki.fi/manninen/
http://jarmomanninen.blogspot.com/