Uusi ravintoblogi
Juhana Harju
Kirjoittamani lyhyet artikkelit ovat toistaiseksi käsitelleet sydämelle
terveellistä ravintoa. Voi olla, että myöhemmin laajennan aihepiiriä.
http://ruohikolla.blogspot.com/
--
Juhana
Pertti Luukkonen
> Olen aloittanut uuden Aamiainen ruohikolla -nimisen ravintoblogin. (- -)
> http://ruohikolla.blogspot.com/
Kai Jean Renoir on tuttu?
Juhana Harju
Toki. Vanhana elokuvafriikkinä olen käynyt Elokuva-arkistossa 70-luvun
puolivälistä lähtien katsomassa monia klassikoita, myös tuon Jean Renoirin
elokuvan. Tuttu on myös samanniminen Edouard Monet'n samanniminen maalaus.
--
Juhana
Juhana Harju
> Pertti Luukkonen wrote:
>> "Juhana Harju" <no...@mail.fi>
>>> Olen aloittanut uuden Aamiainen ruohikolla -nimisen ravintoblogin.
>>> (- -) http://ruohikolla.blogspot.com/
>>
>> Kai Jean Renoir on tuttu?
>
> Toki. Vanhana elokuvafriikkinä olen käynyt Elokuva-arkistossa 70-luvun
> puolivälistä lähtien katsomassa monia klassikoita, myös tuon Jean
> samanniminen maalaus.
Korjaan: Tietysti Edouard Manet'n. Monet on myöhempi taidemaalari.
--
Juhana
Kare Pietilä
> Kai Jean Renoir on tuttu?
Tän perusteella...
<lainaus>
Olen helsinkiläinen ravintokirjoittaja. Blogin nimi viittaa
paitsi ravintoon, myös kiinnostukseeni maalaustaiteeseen ja
laatuelokuviin.
</lainaus>
...uskaltaisin veikata että on ;o)
--
Byrgcn hgryvnf.
Pertti Luukkonen
> Pertti Luukkonen wrote:
>> Kai Jean Renoir on tuttu?
> Tän perusteella...
> <lainaus>
> Olen helsinkiläinen ravintokirjoittaja. Blogin nimi viittaa
> paitsi ravintoon, myös kiinnostukseeni maalaustaiteeseen ja
> laatuelokuviin.
> ...uskaltaisin veikata että on ;o)
Kävin minäkin katsomassa. Tiivistä tuhtia tietoa. Täytyy yrittää tuota
kranaatti-asiaa eteenpäin.
Mutta paras on "Retki maalle". Siitä on kiva pätkäkin YouTubessa, jossa
Lacanin kakkos-vaimo keinuu (Sylvia Bartaille).
Juhana Harju
> "Kare Pietilä"
>> Pertti Luukkonen wrote:
>>> Kai Jean Renoir on tuttu?
>
>> Tän perusteella...
>> <lainaus>
>> Olen helsinkiläinen ravintokirjoittaja. Blogin nimi viittaa
>> paitsi ravintoon, myös kiinnostukseeni maalaustaiteeseen ja
>> laatuelokuviin.
>
>> ...uskaltaisin veikata että on ;o)
>
> Kävin minäkin katsomassa. Tiivistä tuhtia tietoa. Täytyy yrittää tuota
> kranaatti-asiaa eteenpäin.
Todella kovan luokan asianharrastaja alkaa granaattiomenien lisäksi syödä
nattoa. ;-)
> Mutta paras on "Retki maalle". Siitä on kiva pätkäkin YouTubessa,
> jossa Lacanin kakkos-vaimo keinuu (Sylvia Bartaille).
Se on sympaattinen. Englanninkielisellä nimellään A Day in The Country
elokuva vaikuttaa löytyvän kokonaisuudessaan YouTubesta, se on siellä
viitenä eri pätkänä. Tässä pätkistä ensimmäinen:
http://www.youtube.com/watch?v=PQ84ANqkDA0
--
Juhana
MR2
aina ollut siinä uskossa, että kysymyksessä on rasva-aineiden kertyminen
verisuonien seinämiin ja että sana "kalkkeutuminen" on vain
kansankieltä. Onko siis kalkilla jotain tekemistä sen kanssa?
