Tästä päästäänkin siihen, että eihän tommoisessa talossa tarvita mitään
varsinaista lämpöä tuottavaa lämmitysjärjestelmää, poistoilman lämmön
talteenotto pitäisi riittää. Ja hitaasti lämpöä luovuttava takka varmistaisi
kovimmatkin pakkaset.
Uskaltaako tälläiseen leikkiin ryhtyä - lähtökohtaisesti tällä ajatuksella
matalaenergiatalon pitäisi tulla jo rakennuskustannuksiltaankin halvemmaksi
kuin normaalitalo, koska lämmitysjärjestelmään ei tarvitse investoida ja
lisäeristys taas ei maksane yhtä paljon?
t.Mikko
Itselle on juuri rakenteilla matalaenergiatalo pitkästätavarasta:
- styroxia 210mm lattiassa
- villaa seinissä 250mm+runkoleijona 25mm
- ikkunat FIINI tuplaselektiivi U-arvo 1.0, tuplamallin lisäkustannus oli
vain n. 230 Eur
- ovet PIHLA U-arvo 0.68, ikkunallinen malli 0.69, muut valmistajat
lähespoikeuksetta puolet huonompi lämpöarvo, eli juuri alle 1.4
- yläpohjaan villaa 400mm
- sähkölattialämmitys laatta 140mm+älytermarit
Katsotaan aikanaan paljonko kilowatteja kuluu, mutta uskoisin pääseväni
välillä 12-16.000 kWh kokonaiskulutus. Tutustuin VTT:n julkaisuihin ja
tutkimustuloksiin puolisen vuotta, ennenkuin tämä aukeni, että 2000 Euron
lisäinvestoinnilla eristeisiin, ikkunoihin ja oviin voidaan säästää energiaa
jopa puolet normitaloon verrttuna. Tässä asia valaistui, kun näin VTT:n
raportin, missä todettiin tutkimuksien osoittaneen, että lisäeristäminen
kannattaa paremmin, kuin kalliisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna vrt.
maalämpö.
Miksi ?
Jos maalämpötaloa ei ole rakennettu matalaenergia periaatteella, niin
sähkönhinnan noustua, nousee vastaavasti euromäärätkin samassa suhteessa,
mutta matala energiatalossa KULUTUSKÄYRÄ LOIVENEE, MITÄ KALLIMPAA ON
ENERGIA. Tämän kun sisäistät, niin ymmärrät miksi matalaenergia, eikä
maalämpö, koska minäkin parhaimassa tapauksessa alitan maalämmön kulutus
Euromäärät vuodessa. Sen jo tiedän, että tulen alittamaan selvästi
kaukolämmön vuosikulutus Eurot, eli jos lisäksi olisi laitettu kalliit
LVI-investoinnoit, olisi se lisännyt talon kustannuksia tarpeettomaksi n.
12000 Eur.
Moni tämmösen talon omistaja on päässyt tuonne 12-15.000 kWh/a
kokonaiskulutus, joten samaa odotan minäkin.
Uskoisin kulutuksen olevan 60-70 kWh/m2, katsotaan, aika näyttää.
Marko
> Ainakin VTT:n mittausten mukaan hyvin tehdyn/suunnitellun
> matalaenergiatalon lämpöhukka on niin pieni, että lisälämmönlähteenä
> riittää vaikkapa tukankuivaaja.
Aika huono esimerkki tuo tukankuivaaja, kun pieninkin tukankuivaaja ympäri
vuoden tohottaessaan syö liki 10.000 kWh. Siis yritettäessä kuvata pienta
energialähdettä luodaan mielikuva olemattomasta energianlähteestä.
>No, kodinkoneista ja valaistuksesta tulee helposti sen verran
>lämpösäteilyä.
Tuo hukkalämpö lienee huomioitu myös VTT:n laskelmissa, joten se
hiustenkuivaaja tarvitaan niiden kodinkoneitten lisäksi.
