1950 -luku Jogurttia kauppaan
Täysmaito vakioituna (4 %)
Kuorittu maito
1960-luvun Kuorittu maito irtomaitona
alku Rasvaton maito pakattuna
Tarkastusmaito (3,8-4,5 %) pulloihin
Kulutusmaito vakioituna (4 %)
1963 Kulutusmaito (3,9 %) pulloihin
1965 Piimä, korkeintaan 0,7 %
Talouspiimä (0,8-1,5 %)
Kefir-piimä (2,5 %)
Jogurtti (2,5 %)
1966 Maidot pakattiin muovipusseihin
1968 Litran pahvinen maitotölkki
Hedelmäjogurtit
Kermaviili
UHT-maito (kestomaito, 3%)
- pois markkinoilta 1969
1969 Kevytmaito (2,5 %)
Maidon pakkaaminen pulloihin lopetettiin Helsingissä
1971 Tarkastusmaito ja kokomaito pois markkinoilta
1972 Kevytviili (2,5 %)
1974 UHT-maito, rasvaton
1977 Kevytmaidon rasva 2,9 prosenttiin
Kulutusmaidon rasva 3,9 prosenttiin
Kevytmaito ja kulutusmaito samanhintaisiksi
1979 Kokkelipiimä
1983 Kevytmaidon rasva 1,9 prosenttiin
Vähälaktoosinen kevytmaito
1986 Vanhanajan maito (4,0-4,5 %, homogenoimaton)
1988 Ykkösmaitoa (1 %) markkinoille
Vanhanajan maito pois markkinoilta
1989 Ykkösmaitoa alettiin täydentää A- ja D-vitamiinilla.
D-vitamiinin määrä oli 0,8 µg/l.
1992 Rasvattoman maidon D-vitaminointi aloitettiin.
D-vitamiinin määrä oli 0,8 µg/l.
Ykkösmaidon A-vitamiintäydennys lopetettiin.
1993 Kevyt- luomumaito markkinoille
1995 Kevytmaidon rasvapitoisuus laskettiin 1,5 %:iin
Kulutusmaidon rasvapitoisuus laskettiin 3,5 %:iin
Tuotteiden kaksoispäiväys -merkintä eli pakkauspäivä
ja parasta ennen -päiväys pakkauksiin
1996 Kulutusmaidon nimi muutettiin täysmaidoksi (3,5 %)
1998 Kalsiumrikastettu maito (0 %) markkinoille
2000 Yömaito (1,5%) markkinoille
Rasvaton luomumaito markkinoille
2001 Laktoositon kevytmaitojuoma
lllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll
Nimiäkin on monia: irtomaito, täysmaito, kuorittu maito, rasvaton
maito, tarkastusmaito, kulutusmaito, kulutusmaito vakioituna, UHT-
maito, kevytmaito, vähälaktoosinen kevytmaito, kalsiumrikastettu
maito, yömaito, rasvaton luomumaito, rasvaton kevytmaitojuoma
Ja lehmä navetassa makaa, lupsuttelee korviaan ja märehtii.....
Vähän sekavaa, mutta kertoo sen kuinka asioita on tutkittu. Saa nähdä
kuinka paljon vielä tutkitaan ja mikä sitten on paras maito?
Vai eikö sitä ihminen saisi juoda ollenkaan, niinkuin myöskin
väitetään.
yst. terv. J.M.
> Vähän sekavaa, mutta kertoo sen kuinka asioita on tutkittu. Saa nähdä
> kuinka paljon vielä tutkitaan ja mikä sitten on paras maito?
Paras maito on tietenkin terveen ja laihduntaneen lehmän tuore
käsittelemätön maito. Kaikenlainen käsittely heikentää ravintoarvoja.
MR
Lehmänmaidossahan on laktaasientsyymiä. Siis sellaisessa, jota ei ole
meijerissä köyhdytetty.