MR
Juhana Harju
Kysymyksessä on kahdesta toisistaan ainakin jonkin verran riippumattomasta
prosessista. Kun kansa aikaisemmin puhui verisuonten kalkkeutumisesta, se
itse asiassa silloin kai tarkoitti lähinnä ateroskleroottisten paakkujen
muodostumista valtimoihin. Se on kuitenkin hieman erilainen prosessi kuin
tämä verisuonten kalkkiutuminen, joka todellakin on verisuonten
kalkkiutumista.
Selostan jo tuossa blogissani jonkin verran tuota prosessia, mutta tässä
kalkkiutumisessa on kysymys siitä, että K2-vitamiinin (ja osittain myös
D-vitamiinin) puutteesta johtuen pehmeiden kudosten kalkkiutumista ehkäisevä
matriksi Gla-proteiini (MGP) ei karboksyloidu kunnolla. MGP:n puutteellisen
karboksylaation vuoksi tuo proteiini ikäänkuin seisoo tumput suorana
voimatta suorittaa tehtäväänsä, joka olisi estää kalsiumia kiinnittymästä
verisuonten seinämiin. (Kalsium itsessään ei ole tässä syypää eikä pidä
ajatella, että verisuonten kalkkiutumisen ehkäisemiseksi pitäisi rajoittaa
kalsiumin saantia ruokavaliosta.)
Jos siis haluaa pitää huolta siitä, että tuo kalkkiutumista ehkäisevä
proteiini on toimintakykyinen ja että se voi huolehtia mahdollisimman hyvin
tehtävästään, kannattaa pitää huolta riittävästä K2-vitamiinin saannista.
K2-vitamiinin kohtalaisen hyviä lähteitä ovat kypsytetyt juustot, jogurtti
ja ilmeisesti myös kalkkuna ja ehkä broilerikin. Aivan ylivoimaisesti paras
lähde on kuitenkin japanilainen käytetyistä soijapavuista valmistettu ruoka
/natto/. Jos valtimoiden tai aortan kalkkiutumista on jo havaittu, pitäisin
järkevänä K2-vitamiinin nauttimista ravintolisänä.
--
Juhana
Juhana Harju
Tässä on muuten K-vitamiinitutkimukseen liittyvä kansantajuinen
uutisartikkeli 'Most people are vitamin K deficient and don't know it'.
Siinä Maastrichtin yliopiston verisuonitutkimusyksikön apulaisprofessori
Leon Schurgers muun muassa toteaa mielenkiintoisesti:
"It is likely that within 10 years the medical community will no longer use
warfarin due to its unintended side effects," said Schurgers. "Until
new medications are commercialized to replace warfarin with the vitamin K
inhibition, we recommend supplementation with vitamin K2 under the care of a
physician to help stabilize anticoagulation and protect vascular health."
--
Juhana
Pekka Pessi
>http://ruohikolla.blogspot.com/
Milloin ajattelit avata blogin kommenteille? Vai pelkäätkö
ituhippien invaasiota?
--Pekka
Juhana Harju
> Juhana Harju writes:
Humoristisella Ituhippi-nimerkillä kirjoittanut henkilö on tietääkseni
käynyt erittäin hyvätasoisia keskusteluita eräällä foorumilla. ;-)
Olen asiassa vähän kahden vaiheilla. Asiallisia kommentteja olisi erittäin
mielenkiintoista kuulla, mutta netti on a) täynnä roskapostia suoltavia
koneita, joiden postittamien viestien poistamisessa on oma vaivansa ja b)
netissä on ihmisiä, joilla on jokin fanaattinen agenda jota he ajavat ja sen
vuoksi mielekkään keskustelun käyminen heidän kanssaan on hyvin vaikeaa
ellei mahdotonta.
Toistaiseksi asiallisia kommentteja blogista, sikäli kuin ne koskevat
ravintoon ja terveyteen liittyviä asioita, voi puolestani postittaa tähän
viestiketjuun. Liittyväthän aiheet samalla myös tämän .terveys-ryhmän
aihepiiriin.
--
Juhana
Jari Ristiranta
> Olen asiassa vähän kahden vaiheilla. Asiallisia kommentteja olisi erittäin
> mielenkiintoista kuulla, mutta netti on a) täynnä roskapostia suoltavia
> koneita, joiden postittamien viestien poistamisessa on oma vaivansa ja b)
> netissä on ihmisiä, joilla on jokin fanaattinen agenda jota he ajavat ja sen
> vuoksi mielekkään keskustelun käyminen heidän kanssaan on hyvin vaikeaa
> ellei mahdotonta.
ja c) netissä on ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä kaikki asiat mutta
jos joku on kuitenkin eri mieltä, on hänellä oltava fanaattinen agenda.
