Neitsyden Menetys (kokonaan)
>Leenuska<
Lähetän Ketulle suoraan sähkikseen tän..
Neitsyyden Menetys
Olin seitsemäntoista kun aloin kirjeenvaihtoon erään Jontun kanssa. Hän oli
kotoisin Vaajakoskelta kun itse pidin sen hetkistä päämajaani Kemissä asti.
Huolimatta välimatkasta me vain kirjoittelimme niitä näitä ja koska hän kävi
juuri silloin inttiä Mikkelissä ,ajattelin kundin kirjoittelevan
ajankulukseen. Hän lähetti minulle valokuvansa jonka seurauksena ihastuin
häneen suunnattomasti vaikka hän ei ollutkaan mikään miesihanne-tyyppiäni.
Niin kului yksinäisen nuoren tytön päivät unelmoiden tuosta
vaaleatukkaisesta ja vihreäsilmäisestä jääkäristä. Öisin päästin villit
unelmani lentoon ja kuvittelin hänet viereeni. Olin vielä neitsyt koska en
ollut halunnut vielä antautua kenellekään, olkoonkin että välillä impeys
rasittikin kovasti koska halusihan sitä kuitenkin niin vietävästi. Päätinkin
että jos kaikki käy hyvin niin puolen vuoden kuluttua tapaisin Jontun .
Silloin olisi kesä ja voisimme vaikka mennä minun sukuni mökille jos ei
muuta keksittäisi.
Aikanaan opiskelut Kemissä päättyivät ja muutin takaisin kotikaupunkiini.
Kerran sitten rohkaisin mieleni ja kysyin Jontulta että voitaisiko tavata,
voi kuinka odotinkaan hänen vastaustaan koko sen viikon.
Viimein sitten se kauan kaivattu viesti tuli ja ehdotukseeni oli myönnytty !
Tapaisimme tulevana viikonloppuna Jyväskylän linja-auto asemalla. Nyt minun
täytyi vain alkaa taivuttelemaan uskovaisia vanhempiani siihen että
matkustaisin nuorta miestä tapaamaan ja yöpyisin hotellissa. Kun
matkustuspäivä läheni sain viimein luvan tavata Jontun, olisinhan minä toki
muutenkin tavannut hänet mutta aikuisempaahan se on lupa kysyä, olin vielä
nimittäin alaikäinen.
Se päivä koitti kun nousin bussiin sydän rinnassa vimmatusti takoen.
Jännittihän minua vaikkei ne ensimmäiset treffini olleetkaan. Koko matkan
Jyväskylään tuntui kuin kaikki kanssamatkustajat olisivat huomanneet minusta
että tuo menee tapaamaan miestä. Muutenkin oli sellaiset ajatukset että
näinköhän kirjekaverini on lainkaan sellainen minkälaisen vaikutelman
hänestä olin saanut.
Perillä etsin jostakin hotellin. Asetuin Areenaan ja kävin taloksi; suihkuun
ja meikit naamaan. Hetken ihmettelin hotelli huoneen television kanava
paljoutta. Sitten kello alkoi lähestymään uhkaavasti sovittua tapaamisaikaa.
Lähdin siis lompsimaan kohti bussiasemaa kartta kädessäni.
Jonttu näki minut jo kaukaa ja hän tuli vastaan. Minä en saanut moniakaan
sanoja suustani sinä iltana koska olin niin jännittynyt. Hän taas jaksoi
lörpötellä jostain pitkähiuksisesta Jarnasta ja minä kihisin hiljaa kiukusta
koska luulin tämän olevan tyttö. Kemissä oli luokallani ollut naispuolinen
Jarna. Ajattelin että siinä varsinainen tomppeli kun tapaa uuden tytön niin
puhuu vain entisestään koko illan.
Kiertelimme kaupat jonka jälkeen pyysin hänet opastamaan minut takaisin
hotelliini. Menimme huoneeseeni ja häntä varmaan huvitti kun ihastelin
television kanavatarjontaa, piti minua kai tynnyrissä kasvaneena mutta olin
tottunut meikäläisittäin vain kolmen kanavan toimintaan. Katsottiin jotain
satunnaisia kanavia, en osaa sanoa mitä sillä silmälasini olivat laukussa,
kuulun nimittäin niihin naisiin jotka ajattelevat olevansa laseitta
nätimpiä. Aika vaan kului mutta hän ei tehnyt elettäkään lähteäkseen ja
viimein hän oli jo lähes unessa kun totesin että kyllä voit jäädä tuohon
viereen nukkumaan, eihän ne bussitkaan enään kulje. Soita kotiisi etteivät
ne ole siellä huolissaan.
Minua kyllä jännitti kovasti kun Jonttu jäi viereeni nukkumaan mutta en
tuonut sitä julki kuitenkaan. Jo aikaisemmin illalla hän oli osoittautunut
normaalihaluiseksi 21 vuotiaaksi mieheksi kun oli ottanut rahapussistaan
kortsun ja luonut minuun paljonpuhuvia silmäyksiä. Itse olin reagoinut
siihen neitsytmäiseen tyyliin nakkaamalla kumin hänelle takasin sanoen ettei
me tuota vielä ainakaan tarvita.
