Maalämpöpumppujen hinnat laskeneet
Pekka
Kyselin maalämpöpumppujen hintoja 3 vuotta sitten, kun aloin suunnitella
OKT:n rakentamista. Nyt olen päässyt siihen vaiheeseen, että
lämmitysjärjestelmä pitää hankkia ja kyselin uudelleen maalämpöpumppujen
hintoja. Huomasin, että ainakin muutamien ruotsalaisten pumppujen hinta
on laskenut selvästi.
Onko muilla samanlaisia havaintoja?
Johtuukohan tämä siitä että suomalaiset rakentajat ovat alkaneet hakea
niitä ruåtsin puolelta?
t: Pekka
Rauno Kangas
viestissä:o6NRd.1101$Cy....@reader1.news.jippii.net...
> Johtuukohan tämä siitä että suomalaiset rakentajat ovat alkaneet hakea
> niitä ruåtsin puolelta?
Varmaksi on paha sanua, kun ei ole itse ollut päättämässä hinnanlaskusta,
mutta yleensä tuo ilmiö liittyy uude teknologia arkipäiväistymiseen.
Maalämpöpumput oli takavuosina jollain tapaa uutta ja/tai muutoin vaan in.
Nyttemmin kysyntä on hieman tasaantunut ja valmistajia on tullut lisää...
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Jukka-Göran von Fittenborg
"Pekka"
> Johtuukohan tämä siitä että suomalaiset rakentajat ovat alkaneet hakea
> niitä ruåtsin puolelta?
>
> t: Pekka
johtuu
Jari Koskinen
> laskenut selvästi.
>
Älä sitten osta sellaista alimitoitettua ruotsalaista maalämpöpumppua, jossa
lämpöä ei saa riittävästi. Täällä meidän kylällä on viidessä talossa samassa
ympyrässä kotimainen täystehoinen maalämpöpumppu (sellainen kallis kai?),
jotka ovat toimineet hienosti. Lämmintä vettä riittää myös vaikka kuinka
kylpisi.
Sitten täällä on pari tuollaista halpaa ruotsalaismallista pumppua, jotka
oli paljon halvempia. Myyjä kun ei myydessään selittänyt kunnolla asiaa
tietämtöömille, mitä tuo osateho meinaa. Nyt sen vasta noiden pumppujen
ostajat ymmärtävät. Osa perheestä saunoo ensin ja sitten kun taas saadaan
lämmitä vettä, niin sitten saunoo toinen puoli perheestä. No näinhän se
voisi mennä muutenkin, mutta tuona odotusaikana kiuas kuluttaa sähkö ja
samalla se maalämpöpumpun varaajassa oleva vastus kuluttaa sähköä. Ja eipä
pääse sellaisen pumpun omistajat yhtä pieneen sähkönkulutkseen kuin muut.
Maksaahan se viiattikin vähemmän kuin verrari, mutta...
Kannattaa katsoa myös noissa sitä kokonaisuutta. Toisessa voi olla isompi
varajaaja, toinen vähättelee sen kokoa ja saa sillä halvemman ratkaisun.
Toinen mitoittaa pumpun osateholle, lämmittää lopun vastuksella ja laittaa
maahan 200 m putkea, kun toinen mitoittaa pumpun täysteholle ja laittaa
putkea 400 m. Itselleni yritettiin myös kaupitella tuollaista osatehoista,
pienellä varaajalla ja lyhylellä maapiirillä olevaa järjestelmää halvalla.
Onneksi minulla oli käytettävissä asiantuntijoita, joiden tietämys
osoittautui oikeaksi.
JKo
Matti
tarjontaa kuin takavuosina,8 vuotta sitten 2 firmaa kymmenestä vaivautui
edes tekemään tarjousta ko koneesta,ei se hyvä niinkään ollut.
Petteri Soikkonen
news:POXRd.46$055...@read3.inet.fi...
> Älä sitten osta sellaista alimitoitettua ruotsalaista maalämpöpumppua,
jossa
> lämpöä ei saa riittävästi. Täällä meidän kylällä on viidessä talossa
samassa
> ympyrässä kotimainen täystehoinen maalämpöpumppu (sellainen kallis kai?),
> jotka ovat toimineet hienosti. Lämmintä vettä riittää myös vaikka kuinka
> kylpisi.