> Tästä päästäänkin siihen, että eihän tommoisessa talossa tarvita mitään
> varsinaista lämpöä tuottavaa lämmitysjärjestelmää, poistoilman lämmön
> talteenotto pitäisi riittää. Ja hitaasti lämpöä luovuttava takka
> varmistaisi kovimmatkin pakkaset.
Edellä esittämäni kritiikki ei yritä tarkoittaa sitä, etteikö tuossa VTT:n
jutussa perääkin olisi, mutta itse...
> Uskaltaako tälläiseen leikkiin ryhtyä - lähtökohtaisesti tällä ajatuksella
> matalaenergiatalon pitäisi tulla jo rakennuskustannuksiltaankin
> halvemmaksi kuin normaalitalo, koska lämmitysjärjestelmään ei tarvitse
> investoida ja lisäeristys taas ei maksane yhtä paljon?
...en lähtisi tekemään itselleni taloa kokonaan ilman lämmitysjärjestelmää.
Minä valaisin latiiaan sen tukankuivaajan ihan pelkästään mukavuussyistä.
Suorasähköllä (2-tariffimittarilla) lattiata hitusen lämmittäisin.
Lattiakaapelointi ja siitä aiheutuva kustannus sähköpääkeskukseen on niin
pieni investointi ja sillä pystytään tuottamaan lämpöä justiinsa haluttu
määrä ja vieläpä mukavuuden kannalta keskeisimpään kohteeseen.
Pahoin pelkään, että sinällään täysin mahdollinen VTT-matalaenergiatalo,
jossa minimoitu lämmöntuotto makaa esim. ilmanvaihdon lämpöpumppujen varassa
olisi käyttömukavuudeltaan huono - saattaisi jopa johtaa suomalaisille
vieraaseen "kengät jalassa kotonakin" -kulttuuriin.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Samaa mieltä Raunon kanssa ja vaikka minullekkin sanottiin, että lattiaan
vain muutamia kymmeniä watteja tehoa/neliö, niin sähkärinä en tuota niellyt,
vaan laitoin 2-tariffimittauksella keskimäärin normaalit 115-120 W/m2 joka
paikaan, koska se ei kuluta juuri enempää energiaa, onhan toisessa päässä
termarit ja kaapelit keskimäärin 40-45mm pinnasta. Lisäksi "normaalilla
teholla" saa lattian huomattavasti nopeammin lämpöiseksi, jos on on ollut
jostain syystä lämmitys pienellä.
Nyt on tuhannen talaan kysymys, laittaako termariksi LÄMPÖNEN vai DEVIREG
550?
Marko
Unohda Devi 550. Meillä on tuommoisia talo täynnä ja harmia koko rahan
edestä. Kun mikään ei muut ne toimii mutta jos ulkona viileenee tai jos
vaikka lämmität takkaa, termostaatit ei huomioi sitä aina edes 24h
sisällä. 550 pitää vastuksia välillä päällä vaikka huonelämpötila 550
itsensäkin mukaan olisi 2 astetta yli asetetun.
Näitä on ollut helppo tutkailla Devin omalla softalla.
Sitten jos kelit viilenee nopeasti, menee ainakin 12h ennen kuin 550
alkaapidentää vastusten kytkeytymisaikaa. Näin toimi meillä yläkerrassa
missä käytetään ns. suoraa sähköä. Alakerran täysin varaava systeemi
toimiikin jo vähän paemmin.
Yö-päivä suhde on kyllä mallillaan. 3 vuoden jälkeenkin yösähköä on
mennyt 2/3.
550 on vielä pari muuta ärsyttävää piirrettä. Ne kytkevät silloin
tällöin virtaa lattiaan kesäaikanakin vaikka huonelämpötila olisi 5
astetta yli tavoitteen. Tavoiteen kääntäminen 15 asteeseenkaan ei takaa
etteikö lattiaa lämmitettäisi. 550 nimittäin reagoi lämpötilan
muutoksiin toisinaan yliampuvasti.
