MLP:n valinta : Gepro GS, Ekowell EVT, Lämpöässä V vai Karhu KV tai KIV ?
Mika
tulee olemaan Enervent jos valinta ei osu Karhun KIV:hen. Keruuputkisto
järvessä. Tilaa on riittävästi laitteistolle kuin laitteistolle.
Teen 2-piirisen järjestelmän joista toinen kosteille tiloille.
Tuoilman esilämmitysmahdollisuudesta minulla ei vielä tietoa, vaatisi
lisäpiirin vielä? Taloon tulee iso varaava takka alakertaan
->osatehomitoitus valintani. Huonetermostaatit olisivat fiksut juuri
takan vuoksi (väh. alakerrassa).
Noilla lähtötiedoilla olen kahlannu tätä foorumia ja
maalämpöfoorumia, olen karsinut ehdokkaat noihin neljään, miten
rankkaisitte ehdokkaat ? Vertailukelpoista hintaa minulla ei vielä
kaikista ole, vaatii enemmän "huudatusta" eräiden osalta.
Paljon kiitoksia !
Mika
Mika kirjoitti:
Listan tekemisessä kriteereinä oli mm. fiksu käyttöveden tuotto (ei
sähkövastuksella).
Niin ja lisäyksenä vielä että jos joku mielestäsi hyvävaihtoehto
puuttuu listaltani niin kerro perusteluineen.
Mika
Mika kirjoitti:
Ja vielä lisäys : viilennysmahdollisuus kiinnostaa, edellyttää
että niihin ei liity ratkaisemattomia kondenssiongelmia. Olen myös
paljon arponut saman valmistajan eri mallien välillä joissa usein
erot liittyvät juuri käyttöveden valmistamiseen, esim.
Lämpöässän V malli isommalla varaajalla kuin C, mutta yksi
suunnittelija suosittele Bentonen pumppua joka sama kuin Lämpöässän
C... ota näistä selvää...
Petri Soini
>
> Ja vielä lisäys : viilennysmahdollisuus kiinnostaa, edellyttää
> että niihin ei liity ratkaisemattomia kondenssiongelmia.
Viilennys onnistuu millä pumpulla tahansa, kunhan lämmönlähde on
porakaivo. Pintamaassa viilennysteho on heikko ja järvessäkin
jäähdytyskyky on kyseenalainen loppukesästä, jolloin sitä usein
eniten kaipaisi.
Sinun tapauksessasi siis jäähdytys hoituu paremmin ILPillä.
Olen myös
> paljon arponut saman valmistajan eri mallien välillä joissa usein
> erot liittyvät juuri käyttöveden valmistamiseen, esim.
> Lämpöässän V malli isommalla varaajalla kuin C, mutta yksi
> suunnittelija suosittele Bentonen pumppua joka sama kuin Lämpöässän
> C... ota näistä selvää...
>
Geopro GS ei hyödynnä tulistuslämpöä käyttöveden priimaukseen,
eli on ns. ruotsalaismallinen. SH-mallit ovat tulistinmalleja.
Ekowell, L-ässä V ja Karhu ovat tulistinpumppuja käsittääkseni kaikki.
Itselläni on Ekowell ECT300 ollut käytössä hiukan yli 3 vuotta ja
on pelannut hyvin ja pienellä vuosikulutuksella.
(kolmen vuoden kulutus yhteensä n.13700 kWh, pumpussa oma mittari).
Lattialämmitysneliöitä on n. 180, joista n. 35 autotalli-varastoa
jossa n.15 astetta talvisin, tosin myös heikompi eristys).
EVT-mallit ovat teknisesti varsin vastaavia, niissä on
alijäähdytysmahdollisuus yms. herkkuja lisää tarjolla.
En väitä että Karhu tai L-Ässä olisi huonompia, minulla ei
vain ole niistä kokemusta.
Pete
Petteri Soikkonen
> Neliöt 230m^2, 660m^3, Keski-Suomessa, rinnetalo. Ei ammeita. IV laite
> tulee olemaan Enervent jos valinta ei osu Karhun KIV:hen. Keruuputkisto
> Tuoilman esilämmitysmahdollisuudesta minulla ei vielä tietoa, vaatisi
> lisäpiirin vielä? Taloon tulee iso varaava takka alakertaan
> ->osatehomitoitus valintani. Huonetermostaatit olisivat fiksut juuri
> takan vuoksi (väh. alakerrassa).