Tarkoittanet Lämpöässää. Jos muistan oikein, siinä on 340litran lämpimän
käyttöveden varaaja. Cereksessä, jos muistini ei petä, on 500litran lämpimän
käyttöveden varaaja.
Mihin tarvitaan tuollaisia määriä 65 asteista vettä? Eikös se ollut 65
astetta mihin lämmin käyttövesi pitää nostaa, jos sitä varaajassa
säilytetään.
Maalämpöpumpulla ei kannattaisi nostaa vettä kovin korkeaan lämpötilaan,
hyötysuhde huononee ja lämpöpumppu alkaa lähestyä hyötysuhteeltaan
sähkövastuslämmitintä. Siinä vaiheessa voi ihmetellä, mihin sitä
kompressoria ja lämpökaivoa oikein tarvitaankaan.
Ei ne ruotsalaiset täysin hakoteillä ole ajatuksessaan, että pumpulla
tuotetaan vain lämmityksen vaatima vesi.
Petteri
Jari Koskinen
> käyttöveden varaaja. Cereksessä, jos muistini ei petä, on 500litran
> lämpimän
Tarkoitimpa hyvinkin. Mulla on 700 litran varaaja, eikä ole yhtään liian
pieni 5 hengelle.
> Mihin tarvitaan tuollaisia määriä 65 asteista vettä? Eikös se ollut 65
> astetta mihin lämmin käyttövesi pitää nostaa, jos sitä varaajassa
> säilytetään.
>
Missä tuollainen ohje on? Kyllä tuo 55 riittää. 65 on parempi, niin varmasti
riittää. Tiesitkö, että normaali lämmin suihku kuluttaa n. 20 kW tehoa.
Kyllä siinä varaajan lämpötila laskee aika äkkiä vaikka olisi 700 litran
varaaja. Ja naapurin 300 l varaajalla käy kolme ihmistä suihkussa, sitten
pitää pitää jo jonkin aikaa taukoa, että ruotsalainen pumppu vääntää
vastuksen kanssa lisää lämpöä.
> Maalämpöpumpulla ei kannattaisi nostaa vettä kovin korkeaan lämpötilaan,
> hyötysuhde huononee ja lämpöpumppu alkaa lähestyä hyötysuhteeltaan
Luossa Lämpöässässä varaajan yläosaan tuotetaan korkeampi lämpötila ns.
tulistuskierrolla. Tuo yläosa (200 l) vain lämpenee tuohon korkeampaan ja
suurin osa (500 l) varaajasta lämpenee mulla vain 50 asteeseen. Tuo ylä ja
alaosa ovat erotettu tuossa varaajassa sellaisella laipalla, jossa on reikä
keskellä. Näin saadaan tuon ylä ja alaosan lämpötilat pidettyä sopivan
verran erillään. Eli pääasiassa pelataan tuon alaosan (matalamman)
lämpötilan mukaan ja tuon yläosan korkeampi lämpö saadaan vähän niin kuin
"hukka lämpönä". En tiedä menikö tuo selitys ihan tieteellisesti oikein?
En nyt tiedä, millä tuon hyötysuhteen todistaisin, mutta luotan puoluettoman
tutkimuslaitoksen tuloksiin. Sähkömittarin mukaan kulutus on aika
kohtuullinen 15 000 kWh ja 230 m2 lämmitettävää ja viisi henkeä.
JKo
Sepe
> Tuossa Lämpöässässä varaajan yläosaan tuotetaan korkeampi lämpötila ns.
> tulistuskierrolla. Tuo yläosa (200 l) vain lämpenee tuohon korkeampaan ja
> suurin osa (500 l) varaajasta lämpenee mulla vain 50 asteeseen. Tuo ylä ja
> alaosa ovat erotettu tuossa varaajassa sellaisella laipalla, jossa on reikä
> keskellä. Näin saadaan tuon ylä ja alaosan lämpötilat pidettyä sopivan
> verran erillään. Eli pääasiassa pelataan tuon alaosan (matalamman)
> lämpötilan mukaan ja tuon yläosan korkeampi lämpö saadaan vähän niin kuin
> "hukka lämpönä". En tiedä menikö tuo selitys ihan tieteellisesti oikein?