Jos sisällä on 28 astetta ja asetuksena 15. Kytket ilmalämpöpumpun
päälle (pumppu ei puhalla termariin päin). Ilman lämpötila tietysti
putoaa nopeasti vaikkapa 24 asteen tuntumaan. 550 päättelee, että
lämpötila tulee putoamaan edelleen ja kytkee ennakoivasti lattiaan
virrat.
Ai niin puolet termareista on jo vaihdettu takuuseen minkä seurauksena
menikin jonkin aikaa kun niiden näyttämän sai kalibroitua kohdalleen.
Tämä viittaa suuriin valmistustoleransseihin lämpöantureissa.
Käytännössä Devejä pitää ruuvata jatkuvasti jos aikoo pitää
huonelämpötilan vakiona.
Marko
Talvella talon lämpimänä pitäminen vaatii lähes kaikkien valojen
päälläpitämistä, mikä on öisin aika keljua. Eli kannattaa asentaa joku
valaisematon lämmityskin. Lämmityskaapelit on lisäksi pitempi-ikäisiä kuin
hehkulamput. Kukaanhan ei tietenkään käske käyttämään niitä lämmittimiä, jos
valoilla, telkkarilla, jääkaapilla ja takalla pärjää. Mutta kannattaa kyllä
miettiä vähän sen talon jälleenmyyntiäkin (vaikka siis itselle
rakentaisikin). Voi olla vaikea vakuuttaa keskiverto-ostajaa siitä, ettei
lämmitystä tarvitse.
Peté
Heh - heh ! ... siis nykyajan hömpötystä: "ajattelevaa talotekniikkaa"
kaikenlainen "ajattelu" ja tulevien tapahtumien "ennakointi" kannattaa
edelleenkin pitää tiukasti vain ns. omana hommana
ja jättää termostaattien ja säätökeskusten tehtäväksi pelkästään se
perinteinen ja yksinkertainen: siihen ne ehkä juuri ja juuri kykenevät
minä en jättäisi MITÄÄN jonkun termostaatin päättelykyvyn varaan
sillä sellaista (toimivaa) ihmettä ei ole kukaan vielä keksinyt ja
kehittänyt
Minulle helmikuussa valmistuvaan taloon on tulossa Devi550 säätimet, varaava
lattialämmitys, tarkoitus käyttää 2tariffilla (yö/päivä).
Väyläohjaus luonnollisesti mukana.
>
> Unohda Devi 550. Meillä on tuommoisia talo täynnä ja harmia koko rahan
> edestä. Kun mikään ei muut ne toimii mutta jos ulkona viileenee tai jos
> vaikka lämmität takkaa, termostaatit ei huomioi sitä aina edes 24h
> sisällä. 550 pitää vastuksia välillä päällä vaikka huonelämpötila 550
> itsensäkin mukaan olisi 2 astetta yli asetetun.
Takka on tulossa itsellekin apulämmittimeksi.
Eikö kuitenkin varaavan lattialämmityksen kanssa lattialämmitykset ole
jokatapauksessa pienellä = yöllä lämmitetään?
> Näitä on ollut helppo tutkailla Devin omalla softalla.
> Sitten jos kelit viilenee nopeasti, menee ainakin 12h ennen kuin 550
> alkaapidentää vastusten kytkeytymisaikaa. Näin toimi meillä yläkerrassa
> missä käytetään ns. suoraa sähköä. Alakerran täysin varaava systeemi
> toimiikin jo vähän paemmin.
> Yö-päivä suhde on kyllä mallillaan. 3 vuoden jälkeenkin yösähköä on
> mennyt 2/3.
Itselleni tulossa nimenomaan alakertaan varaavaan tsydeemiin Devit,
yläkertaan normaalit termarit huonesäätimillä.
