Itselläni on ajankohtaista päättää maalämpöpumpun toimittaja. Olen
pyydellyt tarjouksia eri toimittajilta ja niiden kirjo ihmetyttää.
esim.
- Lämpö-ässä V9 10-12 kW
- IVT C7 7 kW
- Nibe 1210-7 7 kW
IVT on laskenut lämpöpumpun tuottaman energian kattavan 99 % lämmöstä
ja lämpimästä vedestä. Niin on myös lämpö-ässä. Siis jos kaksi
valmistajaa tarjoaa 7 kW systeemiä ja yksi 10-12 kW systeemiä, niin
kehen uskoa. Toisaalta pumpun toimittajan intressissä olisi myydä
alitehoinen (=halvempi) systeemi, kun taas toinen mitoittaa pumpun
sopivaksi.
Siis kommentteja miinkälaisia pumppuja omiin taloihinne olette
laittaneet ja minkä kokoisia talonne ovat. Onko lämpö riittänyt
niikuin suunnitelmissa on oletettu ? Laittakaa myös tietoa maaperästä
ja putkiston pituudesta.
Itselleni on tulossa 168 m^2 asuinpinta-alaa + varasto/autotalli
kiinni asunnossa 30 m^2 puolilämmin. Kokonais kerrosala 208 m^2 ja
kuutioita 680 m^3
Ai niin. IVTn laskelmissa oli kokonaisenergian tarve laskettu
(lämminvesi ja lämmitys) 24400 Kwh/vuosi. Taitaa olla aika liki
kuiteskin ?
Ja vielä loppukaneettina: lämpöpumppun inhoajat älkööt vaivautuko.
Päätetty jo !!
- Jussi
--
Antti Häikiö
juha wrote:
> Siis kommentteja miinkälaisia pumppuja omiin taloihinne olette
> laittaneet ja minkä kokoisia talonne ovat. Onko lämpö riittänyt
> niikuin suunnitelmissa on oletettu ? Laittakaa myös tietoa maaperästä
> ja putkiston pituudesta.
>
Eli itse päädyin lämpöässään, koska tarjouskisassa eivät nuo ruotsalaiset
pumput oikein pärjänneet. Eli lämpöässä tuli koska hintaa
osatehotarjouksiin nähden oli vain muutama satanen, taisipa vielä ivt:n
tarjous jäädä kalliimmaksikin.
Mutta itselläni tällä hetkellä siis lämpöässä v15. Kuutioita talossa 1150
kolmessa kerroksessa, josta yksi kokonaan maansisässä. Lämmitettävää alaa
reilu 400 m2. Putkisto kallioon porattuna 210 metrisessä reiässä.
Talo on tällä hetkellä vielä rakennusvaiheessa, mutta tuo kuivatus on
käynyt kyllä varsin hyvin. Kovimpien pakkasten aikaan oli laatan kuivaus
päällä, jolloin lattiapiiriin ajettiin korkeimmillaan 35 asteista vettä.
Koska kuivaus oli päällä oli yläkerrassa pari aukkoa josta kosteus pääsi
nousemaan kohti taivaita. Myös pari väliaikaista ovea valskaa pahasti eli
lämpöä karkasi talosta varsin paljon tänä aikana. Pumppu kävi noin 2/3
ajasta näiden kovimpien pakkaskelien (-26 C) aikana, eli reserviä oli
vielä käyttövettä varten reilusti.
Lämmintä vettä ei tällöin tosin pumpusta otettu, eli tietoa veden
riittävyydestä kovimpien kelien kohdalle ei päässyt kertymään. Tällä
hetkellä näyttää että järjestelmän mitoitus on tehty kyllä varsin
riittäväksi, lämpöä on piisannut hyvin.
Niin ja noissa tarjouksissa laskeskelivat tarvittavaksi energiamääräksi
noin 35 000 kwh.
-Timo
Asuin ala 115m2 ja puolilämmin autotalli 60m2.Asuu 4 henkeä.Vuosi -98
laitettiin Ekowell ETP 400, n 3,5-4 kw:n kompressori ,maaputkisto 400m
savimaassa ,lv-varaaja 1150litraa ja vesikeskuslämmitys pattereilla.5vuoden
ajalta keskimääräinen kulutus 11000 kwh/vuosi josta puolet taloussähköön ja
loput lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.Toi Ekowell kone tekee myös
lämpimän käyttöveden+65/70 samalla(ilman vastuksia).Käyntiääni erittäin
hiljainen ja ilmeisesti onnistunut konstruktio kun ei ole häiriöitä ainakaan
tähän saakka ollut.Talossa on kans Fläktin ristikenno lämmöntalteenotto
ettei ihan harakoille poistoilman lämpö mene.
IVT ja Nibe taas ovat molemmat ns. osatehopumppuja, joissa pumppu on
mitoitettu n. 70% huipputehosta (Ilmeisesti talosi huipputehontarve on
tuolla 10kW lukemissa). Tämä tarkoittaa sitä, että kun pakkasta on
sellainen yli 15 astetta, niin ajoittain lämmitystä tehostetaan
vastuksen avulla. Osatehopumppu siis tarvittaessa käyttää vastuksia
yhtä aikaa pumpun kanssa, josta johtuen mitoitus ei ole ihan niin
tarkkaa (jos kuluukin suunniteltua enemmän lämpöä, niin se voidaan
tuottaa vastuksella). Yhtäaikaa käytettävän vastuksen takia voi joutua
tekemään vuorottelua esim. kiukaan kanssa (kuten
suorasähkölämmitystaloissa).