Professori Kalle Maijala mainitsee Suomen Kuvalehden nro 2/2003
Puheenvuoro-palstalla olleessa artikkelissaan vaikuttavan luettelon
maidon terveystekijöitä: juusto suojaa hammasmädältä; kalkki edistää
kasvuikäisten luuston kehitystä, estää ja parantaa osteoporoosia sekä
vähentää munuaiskivien vaaraa; kalkki, magnesium, kali ja peptidit
alentavat verenpainetta; fosfolipidit suojaavat mahahaavalta; lyhyet
ja keskipitkät rasvahapot parantavat suolen limakalvoa ja estävät
bakteerien kasvua; kalsiumfosfatidit suojaavat paksusuolisyövältä;
laktobasillit tuottavat syöpää ehkäiseviä yhdisteitä; konjugoidut
linolihapot (CLA) ja jotkut maidon proteiinit suojaavat eräiltä
syöviltä.
Maijala huomauttaa, että mikään tutkimus ei ole osoittanut, että
täysmaito lisäisi veren kolesterolia.
Parhaiten maidon hyvät ominaisuudet hyödyntyvät kokomaitotuotteita
käytettäessä.
Yhteenvetona voidaan täydellä syyllä todeta, että maito ja
maitotuotteet ovat tärkeä osa suomalaista nykykivikautista
ravitsemusta kohtuullisesti käytettyinä ja edellyttäen, että ne on
tehty kokomaidosta, että niistä ei ole poistettu mitään eikä lisätty
mitään muuta kuin hapanmaitotuotteisiin hapatetta ja voihin suolaa.
llllllllllllllllllllllllll
Kivikautisen ravitsemuksen tutkija, professori Loren Cordain arvelee,
että sukupolvissa laskettuna maidon käyttöön sopeutuminen vie aikaa
viisikymmentä sukupolvea. Niillä alueilla maapallolla, joilla väestö
pystyy käyttämään maitoa, käyttö on siis alkanut varhemmin kuin
alueilla, joiden väestölle maito aiheuttaa ruoansulatusongelmia.
Esimerkiksi kiinalaiset ja kaakkoisaasialaiset ovat lähes
sataprosenttisesti laktoosi-intolerantteja. Toisin sanoen heillä ei
ole tuoreen maidon sisältämän sokerin eli laktoosin sulattamiseen
tarvittavaa entsyymiä. Kuitenkin on laktoosi-intolerantteja, jotka
pystyvät käyttämään jossakin määrin hapanmaitotuotteita, joissa
laktoosi on jo pilkkoutunut käytettävään muotoon.
llllllllllllllllllllllllllll
Erityisesti maidon rasvoja kohtaan on viimeisten parin kymmenen vuoden
ajan kehitetty epäluuloa. Tähän lähes vainoharhaisuutta lähestyvään
asennoitumiseen ei kuitenkaan löydy mitään järkevää, tieteellisesti
todistettua syytä. Päinvastoin kuin kymmenien vuosien takaisten
tutkimusten pohjalta on väitetty, viimeaikaiset tutkimukset osoittavat
maidon rasvoilla ja muilla ainesosilla olevan monia merkittäviä
terveystekijöitä.
llllllllllllllllllllllllll
Luomumaidon bakteeripitoisuus on muina vuodenaikoina kuin kesällä
ollut samaa tasoa kuin perinteisellä tavalla tuotetulla maidolla. Sen
sijaan kesällä se oli parempi. Sitä vastoin maidon somaattisten
solujen määrä on ollut luomumaidossa jonkin verran korkeampi.
Somaattisten solujen määrä mittaa utareterveyttä.
lllllllllllllllllllllllllllllllllllllll
Maidon antibioottijäämien suhteen tilanne on ollut hyvä. Suomessa
antibioottien käyttö eläimille on tiukasti säännelty
lllllllllllllllll
EU-aika on tuonut markkinoille ulkomailla tuotettua pastöroitua
maitoa. Jyväskylässä tehtiin selvitys Virossa tuotetun ja vastaavan
suomalaisen maidon laadusta. Terveystarkastajat noutivat kaupoista
maitonäytteet. Maidot säilytettiin "parasta ennen" -päivään +8 o C:en
lämpötilassa elintarvikelaboratoriossa, jossa näytteet tutkittiin.