Toivottavasti Devut toimivat sillä eivät ole ilmaisimmasta päästä :-)
>
> 550 on vielä pari muuta ärsyttävää piirrettä. Ne kytkevät silloin
> tällöin virtaa lattiaan kesäaikanakin vaikka huonelämpötila olisi 5
> astetta yli tavoitteen. Tavoiteen kääntäminen 15 asteeseenkaan ei takaa
> etteikö lattiaa lämmitettäisi. 550 nimittäin reagoi lämpötilan
> muutoksiin toisinaan yliampuvasti.
> Jos sisällä on 28 astetta ja asetuksena 15. Kytket ilmalämpöpumpun
> päälle (pumppu ei puhalla termariin päin). Ilman lämpötila tietysti
> putoaa nopeasti vaikkapa 24 asteen tuntumaan. 550 päättelee, että
> lämpötila tulee putoamaan edelleen ja kytkee ennakoivasti lattiaan
> virrat.
Devin sivuilla on ainakin maininta:
Huoneen tuulettaminen ei aiheuta huolta, voit unohtaa termostaatin, se ei
reagoi äkkinäisiin lämpötilan muutoksiin, koska se on väliaikainen ilmiö.
Tuoko ei sitten kuitenkaan toimi?
>
> Ai niin puolet termareista on jo vaihdettu takuuseen minkä seurauksena
> menikin jonkin aikaa kun niiden näyttämän sai kalibroitua kohdalleen.
> Tämä viittaa suuriin valmistustoleransseihin lämpöantureissa.
Tutullani ollut Devit nyt 1 vuoden verran (10kpl), ja yhtään viallista ei
ole vielä ilmennyt. (tuuriako?)
>
> Käytännössä Devejä pitää ruuvata jatkuvasti jos aikoo pitää
> huonelämpötilan vakiona.
>
> Marko
Mielenkiinnolla kuulisin muidenkin kommentteja DEVI550 säätimistä sekä
niiden toimivuudesta(toimimattomuudesta)
- Mika -
Puuttumatta asiaan sen kummemmin. Olen tuossa seuraillut
kaukolämpöpaketin lämmönsyöttöä rakenteilla taloomme pitkin syksyä. Se
on ollut tuollaista 1-2kw, eli sen hiustenkuivaajan verran.
Investeinko turhaan 15000 eur kaukolämpöön ja lattialämmitykseen kun
olisin pärjännyt hiustenkuivaajalla, nimim tietämätön ;)
Tuleeko siitä kalliimmasta energiasta sitten enemmän lämpötehoa /
kWh, vai mihin tämä loiveneminen perustuu. Luulisi sähkön
kokonaishinnan nousun siirtyvän suoraan sähkölaskuun.
> maalämpö, koska minäkin parhaimassa tapauksessa alitan maalämmön kulutus
> Euromäärät vuodessa. Sen jo tiedän, että tulen alittamaan selvästi
> kaukolämmön vuosikulutus Eurot, eli jos lisäksi olisi laitettu kalliit
> LVI-investoinnoit, olisi se lisännyt talon kustannuksia tarpeettomaksi n.
> 12000 Eur.
>
> Moni tämmösen talon omistaja on päässyt tuonne 12-15.000 kWh/a
> kokonaiskulutus, joten samaa odotan minäkin.
>
> Uskoisin kulutuksen olevan 60-70 kWh/m2, katsotaan, aika näyttää.
>
Onko nää neliöt kerrosalaa, vai mitä?
Itsellä myös kulutus laskennallisesti samassa haarukassa, mutta
lämpöpumppu lämmönlähteenä, kun arvioitu kokonaiskulutus luokkaa
26000kWh. pienemmässä kohteessa "ilmaisenergioiden" osuus on
tietenkin suurempi, ja lämmitysinvestoinnit siten myös vähemmän
kannattavia.