Jari,
Onko sulla Akvatermin 700 l varaaja?
Mikä lämpöpumppu sulla on käytössä? Nallekarhu(ko)?
Sepe
Petteri Soikkonen
> > Mihin tarvitaan tuollaisia määriä 65 asteista vettä? Eikös se ollut 65
> > astetta mihin lämmin käyttövesi pitää nostaa, jos sitä varaajassa
> > säilytetään.
> >
>
> Missä tuollainen ohje on? Kyllä tuo 55 riittää. 65 on parempi, niin
varmasti
Tuo 65 on jäänyt jostain mieleeni. 55 ei riitä. Katso
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1998/3_1998/kiinteistojen_kayttoveden_laatuun_vaikuttaa_talousveden_alkupera/
(tinyurl: http://tinyurl.com/6hel9):
"Lämminvesijärjestelmissä legionellan esiintyminen voitiin yhdistää veden
alhaiseen lämpötilaan. Sitä ei löydetty vesistä, joiden lämpötila oli yli 55
°C "
" Torjunnan jälkeen lämpötila laskettiin 55 °C:een, silloin legionella
palasi lämminvesijärjestelmiin muutamassa kuukaudessa "
> riittää. Tiesitkö, että normaali lämmin suihku kuluttaa n. 20 kW tehoa.
> Kyllä siinä varaajan lämpötila laskee aika äkkiä vaikka olisi 700 litran
> varaaja. Ja naapurin 300 l varaajalla käy kolme ihmistä suihkussa, sitten
> pitää pitää jo jonkin aikaa taukoa, että ruotsalainen pumppu vääntää
> vastuksen kanssa lisää lämpöä.
Onkohan naapurilla lämmitysveden vai käyttöveden varaaja? Kyllähän 300l
kuumaa käyttövettä pitäisi riittää isommallekin porukalle suihkukäytössä.
Joku poreallas on eri juttu.
> Luossa Lämpöässässä varaajan yläosaan tuotetaan korkeampi lämpötila ns.
> tulistuskierrolla. Tuo yläosa (200 l) vain lämpenee tuohon korkeampaan ja
> suurin osa (500 l) varaajasta lämpenee mulla vain 50 asteeseen. Tuo ylä ja
50 asteessa legionella viihtyy hyvin.
> alaosa ovat erotettu tuossa varaajassa sellaisella laipalla, jossa on
reikä
> keskellä. Näin saadaan tuon ylä ja alaosan lämpötilat pidettyä sopivan
> verran erillään. Eli pääasiassa pelataan tuon alaosan (matalamman)
> lämpötilan mukaan ja tuon yläosan korkeampi lämpö saadaan vähän niin kuin
> "hukka lämpönä". En tiedä menikö tuo selitys ihan tieteellisesti oikein?
Samalla periaatteella toimii Ekowell, sillä erolla, että säiliöissä on
lämmitysvesi. Käyttövesi tulee kierukan kautta.
Joku voisi kysyä lämpössältä, onko heidän pumppunsa legionellapesä. Luulisi
heillä olevan selitys, miten bakteeri ei elä 50 asteessa. Selitys saattaisi
olla se, että lämmin käyttövesi otetaan varaajan yläosasta, jossa on
kuumempaa (tosin pitäisi olla _yli_ 55 astetta). Bakteeri elelee mukavasti
varaajan alaosassa, mutta kuolee kuumemmassa yläosassa matkallaan suihkuun.
Tietysti voi olla rambo-legionella-lajia, joka kestää sen hetken, minkä
viettää kuumemmassa yläosassa.
Petteri
Matti
> alhaiseen lämpötilaan. Sitä ei löydetty vesistä, joiden lämpötila oli yli
55
> °C "
> " Torjunnan jälkeen lämpötila laskettiin 55 °C:een, silloin legionella
> palasi lämminvesijärjestelmiin muutamassa kuukaudessa "
Lämminvesivaraajia on kahta tyyppiä,toinen on sellainen missä koko varaajan
vesimäärä on lämmitettävää käyttövettä ja toinen tyyppi sellainen että
varaajassa on lämmönvaihtokierukka jonka vesi vaihtuu välittömästi kun hana
avataan.Legionellavaara on ilmeisesti olemassa varaajissa joissa ei ole
lämmönvaihdinta vaan veden vaihtuminen kestää pitempään.Ajattelin sillä kun
lämminvesiputkissakaan ei ole legionellavaaraa ja lämmönvaihtimet on muutama
metri samaa putkea ja sen sisältämä vesimäärä litran-pari
Jari Koskinen
> Joku voisi kysyä lämpössältä, onko heidän pumppunsa legionellapesä.