Jos enerventin otat ja eristät iv-putket huolellisesti, niin et tarvinne
esilämmitystä.
Käsittääkseni LÄssä V on täystehomalli, jonka kait saisi
osatehoiseksikin, mutta sitä markkinoidaan ja pääsääntöisesti kait
käytetään täystehopumppuna joten jos osatehopumppua haet, niin tuon voit
jättää pois.
GeOpro GS on luullakseni ihan käypä kone, siinä on kait toteutustavassa
yhtäläisyyksiä Ekowellin kanssa. Mutta en tunne konetta sen tarkemmin.
Ekowelli taitaa olla markkinoiden ainoa pumppu, jolla lämmitetään
lämmitysvettä ja käyttövettä samanaikaisesti siten, että
lauhtumislämpötila on kuitenkin lämmitysveden lämpötilassa (ellei sitten
Geopro GS toimi juurikin samalla periaatteella). Etuna saavutetaan
alhaisempi lauhtumislämpötila. KÄyttövesi tulee kuparikierukan kautta.
Lisäksi ekowelli toimii hyvin myös osatehoisena, eli sähkövastus on
(luullakseni) alasäiliössä eli siellä missä lauhtuminen tapahtuu, eli
sähkövastuksella ei priimata käyttövettä => sähköä kuluu vähemmän
(oletan). EVT XX2 (esim. meilä oleva 752) malleissa on toinen piiri,
jolle oma ohjaus sekä kiertovesipumppu koneen sisällä. Lisäksi
EVT-malliin saa alijäähdyttimen, jolla voi lämmittää lämmönvaihtimen
kautta pakkasnesteellä jotain kylmää, ulkouima-allasta, terassia tai
käyttää iv-esilämmitykseen tms. Pumpussamme on alijäähdytin, mutta ei
vielä käytössä. Autotallia ajattelin sillä lämmittää.
Meillä on ekowelli "ollut tulilla" jotain 1.5 vuotta ja on toiminut ihan
hyvin. Lämpöä ja lämmintä vettä on riittänyt. Sähkönkulutuksessa en
pääse tavoittelemaani 5000kWh vuodessa, marraskuussa selviää mitä on
mennyt, saattaa mennä yli 6000kWh, mikä on pettymys. Pinta-alaa on tällä
hetkellä noin 130m2, kuutioita *2.6. Osasyy kulutukseen on varmaankin
nykyinen yläpohja, tuleva välipohja, jossa on vain noin 22cm villaa
(nykyään taidetaan yläpohjaan laittaa 35-40cm villaa).
Petteri
Petri Soini
> GeOpro GS on luullakseni ihan käypä kone, siinä on kait toteutustavassa
> yhtäläisyyksiä Ekowellin kanssa. Mutta en tunne konetta sen tarkemmin.
>
GS On paremminkin ruotsalaismallia, ts. ei-tulistinpumppu. SH-mallit
muistuttavat teknologialtaan Ekowelliä. SH-mallit pitää varustaa
erillisellä varaajasatsilla, eli eivät sisällä kaikkea samassa kaapissa,
Pete
Mika
listahinnaltaan aika iso investointi.
Onko IVT:t, Carrierit, (muita?) noita "ruotsalaispumppuja" ?
Ja tuo Ekowellin "kuparikierukka", se ei ole siis sähkövastus, vaan
toimii lämmönvaihtimena käyttövedelle ? Jos se ei ole sähkövastus
niin millä sen lämpötila nostetaan sinne 60C kieppeille ? Tuo
kierukka tuli jossain muuallakin vastaan mutta ei oikein toiminta
selvinnyt.
Kiitos vastauksista.
Petri Soini
> Ja tuo Ekowellin "kuparikierukka", se ei ole siis sähkövastus, vaan
> toimii lämmönvaihtimena käyttövedelle ?
Jep.
> Jos se ei ole sähkövastus
> niin millä sen lämpötila nostetaan sinne 60C kieppeille ? Tuo
> kierukka tuli jossain muuallakin vastaan mutta ei oikein toiminta
> selvinnyt.
>
Korkea käyttöveden lämpö saadaan ns. tulistustekniikalla.