Saatavissa oli rasvatonta pastöroitua maitoa.
Virolaisessa pastöroidussa maidossa bakteerien kokonaismäärä oli
keskimäärin korkeampi kuin suomalaisessa. Samoin bakteerimäärien
vaihtelu oli huomattavasti suurempaa. Yhdessä virolaisessa näytteessä
todettiin makuvirhe "keitetyn maku". Sen jälkeen näytteistä tehtiin
peroksidaasikokeita. Virolaisissa maidoissa kaikki tehdyt
perodoksidaasikokeet olivat negatiivisia. Lainsäädännössä tällainen
maito on määritelty korkeassa lämpötilassa pastöroiduksi ja siitä
olisi pitänyt olla merkintä pakkauksissa.
llllllllllllllllll
Brittitutkimuksen mukaan maito näyttää olevan jopa urheilujuomaa
parempi nestetasapainon palauttaja urheilusuorituksen jälkeen.
Maidossa on luonnostaan useita eri ravintoaineita, joita urheilu- ja
virvoitusjuomiin on tapana lisätä. Vettä tai urheilujuomaa treenien
jälkeen nauttineiden nestetasapaino ei palautunut, vaan suurin osa
juomasta tuli elimistöstä ulos virtsana seuraavien viiden tunnin
aikana. Juomien nauttimista seuranneiden parin tunnin sisällä virtsan
eritys oli huomattavasti suurempaa kuin alussa. Maitoa nauttineilla
sen sijaan virtsan eritys ei muuttunut seurannan aikana ja jäi
kokonaisuudessaan pienemmäksi tai yhtä suureksi kuin menetetty
nestemäärä urheilusuorituksen aikana.
lllllllllllllllllllllll
Vertailun vuoksi:
Valaan maito on noin 10 kertaa lehmänmaitoa rasvaisempaa: maidosta voi
jopa puolet olla maitorasvaa! Poikanen voi juoda päivässä jopa pari
sataa litraa maitoa emostaan. Eipä ole siis ihme, että esim.
sinivalaan poikanen lihoo noin 90 kiloa päivässä imetysaikana.
llllllllllllllllll
Laktoosi puolestaan edistää kalsiumin imeytymistä, eli vasikan eduksi
maitosokerikin siinä on.
> Erityisesti maidon rasvoja kohtaan on viimeisten parin kymmenen vuoden
> ajan kehitetty epäluuloa. Tähän lähes vainoharhaisuutta lähestyvään
> asennoitumiseen ei kuitenkaan löydy mitään järkevää, tieteellisesti
> todistettua syytä. Päinvastoin kuin kymmenien vuosien takaisten
> tutkimusten pohjalta on väitetty, viimeaikaiset tutkimukset osoittavat
> maidon rasvoilla ja muilla ainesosilla olevan monia merkittäviä
> terveystekijöitä.
> llllllllllllllllllllllllll
Maitotuotteiden rasvat tukkii suonet nopeasti jos niitä nautitaan
liikaa. Aikuisen ihmisen ei tarvitse juoda maitoa lainkaan. Muutama
viipale vähärasvaista juustoa riittää kalsiumin lähteeksi, samoin
kasvikset sen ohella.
> Luomumaidon bakteeripitoisuus on muina vuodenaikoina kuin kesällä
> ollut samaa tasoa kuin perinteisellä tavalla tuotetulla maidolla. Sen
> sijaan kesällä se oli parempi. Sitä vastoin maidon somaattisten
> solujen määrä on ollut luomumaidossa jonkin verran korkeampi.
> Somaattisten solujen määrä mittaa utareterveyttä.
Vaimo tahtoi ostaa luomumaitoa kerran, ja minä halusin tietysti maistaa.
Kaadoin luomumaitoa juomalasiin. Vesi erottui maidon pinnalle. Kaadoin
sen ja loput luomumaito-purkin sisällöstä viemäriin ja sanoin vaimolle,
että unohdetaan koko juttu.