Tulee mieleen, että tieto on "valmista", kun kommentteja ei voi jättää.
Matti Narkia
>
> Jos siis haluaa pitää huolta siitä, että tuo kalkkiutumista ehkäisevä
> proteiini on toimintakykyinen ja että se voi huolehtia mahdollisimman hyvin
> tehtävästään, kannattaa pitää huolta riittävästä K2-vitamiinin saannista.
> K2-vitamiinin kohtalaisen hyviä lähteitä ovat kypsytetyt juustot, jogurtti
> ja ilmeisesti myös kalkkuna ja ehkä broilerikin. Aivan ylivoimaisesti paras
> lähde on kuitenkin japanilainen käytetyistä soijapavuista valmistettu ruoka
> /natto/. Jos valtimoiden tai aortan kalkkiutumista on jo havaittu, pitäisin
> järkevänä K2-vitamiinin nauttimista ravintolisänä.
>
että verisuonten sisäseinämien rasvoittuminen ja/tai kalkkiutuminen on
ateroskleroosin myöhäisvaihe, jota sitäkin tietysti kannattaa yrittää
estää tai ainakin hidastaa, Ymmärtääkseni nykykäsityksen mukaan
ateroskleroosi ei kuitenkaan suinkaan ala verisuonen sisäkalvolta,
vaan verisuonen seinämän sisältä:
<http://herkules.oulu.fi/isbn9514268644/html/c222.html>
"Endoteelin toimintahäiriö on varhaisin ja merkittävin tapahtuma
aterogeneettisessä
prosessissa (Pinkney 1997)."
<http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1560160>
"Impaired vascular function occurs early in atherogenesis.
Brachial flow mediated
dilatation (FMD) is a non-invasive measure of vascular function
and may be an
important marker of preclinical atherosclerosis.
[...]
Atherosclerosis is characterized by a low-grade systemic
inflammatory response
and endothelial dysfunction [1]. Endothelial dysfunction is
comprised of increased
expression of cellular adhesion molecules, loss of anticoagulant
properties, and
increased vascular tone due to loss of bioavailability of
vasodilatory endothelial nitric
oxide [2]."
Endoteelin toimintahäiriö johtunee suureksi osaksi siitä ettei
endoteeli saa riittävästi vasodilaatioon tarvittavaa typpioksidia
(nitric oxide, NO)., jota endoteelin typpioksidi-
syntaasientsyymi (endothelial nitric oxide synthase, eNOS) valmistaa
aminohappo
L-arginiinista. eNOS tarvitsee tässä prosessissa kofaktoreita, mm.
tetrahydrobiopteriinia (BH4). Jos BH4:ää ei ole riittävästi
saatavilla, eNOS "koplautuu irti" (uncouples) NO:n tuottamisesta ja
alkaa tuottaa sen sijaan vahingollista
superoksidiradikaalia. BH4:n puute voi johtua siitä, että matala-
astainen systeeminen
tulehdus indusoi "tulehdus"-NOS:in, iNOS:in joka myös tarvitsee BH4:ää
ja näin estää eNOSia saamasta riitttävästi BH4:ää. BH4:ää voi myös
tuhoutua vapaiden radiakaalien aiheuttamassa oksidoitumisessa; tässä
C- ja E-vitamiineista ja ehkä muistakin antioksidanteista voi olla
apua. BH4:n biosynteesissä tarvittavista ravintotekijäistä, mm.
foolihaposta voi ehkä myös olla puutetta, ja niiden ottaminen
lisäravinteena voi ehkä osittain korjata tilannetta. Mutta kaiken
kaikkiaan iän mukana usein kehittyvän matala-asteisen systeemisen
tulehduksen välttäminern tai vähentäminen eri toimenpiteillä saattaa
olla paras keino BH4:n puutoksen vähentämiseksi ja siis endoteelin
toimintahäiriön ehkäisemiseksi.
Muistaaksenii nykyään on käynnissä kliinisiä kokeita, joissa sydän- ja
verisuonitauteja yritetään hoitaa antamalla BH4:ää lääkkeenä. Tässä
eräs niistä:
<http://www.clinicaltrials.gov/ct/show/NCT00208780>
--
Matti Narkia
Juhana Harju
Kiitos, Matti, mielenkiintoisesta postituksesta. Käsittelen myös verisuonen
sisäpinnan eli endoteelin merkitystä uudessa /Ravintoa
sydämelle/ -kirjassani. Eräänä lähteenäni tässä asiassa, tutkimuslähteiden
lisäksi, on ollut Stanfordin yliopiston verisuonitutkimysyksikön johtajan
John P. Cooken kirja /The Cardiovascular Cure/, jonka johtoajatuksena on
juuri endoteelin toiminnan parantaminen. Tuon omassa kirjassani esille myös
käytännön keinoja endoteelin toiminnan parantamiseksi.