> Luulisi
> heillä olevan selitys, miten bakteeri ei elä 50 asteessa. Selitys
> saattaisi
> olla se, että lämmin käyttövesi otetaan varaajan yläosasta, jossa on
> kuumempaa (tosin pitäisi olla _yli_ 55 astetta). Bakteeri elelee mukavasti
Eihän tuo varaaja ole koko ajan 50 asteessa. Lämpötilahan nousee siitä aina
lämpöpumpun käydessä. Tuo 50 astetta on oletuksena oikeastaan minimi.
Lämpöässässä se varaajan alaosan lämpötila on 50...55 (oletusarvo, mutta
samalla ei myöskään korkeampi!).
Kun lämpötila nousee käyntikertojen yhteydessä, sen bakteerin pitäisi kuolla
aina aika ajoittain. Minulla tuon yläosan lämpötila nousee talvella reilusti
yli 60 asteen. Täytysi seurata oikeastaan, miten korkeaksi se tuleekaan.
Olen myös laittanut kuumanveden säätimestä päälle bakteerien tapon, joka
nostaa kuuman kiertoveden lämpötilaa ajoittain 55:stä (minulla normaalisti)
60 asteeseen. Tämän pitäisi tappaa tuosta kuuman veden kierrosta nuo
bakteerit.
JKo
Jari Koskinen
>> Joku voisi kysyä lämpössältä, onko heidän pumppunsa legionellapesä.
>> Luulisi
>> heillä olevan selitys, miten bakteeri ei elä 50 asteessa. Selitys
>> saattaisi
>> olla se, että lämmin käyttövesi otetaan varaajan yläosasta, jossa on
>> kuumempaa (tosin pitäisi olla _yli_ 55 astetta). Bakteeri elelee
>> mukavasti
>
Höh, meinasin itsekkin mennä jo vipuun. Eihän tuossa lämpöässän varaajassa
lämmin käyttövesi kosketakkaan tuota seisovaa 50 asteista vettä, eikä se
edes seiso siinä kuin ihan pieneltä tilavuudelta. Paitsi, jos on kuuman
käyttöveden kierto, niin se ei seiso siinä lämmössä koskaan.
Kuuma vesihän tulee kahden kierukan kautta kylmästä vedestä (jos ei
kiertoa), ekassa kierukassa se nousee melkein viidenkympin korville ja tokan
jälkeen se on melkein sen varaajan yläosan lämpöinen, jonka pitäisi olla yli
55 astetta, jos meinaa saada kuuman sekotusventtiilin jälkeen tuon 55
asteisen kuuman veden, niin kuin pitäisikin.
Ei tuossa ole silloin mitään kohtaa, jossa bakteeri muhisi. Jos on kuuman
veden kierto, niin siinä kierrossa veden lämpö on 55 astetta. Käytännössä
mulla ainakin tuon kierron jälkeen se laskee jonkin verran, mutta sitten se
taas lämpenee 55 asteiseksi tuon kolmitieventtiilin jälkeen uudella
kierrolla. Sitten mulla oli lisäksi ajastettuna tuon kierron lämpötilan
nosto 60 asteiseksi muutaman kerran viikossa.
JKo
Petteri Soikkonen
> Kuuma vesihän tulee kahden kierukan kautta kylmästä vedestä (jos ei
> kiertoa), ekassa kierukassa se nousee melkein viidenkympin korville ja
tokan
> jälkeen se on melkein sen varaajan yläosan lämpöinen, jonka pitäisi olla
yli
> 55 astetta, jos meinaa saada kuuman sekotusventtiilin jälkeen tuon 55
> asteisen kuuman veden, niin kuin pitäisikin.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että Lämpöässässä (v-mallit)
lämmitettäisiin lämmintä käyttövettä ja lämmitysvesi tulisi sivutuotteena,
mutta asia onkin sitten päinvastoin ja periaatteeltaan samanlainen kuin
ekowellissä.