> Maidon antibioottijäämien suhteen tilanne on ollut hyvä. Suomessa
> antibioottien käyttö eläimille on tiukasti säännelty
Tästä säännöstä on euroopassa yleisesti lipsuttu alinomaa, koska
antibiooteilla turvotetaan eläimiä ennen teuraaksi lähettämistä. Se on
tietenkin rikos kuluttajia vastaan ja taloudellinen petos. Asiaa ei
helpota mafian sotkeutuminen maatalousbisnekseen e-euroopassa.
> EU-aika on tuonut markkinoille ulkomailla tuotettua pastöroitua
> maitoa. Jyväskylässä tehtiin selvitys Virossa tuotetun ja vastaavan
> suomalaisen maidon laadusta. Terveystarkastajat noutivat kaupoista
> maitonäytteet. Maidot säilytettiin "parasta ennen" -päivään +8 o C:en
> lämpötilassa elintarvikelaboratoriossa, jossa näytteet tutkittiin.
> Saatavissa oli rasvatonta pastöroitua maitoa.
> Virolaisessa pastöroidussa maidossa bakteerien kokonaismäärä oli
> keskimäärin korkeampi kuin suomalaisessa. Samoin bakteerimäärien
> vaihtelu oli huomattavasti suurempaa. Yhdessä virolaisessa näytteessä
> todettiin makuvirhe "keitetyn maku". Sen jälkeen näytteistä tehtiin
> peroksidaasikokeita. Virolaisissa maidoissa kaikki tehdyt
> perodoksidaasikokeet olivat negatiivisia. Lainsäädännössä tällainen
> maito on määritelty korkeassa lämpötilassa pastöroiduksi ja siitä
> olisi pitänyt olla merkintä pakkauksissa.
Tuo +8°C on liian korkea, jääkaapissa pitäisi olla keskimäärin +6°C
mittarissa. Silloinkin pitää huomioida jääkaapin oven lähellä lämpötilan
olevan todennäköisesti korkeampi johtuen sen etäisyydestä kaapin
kylmäkoneistosta ja jatkuvasta oven availusta. Lisäksi maitopurkkia ei
pitäisi säilyttää ruokapöydällä tuntikausia.
> llllllllllllllllll
>
> Brittitutkimuksen mukaan maito näyttää olevan jopa urheilujuomaa
> parempi nestetasapainon palauttaja urheilusuorituksen jälkeen.
> Maidossa on luonnostaan useita eri ravintoaineita, joita urheilu- ja
> virvoitusjuomiin on tapana lisätä. Vettä tai urheilujuomaa treenien
> jälkeen nauttineiden nestetasapaino ei palautunut, vaan suurin osa
> juomasta tuli elimistöstä ulos virtsana seuraavien viiden tunnin
> aikana. Juomien nauttimista seuranneiden parin tunnin sisällä virtsan
> eritys oli huomattavasti suurempaa kuin alussa. Maitoa nauttineilla
> sen sijaan virtsan eritys ei muuttunut seurannan aikana ja jäi
> kokonaisuudessaan pienemmäksi tai yhtä suureksi kuin menetetty
> nestemäärä urheilusuorituksen aikana.
Urheilutreenien jälkeen parasta juomaa on kivennäisvesi, joka palauttaa
suolatasapainon nopeasti. Sitäkään ei juoda kerralla litroittain, koska
liika juominen voi aiheuttaa vesimyrkytyksen (= elimistön kemiallisen
tasapainon häiriötila).
> lllllllllllllllllllllll
> Vertailun vuoksi:
> Valaan maito on noin 10 kertaa lehmänmaitoa rasvaisempaa: maidosta voi
> jopa puolet olla maitorasvaa! Poikanen voi juoda päivässä jopa pari
> sataa litraa maitoa emostaan. Eipä ole siis ihme, että esim.
> sinivalaan poikanen lihoo noin 90 kiloa päivässä imetysaikana.
> llllllllllllllllll
Mikä olikaan tämän vertailun tarkoitus?
--
"Sota on kuninkaiden urheilua"
- Kaarle XII
> Mikä olikaan tämän vertailun tarkoitus?
Verrata.