Kun valot sammutettiin niin hämmästyksekseni ei minua nukuttanut enää
lainkaan mutta Jonttu oli sitäkin väsyneempi. Jotain pientä siinä puheltiin
kumpikin. Salaa toivoin että hän olisi nyt lähestynyt minua. Oli jotenkin
turvallisempaa olla pimeässä hänen katseiltaan. En uskaltanut vihjata
kuitenkaan mitään koska hän oli niin väsynyt. Pelkäsin kai että joutuisin
noloon tilanteeseen hänen valitessaan nukkumisen minun sijaani. Kuuntelin
vain hiljaa hänen hengitystään ja mietin mitä aamulla tapahtuisi, niihin
aatoksiin nukahdin. Hotellihuoneen tuuletin puhalsi kylmästi jalkoihimme
koko yön mutta se ei haitannut meitä nukkuessamme yhtään.
Aamulla havahduin siihen että hän oli tullut minuun kiinni. Itse olin vielä
muka nukkuvinani ja katsoin mihin juttu tästä kehittyisi ( vaikka kaipa hän
huomasi surkean esitykseni nukkuvasta tytöstä koska oletin että punastelin
jonkun verran). Kyllä totisesti olisi mutsini saanut sydärin jos olisi
tiennyt tyttärensä ottaneen herravieraan ja vielä itse ehdottanut yöksi
jäämistä, hän oli tiukkapipoinen uskovainen nimittäin.
Jonkin aikaa esitin nukkuvaa kunnes Jonttu rohkaisi mielensä ja antoi
kätensä ikäänkuin vahingossa eksyä ensin selkääni ja siitä hitaasti kohti
takapuoltani. Voi kuinka minua kiihotti ja tunsinkin kostuvani äkkiä jo
tuosta. Hiljalleen käsi siirtyi hyväilemään jalkoväliäni jolloin olisin
halunnut kierähtää ympäri ja vastata samalla mitalla. Neitseenä en
kuitenkaan uskaltanut. Oli vain yritettävä pitäää halunsa piilossa. Vielä
liikkeiden röyhkiintyessä minä "muka heräsin" ja tartuin omalla kädelläni
tähän vaeltelevaan käteen ja vein sen omalle vyötärölleni. Jonttu kai luuli
minun tehneen liikkeen unissani sillä hän ei nähnyt minun avonaisia silmiäni
( makasin vatsallani pää pois käännettynä ) ja hymyäni. En sanonut muutamaan
hetkeen mitään sillä en keksinyt mitään sanottavaa. Sitten totesin
monimerkityksellisesti jotain tyyliin että Olipas kylmä yö mutta läheisyys
lämmittää, silloin käyttämäni sanavalikoima oli eri mutta tuo on se
perusajatus. Jonttu mietti hetken ennenkuin totesi että niin, kun toi
tuuletin puhalsi jalkoihin.
Hän kiepsahti päälleni ja alkoi riisumaan minua. Annoin ottaa vain
ylä-vartalon paljaaksi ja hän alkoi hyväilemään minua sängellään ihanan
hellästi kourien silloin hyvin ahnaasti jalkoväliäni. Olin kuin tulessa. Osa
minusta halusi seksiä, osa taas oli jännittynyt ja häpeileväkin mikä johtui
siitä syystä kun en tuntenut häntä yhtään sen paremmin kuin mitä ennen
tapaamistakaan, sen vain olin oppinut että hän on seksihullu.
Tämä kaikki oli niin uutta ja kiihottavaakin. Oli minua aikaisemminkin
kourittu mutta vasten tahtoani mutta nyt mukana oli jonkinlaisia tunteita.
Tai niin halusin ainakin kuvitella vaikka järki sanoi että ne " oikeat "
eivät käyttäydy näin ensitapaamisella. En halunnut kuitenkaan säästää
itseäni loputtomiin. Joskus sen olisi kuitenkin tapahduttava. Pidin itseäni
kaupungin viimeisenä neitsyeenä ja koin sen rasitteena.
Aikamme peuhattuamme minä panin pisteen koko touhulle "Ei vielä",
anoin. "Olen kokematon...neitsyt ", hävetti paljon että olin antanut toisen
hyväillä itseäni ties kuinka kauan ja sitten vetäydynkin. Nolotti sekin että
tulin kertoneeksi kokemattomuuteni tälle varmaan hyvinkin viriilille
nuorukaiselle. Olin varma että tämä oli sitten myös viimeinen tapaaminen ja
mielessäni jo näin kuinka kotona Heinolassa menisin erään pojan luokse ja
antautuisin. Olin pitänyt jo vuosia flirttiä kulmakunnan gigolon kanssa joka
halusi minut mutta en ollut antanut J.