Mitoituspakkasella (-26) osatehopumput polttelevat sitten keskimäärin
3kW vastuksia (7+3=10kW). Saamasi IVT:n laskelman mukaan tuota
vastusta tarvitaan vain 1% vuotuisesta lämmöntarpeesta eli ehkä noin
250kW vuodessa, joka tehnee n. 25€/vuosi enemmän sähkölaskua
kuin täystehopumppu. Tästä voi sitten laskeskella paljonko
osatehopumpun pitää olla halvempi (esim. 6% korolla, 2% inflaatiolla
ja korkovähennys huomioiden 20v maksuajalla osatehopumpun pitää olla
400€ edullisempi hankintahinnaltaan kuin muuten vastaavan
täystehopumpun).
Itselleni valitsin Geopro pumpun erillisen varaajan kanssa (että
riittää vesi ammekäyttöön). Pumppu on osatehomitoitettu 1.8kW pumppu
(antoteho 7.5kW), jota siis sitten avustellaan vastuksella, jos ei
jaksa takkaa poltella pakkasilla. Talon laskennallinen
huipputehontarve on 11kW. Pumppu tullaan kytkemään siten, että kun
kiuas haluaa sähköä, niin pumpun lisävastuksille ei sitä anneta. Tällä
järjestelyllä talon huipputehontarve ei sähkön muodossa nouse turhan
suureksi ja pitäisi pärjätä 3x25A sähköliittymällä.
Valintaan vaikuttivat mielikuvat ja kuullut kokemukset pumpun
aiheuttamasta äänestä (huonoja kokemuksia Lämpöässästä tuttavalla ja
löytyy myös tämän ryhmän arkistoista). Osatekijänä varmaankin se, että
täystehomitoituksella pumppu on aina isompi (V9:ssä n. 3kW kompura) ja
siten äänekkäämpi, ja siitä, että jostain syystä Lämpöässää halutaan
myydä mäntäkompressorilla (vrt. naulapyssyn kompressori). Geoprossa on
scroll-kompressori, joka on hiljaisempi.
Kannattaa sitten varmistaa, ettei pumpun alla olevasta betonilaatasta
ole runkoyhteyksiä kantaviin seiniin yms., etteivät äänet kantaudu
pitkin taloa!
Itselläni pumppu siis vielä asentamatta, eli ei omia käyttökokemuksia!
Jarno
Jussi kirjoitteli:
Meikäläiselle tehdyt tarjoukset on ~ 11000 €. Sisältää putket ja
asennuksen sekä ´käyttövedelle 300 - 500 litran pöntön.
- Juha
> Lämpöässä on täystehopumppu, joka tarkoittaa sitä että 100%
> *huipputehontarpeesta* katetaan lämpöpumpulla. Lämpöässä kytkee
> vastukset päälle vain jos pumppu vikaantuu, eli ei koskaan samaan
> aikaan pumpun kanssa.
Ei sen tarvitse välttämättä vikaantua, jos paineet vähitellen
häviävät maapiiristä (tai lämmityspiiristä), pysäyttää pumppu
itsensä. Varavastukset ovat tosiaankin vain varavastukset, niiden
teho on vain 6 kW.
> Tästä johtuen mitoitus pitänee käytännössä tehdä
> vähän yläkanttiin, kun ei rakennuksen toteutus ja käyttö välttämättä
> vastaa ideaalia, eli lämpöä voi kulua laskettua enemmän.
Osaatteko sanoa kuinka tarkkoja mitoitusohjelmat yleisesti ottaen
ovat? Tänä talvena ei valitettavasti ole päässyt testaamaan
huipputehontarvetta eli sitä rajaa missä lämpöpumpun teho ei
enää riitä. Mitenkä ilmanvaihto huomioidaan laskelmissa?
Pitäisikö ilmanvaihtoa pudottaa kovemmilla pakkasilla?
> IVT ja Nibe taas ovat molemmat ns. osatehopumppuja, joissa pumppu on
> mitoitettu n. 70% huipputehosta (Ilmeisesti talosi huipputehontarve on
> tuolla 10kW lukemissa). Tämä tarkoittaa sitä, että kun pakkasta on
> sellainen yli 15 astetta, niin ajoittain lämmitystä tehostetaan
> vastuksen avulla. Osatehopumppu siis tarvittaessa käyttää vastuksia
> yhtä aikaa pumpun kanssa, josta johtuen mitoitus ei ole ihan niin
> tarkkaa (jos kuluukin suunniteltua enemmän lämpöä, niin se voidaan
> tuottaa vastuksella). Yhtäaikaa käytettävän vastuksen takia voi joutua
> tekemään vuorottelua esim. kiukaan kanssa (kuten
> suorasähkölämmitystaloissa).
Osatehoisissa mitoitusvirhe voi johtaa siihen että vastukset
pyörähtävät käyntiin jo sään mennessä pakkasille. Toisaalta
ylimitoitettu osatehopumppu ei juuri vastuksia käytä.
> Valintaan vaikuttivat mielikuvat ja kuullut kokemukset pumpun
> aiheuttamasta äänestä (huonoja kokemuksia Lämpöässästä tuttavalla ja
> löytyy myös tämän ryhmän arkistoista). Osatekijänä varmaankin se, että
> täystehomitoituksella pumppu on aina isompi (V9:ssä n. 3kW kompura) ja
> siten äänekkäämpi, ja siitä, että jostain syystä Lämpöässää halutaan
> myydä mäntäkompressorilla (vrt. naulapyssyn kompressori). Geoprossa on
> scroll-kompressori, joka on hiljaisempi.
Lämpöässä V9 antaa hyvin vaimeata runkoääntä, jonka erottaa parhaiten
yöaikaan. Viereisiin huoneisiin (onneksi nurkassa) se pitää ääntä 85 mm
kahiseinän ja desibelioven läpi, mutta kahden seinän/oven läpi ääntä ei
juuri kuulu. Osittain ääni saattaa johtua koneesta jakotukeille menevien
kupariputkien resonanssista, saatan vaihtaa tulevaisuudessa koneesta
lähtemään joustavat liitokset. Kun kompressorin vaihdon aika,
siirryn kyllä scroll-kompressoriin.