Ei sen suurempia viisauksia. Joku voi hämmästyäkin.
yst. terv. J.M.
> Maitotuotteiden rasvat tukkii suonet nopeasti jos niitä nautitaan
> liikaa.
Vieläkös tämäkin myytti elää? Tai no, onhan vesikin vaarallista liikaa
nautittuna...
Viisaudesta on turha puhua.
--
Muuten olen sitä mieltä, että suomen on erottava EU:sta.
Ei ole kysymys myytistä, ja vesimyrkytys on todellinen vaaratekijä.
Siitä varoiteltiin telkkarissa, kun teinitytöt keksi uudelleen (jälleen
kerran) alinomaisen veden hörppimisen nälän karkoittamiseksi.
> Ei ole kysymys myytistä
Miten olettamuksesi maitorasvasta selittää esim. tämän havainnon?
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vhh-ehkaisi-tulehdusta.html
>Siitä varoiteltiin telkkarissa, kun teinitytöt keksi uudelleen (jälleen
>kerran) alinomaisen veden hörppimisen nälän karkoittamiseksi.
Ongelma oli silti vesi eikä syömättä jätetty ruoka?
>Aikuisen ihmisen ei tarvitse juoda maitoa lainkaan.
Tuo vaikuttaa minusta aika oudolta väitteeltä useammalla tapaa. Kuinka
paljon maitoa on sitten aikuiselle liikaa? Kysyn siksi koska itse kait juon
aika paljon maitoa, enkä äkkiseltään keksi mitä haittaa siitä on. En ole
kyllä tiennyt että mitään mahdollista ravintoainetta pitäisi syödä tai
juoda lainkaan.
(Oletin että maito on siitä erikoista siis että nimenomaan sitä ei pidä
juoda, mutta esim. lihaa tai leipää pitää syödä, ja vettä sekä mehuja pitää
jooda..)
>> Brittitutkimuksen mukaan maito näyttää olevan jopa urheilujuomaa
>> parempi nestetasapainon palauttaja urheilusuorituksen jälkeen.
>Urheilutreenien jälkeen parasta juomaa on kivennäisvesi, joka palauttaa
>suolatasapainon nopeasti.
Minäkin olen lukenut tuosta ylempää olevasta väitteestä, muistaakseni
rasvattoman maidon väitettiin sekä tehostavan rasvan palamista että
lihasmassan muodostumista. Tosin kyseinen teksti oli huonosti käännetty,
niin en ihan saanut selville oliko maito muka parempi kuin proteiinijuoma
myös tuossa lihasmassan kasvattamisessa. Ilmeisesti rasvan polttamisessa
oli.
Millä perusteella olet eri mieltä?
Pääasiassa kyllä. Ruuan jääminen väliin kyllä saattaa lisätä elimistön
kemiallisen tasapainon häiriintymistä, jos laimennusta
(kirjaimellisesti) lisätään samalla.
Maidon juomista on perusteltu nimenomaan kalsiumilla ja sitämyöden
luiden terveydellä. Jos aikuinen ei sairasta osteoporoosia, hänen ei ole
syytä nauttia maitoa kalsiumin takia.
Runsas (=useita laseja per päivä) maidon käyttö saattaa aiheuttaa
joillekin aikuisille ärtyneen peräsuolen tapaisia oireita, vaikka heitä
ei olisi varsinaisesti todettu laktoosi-intoleranteiksi.
> Minäkin olen lukenut tuosta ylempää olevasta väitteestä, muistaakseni
> rasvattoman maidon väitettiin sekä tehostavan rasvan palamista että
> lihasmassan muodostumista. Tosin kyseinen teksti oli huonosti käännetty,
> niin en ihan saanut selville oliko maito muka parempi kuin proteiinijuoma
> myös tuossa lihasmassan kasvattamisessa. Ilmeisesti rasvan polttamisessa
> oli.
>
> Millä perusteella olet eri mieltä?
Toki rasvakudoksen väheneminen edistyy, jos liikunnan harrastamiseen
oheistetaan rasvan nauttimisen vähentäminen. Rasvassa on muistaakseni
nelisen kertaa enemmän kaloreita kuin vastaavassa määrässä
hiilihydraatteja.
