Mutta .... mutta... ei erotella käsiteltyä maitoa ja
kaäsittelemätöntä.
(Siis mm. homogenisoitua, pastöroitua).
Kuinkahan on muistettu ottaa huomioon todennäköiset yksilölliset erot?
Kuinka on huomioitau maidon kanssa nautitun ravinnon vaikutus
kokonaisuuteen?
Toivottavasti itse kirjassa on se tehty.
yst. terv. J.M.
> .... on otsikoitu kirjoitus tämänpäiväisessä Hesarissa. Siinä
> kerrotaan Uusi- Seelantilaisen professori Keith Woodford
> kirjoittamasta kirjasta.
Kyseessä oli siis HS:n mielipidesivulla C6 julkaistu kirjoitus, joka
käsitteli tätä kirjaa:
http://www.unireps.com.au/isbn/9781877333705.htm
Kirjan kirjoittaneen tutkija Keith Woodfordin videohaastattelu on
katsottavissa täällä:
http://www.scoop.co.nz/multimedia/tv/1455.html
> Mutta .... mutta... ei erotella käsiteltyä maitoa ja
> kaäsittelemätöntä.
> (Siis mm. homogenisoitua, pastöroitua).
Eroa on myös maitotuotteilla. Siinä missä rasvainen maito on yhdistetty
sydäntauteihin, ei ole pystytty osoittamaan, että juusto olisi haitallista.
Suomessahan on juotu runsaasti maitoa, mutta alemman sydäntautikuolleisuuden
Ranskassa ja Kreetalla maitotuotteita on syöty enimmäkseen juustoina. Ero
voi johtua esimerkiksi siitä, että juustoihin muodostuu hieman verisuonten
kalkkiuttamista ehkäisevää K2-vitamiinia, jonka suurempi saanti on
hollantilaisissa tutkimuksissa yhdistynyt alempaan sydäntautikuolleisuuteen.
--
Juhana
Ravintoblogini:
http://ruohikolla.blogspot.com/
Googlettamalla selvisi, että asia on ollut erittäin paljon esillä
erityisesti Uudessa-Seelannissa jo ainakin 1990-luvun puolivälistä lähtien,
ja asiaa on myös paljon tutkittu. Esimerkiksi Uuden-Seelannin
lääkärilehdessä on julkaistu asiasta tutkimuksia ja sivuilla on keskusteltu
vilkkaasti asiasta. Esimerkkinä tämä tutkimus:
http://www.nzma.org.nz/journal/116-1168/295/
Toisaalta /European Journal of Clinical Nutritionissa/ on julkaistu katsaus,
jonka mukaan ei olisi näyttöä siitä, että A1-maito olisi sen haitallisempaa
kuin A2-maitokaan:
Silti tuonkin katsauksen jälkeen on julkaistu tutkimuksia, joissa
vähäisemmän A1-maidon kulutuksen on arveltu selittävän pienempää ykköstyypin
diabeteksen riskiä:
Oma pintapuolinen tuntumani on, että A1-beetakaseiinista puhunut professori
Keith Woodford saattaa olla oikeilla jäljillä. Silti on syytä välttää
yritystä selittää terveyttä liikaa ainoastaan yhdellä tekijällä.
Missä tutkimuksessa on kiistatta löydetty tilastollisesti merkittävä yhteys
rasvaisen maidon ja sydäntautien välillä?
Arvasin, että joku kysyy asiaa. Nurses' Health Studyssa:
"Among the dairy products, whole-milk consumption was associated with a
significantly increased risk of CHD. The multivariate RRs across categories
of intake of whole milk [almost never, <244 g/wk (1 glass/wk), 488-1464 g/wk
(2-6 glasses/wk), 244 g/d (1 glass/d), and 488 g/d (2 glasses/d)] were 1.0,
1.20, 1.17, 1.48, and 1.67 (1.14, 1.90; P for trend < 0.0001). In contrast,
a greater consumption of skim milk was associated with a nonsignificantly
lower risk of CHD; corresponding RRs across categories of intake were 1.0,
0.83, 0.77, 0.89, and 0.78 (0.63, 0.96; P for trend = 0.09)."
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/70/6/1001#T7
Toivon mukaan tätä proteiinijuttua tutkitaan tarkemmin eikä lakaista
maton alle epämiellyttävänä.
Beta Casein -sivustolle on koottu A1-beeta-kaseiinia koskevia tutkimuksia:
http://www.betacasein.org/index.php/pi_pageid/index.php/pi_pageid/95#5
Tuo taisi olla se 14 vuoden seurantatutkimus? 20 vuoden tutkimuksessa ei
yhteyttä taas löytynytkään?