Toisin kuin epäilin ei Jonttu alkanut nimitellä minua pihtariksi, vaan
hänen kasvoilleen tuli arvostava ilme ja sanoi minulle ettei se mitään
haitannut. Hämmästyin koska ennakko-odotuksenii olivat osoittautuneet
vääriksi. Toisaalta epäilin hänen olevan vain kyllin kohtelias antaakseen
mun kuulla kunniani. Inttipojista olin kuullut juttua tytöiltä että he
kirjoittelevat huvikseen ja lopulta tytöiltä vain saadakseen.Neitsyt
90-luvun alussa uskoi kaiken mitä toiset puhuivat J.
Välikohtaauksen jälkeen ei siitä enään puhuttu. Katsoimme vain television
tarjontaa mykkinä. En pystynyt kylläkään keskittymään koska olin vielä
pyörällä päästäni. En tiennyt miten tuohon tyyppiin pitäisi suhtautua. Hän
joka kosketteli minua kiihkeästi hetkeä aiemmin, oli nyt kuin mitään ei
olisi tapahtunut. Toisaalta se oli vain hyväkin mutta taas toisaalta..se
hermostutti minua. Joskus katseemme kohtasivat mutta vedin omani heti pois.
Mitähän Jonttukin oikein mahtoi ajatella minusta silloin, se olisi ollut
ehkä mukavakin tietää..
Kasasin tavarani valmiiksi sillä tiesin että hän menisi vielä vessaan
ennenkuin poistumme lopullisesti. Niin kävikin ja minä hiivin naulakolle ja
sieppasin kassini ja häivyin ovesta käytävään. Aulaan päästyäni ryntäsin
ulos ja kävelin nurkan taakse toipumaan tuosta seksuaalisesta kokemuksesta.
Kotona kertoisin tytöille tietenkin liioitellut version tapahtuneesta,
mässäilisin yksityiskohdilla.
.Kirjoitin muutaman postikortinkin ja kun arvelin hänen jo häipyneen päätin
palauttaa huoneen avaimen. Ajattelin että tuskinpa Jonttu enää soittaa tai
kirjoittaa joten ei minunkaan tätä kokemusta kannattanut enää muistella.
Tämä kuului jo historiaani. Tunsin että olin jotenkin menettänyt pelin.
Minun piti saada seksiä mutta neitsyt minussa perääntyi vaikka naisenalku
toivoikin jo toimintaa.
Astuessani Hotelliin uudestaan, huomasin selvästi hätiköineeni. Hän oli
juuri astumassa ulos. Katseidemme kohdatessa tunsin jotain
määrittelemätöntä. Hänkin oli kai tuudittautunut siihen ettei näkisi minua
enää. Kävelin hänen ohitseen vastaanottoon ja luovuin avaimesta. Tunsin
Jontun katseen selässäni ja ajattelin tyytyväisenä että olimpa ainakin
saanut jätkän hämilleen: Ensin annan hyväillä ja sitten vetäydyn, myöhemmin
häivyn sanomatta sanaakaan heti kun toinen on mennyt vessaan. Sitten
pysyttyäni poissa ehkä 20 minuuttia, ilmestyn uudelleen hotelliin ja kävelen
taaskin ohi virkkaamatta mitään. En lainkaan ollut ajatellut että enää
mukaan lähtisin mutta kun nyt taas näin hänet, tottelin kuin noiduttuna
hänen kehoitustaan mennä odottamaan Vaajakoskelle lähtevää bussia.
Bussi tulikin pian .Olin jännityksen vallassa, kohta tapaisin hänen
perheensä, millaisen vaikutuksen mahdankaan antaa itsestäni. mitähän he
ajattelevat kun poikansa vietti ön poissa kotoa, pitävätköhän minua jonain
jako-rasiana.. Linja-autosta noustuamme jatkoimme matkaa kävellen ja
saavuimme talon luokse. Hänen vanhempansa olivat menneet sukulaisvauvan
ristiäisiin ja pian Jonttukin lähtisi sinne. Itse ilmoitin etten änkeytyisi
sinne mukaan, mitä päälleni laittaisin? En ollut osannut varautua tälläisiin
juonenkäänteisiin ollenkaan.
Jonttu katsoi parhaaksi olla vastustamatta minua ja niin jäin yksin taloon
jonka asukkeja en edes tuntenut, jotka eivät olleet edes tavanneet minua.
He olivat muutaman tunnin poissa ja olin hänen huoneessaan katsomassa
videoilta elokuvaa. Seinillä oli paljon kaksimielisiä kortteja joiden
tekstejä lueskelin. Mietin minkälainen tyyppi hän mahtaisi olla jos häneen
kunnolla tutustuisi. Vartaloni vielä kuumotti hänen kosketuksiensa jäljiltä.
Siinä minä istuin hänen sohvallaan levottomissa, villiksikin käyvissä
ajatuksissani. Tunsin melkein pakokauhua ajatellessani hetkeä jolloin hän
palaisi takaisin. Vaatisiko selitystä oudolle häipymiselleni vai olisko
hetki jollain muulla tapaa kiusallinen. Minkälainen perhe hänellä on ja
löytyykö jutun juurta.