Lämpöpumppu kuluttaa käydessään sen hiustenkuivaajan verran, mutta
se ei aivan huippupakkasille riitä.
Jarno
Siis alle 2000 W.
VTT:n mukaan matalaenergiatalon lämmittämiseen tarvittava lämmitysteho on
talvipakkasilla noin 2000W. Tämä on siis korkein tarve vuodessa.
Vuosikulutus "parhaassa" matalaenergiatalossa on alle 5000 kWh energiaa
lämmitykseen. Kyseessä siis harkkotalo. Puurakenteisessa lämmönkulutus
kuulemma 10-20% suurempi, mutta sekin jää joka tapauksessa selkeästi alle 10
000 kWh/a (noin 6000 kWh/a).
Tutkimus johon viittaan:
http://www.kevytsoraharkko.fi/files/files/Pientalon%20energiankulutus%20lyhennelm%C3%A4-120905.doc
Eihän siinä niin sanottu, vaan että keskimääräinen lämmitysteho
talvikuukausina on alle 2000 W. Tämä tarkoittaa kuitenkin selvästi
enemmän huipputehoa, koska talvikuukausien lämpötilat vaihtelevat
paljon. Jos esimerkiksi kuukauden keskilämpötila on -5C, kuluu
lämmitykseen -25C lämpötilassa suunnilleen kaksinkertainen teho.
Kyllä se lämmitysjärjestelmä tarvitaan.
-- T.
Matalaenergiatalo ja englantilainen asenne lienee halvin yhdistelmä. Eihän
tässä edes tee jäädy, ihan hyvähän tässä...
Tutulla oli n. 10 astetta lämmintä talviaamuina ja vuokraisäntä katsoi kuin
hullua kun hän kehtasi vaatia lisää lämpöä pattereihin.
Tino
Lainaus: "Matalaenergiatalon vaatima keskimääräinen lämmitysteho on
talvikuukausinakin alle 2000 W".
Hyvin on viitteet luettu :-)
Harkkotalojen mainostetuista eduista puuttuisin kahteen:
ääneneristävyys ja ilmanpitävyys. Olen sivusta seurannut, kun
sokkeleita/kellarin seiniä ei "näppylälevyn" alta slammata, ja
tyypillisesti sisäpinnatkin jäänevät slammaamatta lattiavalujen ja
alaslaskettujen kattojen kohdilta. Pahimmassa tapauksessa ikkunasmyygit
tehdään pellittämällä, jolloin harkkopinta on sieltäkin auki.
Tälläisellä huolimattomalla rakentamisella menetetään varmasti osa
mahdollisista eduista: tuuli, äänet ja radonkin kulkevat helpommin
seinän läpi.
Itse tehtynä tai tiukalla valvonnalla nämäkin kohdat saa kuntoon,
mutta maksaa hieman enemmän kuin se halvin (=hälläväliä)
rakentamistapa.
Jarno
Olen erinomaisen tyytyväinen että sähkärini neuvoi laittamaan Enston
perustermarit (a´50 e) vaikka haihattelin Devien perään.
Enstoja joutuu säätämään muutaman kerran talvessa kelien (=vaimon) mukaan
mutta sama probleemi näyttää sitten olevan Deveissäkin.
-Mika
> Olen erinomaisen tyytyväinen että sähkärini neuvoi laittamaan Enston
> perustermarit (a´50 e) vaikka haihattelin Devien perään.
> Enstoja joutuu säätämään muutaman kerran talvessa kelien (=vaimon) mukaan
> mutta sama probleemi näyttää sitten olevan Deveissäkin.
Minä vaan komennan laittamaan villasukat, halvempaa kuin termostaatin
säätäminen, paitsi jos sitä säätää pienemmälle.
--
AH
> Investeinko turhaan 15000 eur kaukolämpöön ja lattialämmitykseen kun
> olisin pärjännyt hiustenkuivaajalla, nimim tietämätön ;)
Investoit. Lisäksi sinulta jää hyvä liikuntamahdollisuus pois (sen
tukankuivaajan siirtely huoneesta toiseen päivin öin).