Puhumme eri asioista. 20 vuoden kohdalla ei monimuuttujamallissa löytynyt
enää tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tyydyttyneiden rasvojen ja
sepelvaltimotaudin välillä (ikävakioidussa mallissa yhteys edelleen oli
näkyvissä). Nyt oli kuitenkin puhe nimenomaan tietystä rasvaisesta
maitotuotteesta, rasvaisesta maidosta. Sen haitallisuus tuli selvästi esille
tuossa 14 vuoden seurantatutkimuksen osatutkimuksessa, jonka linkitin
sinulle. Vastaavaa osatutkimusta ei tietääkseni ole tehty 20 vuoden
seurantatutkimuksen pohjalta.
Vaikea hyväksyä? ;-)
On, enkä hyväksykään. :-)
Palataan asiaan, jos joskus jaksan syventyä aiheeseen/tutkimuksiin
tarkemmin...
Tarkoitatko A1/A2-maito-problematiikkaa vai mitä?
"Juhana Harju"
> Tarkoitatko A1/A2-maito-problematiikkaa vai mitä?
> Juhana
> http://ruohikolla.blogspot.com/
>> Tarkoitatko A1/A2-maito-problematiikkaa vai mitä?
> Joo
Näyttää olevan Kauppalehden foorumillakin keskustelua aiheesta:
Samoin Suomi24-sivustolla:
Lisäksi asiasta on keskusteltu ainakin myös Pakkotoisto-, Karppaus.info- ja
Kilpirauhas-foorumeilla. Asia siis selvästi kiinnostaa.
Mielenkiintoista on nähdä Valion ja Kansanterveyslaitoksen reaktioita
asiaan. Veikkaan, että heidän vastauksensa on: "Mitään luotettavaa näyttöä
A1-beeta-kaseiinin haitallisuudesta ei ole. Maitoa voidaan nauttia
turvallisesti kuten tähänkin asti. Seuraamme kuitenkin jatkuvasti maailmalla
tehtävää tutkimusta." ;-)
Itse olisin sitä mieltä, että olisi hyvä, jos myös Suomessa
käynnistettäisiin asiaa koskevia tutkimuksia.
Juustossa ei ole heraa, jonka proteiinit tunnetusti vaikuttavat
elimistöön, ne mm. aktivoivat insuliinineritystä. Ehkä nämä
A2-juustot ovat vaarallisia vain joidenkin heraproteiinien kanssa.
--Pekka
Luulisinpa päinvastoin, että hera on terveellisimpiä maidon ainesosia. Siinä
on esimerkiksi tekijöitä, jotka voivat parantaa immuniteettia ja
luuntiheyttä. Valion juuri palkittu tuotekehitysjohtaja Matti Harju (ei
sukua minulle) on ollut aktiivinen heran tutkija, joka on tuonut esille
heran hyötyjä.
> Kreikkalainen suosikkijuusto, jota englanninkielisellä alueella
> sanotaan Ricotta salataksi (suolattu Ricotta?), on tietääkseni tehty
> vuohenmaidosta saatavasta herasta elikkä mahdollisesti Fetan
> valmistuksen sivutuotteena.
Aivan, ja norjalainen mes-juusto valmistetaan useimmiten vuohenmaidon
herasta.
Arvaukseni osui aika oikeaan. Kansanterveyslaitoksen johtaja Pekka Puska ja
tutkimusprofessori Outi Vaarala kirjoittavat aiheesta päivän Helsingin
Sanomien mielipidesivulla (s. C6). Sinänsä on hyvä, että vastasivat. Maidon
proteiinien mahdollisia haittoja koskeva näyttö katsotaan ilmeisesti niin
heikoksi, että virallisesti ei voida todeta niiden olevan haitallisia. En
silti itse yhtään ihmettelisi, jos näyttöä joidenkin proteiinien
haitallisuudesta alkaisi jatkossa löytyä enemmän. (Näin kirjoittaessani en
ole mitenkään yleisesti maitotuotteiden käyttöä vastaan.)
HS:n juttu ei ole ilmaiseksi luettavissa verkkolehdessä, mutta referoin
sitä tämänpäiväisessä blogikirjoituksessani:
http://ruohikolla.blogspot.com/
..... voi voi ´lähetin epähuomiossa tyhjän viestin, anteeksi.
Piti sanomani, että Puskan ym kirjoituksessa ei puhuttu mitään maidon
käsittelystä.
Eikö aina pitäsis mainita onko esim kysessä homogeinsoitu maito tai
ei?
Entä pastörointi?
Entä lehmien ruokinta. Mitä niille on syötetty? Kesäruokinta vai
talviruokinta? Kuinka paljon maito vaihtelee poikimisvälillä? Mitä
vaikuttaa lehmärotu? ym.
Eikö maito muutu melkoisesti näiden tekijöiden vaihdellessa?
Tuntuu niin _hirvittävän_ teoreettiselta. Teoriaelämää ei voida elää,
on vain käytäntö.
yst. terv. J.M.
> Piti sanomani, että Puskan ym kirjoituksessa ei puhuttu mitään maidon
> käsittelystä.