Jossain talon uumenissa soi puhelin. Kävin itseni kanssa keskustelun että
uskaltaako siihen vastata vai ei. Päätin että ei. Sitten se vaimeni. Tuli
ajatus että ehkä sittenkin olisi pitänyt vastata, ehkä soittaja oli Jonttu
itse ? Ehkä ei.. päätin taas että ei J. En halunnut lähteä seikkailemaan
vieraassa talossa kun en paikkoja sen enempää kuin omistajiakaan tuntenut.
Ja sitä paitsi jos isäntäväki olisi juuri kotiutunut ollessani puhelimessa
niin sepäs olisikin näyttänyt epäilyttävältä : Tuntematon soittelemassa kun
muut ovat poissa..
Aika kului ja kohta Jonttu jo hiipikin huoneeseensa säikäyttäen minut
samalla. Juttelimme niitä näitä ja siskonsakin poikkesi huoneessa
esittelemässä käsitöitään mutta toivoin että hän pian lähtisi jotta vihdoin
voisin olla Jontun kanssa kahden. En vieläkään ollut selitellyt outoa
häipymistäni ja ollessani yksin minulla oli ollut paljon aikaa miettiä omia
juttujani.
"Mä lähdin vähän ajattelemattomasti tänään hotellista" sain sanottua
sentään. Istuin yksin hänen sohvalla ja hän istui etäällä minusta ja mietin
itsekseni mahtoiko tuo johtua oudosta häipymisestäni.
"Mä ihmettelinkin että minne sä oikeen lähdit. katsoin ikkunastakin ulos
mutta ei näkynyt missään. Kävin myös Aamiais-salissa muttet ollut
sielläkään."
"Kävelinkin sadesuojien alla nurkan taakse. siksi et nähnyt minua."
"Senkin!" tyytyi hän huudahtamaan, vaikka huomasin hänen haluavan kysyä
syytä muttei kehdannut kuitenkaan.
Taas tuli hiljainen, kiusallinen hetki eikä kumpikaan osannut sanoa mitään
sopivaa. Eniten minua kuitenkin kiusasi se kun hän ei istunut vieressäni.
Sitten hänen siskonsa Kirsi tuli käymään huoneessa ja siitä itsevarmuutta
saaneena raivasin roinat viereltäni sängystä sivummalle ja sanoin
vikittelevimmällä äänelläni hieman ujosti hymyillen "Jonttu hei, tässä
sängyllä on niin yksinäistä istua, tuu mun viereeni."
Hänen vuoronsa oli yllättyä ja ujostella hurmaavan hymyn kera. Hän oli kuin
pieni poika äkkiä. Siskonsa nauroi kiusoittelevasti ja patisti hänet
viereeni kun hän ei olisi kehdannut tulla ensin. Jäätyämme kahden uskalsi
Jonttukin hieman jo rentoutua. Itsekin olin saanut neitsytmäisen mittapuun
mukaan rohkeutta siinä määrin että hyväilin hänen jalkojaan jotka olivat nyt
sylissäni, ies itse hän nojasi tyynyynsä ja puheli siinä jotain mukavia.
Olin tyytyväinen että hän oli rento ja ilmeisesti antanut anteeksi
häipymiseni. Aloin toivomaan salaa että tämä juttu vielä jatkuisi mutta en
uskaltanut edes ajatella tulevaisuutta. Logiikkani oli että kun jo valmiiksi
odotat pahinta, et voi ainakaan pettyä. Tapasin hänen vanhempansakin ja he
vaikuttivat mukavilta. Vähän he kyllä kuittailivat poikansa yön viettoa
mutta se kuului toki asiaan. Olin ihan turhaan jännittänyt heidän
kohtaamistaan.
Ajankulku oli vihollisemme sillä kohta minun piti valmistautua lähtemään
takaisin kotiini. Minut täytti kaipaus jo nyt ollessani hänen vuoteellaan ja
saman havaitsin hänenkin silmissään. Mietin mahtaako seuraavaa tapaamista
tullakaan sillä enhän ollut antanutkaan vaikka toinen niin oletti. Samaan
aikaan ainoa minua lohduttava ajatus oli ettei ekalla tapaamisella sentään,
että hän oli saattanut vain kokeilla minua; jos olisi saanut, olisi hän kai
unohtanut minut liian helppona tapauksena.
Sisko tuli kuskiksi kun minua vietiin paikallis-pysäkille. Odotin Jontulta
pientä elettä tai jotain mutta en saanut kuin pelkän Moin vaan. Autoni
tullessa katsoin häneen ylipitkän silmäyksen ajan mutta hän painoi katseensa
maahan. Sisimpääni kirveli moinen tunteettomuus. Sydän verta vuotaen istuin
auton penkille ja katsoin loittonevaa kaksikkoa. Olin täysin varma että joo
tämä oli nyt tässä.