-- T.
> loput lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.Toi Ekowell kone tekee myös
> lämpimän käyttöveden+65/70 samalla(ilman vastuksia).
Näin se on muuten ainakin Lämpöässälläkin, jos valitsee täysitehoisen pumpun
(osatehoisesta en tiedä). Kohta kolme vuotta asuttu ja lämpövastus ei ole
vielä
käynnistynyt koekäyttöä enempää.
Harri Toivonen
Lämpöässää myytiin myös osatehoisena ainakin 3 vuotta sitten, silloin vastus
voi olla päällä yhtäaikaa pumpun kanssa, kun taas täystehoisessa vastus
käynnistyy
vain kun pumpun teho ei syystä tai toisesta riitä (minulla tällaistä ei ole
tapahtunut
ainakaan vielä).
Harri Toivonen
Meillä on täystehoinen V9 malli ollut noin 2,5 v. Talo on 237 bruttoneliötä
ja 178 asuinneliötä. V9 oli silloin hiukan alakanttiin mitoitettu
toimittajan laskulaatikon
mukaan (muistaakseni 24 MWh), mutta teimme hiukan syvemmän porakaivon
vastapainoksi
ja mielestäni se oli hyvä valinta - maaputkea ei viitsinyt kaivaa
kalliorinteeseen ja vesikaivo
kuitenkin haluttiin.
Vuotuinen kokonaiskulutus on oli 10,9 MWh ekana vuotena ja 11,2 MWh
toisena - kovilla
pakkasilla kulutuksesta puolet on pumpun ja kesäaikaan
(taloussähkö+lämminvesi) kulutus
on ollut 15 kWh/vrk muuta en osaa sanoa.
Pahimmillakin pakkasilla pumppu on riittänyt, mutta lämmitämme
säännöllisesti myös takkaa
ja puukiuasta. Pumppu on käynyt suunnilleen 2/3 ajasta pahimmilla pakkasilla
eli käyntijaksot
ovat olleet silloin noin 12/6 minuuttia (päällä/pois). Myös lämminvesi on
riitänyt mainiosti,
mutta emme kyllä mitään suihkussa lotraajia olekaan - saunomisen yhteydessä
pumppu käy
melkein jatkuvasti ainakin kovilla pakkasilla.
Minusta kannattaa kyllä ilman muuta ottaa täystehopumppu, jos sen hinta on
suunnille sama
kuin pienemmän pumpun - noissakin vaihtoehdoissa tuntuu olevan kyllä
aikamoinen tehoero.
(Talon energian kulutuksen arvio on yleensä aina arvio, joskin
pumpputoimittajat taitavat laskea
ne mielummin yläkanttiin)
Harri Toivonen
Itse laskin huipputehontarpeen D5:n ohjeiden mukaan
(http://www.finlex.fi/pdf/normit/1935-d5.pdf). Tosin excelin kanssa
selvisi nopeasti, että rakennuksen tiiviydellä on todella huomattava
vaikutus energiankulutukseen, eikä sitä etukäteen voi kuin arvioida.
Tosin tästä viisastuneena sitten rakentamisessa on tiiviyteen
kiinnitetty erityishuomiota.
Jossakin TTKK:n kalvosetissä muistaakseni todettiin, että
laskennalliset arvot seinärakenteiden osalta ampuvat yli keskimäärin
noin 30%, eli käytännössä energiaa kuluu vähemmän, koska D5:ssä on
isot turvamarginaalit nurkkien suhteen (käytetään ulkomittoja) sekä
eristävyysarvoista käytetään normitettuja arvoja (usein olosuhteet
voivat olla normitilannetta paremmat).
D5:n mukaan lasketaan ilmanvaihdon energiavirta (LTO huomioidaan) ja
siinä on ohjeet myös talvella pienennetyn ilmanvaihdon huomioimiseksi.
Mielestäni esim. pyöriväkennoisella LTO:lla jolla lämpötilahyötysuhde
on 80% -26 pakkasella ei pitäisi olla tarvetta pienentää ilmanvaihtoa
kovimmillakaan pakkasilla. Eli ainakin omassa laskelmassani on
normaali 1/2 tilavuuden vaihto tunnissa huomioitu. EN huomioinut
IV-koneen 2kW sähköpatteria lämmitysjärjestelmän mitoituksessa.
Huipputehon laskennassa ei huomioida taloussähkön lämittävää
vaikutusta (ehkä noin 1kW keskimäärin), eikä muita mahdollisia
energianlähteitä (tulisijat, aurinko, asukkaat n. 100W/hlö).
> Lämpöässä V9 antaa hyvin vaimeata runkoääntä, jonka erottaa parhaiten
> yöaikaan. Viereisiin huoneisiin (onneksi nurkassa) se pitää ääntä 85 mm
> kahiseinän ja desibelioven läpi, mutta kahden seinän/oven läpi ääntä ei
> juuri kuulu. Osittain ääni saattaa johtua koneesta jakotukeille menevien
> kupariputkien resonanssista, saatan vaihtaa tulevaisuudessa koneesta
> lähtemään joustavat liitokset. Kun kompressorin vaihdon aika,
> siirryn kyllä scroll-kompressoriin.
>
Onko kone kelluvan laatan päällä, vai onko saman laatan päällä
väliseiniä, laatta kiinni seinissä tms.?
Jarno
Nimitys "3,5-4kw:n kompressori" on hieman harhaanjohtava. Esitteen mukaan
tuon mallin (tosin se on nykyään EPT 400, ei ehkä siis täysin sama malli)
kompressorin _ottoteho_ on 1.7kw,
_kokonaisteho_ oletetulla
hyötysuhteella (siis nykyisellä mallilla) 6.5kw (eli "ilmaisteho" on 4.8kw).
Tarkoittanet edellä pumpun oletettua kokonaistehoa, joka ehkä jostain syystä
tuohon aikaan on ollut pienempi kuin nykyään?