Sen sijaan en ole koskaan lukenut mistään, että rasvattoman maidon
juominen vaikuttaisi kemiallisesti vartalon energiankäyttöön. Proteiinit
koostuvat aminohapoista, kuten myös maitoproteiinit, ja juuri
aminohappoja elimistö haluaa rakennusaineeksi. Proteiinijuomia tuskin
olisi keksitty, jos pelkkä maito olisi parempaa lihasten kasvattamisessa.
Kumpi painaa enemmän: sama määrä rautaa vai höyheniä?
--
Byrgcn hgryvnf.
> Kumpi painaa enemmän: sama määrä rautaa vai höyheniä?
...just nii, jos ei selviä, pudotapas varpaillesi! :-)
yst. terv. J.M.
Iso kappa rautaa painaa enemmän kuin iso kappa höyheniä (vaikka kuinka
ahtaisi). Ja rasvagramman energiasisältö on noin moninkertainen
hiilihydraattigrammaan verrattuna. Suhde tosin on noin kaksi eikä neljä.
> Iso kappa rautaa painaa enemmän kuin iso kappa höyheniä (vaikka kuinka
> ahtaisi). Ja rasvagramman energiasisältö on noin moninkertainen
> hiilihydraattigrammaan verrattuna. Suhde tosin on noin kaksi eikä neljä.
Jos on kyse hyvistä rasvoista kannattaa mielummin syödä se
rasvagramma.
Mikä se sellainen hyvä rasva on?
Jep, mutta "vastaavassa määrässa" sitä energiaa on joko
vähemmän, tismalleen yhtä paljon tai enemmän riippuen
puhtaasti siitä millä kriteerillä "vastaavuus" on haettu.
Tämän ohella olen sitä mieltä, että suuri ylimäärä ener-
giasisältöä on helpompi hankkia hiilihydraatteja kuin
rasvaa syömällä ja yleisen propagandan vastaisesti uskon-
kin, että ylipanion taustalla on aika harvoin yletön ras-
van syönti. Yleensä siellä on yletön sokerin (=nopeiden
hiilarien) kulutus.
--
Byrgcn hgryvnf.
Se on sellaista, jota ihminen ei ole käsitellyt. Eli homogenoimaton
maitorasva, eläinten rasva, kylmäpuristetut kasviöljyt, pähkinät,
mantelit, siemenet, avokadot jne.
Huonoja rasvoja ovat esim. margariinit, kermakkeet ja juuston
kaltaiset valmisteet.
Ongelma on liian vähäinen natriumin (suolan) saanti.
Kun hyponatremia hankitaan hitaasti, ei se vielä aiheuta
paljon oireita. Kun natriumia sitten taas on saatavana,
seuraa aivojen osmoottinen demyelinisaatio.
--
JS
Kasvirasvassa on ihan yhtä paljon kaloreita, joskus jopa enemmän kuin
eläinrasvoissa. Jos syöt liikaa kasvirasvaa, sairastut ihan yhtä
varmasti elintasosairauksiin kuin liian eläinrasvan syönnillä.
Liikunnalla on myös merkitystä.
Olet väärää mieltä. Ravintoympyrä on paras malli.
Pim.
> Kasvirasvassa on ihan yhtä paljon kaloreita, joskus jopa enemmän kuin
> eläinrasvoissa.
Joten? Ihminen tarvitsee energiaa elääkseen.
> >> Iso kappa rautaa painaa enemmän kuin iso kappa höyheniä (vaikka kuinka
> >> ahtaisi). Ja rasvagramman energiasisältö on noin moninkertainen
> >> hiilihydraattigrammaan verrattuna. Suhde tosin on noin kaksi eikä neljä.
> > Jos on kyse hyvistä rasvoista kannattaa mielummin syödä se
> > rasvagramma.
> Mikä se sellainen hyvä rasva on?
No vaikka kalanrasva, oliivi- tai rypsiöljy, manteleissa ja monissa
pähkinöissä oleva rasva jne.