Petteri
> Minä vaan komennan laittamaan villasukat
Kaikissa perheissä ei vaan käskytyssuhteet ole samalla tavalla kunnossa
kuin teillä.
Petteri
Kyllä jos kytket 550 pelkästään lattia-anturille. Jos huoneanturi on
mukana se vetää lattian kylmäksi kuten pitääkin jos siis takka nostaa
lämpöä yli tavaoitearvon. 550 vain ei tajua tätä tarpeeksi nopsaan vaan
ajaa pitkään lämpöä lattiaan vaikka ollaan jo useita asteita yli
tavoitteen. Sama tietysti toisin päin kun keli nopeasti kylmenee.
> > 550 on vielä pari muuta ärsyttävää piirrettä. Ne kytkevät silloin
> > tällöin virtaa lattiaan kesäaikanakin vaikka huonelämpötila olisi 5
> > astetta yli tavoitteen. Tavoiteen kääntäminen 15 asteeseenkaan ei
> > takaa etteikö lattiaa lämmitettäisi. 550 nimittäin reagoi lämpötilan
> > muutoksiin toisinaan yliampuvasti.
> > Jos sisällä on 28 astetta ja asetuksena 15. Kytket ilmalämpöpumpun
> > päälle (pumppu ei puhalla termariin päin). Ilman lämpötila tietysti
> > putoaa nopeasti vaikkapa 24 asteen tuntumaan. 550 päättelee, että
> > lämpötila tulee putoamaan edelleen ja kytkee ennakoivasti lattiaan
> > virrat.
>
> Devin sivuilla on ainakin maininta:
> Huoneen tuulettaminen ei aiheuta huolta, voit unohtaa termostaatin,
> se ei reagoi äkkinäisiin lämpötilan muutoksiin, koska se on
> väliaikainen ilmiö. Tuoko ei sitten kuitenkaan toimi?
Jep ei se reagoi tuulettamiseen. Miksi muuten pitää tuulettaa taloa
missä on ilmanvaihto kunnossa ?
> > Ai niin puolet termareista on jo vaihdettu takuuseen minkä
> > seurauksena menikin jonkin aikaa kun niiden näyttämän sai
> > kalibroitua kohdalleen. Tämä viittaa suuriin
> > valmistustoleransseihin lämpöantureissa.
>
> Tutullani ollut Devit nyt 1 vuoden verran (10kpl), ja yhtään
> viallista ei ole vielä ilmennyt. (tuuriako?)
No meillä se vaihtosyy oli 550 softan kaatuilu. Ne eivät hyväksyneet
lattia - huone+lattia anturoinnin vaihtoa vaan kaatuivat hetken
kuluttua ja palautuivat pelkälle lattialle. Tämä SW bugi on varmaan
nykyisiin korjattu.
> >
> > Käytännössä Devejä pitää ruuvata jatkuvasti jos aikoo pitää
> > huonelämpötilan vakiona.
> Mielenkiinnolla kuulisin muidenkin kommentteja DEVI550 säätimistä sekä
> niiden toimivuudesta(toimimattomuudesta)
Tuttavapiirissä on samoja havaintoja kuin itsellä.
Jossain vaiheessa kypsyn tarpeeksi ja rakennan itse keskitetyn lämmön
ohjauksen. Onneksi tein Devi-verkon kaapeloinnin puhelinkaapelilla
(5-napainen) joten saan sillä kytkettyä lattia- ja ilma-anturin
jokaisesta deviltä vapautuvasta rasiasta.