Ottotehokaan ei ole kompressorissa vakio vaan tehontarve vaihtelee,
ilmeisesti tavoitelämpötilasta johtuen (mitä korkeampi tavoitelämpötila,
sitä korkeampi korkeampi kompressorin tehonkäyttö).
Meillä tulee aikanaan talon kokonaisalaksi (yläkerran myötä) jotain 230 m2
ja siihen Ekowellin myyjä
mitoitti Ekowell EVT 750 mallin (nykyään 752 -mallinumero), jossa on 2.3 kw
ottotehoinen kompressori, antotehon pitäisi olla 9kw, lisänä on 7.5kw:n
sähkövastus. Talon tehotarpeen myyjä väitti olevan max 9kw (joten meillä
kyseessä on "täysitehomitoitus") putkea maahan myyjä tarjosi 800m, laitoin
kuitenkin vain 2x300m, savimaa, sijainti Pirkanmaa, 4 hengen perhe, 1 1/2
krs talo, ei poreammetta, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto (josta en nyt
muista mainitsinko pumpun tarjouspyynnössä).
Ja jos huipputehontarve joskus on tuo 9kw, siitä aion leikata noin 2kw
varaavalla takalla, tai vaihtoehtoisesti, jos on enemmän kuin 9kw, täydennän
loput takalla, eli sähkövastusta ei ole tarkoitus käyttää (vaikka ei se
vararikkoon vie vaikka välillä vähän päällä olisikin).
Aikanaan pyysin tarjouksia monelta valmistajalta ja samalla tavalla kuin
alkuperäisellä kysyjällä, talon arvioitu kokonaistehotarve vaihteli
suuresti ja jos kysyin samaa pumppua eri myyjiltä, minulle saatettiin
tarjota
eri pumppumallia (samoilla lähtötiedoilla), esim. Lämpöässästä toiselta V10
ja toiselta V15 mallia.
Petteri
Kone on ihan normaalisti pintavalulaatan päällä. Sen päällä
ovat nuo kevyet 85 mm tiiliseinät. Laatta on erotettu solumuovi-
kaistalla kantavista seinistä. Suoraa resonanssia voinee tulla
ainoastaaan tulovesiputken kautta, joka on tuettu kiinni
kantavaan ulkoseinään. Uskoisin että se vaimea ääni välittyy ihan
ilmateitse runkoon.
-- T.
Lämpöässän esitteestä tai jonkin myyjän sivuilta olen muistaakseni lukenut,
että scroll-kompressorista ei ole yhtä pitkäaikaista kokemusta kuin
mäntäkompressorista, minkä takia Lämpöässä käyttää mäntäkompressoria (mikä
rivien välistä tulkittuna tarkoittaisi että Lämpöässä tavallaan
kyseenalaistaa scroll-mallin kestävyyden mäntämalliin verrattuna). Mutta
olen jostain lukenut lämpöässää myytävän halukkaille myös
scroll-kompressorilla.
Petteri
Kyllä se kompressorin ottoteho on tuon 3,5kw:n luokkaa,(mitattu vaihevirta n
7A)Tuosta ETP/EPT en mene vannomaan.Silloin -98 aikoihin olisi muuten saanut
1,7kw:n kompressorilla ja olisi ollut silloisen kymppitonnin
halvempi,harmittaa kun ei tullut otettua pienempää,tällä nykyisellä kun - 25
asteen pakkasella käyntijaksot on 50% luokkaa elikkä hyvin olisi riittänyt
tehojen puolesta.
Itse himoitsin scroll-kompressoria sekä freezium-maaliuosta. Lämpöässän
edustajat olivat mielipiteissään melko/hyvin konservatiivisia ja niinpä
tuolla jyrisee mäntäkompressori ja maassa kiertää etanoli. Luotetaan.
Mäntäkompressorimalli on kuulemma optimoitu toimimaan maalämpökäytössä ja
maaliuos järjestyi niin paljon vaivattomammin Lämpöässän kautta että niin.
Itselläni on lämpöpumppu oman eristetyn laattansa päällä ja runkoääniä ei
juuri betonikellarista tule. Kopin ovi on vielä karmeistaan eristämättä
joten muuta elämää sieltä kyllä kuuluu. Yleensä pumpun käynnin huomaa
ainoastaan hieman välähtävistä valoista. Vedin (saa nähdä miten) tilapäisen
syötön pumpulle 2,5 neliöisellä pitkähköllä piuhalla, oletan että johtuu
siitä.
-Ilkka Sorsa
Käyttääkö kukaan Freeziumia maalämpöpumpuissa?
Jarno
"Ilkka Sorsa" wrote:
> "Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> kirjoitti viestissä
> news:c2a1j0$evd$1...@news.tsd.tieto.com...
Pete
Osatehopumpuilla kannattanee tuo porareiän mitoitus selvittää huolella,
koska jos pumppu käy esim. -20 pakkasjaksolla monta viikkoa putkeen voi
tuo porareikä mennä ikiroutaan ja on sen jälkeen kuulemma käyttökelvoton.
Näin kertoi pumppukauppias ainakin joskus menneisyydessä käyneen.
Mielenkiintoista oli myös porakaivon tekijän kommentti että lämpökaivoja
ei pitäisi sijoittaa 20m lähemmäksi toisiaan, koska tuota lähempänä olevat
kaivot alkavat "jäähdyttää" toisiaan. Eli kaivon paikkaa katellessa kannattaa
valita paikka johon ei naapuruston kaivoja pitäisi lähelle tulla.
Cereksen hinta oli muuten erittäin kilpailukyinen esim. lämpöässään
verrattuna (tosin taisin eksyä Tampereella väärälle Ässä jälleenmyyjälle).
Tuohan on hiukan tuntemattomampi merkki ja kaupataan Nereuksen
lattialämmityksen rinnalla.