Seuraavina aamuina kotonani en päässyt ajoissa vuoteestani sillä muistelin
hotellissa "heräämääni " aamua. Halailin peittoani kun kuvittelin sen olevan
hän. Muistelin kosketuksiaan ja yötä hotellissa..Vakaasti olin päättänyt
etten kirjoittaisi hänelle enää, hän saisi sen tehdä mikäli haluaisi.
Kerroin tyttökavereilleni kaiken Jontusta ja tietenkin liioiteltuna ja he
kuuntelivat mieluusti. Olin jo vuosia esittänyt heille jo neitsyyteni
menettänyttä ja tietenkin he heti jo olettivatkin että nyt olen taas yhtä
kokemusta rikkaampi. Täytyi pitää imagosta huolta ettei he huomaisi asian
todellista laitaa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Meni vielä parikin päivää kunnes puhelin soi ja langan toisessa päässä
tunnistin Jontun äänen. Kaikki minussa heräsi taas eloon. Hän halusi tavata
minut, äänensä kuulosti jotenkin niin onnettomalta että se sai minut
entistäkin iloisemmaksi. Eihän masentuneisuus voinut olla merkki kuin vain
siitä että hän epäili halukkuuttani tapaamiseen. Emme olleet kunnolla
puhuneet siitä salaperäisestä häipymisestäni emmekä liioin siitä
herätyksestä jonka hän oli minulle tarjonnut. Olimme kai molemmat siinä
suhteessa jotenkin arkoja puhumaan. Nyt kuitenkin päätin että liika arkuus
jo kariskoon. Olihan tarkoitukseni yrittää syventää tuttavuuttamme.
Suhteeksi en ollut vielä tätä mieltänyt ekan tapaamisen jälkeen.
Tapaaminen sovittiin ja minä ryntäsinkin kaupungille ostamaan uusia
vaatteita. Olin päättänyt että nyt seuraavalla kerralla se sitten tapahtuu.
Rohkaisin itseni ja kävin jopa paikallisessa seksikaupassa katsomassa
tuliaisiksi jotain kivaa. Hyvin kainosti astuin kauppaan ja tiedustelin
sieltä jotain minkä olin nähnyt kaverillani aiemmin. Kaupan miehet vain
totesivat ettei sellaista ollut heidän valikoimissaan. Minusta myös tuntui
että he suorastaan haistoivat neitsyyteni ja alkoivat ehkä juuri siksi
esittelemään irtopilluja ja tekopeniksiä. Minä suorastaan pakenin sieltä ja
ukot räjähtivät röhönauruun takanani. Mitä lie rasvaisia mielikuvia tuonut
mieleen nuoren tytön kyselyt...
Olin jo tehnyt suunnitelmia mahdollisen tapaamisen varalle. Kirjannut
kaiken yksityiskohtaisesti päiväkirjaani mitä tulisi tapahtumaan. Tietenkin
siitä olisi vielä pitkä matka toteutukseen mutta ainahan unelmoida voi..
Jonttu oli jättänyt iholleni kaipauksen jälkiä joita pyörittelin mielessäni
päivin ja öin. Kun ensikerran kosketetaan, sitä muistoa haluaa vaalia
varmaan läpi elämän. Siitä aamusta sai päiväkirjani täydellisen selonteon.
Selasin muistiinpanojani hieman taaksepäin. Aikaan jolloin olin asunut
Kemissä. Kuinka yksinäistä olikaan ollut kun silloinen suhteenpoikanen oli
päättynyt. Olin muuttanut nuoruuden typeryydessä sinne opiskelemaan vain
koska eräs poika pohjoisesta oli valloittanut minut. Silloinkin ongelmaksi
muodostui ujous ja juttu kaatui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan.
Luettuani kirjaa eteenpäin löysin merkintöjä irstaasta vuokra-isännästäni
jonka talossa asuin tuolloin. Minua puistatti kun muistin useat hankalat
välikohtaukset joihin jouduin. Kuinka kökkö se eläkkeellä ollut leskimies
osasikaan olla ja miten olin tapellut vastaan joutuessani lähentelyjen
kohteeksi.
Sitten silmiin pistikin mielenkiintoinen merkintä : " Sain tänään Jontulta
kirjeen ja sen mukana valokuvan. Katselin kuvaa ja aloin tuntemaan hänen
vetovoimansa. Huomasin myös huulensa". Minua hymyilytti kun muistin sen
hetken. Olin alkanut haaveilemaan jo tuolloin hänestä. Hän oli pelkillä
kirjeillään saanut elämääni valoa. Kemissä en tuntenut henkilökohtaisesti
ketään muuta kuin vuokra-isäntäni ja hän oli vanha rivo ukko.
Opiskelukaverit jäivät etäisiksi. Jontusta oli vielä arvio että : " Hänen
kanssaan tulen varmaan hyvin juttuun vaikka se ujosteluksi menisikin".