> Eikö aina pitäsis mainita onko esim kysessä homogeinsoitu maito tai
> ei?
> Entä pastörointi?
> Entä lehmien ruokinta. Mitä niille on syötetty? Kesäruokinta vai
> talviruokinta? Kuinka paljon maito vaihtelee poikimisvälillä? Mitä
> vaikuttaa lehmärotu? ym.
> Eikö maito muutu melkoisesti näiden tekijöiden vaihdellessa?
>
> Tuntuu niin _hirvittävän_ teoreettiselta. Teoriaelämää ei voida elää,
> on vain käytäntö.
HS:n kirjoitus vaikutti hyvin harkitulta. Siinä hahmoteltiin ensin maidon
merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa, ja esitettiin sen jälkeen selvä
kanta siitä, että jos maidolla on haittoja, ne johtuvat ennen kaikkea
tyydyttyneestä rasvasta ja laktoosista (laktoosi-intoleranteilla). Sen
jälkeen jutussa siirryttiin käsittelemään A1-maidon epäiltyjä haittoja.
Arvelen, että mainitsemiasi asioita ei käsitelty jutussa sen vuoksi, että
niihin liittyvät mahdolliset haitat eivät ole samaa mittaluokkaa kuin
esimerkiksi tyydyttyneiden rasvojen ja laktoosin aiheuttamat haitat.
A1-maitokysymystä jutussa taas käsiteltiin ajankohtaisuutensa ja sitä
koskevan ristiriitaisen tutkimusnäytön vuoksi.
Maito ja sen käsittely on hyvin kompleksinen kokonaisuus ja maidossa on
lukematon määrä erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa terveyteen.
Homogenointi, pastörointi, laiduntaminen, ruokinta, lehmärotu, jopa
lypsykellonaika ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat maidon
koostumukseen. Ei ehkä kuitenkaan voi odottaa, että Kansanterveyslaitos
lähtisi ottamaan kantaa jokaiseen ravitsemuksen yksittäiseen pikkutekijään,
sillä sen tehtävänä on kai keskittyä tärkeimpiin suomalaisten terveyttä
koskeviin asioihin.
Jokainen voi silti halutessaan ottaa itse selvää ravitsemuksen pienistä
yksityiskohdista. Itse ajattelisin, että mahdollisimman luonnonmukaisilla
tuotantotavoilla on etuja maidonkin tuotannossa. Kotieläinten päästessä
laiduntamaan vapaasti ulkona niiden lihassa ja maidossa on esimerkiksi
terveellisemmiksi uskottuja rasvahappoja (esim. CLA:ta ja
omega-3-rasvahappoja) enemmän kuin sisätiloissa rehulla ruokitulla karjalla.
Olen silti Puskan ja Vaaralan kirjoituksen kanssa samaa mieltä siitä, että
kansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna olennaisin maitotuotteita
koskeva kysymys on se, nauttiiko ne runsas- vai vähärasvaisina. Rasvaiset
maitotuotteet yhdistyvät useimmissa tutkimuksissa lisääntyneeseen
sairastuvuuteen, kun taas vähärasvaisuus yhdistyy alempaan riskiin.
Poikkeuksia löytyy toki tästäkin.
Lisäksi arvelen, että maitotuotteet on jonkin verran terveellisempää nauttia
hapatettuina jogurtteina tai kypsytettyinä juustoina kuin maitona.
http://www.springerlink.com/content/r1x1143pl42737u8/
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vhh-ehkaisi-tulehdusta.html
Aika hienoja muutoksia kolminkertaisella tyydyttyneen rasvan
määrällä.
Edellä oli tutkittu vähähiilihydraattista ruokavaliota, jota noudattaa
korkeintaan joku hassu prosentti väestöstä ainakaan toistaiseksi.
Jeps, ja se toinen vaihtoehto oli aika lähellä suosituksia.
Olisiko syytä noudattaa laajemminkin?
Minun puolestani kyllä sopisi, mutta se on eri kysymys kuin koko
kansalle suunnattu ohjeistus.
> Maito ja sen käsittely on hyvin kompleksinen kokonaisuus ja maidossa on
> lukematon määrä erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa terveyteen.
> Homogenointi, pastörointi, laiduntaminen, ruokinta, lehmärotu, jopa
> lypsykellonaika ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat maidon
> koostumukseen.
Juuri noin ja edelleen asia mutkistuu, jos ajattelemme minkälainen
ihminen ja missä olosuhteissa nauttii maidon?
Jos laajemmin miettii asiaa, maailmassa on muistaakseni luokkaa 5000
yliopistoa ja korkeakoulua (muut tutkimuslaitokset päälle), joista
monista löytyy maitotutkimuksiakin, voisi olettaa satoja.
Jäljelle jää kysymys mihin uskoa?
yst. terv. J.M.