Pumppu odottaa vielä käyntiinlaittoa, joten sen käyttökokemukset puuttuvat.
Vuoden mittaan osatehopumppu ottaa käytännössä saman verran lämpötehoa
kaivosta kuin täystehoinenkin, eli kaivo pitää mitoittaa samalla
tavalla. Käsittääkseni vain ns. aktiivireiän tapauksessa (jossa
vesivirtaukset tuovat kaivoon jatkuvasti uutta lämpöä) voidaan kaivo
mitoittaa pumpun huipputehon perusteella (l. osatehoisella pienempi).
Jarno
> Vuoden mittaan osatehopumppu ottaa käytännössä saman verran lämpötehoa
> kaivosta kuin täystehoinenkin, eli kaivo pitää mitoittaa samalla
> tavalla. Käsittääkseni vain ns. aktiivireiän tapauksessa (jossa
> vesivirtaukset tuovat kaivoon jatkuvasti uutta lämpöä) voidaan kaivo
> mitoittaa pumpun huipputehon perusteella (l. osatehoisella pienempi).
Eikös osatehopumppu ota vähemmän tehoa kaivosta, jos se kerran osan talon
tarvitsemasta lämpötehosta hoitaa sähköllä? Eikös juuri siksi
osatehopumpulle riitä pienemmät kaivot ja lyhyempi määrä putkea.
Petteri
Oletko ollut tyytyväinen Ekowelliin ? Paljonko myyjä oli laskenut
tarvittavaksi huipputehoksi (vrt. meillä ~10.7 kW). Kuinka iso vastus
sinulla on ja tuottaako tuo systeemi myös lämpimän käyttöveden ?
Kuinka iso säiliö ja montako henkeä. Onko loppunut lämminvesi kesken ?
Entä onko ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ?
Kiitos etukäteen
- jussi
Minkälaisilla kaivoilla olette pärjänneet ilman, että kaivo menee jäähän?
Mitoituksessa käytetään tietääkseni noin 100kWh/vuosi porareiästä saatavana
energiamääränä /metri. Eli 155m reiästä saisi 15500 kWh vuodessa. Tämä taas
lämpökertoimella 3 tarkoittaisi 22750 kWh talon kokonaisenergiantarpeena
vuodessa. Oletteko siis huomanneet saavanne porareiästä enemmän kuin tuon 100
kWh/metri energiaa vuodessa?
-Mikko
Minulla 110m aktiivisyvyyttä ja arvioitu reiästä tuleva energiamäärä
12000 kWh/a. Tulevan maaliuoksen lämpö on ollut minimissään 1.5 astetta.
Lauhemmilla keleillä 2-4 astetta, eli jäätyminen ei ole ollut edes
lähellä. Kaivonporareiden raportissa kaivon vedentuotto arvioitiin
erittäin hyväksi, joten se selittänee hyvän lämmön riittävyyden.
P.S. minulle vakuutettiin, ettei kaivon jäätyminen ole vaarallista.
hyötysuhde hieman putoaa lopputalvesta toki, mutta kesällä tilanne
palautuu normaaliksi. ns. ikirouta-efektin syntyminen vaatisi kuulemma
kertaluokkaa olevan mitoitusvirheen kaivon syvyydessä, ts. kaivon ja sen
ympärillä olevan pohjaveden pitäisi jäätyä niin laajalta alueelta, että
se ei kesän aikana ehtisi sulaa.
Pete
Jos tekniikka ECT-mallissa on sama kuin EVT-mallissa (ja miksei olisi),
varaaja on lämmitysvedelle, ei käyttövedelle. Ekowellin pumpuissa käyttövesi
lämmitetään "lennosta" kupariputkella (tai mustalla, en tiedä), joka
kiertelee ensin alavaraajassa ja lämpenee lisää kuumemmassa ylävaraajassa ja
menee sen jälkeen putkistoon. Ylävaraaja lämpeää tulistuskaasulla joskus
hyvinkin kuumaksi, jopa yli 100 asteen. Eli lämmintä käyttövettä ei pidetä
lämpimänä sen enempää kuin mitä putken sisällä varaajassa on. Teknisesti
minusta Ekowell on muita pumppuja parempi, koska kompressorilla ei tarvitse
nostaa säilytettävää vettä kuin noin 30-45 asteeseen (siis siihen
lattialämmitysveden lämpöön), kun taas monissa muissa suomalaisissa
pumpuissa vesi nostetaan noin 55-60 asteen lämpöiseksi, eli lämpimän
käyttöveden lämpötasoon (jonka pitää olla tarpeeksi korkea, jotta pöpö
kuolee). Ja pumpun hyötysuhde on riippuvainen siitä kuinka korkealle sillä
vesi lämmitetään, mitä lämpimämmäksi vesi lämmitetään, sitä huonommaksi
hyötysuhde muuttuu. Monessa suomalaispumpussa siis lämmitetään
käyttövesisäilön vettä ja lämmitysvesi lämpeää ulkovaippavaraajassa
käyttöveden lämmittämisen "sivutuotteena". Näin siis esim. Lämpöässässä ja
Cereksessä, ilmeisesti Geopro muistuttaa enemmän ruotsalaismalleja, joissa
ei lämmitysvettä lämmitetä ulkovaippavaraajassa vaan jotenkin muuten.
Käsittääkseni Ekowellin teknikkaa ei ole muilla valmistajilla ja juuri
olettamani teknologisen erinomaisuuden vuoksi itse päädyin Ekowelliin.
> - Saunakytkin on välttämätön panna päälle n. tunnin ennen saunomista,
> minulla lapset ovat 2-6 vuotiaita ja läträävät saunoessa
> vedellä aika tavalla. Saunakytkin nostaa varaajan lämpötilan
> tilapäisesti, kuitenkin ensisijaisesti pumpulla eikä vastuksella.