Viimein tuo odotettu päivä tuli ja lähdin taas Vaajakoskelle. Linja-autossa
ajattelin minkälaisiksi yöt mahtaisivat mennä. Ujostelisinko taas enkä saisi
vieläkään sanoja suustani. Toivoin että liiallinen ujous olisi jo häipynyt.
Sydän rinnassa hakkasi kiivaasti kun niin jännitti kohdata hänet uudelleen.
Ihanaa kun kohta näkisi jälleen Jontun. Tuntea hänen läheisyytensä ja nähdä
hymynsä. Voi kuinka olinkaan ihastunut tyyppiin, tai ehkä se oli enemmän
himoa suurta tuntematonta tapahtumaa kohtaan johon jo olin viimeksi päästä
osalliseksi. Olin vakaasti päättänyt että tällä reissulla sen olisi
tapahduttava muuten pitäisin itseäni täysin luuserina. 18 vuotias ja vielä
neitsyt, voisiko olla sen hävettävämpää.
----------------------------------------------------------------------------------------
Olin kuvitellut lähestyvää yötä jo etukäteen. Minulla ei ollut tietoa missä
sen viettäisimme mutta arvelin että varmaankin hänen kotonaan. Toivoin ettei
perheensä olisi paikalla koska vaikka olinkin heidän kanssaan jo
keskustellut viimeksi niin silti hieman arastelin. Tyttö joka oli pääsemässä
seksin makuun halusi tietenkin viettää aikansa sen pojan kanssa, tutustua
kunnolla. Miten se muka onnistuisi jos pitäisi hengata myös muiden kanssa,
ehkä jopa tutustua uusiin ihmisiinkin.
Olin ajatellut että olisimme kaksin siellä missä se sitten tapahtuisikaan.
Ketään muita ei olisi lähettyvillä ettei tarvitsisi miettiä arvaisiko
toiset mitä tekisimme. Olisimme vain me kahden ja teot puhuisivat
puolestaan. Minua vielä ujostutti ajatus nukkumisesta hänen vieressään mutta
samaan aikaan kovasti toivoin sitä. Hänen viimekertaiset kosketuksensa vielä
polttivat ihollani. Kyllä vaan oli suloista olla ihastunut häneen. Oi
Jonttu , ilman sua on sydämessäni monttu. !
Perillä kuulin että jatkaisimme matkaa Petäjävedelle. Hänen perheellään oli
mökki siellä ja isovanhempansakin asuivat lähistöllä. Olin kyllä hieman
pettynyt sillä epäilin kahdenkeskisen ajan jäävän vähälle, mutta en sanonut
mitään. Toisaalta oli mukavaa tavata vanhoja ihmisiä. Omat isovanhempani
olivat jo ajat sitten kuolleet ja minusta tuntui että olin jäänyt jostakin
paitsi.
Oli jo ilta kun muut lähtivät edellämme sinne ja jäimme kahdestaan. Olimme
hänen huoneessaan jossa oli parvisänky, parven alla oli vuodesohva johon
olin viime kerralla pyytänyt Jonttua viereeni. Vastapäätä oli kirjahylly
sekä telkkari. Välillämme oli kuin sanaton ymmärrys. Huvittavaa kyllä että
olimme olleet toisiamme hyvinkin lähellä intiimisti mutta emme kertaakaan
olleet puhuneet yhtään mistään enkä nytkään keksinyt mitään sanomista joten
hymyilin vain. Tunsin itseni kyllä tosi typeräksi ujostelijaksi. Varmaan
hänkin vähän ihmetteli sitä.. Voi kumpa hän koskettaisi minua nyt, huomasin
toivovani.
Seisoin lattialla ja hän tuli luokseni ja otti syliinsä. Kaikkialla
kehossani kipinöi. Ujostelin itse kosketella häntä intiimeihin paikkoihin ja
kun hän yritti suudella väistin äkkiä. En ollut koskaan kunnolla suudellut
joten pelkäsin etten osaisi. Toinen katsoi minuun kummasti ja laittoi sitten
telkan päälle oikaisten samalla vuodesohvalle. Vaistomaisesti seurasin
perässä ja istuuduin hänen viereensä.
Jonkun aikaa siinä katselimme telkkaa kun huomasin silmieni pakosti
kääntyvän Jontun suuntaan. Kun hän sattui vilkaisemaan minuun, käänsin
katseeni äkkiä telkkariinpäin. Tätä kissa-hiiri-leikkiä jatkui kunnes
katseemme kohtasivat.
Hän hymyili hurmaavaa hymyään ja asetti kätensä hajalleen kehoittaen minua
tulemaan luokseen. Ujona mutta rohkean onnellisena meninkin. Tunsin hänen
kehonsa lämmön vaatteidenkin läpi ja minut valtasi himo mutta Jonttu sanoi
että kohta olisi lähdettävä ajamaan muiden luokse. Voi kuinka
ihanaa oli tuntea hänen kätensä kosketus. Ne seikkailivat salaperäisesti
kehossani tunnustellen ja hyväillen. Tuosta hetkestä olisin voinut nauttia
vaikka ikuisuuden mutta pian hänen siskonsa Kirsi soitti ja hätyytteli
meidät matkaan.