Eräs tärkeimmistä tavoista ylläpitää ja parantaa endoteelin toimintaa on
aerobinen liikunta. Tällaisen liikunnan muotojahan ovat esimerkiksi kävely,
hölkkä, pyöräily, uiminen ja tanssi. Liikunta muun muassa lisää elimistön
itsensä valmistaman antioksidanttientsyymin superoksididismutaasin (SOD)
tuotantoa. SOD vähentää verisuonten seinämiin kohdistuvaa
hapettumisstressiä.
Ruokavalioon ja ravintolisiin liittyviä keinoja mainitsemiesi C- ja
E-vitamiinien lisäksi ovat muun muassa omega-3-rasvat sekä kasvisten ja
hedelmien vitamiinit, flavonoidit, karotenoidit ja muut flavonoidit. Myös
B-vitamiinit ja tiettyjen kasvisten sisältämä folaatti (foolihapon
mainitsitkin) vaikuttavat endoteelin toimintaan. Mainitsit myös arginiinin,
ja arginiinipitoisia ruoka-aineita, joita ovat esimerkiksi pähkinät ja
mantelit, onkin hyvä suosia.
Yksittäisiä endoteelin toimintaa tukevia ruoka-aineita ovat vihreä ja musta
tee, punaviini, granaattiomenat, mustikat ja soija. Kaikki siis
verenkiertoelimistölle terveellisiä.
Endoteelin lisäksi käsittelen kirjassani myös toista mainitsemaasi
mekanismia eli lievää kroonista tulehdusta sydän- ja verisuonitautien
taustalla, ja kerron myös käytännön keinoja tämän kroonisen tulehduksen
vähentämiseksi. Asialle on omistettu kirjassa kokonainen luku.
--
Juhana
Juhana Harju
> Matti Narkia wrote:
>> Endoteelin toimintahäiriö johtunee suureksi osaksi siitä ettei
>> endoteeli saa riittävästi vasodilaatioon tarvittavaa typpioksidia
>> (nitric oxide, NO)., jota endoteelin typpioksidi-
>> syntaasientsyymi (endothelial nitric oxide synthase, eNOS) valmistaa
>> aminohappo L-arginiinista. [...]
>>
>> BH4:ää voi
>> myös tuhoutua vapaiden radiakaalien aiheuttamassa oksidoitumisessa;
>> tässä C- ja E-vitamiineista ja ehkä muistakin antioksidanteista voi
>> olla apua. BH4:n biosynteesissä tarvittavista ravintotekijäistä, mm.
>> foolihaposta voi ehkä myös olla puutetta, ja niiden ottaminen
>> lisäravinteena voi ehkä osittain korjata tilannetta.
>
> Kiitos, Matti, mielenkiintoisesta postituksesta. Käsittelen myös
> verisuonen sisäpinnan eli endoteelin merkitystä uudessa /Ravintoa/
> /sydämelle/ -kirjassani. Eräänä lähteenäni tässä asiassa,
> tutkimuslähteiden lisäksi, on ollut Stanfordin yliopiston
> verisuonitutkimysyksikön johtajan John P. Cooken kirja /The/
> /Cardiovascular Cure/, jonka johtoajatuksena on juuri endoteelin
> toiminnan parantaminen. Tuon omassa kirjassani esille myös käytännön
> keinoja endoteelin toiminnan parantamiseksi.
> Eräs tärkeimmistä tavoista ylläpitää ja parantaa endoteelin toimintaa
> on aerobinen liikunta. Tällaisen liikunnan muotojahan ovat
> esimerkiksi kävely, hölkkä, pyöräily, uiminen ja tanssi. Liikunta
> muun muassa lisää elimistön itsensä valmistaman
> antioksidanttientsyymin superoksididismutaasin (SOD) tuotantoa. SOD
> vähentää verisuonten seinämiin kohdistuvaa hapettumisstressiä.