Marko
... ja sulla ON ... matalaenergiatalo ?
siis sellane, jossa kuluu "normaalisti" elellenkin
vain noin puolet (½) siitä energiasta mitä ne muut tuhlaavat
(ne muut, joilla kuluu noin 20 000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa)
no otetaanpa asiasta konkreettinen käytännön esimerkki:
KUN sulla on asunnossasi sisällä se "oikea" viihtyisyyslämpötila
eli viihtyisän lämmintä, mukavaa, ei villasukkia jaloissa, etkä palele,
niin sun energialaskusi on (10 000 kWh/a vuosikulutuksella) noin
1000 egee (suora sähvö - ja kallis! ... ehkä Vortumin sähkömyllystä)
sitten
kun tiputat sisälämpötilaa yhdenkin asteen, niin koko viihtyisyys
on mennyttä kalua ... sua palelee ja villasukkia ja -paitaa etsitään
(... "huurteiseen" et uskalla edes koskea, sillä silloin sisäinen horkka
vaan pahenee)
sun energialaskusi alenee (- jos nyt oikein valehdellaan - ) 5 % eli
noin 50 egee/vuosi ... joka tekee noin 1 egee / viikko
ja vajaa yksi mummonmarkka / vuorokausi
eli
säästät siis yhden ainoan vaivaisen markan vuorokaudessa
ja PALELET ... jatkuvasti - ja niin p:rrkeleesti
... ja koko jumalan vuoden ... kaikki 365 vuorokautta läpeensä
KANNATTAAKO ? ... sun todellakin tolla lailla elää kituuttaa
( mitä sun vaimosikin sanoo? )
sun vuosisäästösi verran fyffeä mä tungen pelkästään keskustan
parkkimittareihinkin ... jo yhdessä viikossa ... ENKÄ PALELE
... päivääkään
joillakin eivät kaikki "arvot" ole ehkä ihan kohdallaan:
"markalla vuorokaudessa jatkuva, ympärivuotinen vitutus"
Ovella on nykyään ruvennu olemaan mielipiteet kohdillaan (tietysti pikku
provokaation takaa). Allekirjoitan kyllä tämän ajattelutavan täysin.
Monethan käy suihkussakin niin, että puolet samppoosta jää päähän kun
'kuumaa vettä kuluu liikaa!' Kyllä se on pääasia, että itse viihtyy, ja
maksaa siitä sitten sen muutaman kymmenen egee vuodessa enemmän. Elämä on
sillai paljon mukavampaa. Kokeilkaa vaikka...
-Juha
Aivan... Koko sekoilu kuulostaa noin 100 kertaa vaikeammalta kuin lämpötilan
säätely normaalein keinoin.
> Talvella talon lämpimänä pitäminen vaatii lähes kaikkien valojen
> päälläpitämistä, mikä on öisin aika keljua. Eli kannattaa asentaa joku
> valaisematon lämmityskin. Lämmityskaapelit on lisäksi pitempi-ikäisiä kuin
> hehkulamput. Kukaanhan ei tietenkään käske käyttämään niitä lämmittimiä, jos
> valoilla, telkkarilla, jääkaapilla ja takalla pärjää. Mutta kannattaa kyllä
> miettiä vähän sen talon jälleenmyyntiäkin (vaikka siis itselle
> rakentaisikin). Voi olla vaikea vakuuttaa keskiverto-ostajaa siitä, ettei
> lämmitystä tarvitse.
>
> Peté
Kokemuksella tollasen huoneistoalaltaan 155 m2 minienergiatalon
suorasähkölämmitys vie vuositasolla "normaalikäytöllä" pelkkää
lämmitysenergiaa n. 3000-3200 kwh ilman mitään tulisijoja ja
keskellä Suomea. Talo on kaksikerroksinen ja seinissä on 40 cm,
katossa 50-60cm ja rossipohjalattiassa 50cm selluvillaa. Talossa
ikkunoiden k-arvo on luokkaa 0.5 ja ulko-ovet on standardi kamaa k-
0.7, 2kpl . Ilmanvaihto koneellinen pyörivällä lämmonsiirrolla
hyötysuhde 75 %
Lämmitys toimii kahdella ilmanvaihto patterilla, yksi alakertaan 1800
w ja toinen yläkertaan 900 W + pesuhuoneen lattialämmitys 350 w +
ilmanvaihtokoneen esilämmitin 900 w yhteensä siis 3950 w. Hyvin on
kovillakin pakkasilla ( -37 kovin mitattu ) huonelämpötila pysynyt
+21 c
Kannattaa siis rakentaa myös lämmitysjärjestelmä koska se ei
ilmanvaihtopattereilla toteutettuna maksa kuin luokkaa 500-700 €.