Saunakytkin nostaa alavaraajan lämpötilan 3 tunniksi asetettuun yläarvoon
eli poistaa tuoksi ajaksi "säästötoiminnot", jotka tarkoittanevat
mahdollisuutta lämmön laskea alavaraajan ala-arvoon (esim. meillä on
alavaraajan lämpötilat säädetty välille 30-45 astetta, eli pumppu nostaa
alavaraajan lämpötilan 45 asteeseen ja antaa sen laskea (luullakseni) 30
asteeseen ennenkuin ryhtyy uudelleenlämmitykseen). Lisäksi Ekowell voi
käyttää vastusta pumpun kanssa samanaikaisesti, joten jos lämmintä vettä
tarvitaan tosi paljon, alavaraajaa voidaan lämmittää vastuksella. Joissakin
Ekowellin malleissa saattaa ylävaraajassakin olla sähkövastus, minulle ei
ole selvinnyt miksi siellä sellaista tarvittaisiin. Aika näyttää kuinka
meillä lämmin käyttövesi riittää, pikkasen epäilyttää tuo käyttöveden
lämmittäminen "lennosta", toivottavasti myyjän lupaukset pitävät paikkaansa.
Laskin tuosta Petrin ilmoittamasta 3400 kWh elokuun alusta (eli 7 kk) 486
kWh / kk, mikä vaikuttaa varsin vähäiseltä 150m2 talolle (+ puolilämmin
tila), ottaen huomioon, että kyseessä on vielä lämmityskausi. Onko talossa
asuttu (ja lutrattu lämmintä käyttövettä) koko tuo aika?
Meillä on Ekowell 752, mutta sitä ei ole käytetty asuinkäytössä eikä vielä
voi oikein tehdä arvioita lämmitykseen tarvittavan sähkön määrästä, koska
tuuletan taloa päivittäin ja tuuletuksen aikana lämpötila laskee jotain 5
astetta (22->17) eli pumpun (ja takan) tuottamaa lämpöä menee aika paljon
harakoille.
Petteri
Osatehopumppu tuottaa vuotuisesta energiantarpeesta 95-99%
mitoituksesta riippuen (loppu 1-5% sähkövastuksella). Jos porareikä ei
ole aktiivinen (l. vesi ei vaihdu), niin lämpö otetaan ympäröivästä
kalliosta johtumalla. Vuoden mittaan energiaa voidaan ottaa vain
rajallinen määrä, joku juuri viittasi lukemaan 100kWh/metri (en tiedä
miten lähellä tämä on). Eli kun energiaa vuoden mittaan otetaan
kaivosta vain 1-5% vähemmän kuin täystehopumpulla, voi kaivon
syvyydestä tinkiä vain tuon 1-5%. Jos vesi vaihtuu aktiivisesti,
voitaisiin teoriassa mitoittaa kaivo huipputehon mukaan (eli 30%
pienempi kuin täystehoisella), mutta onko reikä aktiivinen vai ei
selviää vasta porauksen jälkeen. Kuten myös se mille syvyydelle vesi
kaivossa asettuu.
Eli jos osatehoiselle mitoitetaan merkittävästi pienempi kaivo, niin
riskiksi jää että 1) kaivo ei olekaan "aktiivinen" ja 2) jos kaivossa
vesi on syvällä, jää se seisovankin veden syvyys alimittaiseksi.
Jarno
> Laskin tuosta Petrin ilmoittamasta 3400 kWh elokuun alusta (eli 7 kk) 486
> kWh / kk, mikä vaikuttaa varsin vähäiseltä 150m2 talolle (+ puolilämmin
> tila), ottaen huomioon, että kyseessä on vielä lämmityskausi. Onko talossa
> asuttu (ja lutrattu lämmintä käyttövettä) koko tuo aika?
>
on asuttu. Lämpimään käyttöveteen (+varaajan häviöihin) kului
(siis ei-lämmityskauden sähkönkulutus) n.10kWh/päivä, josta tosin
kolmasosa on lämmityksen kiertovesipumpun käyttämää.
Mittasin sähkönkulutuksen, kun pumppu ei käy: n. 130W, mikä tekee n.
3kWh/päivä. Pieni sähkönkulutus toki johtuu lauhahkosta talvesta
ja jonkin verran normien vaatimusta paremmista eristyksistä+LTO:sta.
P.S. Ekowellin pumppu on tosiaan teknologialtaan ehkä edistynein pumppu
markkinoilla. Ekowellin teknologia pohjautuu muuten aika paljon
TTKK:n RAKET-tutkimusprototyyppeihin.
Tosin heidän esitteissään mainitut ottotehot
ovat ilmeisesti vain kompressorin ottotehoja, ja muiden toimilaitteiden
kulutus on "aktiivisesti unohdettu".
Pete
Jyrki
Mtenköhän tuo ekowell mahtaa kestää, jos on edistyneintä (= vähiten
käytännössä kokeiltua) tekniikkaa ?
- Juha
Itselleni tilasin (ei vielä asennettu) Geopro SH7-pumpun ja erillisen
varaajan (SHB-330). Kyseessä on nimenomaan tälläinen tulistinvaraaja,
aktiivisella tulistinkierrolla (eli varustettu pumpulla) ja
kuparisella käyttövesikierukalla. Ohmanin Geoprolle tekemä säädin on
integroitu pumppuun, eli käsittääkseni varaajan alaosan lämpö
säädetään lattialämmityksen lämmöntarpeen mukaan.
Ko. pumppua on messuilla näytetty, mutta ilmeisesti ei muuten paljon
markkinoitu (esim. geopron nettisivuilta ei löydy tietoja tästä
pumpusta.).
Jarno
> Mtenköhän tuo ekowell mahtaa kestää, jos on edistyneintä (= vähiten
> käytännössä kokeiltua) tekniikkaa ?