> Olet väärää mieltä. Ravintoympyrä on paras malli.
Mikä ravintoympyrä?
"vanha" ruokamallikuva
http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Kuvat_SU.htm
/vm ollilainen
Suurin osa kasvirasvoihin liittyvistä uskomuksista on luotu
maataloustukiaisten vuoksi. Tärkein syy sydän- ja verisuonitauteihin on
liika syöminen ja liian vähäinen liikunnan harrastaminen. Työperäinen
stressi tietenkin on omassa roolissaan.
Miten niin?
Myös suomen kieli on vanha.
> >>>> Iso kappa rautaa painaa enemmän kuin iso kappa höyheniä (vaikka kuinka
> >>>> ahtaisi). Ja rasvagramman energiasisältö on noin moninkertainen
> >>>> hiilihydraattigrammaan verrattuna. Suhde tosin on noin kaksi eikä neljä.
> >>> Jos on kyse hyvistä rasvoista kannattaa mielummin syödä se
> >>> rasvagramma.
> >> Mikä se sellainen hyvä rasva on?
> > No vaikka kalanrasva, oliivi- tai rypsiöljy, manteleissa ja monissa
> > pähkinöissä oleva rasva jne.
> Miten niin?
No kun ne nostavat hyvää kolesterolia ja laskevat sekä huonoa
kolesterolia että triglyseridejä.
> > Mikä ravintoympyrä?
No onko tuo nyt sitten muka "paras" verrattuna vaikkapa Kreetalaiseen
tai Okinawalaiseen ruokaympyrään? Tuskinpa.
> No kun ne nostavat hyvää kolesterolia ja laskevat sekä huonoa
> kolesterolia että triglyseridejä.
Jos immeinen ei ole erityisesti perinyt vaikeuksia kolesteroliarvojensa
kanssa, riittää säännöllinen elämä, liikunnan harrastaminen ja muuten
kohtuullinen ja monipuolinen ruokakulttuuri.
Välimerellistä ruokavaliota on kehuttu japanilaistakin paremmaksi. Tiedä
häntä, mutta suomessakin on paljon 90-110-vuotiasta. Jotkut heistä ovat
tupakoineet kakarasta asti.
> Jos immeinen ei ole erityisesti perinyt vaikeuksia kolesteroliarvojensa
> kanssa, riittää säännöllinen elämä, liikunnan harrastaminen ja muuten
> kohtuullinen ja monipuolinen ruokakulttuuri.
Ehkä, mutta miksi suuri prosenttiosuus ko. perusterveistä järkevistä
ihmisistä kuitenkin kuukahtaa sydän- ja verisuonitauteihin?
> >> Jos immeinen ei ole erityisesti perinyt vaikeuksia kolesteroliarvojensa
> >> kanssa, riittää säännöllinen elämä, liikunnan harrastaminen ja muuten
> >> kohtuullinen ja monipuolinen ruokakulttuuri.
> > Ehkä, mutta miksi suuri prosenttiosuus ko. perusterveistä järkevistä
> > ihmisistä kuitenkin kuukahtaa sydän- ja verisuonitauteihin?
> Ei kuukahda.
Kyllä muuten kuukahtaa jos syöpä ei nappa ensin.
Aika erikoinen valinta määritellä sydän- ja verisuonitauteihin
kuukahtava ihminen perusterveeksi.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jos olivat perusterveitä siihen asti kun sydän- tai aivoinfarkti
iski?
Höpö höpö.
Höpö höpö.
> >>> Ehkä, mutta miksi suuri prosenttiosuus ko. perusterveistä järkevistä
> >>> ihmisistä kuitenkin kuukahtaa sydän- ja verisuonitauteihin?
>
> >> Aika erikoinen valinta määritellä sydän- ja verisuonitauteihin
> >> kuukahtava ihminen perusterveeksi.
> > Jos olivat perusterveitä siihen asti kun sydän- tai aivoinfarkti
> > iski?
> Höpö höpö.
Et sittern ole "äkkikuolemista" kuullut? Perusterveet eivät kuole
koskaan??