Veikkaan että noilla kulutuslukemilla tämänkin talon myyntiarvo
kasvaa kaksnumeroisilla prosenteilla, kun aletaan vaatiin
energiatehokkuustodistuksia lähivuosina.
T. Juha K
Eikö pitkäaikainen ryhmän kirjoittelija, ove-la, ole vielä tajunnut että
rakentamisessa ja asumisessa on tärkeintä SÄÄSTÄMINEN! siis SÄÄSTÄMINEN!
Ei ole mitään merkitystä mitään muulla. Kunhan SÄÄSTETÄÄN niin maan
perusteellisesti!
--
Tommi Jauhiainen - "Vuoden asiakirjoittaja!": Suuri nettitutkimus 2004
--
Ville
Mielenkiinnolla seuraamme Joka Kodin Asuntomarkkinoiden seurantakohdetta,
jossa käytössä mm. seuraavat argumentit:
-Talossa on 140 asuinneliötä ja se lämpiää samalla energiamäärällä kuin
hiustenkuivaaja?
-Erillistä lämmitysjärjestelmää ei tarvita lainkaan?
-Varalämmönlähdettä ei tarvita?
-Rakennuskustannukset ovat käytännössä samat kuin perinteisessä talossa,
mutta energiankulutus kolmannes?
Kyllä, aivan totta se on!
Joka Kodin Asuntomarkkinat seuraa syksyllä 2005, kuinka tällainen
matalaenergiatalo rakennetaan Kuopioon.
http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/Enrgthk-koti/00-kaikki.html
t.Mikko
> Lämmitys toimii kahdella ilmanvaihto patterilla, yksi alakertaan 1800
> w ja toinen yläkertaan 900 W + pesuhuoneen lattialämmitys 350 w +
> ilmanvaihtokoneen esilämmitin 900 w yhteensä siis 3950 w. Hyvin on
Millainen on "ilmanvaihto patteri"? Miten lämpö jaetaan huoneisiin,
ilmanvaihdon kauttako? Jos niin, niin miten ne huoneet, joissa on
ilmanvaihdon poisto?
Petteri
Sullon varmaan hyvät suhteet johonkin selluvillatoimittajaan? Tai
-valmistajaan?
> ikkunoiden k-arvo on luokkaa 0.5
Mitkä ikkunat (minkä valmistajan)? Muistelisin, että
standardi-ikkunat-k-arvot ovat luokkaa 1.0
Petteri
Ikkunat 3k tuplaselektiiveillä, kryptonilla ja btu välilistoilla,
suoraan runkoon lasitettuna (ei karmihäviöitä) k-arvoltaan koko
ikkuna 0.5
Suhteet on kunnossa :-)
T. Juha K
> Ikkunat 3k tuplaselektiiveillä, kryptonilla ja btu välilistoilla,
> suoraan runkoon lasitettuna (ei karmihäviöitä) k-arvoltaan koko
> ikkuna 0.5
Onko kuitenkin avattava ikkuna? Tuuletus (sähkökatkokset) / yläkerran
hätäpoistuminen?
Petteri
Tuuletus toimii tietenkin ilmmanvaihdon ja lto:n kautta ja tarvittaessa
voi alakerran ja yläkerran oven aukaista yhtäaikaa niin vaihtuu ilma
alle aikayksikön.
T. Juha K