--
Lähdimme ajamaan sinne Petäjävedelle. Odotin tulevaa jännittyneenä.
Tapaisin taas hänen perheensä. Eniten minua kuumotti ajatus yöstä. Mitä
silloin tapahtuisi , missä nukkuisimme ja olisiko meillä yksityisyyttä
tarpeeksi. Yhtään en osannut kuvitella tulevaa.
Onneksi ei kaipailemani yö ollut kovinkaan kaukana ;-). Perille päästyämme
oli aurinko ehtinyt jo lähes kokonaan laskeutua.
Heidän mökkinsä oli lammen rannalla rauhallisessa paikassa jossa ei ollut
muiden ihmisten lomanviettopaikkoja. Mökki oli kaksikerroksinen jonka
alakerrassa oli sauna ,pukeutumishuone sekä tupa takkoineen ja yläkerta oli
kuulemma varattu minulle sekä Jontulle. Se yläkerta oli vain
matalanpuoleinen käytävä jonka päädyssä oli pienen pieni ikkuna, sen
alapuolelle oli laitettu kaksi makuupussia (toisiinsa yhdistettyä
tietenkin).
Heti saavuttuamme emme kuitenkaan kiivenneet ylös vaan muu perhe oli
paistellut makkaraa joita mekin söimme ja minulle tarjottiin kotitekoista
viiniä. Jontulle ei viini kelvannut. Aikamme muiden kanssa seurusteltuamme
kiipesimme tikkaat ylös ja pujahdimme makuupussin sisään .
Jonttu oli ottanut kotoaan mukaansa kasettinauhurin ja Scorpionssin uusimman
"still loving you" -kasetin. Hän laittoi sen soimaan ja totesi että nyt
naimaan, jolloin minä luonnollisestikin kaikin puolin impenä (no ehkä
henkisesti jo kokeneena) hieman hätkähdin suoraa puhettaan . Hän kömpi
vierelleni pimeässä ( olin vaatinut sammuttamaan taskulampun ) ja tunsin
kuinka hänen kätensä etsiytyivät minuun kiinni. Toisin kuin jotkut miehet
joista olin kuullut, tämä mies todella osasi konstinsa vaikka ehkä
saattoikin olla hieman karkeampi muissa asioissa.
Menetin rohkeuteni heti kun kätensä seikkailivat minussa. Olin vakaasti
päättänyt sen hotellissa herätyn aamun jälkeen että kyllä häkellyttäisin
hänet nyt, suorastaan viettelisin mutta nyt minusta tuntui että minut
vietellään. Eihän se sinänsä haitannut minua, päinvastoin; uskovaisen
perheen tyttönä ajatus tuntui entistäkin kiihottavammalta, kielletyltä
suorastaan. Nautin hänen kosketuksistaan
todella paljon. Olin onnellinen ja toivoin sitä kestävän ikuisesti. Olin
melkein alasti sillä jätin pikkarit kainosti vielä päälleni. Hänen kätensä
etsiytyi sinnekin ja voi kuinka upealta se tuntuikaan kun hän kosketti
sieltäkin. Olin varma että hänellä oli ollut jo liuta tyttöjä ennen minua
sillä niin kokeneelta ja varmalta hän vaikutti. Sitten hänen sormensa olisi
mennyt syvemmällekin mutta siihen laitoin stopin. Enhän halunnut sormelle
neitsyyttäni antaa vaan hänelle itselleen.
Se kulunut yö yö ei vielä johtanut siihen hekumaan jota niin kiihkeästi
kaipasin. Tai olisi johtanut ellen olisi perääntynyt viime tipassa. Olin
ajatellut seksin olevan pelkkää kalu sisään- kalu ulos- hommaa joten kaikki
erikoisempi ujostutti. ja niimpä se kun Jonttu otti alushuosuni pois ja
raotti jalkojani työntääkseen sormensa väliini tuntui suloisen riettaalta ja
kun vielä hieroi minua oikeista kohdista niin oi ihanuutta. Sain perä perään
ainakin tusinan orgasmeja niin että koko kehoni hytkyi hurmiotilassa. Se oli
niin kuumaa touhua että taisimme jatkaa sitä tunteja. Olin täysin himojeni
valtaamana lähes estoton.
Jossain vaiheessa väsymys otti yliotteen hänestä. Itse olin niin päästäni
pyörällä etten saanut unta. Kuuntelin hänen tasaista kuorsaustaan ja
ajattelin että siinä se inttipoika nyt nukkuu. Muistelin hänen
kosketuksiaan ja hulvaton halun aalto sai minut sykkimään. En halunnut
herättää häntä. Halusin vain tarkastella kehoaan.