>
Kokemusta on vasta reilu puoli vuotta, joten en voi minäkään
varma olla :)
Tuo uusi teknologia kuitenkin on lähinnä säätötekniikkaa
(siis ohjelmallista) ja lämmönsiirtimien ja optimointia, jotta
lauhtumispaineet voidaan pitää aina minimissä olemassa olevien
reunaehtojen vallitessa, ts. hyötysuhteen optimointia.
En oleta että mitään niin mullistavaa on tehty, että siinä olisi
suuria riskejä (koputan puuta).
Ruotsalaiset valmistajat taas ovat
selkeästi ottaneet eri linjan: koska tyypillisesti lämpimän käyttöveden
energiankulutus on pienempi kuin lämmityksen, miksi välittää, vaikka
sen käyttöveden valmistuksen hyötysuhde ei niin erinomainen olisikaan.
(varsinkaan kun EN 255-normi hyötysuhteen mittaukseen ei esim.
tulistustekniikan käyttöä mitenkään huomioi, jolloin ei voi
esitteisiin printata yhtään korkeampia lukemia).
Pete
Ei se ihan noin yksioikoisesti mene, komponentit Ekowellissä ovat
käsittääkseni ihan tunnetut ja hyvät, eli copelandin kompressori
(http://www.ecopeland.com/) ja wilon kiertovesipumput
(http://www.wilo.fi/). Linkit löytyvät ekowellin linkkisivulta
(http://www.ekowell.com/linkit.htm). Varmaankin samoja komponentteja
käyttävät muutkin valmistajat.
Toteutustapa on erilainen kuin muissa pumpuissa eikä minusta toteutustavassa
ole mitään sellaista, mikä aiheuttaisi komponenttien kestämättömyyttä. Olen
siinä käsityksessä,
että Ekowell olisi tekniikan patentoinut, joten se ei muihin tulisikaan,
saatan olla kyllä väärässäkin.
Kannattaa kuitenkin pyytää tarjousta myös Ekowelliltä. Se ei minusta ollut
varsinaisesti muita pumppuja kalliimpi ei tosin halvempikaan. Tarjouksia on
varsin hankala verrata. Joltakulta sisältyi pelkkä pumppu, toisessa
ääripäässä oli pumppu putkineen litkuineen asennuksineen
asennustarvikkeineen + putken maahanlaittoineen ja
haitari oli sen mukainen. Ekowellin tarjouksessa oli pumppu + putket +
nesteet. Pumpun asennus + asennuksessa tarvittavat tarvikkeet oli
hinnoiteltu erikseen (ja tarjouksessa ainoastaan asennustunnin hinta, ei
arvioita asennusajasta tai tarvikkeista). Kuten kaikessa muussakin
rakentamiseen liittyvässä, kannattaa yrittää saada tarjous eriteltynä,
silloin on mahdollista tingata hinnasta jos joku toinen toimittaja myy esim.
nesteitä halvemmalla kuin toinen. Harvemmin kuitenkaan toimittajat viitsivät
tarjouksiaan eritellä (vaikka sitä pyytäisikin). Itse esim. sain maahan
laitetettavan vesiputken halvimmalla lähirautakauppiaalta (verrattuna
ainakin niihin
pumpputoimittajiin nähden, joiden tarjouksesta olin putken hinnan saanut
selville).
Petteri
Sen verran oikaisen itseäni (Geopron mallin ruotsalaismalleja
muistuttamisesta), että Geopron teknisen esitteen mukaan
(http://www.geopro.fi/images/tekninen_esite.pdf) jossakin mallissa
(mallimerkinnältään GS) on
kuitenkin kaksoisvaippavaraaja, jolloin ulkovaipassa olisi varmaankin
lattialämmitysvesi. Ilmeisesti Geoprolla on erilaisia teknisia ratkaisuja
malleissaan.
Petteri
Kauhean ylimitoitettuja tuntuu kaikilla olevan nämä pumput,
osatehoisetkin. Itselläni on sama kone, bruttoneliöitä
reilut 170 ja -30 pakkasella kone käy vajaan puoli tuntia
kerrallaan ja huilaa välillä muutaman minuutin. Pintaputkea
savimaassa 500 m.
> Minusta kannattaa kyllä ilman muuta ottaa täystehopumppu,
> jos sen hinta on suunnille sama kuin pienemmän pumpun
Luulisi, ettei kompressorin hinta kovin montaa satasta
nouse vaikka teho tuplaantuukin. Kaikki muu rakenne on
ihan samaa ja jossakin määrin yksinkertaisempaakin, kun
tuon varavastuksen voi toteuttaa helpommin täystehoisessa.
Juha
Pete
Ei paha. Voitko laittaa vielä koko sähkönkulutuksen samalta ajalta?
Petteri
Ei tosiaan paha. Itselläni pinta-ala on saman verran (kuutioita
varmaan jonkin matkaa enemmän) ja vuoden kokonaiskulutus on
n. 13000 kWh, josta lämmön tekoon arviolta 9000-10000 kWh.
Pumppu Lämpö-Ässä.
Asiaan jonkun verran vaikuttaa sekin, että talo on paikallisessa
kylmyyskeskittymässä, missä on talvipakkasilla 10 astetta
kylmempää kuin muualla ja tänäkin aamuna aamu-TV:ssä oli Tampereen
lämpötila +9 ja oma mittari näytti +4,7...
Juha
Katselin vanhoja postejasi läpi, teillä on näköjään Envervent LTR-3 ja
varaava takka, joten ne tietysti vaikuttavat osaltaan. Mainitsit tavallista
paremman lämpöeristyksen, mitä se tarkoittaa käytännössä (eli lattia, seinät
ja yläpohja, eristemateriaali)?