Jos asia tosiaan on näin, LÄssässä ja Ekowellissä ei ole teknisesti muuta
eroa kuin että jälkimmäisessä vastus voi olla pumpun kanssa yhtäaikaa
päällä, mutta LÄssässä ei (luullakseni), mistä nimitys täystehopumppu.
Luulen kuitenkin, että cereksessä lämmitetään käyttövettä, koska siinä on
kaksoisvaipparakenne ja lämmitysvesi otetaan ulkovaipasta.
Petteri
Matti
> Minä olen ollut siinä käsityksessä, että Lämpöässässä (v-mallit)
> lämmitettäisiin lämmintä käyttövettä ja lämmitysvesi tulisi sivutuotteena,
> mutta asia onkin sitten päinvastoin ja periaatteeltaan samanlainen kuin
> ekowellissä.
kuumakaasu tulistuksella joka komeasta nimestä huolimatta on vain
ensimmäinen lämmönvaihdin kompressorilta lähtevässä lämmityskaasu
putkessa,sen jälkeen ko putki menee lämpöjohtoverkon lämmönvaihtimelle
hiukan jäähtyneenä.Esim Ekowellissa komressorilta lähtevän
lämmityskaasuputken pintalämpö on siinä +120 astetta ja
"kuumakaasutulistuksen" teho watteina n 800w.Toimii hyvin kun kone käy
riittävän monta tuntia päivässä.
Petri Soini
> Varmaan periaate lienee kaikissa sama ,elikkä lämmin käyttövesi tehdään nn
Paitsi ruotsalaisista pumpuista ei (tietääkseni) missään ole vakiona
tuota erillistä kuumakaasulämmönvaihdinta, eli tuo ilman paineennostoa
saatava korkein lämpötila ei tule käytetyksi muuta kuin "bulkkilämpönä".
Siksi "ruåtsalaismalliset" pumput vaihtavat toimintamoodia lämmittäessään
käyttövettä (nostavat painetasoa).
> kuumakaasu tulistuksella joka komeasta nimestä huolimatta on vain
> ensimmäinen lämmönvaihdin kompressorilta lähtevässä lämmityskaasu
> putkessa,sen jälkeen ko putki menee lämpöjohtoverkon lämmönvaihtimelle
> hiukan jäähtyneenä.Esim Ekowellissa komressorilta lähtevän
> lämmityskaasuputken pintalämpö on siinä +120 astetta ja
> "kuumakaasutulistuksen" teho watteina n 800w.Toimii hyvin kun kone käy
> riittävän monta tuntia päivässä.
- Tulistuksen lämpötila riippuu lauhdutuslämpötilasta, esim. 30 asteen
alasäiliön lämpötilalla on vain luokkaa 80C.
(Itse olen säätänyt alasaäilion lämmön siten että se on
lämmityskaudella keskimäärin vain n. 30 astetta, yläsäiliö pyörii
yleensä 55-70C haarukassa silloin. Hyötysuhde on 30 asteen
lauhdutuslämmöillä aivan eri lukemissa kuin usein käytetyllä 50 asteen
lauhdutuksella. Saunakytkimellä voi sitten kolmeksi tunniksi kerrallaan
nostaa lauhdutulämmön, jotta lämmin vesi piisaa koko poppoolle)
- Tulistuksen teho ei ole "vakio" 800 wattia, vaan on isompitehoisella
pumpulla suurempi kuin pienitehoisella, paitsi siinä tapauksessa, että
tulistinlämmönvaihdin on mitoitettu kovin pieneksi. Silloin sen teho
ei tietenkään nouse suoraan pumpun tehon suhteessa. En tiedä onko
ekowellissä tulistimen lämmönvaihdin näin pienitehoiseksi mitoitettu vai ei.
(ei ole manuaaleissa erikseen mitta-arvoja noista).
Pete
Matti
"> - Tulistuksen lämpötila riippuu lauhdutuslämpötilasta, esim. 30 asteen
> alasäiliön lämpötilalla on vain luokkaa 80C.