Hän nukkui vatsallaan ja yhteinen makuupussimme oli melko avoin. Jontun
olkapäät ja selkä kiihottivat minua erityisesti. Hän makasi alastomana
vieressäni ja mietin uskaltaisiko vähän vielä avata vetoketjua jotta saisi
pakaransakin näkyviin. Uskovaisen perheen tyttärenä en tiennyt paljoa
miehistä joten kaikki tämä oli siitäkin syystä aivan uskomattoman suloista ,
syntisen ihanaa. Kuvittelin miltä tuntuisi juuri nyt koskettaa häntä.
Hyväillä, kun toinen nukkuu. Näin itseni hivelemässä hänen selkäänsä,
kevyesti näykkäisemässä pakaroitaan. Hän heräisi siihen ja vetäisisi minut
kiinni itseensä ja meidät valtaisi kiihko taas. Niihin mietteisiin nukahdin.
Aamulla (tai mitä aamua se enään oli, kello oli jo kymmenen) heräsimme
toisiimme kietoutuneina ja alastomina. Hän vaihtoi paristot
matkastereoihinsa ja taaskin soi still loving you-kasetti. Se sai minut
muistamaan viime yön tapahtumia ja punastumaan. Hän pujahti viereeni ja jos
totta puhutaan minua harmitti kun en ehtinyt nähdä vilaustakaan miehisestä
osastaan.
Jos yöllä meno oli ollut kiihkeää niin tämä oli sitten jotain
yliluonnollisen huumaavaa , nyt jos ei koskaan minulla olisi tilaisuus
päästä LAADUKKAASTI eroon neitsyys-riipastani.
Ja eikun toimintaan! Jonttu oli todella hellä, luki minua kuin avointa
kirjaa ja tuntui tietävän mistä nainen pitää. Sängellään hän hyväili vatsani
seutuja siirtyen yhä alemmas aina jalkaterääni asti. Sitten hän nosti
jalkani taivasta kohden levittäen ne hieman haralleen. Kasvoilleni oli
löytynyt todella irstas ilme ja sanoin provosoivasti että "Katso kuinka
odotan sinua. Olen märkänä". Tunsin vain hieman häpeää karkeasta
kielenkäytöstäni. Mistä sainkaan niin paljon "munaa" sanoa hänelle noin,
tiedä vaikka olisi luullut minun narranneen kun kerroin impeydestäni.
Ilmeisesti Jonttu kuitenkin piti siitä mitä sanoin sillä hän upotti päänsä
haarojeni väliin ja kiihotti kielellään klitoristani. Tätä menoa kesti ehkä
viitisen minuuttia kunnes hän tuli takaisin minun syliini ja yritti pussata.
Väistelin suudelmaa koska en halunnut päästä osalliseksi alapäämehuistani.
Otin hänen jäykistyneen kalunsa ja kuljetin sen sisääni . Huomasin että hän
ihmetteli hetken mielessään mitä oikein yritän mutta sitten hän päättäväisen
hellästi irrottautui minusta ja muistutti kondoomista. " Ai joo se tosiaan "
totesin jatkaen;" Sait minut vaan niin sekasin, sori. Onneksi sulla on järki
mukana..". Hän nousi ja meni laukulleen ja otti sieltä kumin. Jonttu oli
selin minuun mutta minä rohkaisin itseni ja ryömin hänen taakseen ja pyysin
että saisinko laittaa kumin paikoilleen. Hän kääntyi hämmästyneenä." Mutta
ethän sä osaa, sä oot neitsyt ". " Osaan minä. Olen harjoitellut sitä"
vastasin häpeillen. " Mitä? Missä? Etkö sä olekaan kokematon ?!" kimmastui
hän. " Rauhoitu, rakas. Olen kokematon, ei nyt pilata tunnelmaa.
Harjoittelin sitä kerran kotona banaanilla, niin että kortsun laitto
onnistuu..". Olin todella nolona kun näin tarkasti jouduin asian
selvittämään. Onneksi Jonttu rauhoittui heti ja sain suorittaa
varmuusvälineen laiton. "Nyt kumi käryämään, tiedäthän
hankaus-sähköä..kitkaa" ilakoi hän valmiina toimintaan.
Niin se vihdoin tapahtui ja olin iloinen että pystyisin kertomaan
kotipuolessa ystävättärrilleni taas entistä rajumpia juttuja tällä kertaa
ihan oikeastikin kokeneena.
Akti kesti kiihkeän pienen hetken. Ratkaisevalla hetkellä purin kieltäni
sillä koska kuitenkin jännitin , se sattui aika paljon. Hän huomasi
kyyneleeni joka väkisin murtautui silmäkulmasta ulos ja suuteli sitä. Voi
kuinka tunsinkaan oloni rakastetuksi! Annoin hänelle luokkasormukseni jotta
Jontulla olisi jokin muisto myös minusta. Hän pujotti sen kaulassaan
olevaan ketjuun ja hymyili hurmaavasti Kirsin kysyessä että mikäs sormus tuo
oikein on.
Hän soitteli ja kirjoittelikin kunnes sydämensä särkyi. Tunsin pitkään
syyllisyyttä siitä mutta näin oli kuitenkin parempi.