Kompressorissa puristettu kylmäaine ylikuumenee, "tulistuu"
yli lauhtumislämpötilan. Tulistinpumpussa on erillinen lämmönvaihdin,
joka ottaa talteen tuon kuumakaasun korkeamman lämpötilan ennen
varsinaista lauhdutinta joko erilliseen varaajaan tai sitten
saman varaajan yläosaan. Tätä korkeampaa lämpötilaa voidaan
käyttää käyttöveden loppukuumennukseen, jolloin siihen ei tarvita
sähkövastusta, eikä edes tarvitse nostaa kompressorin painetta.
Tulistintekniikalla saadaan korkeampi kokonaishyötysuhde.
Ruotsalaiset eivät yleensä käytä lämpöpumpuissaan tulistustekniikkaa,
vaan lauhduttavat sekä korkeammat että matalammat lämmöt suoraan samaan
pataan. Kun tarvitaan korkeampaa lämpötilaa käyttöveden valmistukseen
ne yksinkertaisesti vaihtavat toimintatilaa ja nostavat kompressorin
painetta (ja laskevat hyötysuhdetta) tai sitten loppukuumentavat
käyttöveden vastuksella.
Vaikka siis suomalaiset lämpöpumppuvalmistajat ovat tuotantovolyymeissa
ruotsalaisia jäljessä, niin teknologia on useissa suomalaisissa
pumpuissa edistyneempää.
Googlella löytyy jotain infoa tuosta tulistintekniikasta,
avainsanoja esim.
"desuperheater", "kuumakaasulämmönvaihdin"
yhdistettynä "geothermal heat pump", "ground source heat pump" tai
"maalämpöpumppu"
Pete
Mika
Petri Soini kirjoitti:
Kiitoksia perinpohjaisesta vastauksesta.
JM
"Petri Soini" <pe...@notvalid.net> wrote in message
news:HLlKg.3190$Jd6....@reader1.news.jippii.net...
> >
> Korkea käyttöveden lämpö saadaan ns. tulistustekniikalla.
> Kompressorissa puristettu kylmäaine ylikuumenee, "tulistuu"
> yli lauhtumislämpötilan. Tulistinpumpussa on erillinen lämmönvaihdin,
> joka ottaa talteen tuon kuumakaasun korkeamman lämpötilan ennen
> varsinaista lauhdutinta joko erilliseen varaajaan tai sitten
> saman varaajan yläosaan. Tätä korkeampaa lämpötilaa voidaan
> käyttää käyttöveden loppukuumennukseen, jolloin siihen ei tarvita
> sähkövastusta, eikä edes tarvitse nostaa kompressorin painetta.
> Tulistintekniikalla saadaan korkeampi kokonaishyötysuhde.
>
kokonaisenergiasta, joka johtaa siihen että lämmityskauden ulkopuolella
tuosta tulistuksesta ei ole mitään mainittavaa hyötyä ja jos mitoitus on
lähelläkään täystehoa (>80%) niin ei myöskään keväisin eikä syksyisin. Jos
lämmintä vettä tarvitaan kesällä niin lauhtumispaineet noudevat joka
tapauksessa, jokaisella pumppumerkillä, riippumatta tulistuksesta tai muusta
tekniikasta (pl. sähkövastuksen käyttö). Samoin kaikki pumput käyvät lyhyitä
jaksoja kesällä tehdessään pelkkää lämmintä käyttövettä.
Minusta Ruotsalaistyyppinen lattiaanvaraava systeemi on oikeastaan aika
fiksu, kunhan jättää termostattit pois ja valitsee lähes
täystehomitoituksen.
Tuo Geopro GS-mallin raakkaisin myös tuosta joukosta pois, siihen on
oikeastaan yhdistetty kaikkien tekniikoiden heikkoudet
(kaksoisvaippavaraaja, lämmitysveden säilöminen jne.), eli mieluummin
ehdottomasti sitten joku Ruotsalaispumppu.
LÄ:n V-malliksi sulla riittää V8-V9, joka on täystehomitoitus, mutta sopiva.
Varsinkin tuon enerventin kanssa passelin kokoinen peli. IV-koneeseen
vesikenno, jonka liität lattiakierron kanssa rinnan. Ihan sama laitatko L1
vai L2 kiertoon -> -35 asteen pakkasessa +36 asteinen vesi piti hyvin
kuutiokoneen tuloilman asetetussa 16 asteessa - enervent vielä paremmin.