>
> Ruokavalioon ja ravintolisiin liittyviä keinoja mainitsemiesi C- ja
> E-vitamiinien lisäksi ovat muun muassa omega-3-rasvat sekä kasvisten
> ja hedelmien vitamiinit, flavonoidit, karotenoidit ja muut
> flavonoidit. Myös B-vitamiinit ja tiettyjen kasvisten sisältämä
> folaatti (foolihapon mainitsitkin) vaikuttavat endoteelin toimintaan.
> Mainitsit myös arginiinin, ja arginiinipitoisia ruoka-aineita, joita
> ovat esimerkiksi pähkinät ja mantelit, onkin hyvä suosia.
>
> Yksittäisiä endoteelin toimintaa tukevia ruoka-aineita ovat vihreä ja
> musta tee, punaviini, granaattiomenat, mustikat ja soija. Kaikki siis
> verenkiertoelimistölle terveellisiä.
Vielä muita keinoja endoteelin toiminnan parantamiseksi ovat osittain
kovetettujen kasvirasvojen sisältämien transrasvojen välttäminen ja
tyydyttyneen rasvan saannin rajoittaminen ruokavaliossa. Osittain
kovetettuja kasvirasvojahan on usein esimerkiksi leivonnaisissa, kekseissä
ja valmisruoissa (kannattaa lukea tuoteselosteita) ja tyydyttyneitä rasvoja
mm. rasvaisissa maitotuotteissa, voissa ja lihassa.
Kaakaojauhe ja tumma suklaa puolestaan sisältävät endoteelin toimintaa
parantavia flavonoideja.
--
Juhana
Juhana Harju
> "Endoteelin toimintahäiriö on varhaisin ja merkittävin tapahtuma
> aterogeneettisessä prosessissa (Pinkney 1997)."
>
> <http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1560160>
>
> "Impaired vascular function occurs early in atherogenesis.
> Brachial flow mediated dilatation (FMD) is a non-invasive measure
> of vascular function and may be an important marker of preclinical
> atherosclerosis.
>
> [...]
>
> Atherosclerosis is characterized by a low-grade systemic
> inflammatory response and endothelial dysfunction [1].
> Endothelial dysfunction is comprised of increased expression of
> cellular adhesion molecules, loss of anticoagulant properties, and
> increased vascular tone due to loss of bioavailability of
> vasodilatory endothelial nitric oxide [2]."
Löysin mielenkiintoiselta vaikuttavan ja aivan tuoreen katsauksen
'Causation, Prevention and Reversal of Vascular Endothelial Dysfunction':
http://www.japi.org/september2007/R-643.pdf
--
Juhana
Jari Ristiranta
> Vielä muita keinoja endoteelin toiminnan parantamiseksi ovat ...
Olisiko tälle hypoteesillesi mitään näyttöä, joka olisi muidenkin
rasvahappojen suhteen kontrolloitu?
Jari Ristiranta
Muuten hän alkaa tuttuun tapaansa kirjoitella henkilöön kohdistuvia
kommentteja.
http://lyhytlinkki.net/?2a4acqsb
http://lyhytlinkki.net/?wjxm49gr
MR2
moraali ja hän puhuu vilpittömästi vakaumuksensa mukaan. Kaikesta
huomaa, että on todella juurtajaksain ottanut selvää asioista. Tietämys
ravitsemusasioissa ohittaa mennen tullen jonkun keskivertoyleislääkärin
tietämyksen.
MR
Jari Ristiranta
> Älä nyt rupea noita herneitä vetelemään. Juhanalla on mielestäni korkea
> moraali ja hän puhuu vilpittömästi vakaumuksensa mukaan. Kaikesta
> huomaa, että on todella juurtajaksain ottanut selvää asioista. Tietämys
> ravitsemusasioissa ohittaa mennen tullen jonkun keskivertoyleislääkärin
> tietämyksen.
Tuon vakaumuksen olen minäkin huomannut. :) Ja olen samaa mieltä myös
keskivertolääkärin ravitsemustuntemuksesta.
Juhana Harju
Kiitos. Myös eriävät kommentit ravintoblogiini ovat tervetulleita kunhan
niiden takana on asiaperusteita eikä ainoastaan "näin on!" -tyyppistä
inttämistä.
--
Juhana
Ravintoblogini:
http://ruohikolla.blogspot.com/
Jari Ristiranta
> Kiitos. Myös eriävät kommentit ravintoblogiini ovat tervetulleita kunhan
> niiden takana on asiaperusteita eikä ainoastaan "näin on!" -tyyppistä
> inttämistä.
Sopivatko kirjoittamasi henkilöön kohdistuvat viestit tähän kuvaukseen?