> (Itse olen säätänyt alasaäilion lämmön siten että se on
> lämmityskaudella keskimäärin vain n. 30 astetta, yläsäiliö pyörii
> yleensä 55-70C haarukassa silloin. Hyötysuhde on 30 asteen
> lauhdutuslämmöillä aivan eri lukemissa kuin usein käytetyllä 50 asteen
> lauhdutuksella.
Kovasti houkuttais saada lauhdutuslämpöä alemmaksi,meillä on 45-48 astetta
kun lämmitetään "perinteistä" kuution varaajaa ja patteriverkolle pitää olla
45 asteinen kiertovesi.Onkohan mitään ideoita tai linkkiä miten varaajalta
koneelle tulevaa paluuvettä saisi jäähdytettyä hyötykäyttöön enemmän.Tässä
Ekowellissa on aika tehokas kiertopummpu lauhduttimen ja varaajan välillä ja
kierto sitäluokkaa että lähtevän ja paluuveden lämpötilaero on vain 2-3
astetta.Kokeilin hidastaa kiertopumpun nopeutta mutta seurauksena oli
kompressorin painekytkimen laukeaminen ylärajalta (n 35bar).Tuohon 30
asteeseen lauhtumislämpöön pääsee ilmeisesti vain lattialämmityksellä?
Petri Soini
> Tuohon 30
> asteeseen lauhtumislämpöön pääsee ilmeisesti vain lattialämmityksellä?
>
Pete
Petteri Soikkonen
news:VCWSd.28$_v...@reader1.news.jippii.net...
> (Itse olen säätänyt alasaäilion lämmön siten että se on
> lämmityskaudella keskimäärin vain n. 30 astetta, yläsäiliö pyörii
> yleensä 55-70C haarukassa silloin. Hyötysuhde on 30 asteen
> lauhdutuslämmöillä aivan eri lukemissa kuin usein käytetyllä 50 asteen
> lauhdutuksella. Saunakytkimellä voi sitten kolmeksi tunniksi kerrallaan
> nostaa lauhdutulämmön, jotta lämmin vesi piisaa koko poppoolle)
Millä säätöparametrien arvolla saat alasäiliön lämmön noin alas?
Petri Soini
>>(Itse olen säätänyt alasaäilion lämmön siten että se on
>>lämmityskaudella keskimäärin vain n. 30 astetta, yläsäiliö pyörii
>>yleensä 55-70C haarukassa silloin. Hyötysuhde on 30 asteen
>>lauhdutuslämmöillä aivan eri lukemissa kuin usein käytetyllä 50 asteen
>>lauhdutuksella. Saunakytkimellä voi sitten kolmeksi tunniksi kerrallaan
>>nostaa lauhdutulämmön, jotta lämmin vesi piisaa koko poppoolle)
>
>
> Millä säätöparametrien arvolla saat alasäiliön lämmön noin alas?
>
>
ekologi -versiolla 3.22fi
säiliöt
-------
menoveden ja alasäiliön min. differenssi: 0
alasäiliön min: 27, max: 50
yläsäiliön min: 52, max: 57 (yläsäiliön max on nimeltään harhaanjohtava,
se on paremminkin tavoitearvojen asetukseen, eikä sen saavuttaminen
pysäytä käyntiä, mikäli alasäiliön lämpötila ei ole tavoitearvossa,
ekowell näyttää asettavan yläsäiliön tavoitelämpötilan arvoon
((yläsMax + yläsMin) / 2).
kompurassa
----------
Käyntiaika min: 5 minuuttia
tauko min: 2 minuuttia
käyntialueen differenssi: 5 astetta
säätökäyrät
-----------
säätökäyrä:8 suuntaissiirto:1
näillä asetuksilla meillä huonelämpö pysyy tasaisesti 22 asteessa
ja ulkolämpötilan ollessa < +5 astetta alasäiliön lämpötila
ei nouse yli +35:n muuten kuin saunakytkimellä. Lämmitystarpeen
vähentyessä lämpimän vuodenajan aikana pumppu muuttuu
yläsäiliön ohjaamaksi ja alasäiliön lämmöt nousee reiluun 40
asteeseen.
Pete