Vertailun vuoksi voisin tietysti laittaa rivitalokolmiomme (72m2)
sähkönkulutus ensimmäiseltä vuodelta, noin 17-18 000 kwh, -02 rakennettu
talo, sähköpatterilämmitys ei takkaa, 4-henkinen perhe, tuohon aikaan vielä
vanha pesukone, jota käytettiin ahkerasti, kylmalaitteet säästeliäitä ja
elintavat myös (talvella villasukat jalassa ja villapaita myös, joskus jopa
öisinkin :(
Petteri
Takka-leivinuunissa poltimme vuodessa puuta vain n.4 pino-m3
ja saunankiukaassa n. 2
> Mainitsit tavallista
> paremman lämpöeristyksen, mitä se tarkoittaa käytännössä (eli lattia, seinät
> ja yläpohja, eristemateriaali)?
>
- Lattia: tuulettuva alapohja EPS 190mm (autotalli-varasto maanvarainen,
EPS 150mm).
- seinät: ristikkäisrunko, vuorivilla 145+45 mm (aut-var: 145 mm pystyrunko)
- yläpohja: vuorivilla 350mm (myös aut-var).
- ikkunat: lasiosan U = 1.1 W/m2K (koko ikkunan 1.2)
Pete
>>Nyt on Ekowellini koko vuoden sähkönkulutus (3.8.03 - 3.8.04) tiedossa:
>>4830 kWh. Ei paha tosiaan.
>
>
> Ei paha. Voitko laittaa vielä koko sähkönkulutuksen samalta ajalta?
>
Valitettavasti en muistanut kirjata pääsähkömittarin lukemaa
viime vuoden elokuussa, mutta vuoden mittausjakson kulutus
oli aika tasan 10000 kWh.
Pete
> Takka-leivinuunissa poltimme vuodessa puuta vain n.4 pino-m3
Vain? Tuohan taitaa olla pesällinen päivässä suunnilleen koko vuoden,
ainakin pienen takan pesällinen. Luulisi sen jo jonkun verran
vaikuttavan sähkönkulutukseen.
t.Tero
No samaa minäkin ihmettelin. Kuutiossa koivuhalkoa on 1600 kWh.
Jos lasketaan, että tuossa on muutakin kuin koivua ja varaavallakin
takalla melkoinen osa lämmöstä menee piipusta ulos, niin
varmaan kuutiosta saa tuollaisen 1000 kWh?
Kun lämpöpumpun kerroin on 3 tuolla puumäärällä säästää 2000 kWh
sähköä. Paitsi että puukiukaalla vähän enemmän, kun sauna
ei sentään lämpene maalämmöllä...
Juha
Meillä tuo oli pesällinen noin joka toinen päivä lämmityskauden ajan.
Klapi ei ollut koivua vaan sekalaista rakennusjätepuuta mukaanlukien
betonin tahrimia muottilautoja sekä puolilahoja saunamökin
purkulautoja.
Korkeintaan 1000 kWh / pino-m3 voisin veikata takassa poltetun
nettotuotoksi. Saunanpesässä poltetusta vain murto-osa tulee talon
lämmityksen kannalta hyötykäyttöön, koska
a) kiukaan hyötysuhde on mitä on.
b) saunaa lämmitetään paljon myös lämmityskauden ulkopuolella.
Toki sähkökiukaaseen verrattuna kohta b on merkityksetön.
Pete
No - vertailun vuoksi LÄ V9 on puksuttanut 240/175 talossa, jossa
kokonaissähkönkulutus on 10 900 kWh/vuosi ja viimeisen vuoden ajalta on
lämpöpumpun käyttötuntimittari kivunnut lukemaan 1486 tuntia eli jos tuon
kertoo nimellisteholla 3,1 kWh/tunti niin 4607 kWh on lämmitys+lämmin vesi.
Kun lisätään puukiuas ja takka 1-2 kertaa viikossa niin aika samoihin taitaa
mennä. Toissa talvena (paukkupakkasia) ainakin kokonaiskulutus oli aika
samoissa, mutta ehkä silloin tuli lämmitettyä takkaa ahkerammin ja
taloussähkön käyttö ehkä vähäisempää.
Harri
>
> No - vertailun vuoksi LÄ V9 on puksuttanut 240/175 talossa, jossa
> kokonaissähkönkulutus on 10 900 kWh/vuosi ja viimeisen vuoden ajalta on
> lämpöpumpun käyttötuntimittari kivunnut lukemaan 1486 tuntia eli jos tuon
> kertoo nimellisteholla 3,1 kWh/tunti niin 4607 kWh on lämmitys+lämmin vesi.
> Kun lisätään puukiuas ja takka 1-2 kertaa viikossa niin aika samoihin taitaa
> mennä. Toissa talvena (paukkupakkasia) ainakin kokonaiskulutus oli aika
> samoissa, mutta ehkä silloin tuli lämmitettyä takkaa ahkerammin ja
> taloussähkön käyttö ehkä vähäisempää.
>
Tuosta arviosta (lämpöpumpun kulutus) unohtui, että käyttötunneista laskettu kulutus
ei ole kovin tarkka, esim. mun ekowellissa pelkkä päälläolo haukkaa 150W
(mitattu), eli 365 * 24 * 0.15kWh = 1314 kWh / vuosi.
Lepokulutuksen aiheuttavat etupäässä lämmityksen kiertovesipumpun ja
ohjelmoitavan logiikan kulutus.
LÄ V9:ssä tuo lepokulutus tuskin on ainakaan pienempi, koska voisi olettaa että
isommassa vehkeessä myös olisi isompi kiertopumppu.
Kompressorin käydessäkin näyttää ottoteho vaihtelevan yllättävän paljon
olosuhteista riippuen.
Jos siis haluat tarkkoja lämpöpumpun kulutuslukemia tarvitset oman
kWh-mittarin sille. Ekowellissa se on vakiovaruste.
Pete
Vanhemmissa (mäntä)kompressoreissa on myös kampikammion öljyn lämmitysvastus
päällä jatkuvasti
Pete