Niin ja ILP sinne yläkertaan, alakerta sulla tulee olemaan viileä joka
tapauksessa.
JM
Petri Soini
> Niin ja sitten vielä muistetaan että tulistusenergian määrä on murto-osa
> kokonaisenergiasta, joka johtaa siihen että lämmityskauden ulkopuolella
> tuosta tulistuksesta ei ole mitään mainittavaa hyötyä ja jos mitoitus on
> lähelläkään täystehoa (>80%) niin ei myöskään keväisin eikä syksyisin. Jos
> lämmintä vettä tarvitaan kesällä niin lauhtumispaineet noudevat joka
> tapauksessa, jokaisella pumppumerkillä, riippumatta tulistuksesta tai muusta
> tekniikasta (pl. sähkövastuksen käyttö). Samoin kaikki pumput käyvät lyhyitä
> jaksoja kesällä tehdessään pelkkää lämmintä käyttövettä.
>
Osin totta, mutta kyllä tulistustekniikalla silti saadaan
5-10 asteen etu lauhdutuslämpötilaan kesäaikana.
Kun käyttövesi lämmitetään ensin
alasäiliössä ja vain loppukuumennetaan tulistusvaraajassa, ei
tarvitakaan kuin murto-osa energiasta tulistuslämpönä.
Omassa ekowellissani on kesällä alasäliön lämpötila välillä
40-47 astetta, kun yläsäliön lämpötila 50 - 55 astetta.
Lauhtumislämpötila on lähellä tuota alasäliön lämpötilaa.
Lämmityskaudella sitten alasäliön lämpötila n 27-32 astetta
ja yläsäiliö 55-65 välillä. Silloin tietysti tulistustekniikan
etu on huomattavasti selvempi.
> Minusta Ruotsalaistyyppinen lattiaanvaraava systeemi on oikeastaan aika
> fiksu, kunhan jättää termostattit pois ja valitsee lähes
> täystehomitoituksen.
>
Onhan niissä puolensa, mutta minusta yksinkertaisemman rakenteen pitäisi
näkyä myös edullisempana ostohintana. Näin ei yleensä ole, (ehkä Nibeä
lukuunottamatta, joka taitaa olla vähän halvempi). IVT ainakin on
selkeästi ylihinnoiteltu. Itse sain tarjouksen IVT-pumpusta asennettuna
ilman porausta joka oli lähes saman hintainen kuin Ekowellin saman
tehoinen pumppu asennettuna sisältäen 120 metrin porareiän (vuonna
2002).
> LÄ:n V-malliksi sulla riittää V8-V9, joka on täystehomitoitus, mutta sopiva.
> Varsinkin tuon enerventin kanssa passelin kokoinen peli. IV-koneeseen
> vesikenno, jonka liität lattiakierron kanssa rinnan. Ihan sama laitatko L1
> vai L2 kiertoon -> -35 asteen pakkasessa +36 asteinen vesi piti hyvin
> kuutiokoneen tuloilman asetetussa 16 asteessa - enervent vielä paremmin.
>
Vesikenno on mielestäni ihan turha Enerventin kanssa, tosin asun
etelä-Suomessa, missä harvoin on alle -25 asteen lämpötiloja.
20 asteen pakkasella tuloilma on ollut n. 15 asteista tuloilmaventtilin
lautasen takaa kanavasta mitattuna. Se ei ainakaan aiheuta vedon
tunnetta vielä.
Pete
Mika
Petri Soini kirjoitti:
Hyvää tietoa, heitetäänpä vielä lisää löylyä, jo kaksi
toisistaan riippumatonta LVI-suunnittelijaa on minulle varoitellut
tuosta tuloilman vesikiertoisesta esilämmityspatterista, ei ole
kuulemma yksi eikä kaksi tapausta kun patteri on jäätynyt varsin
murheellisin seurauksin ??
IVT tosiaan oli huiman hintainen, tosin se oli vasta "kokeilu", jonkun
verran lienee pelivaraa. Huvitti muutenkin kun tarjouksessa sanotaan
että "asennus ja käyttöönotto", putkimiehen mukaan päivän homma,
pumpun tarjoaja kuitenkin tarvitsee siitä hommasta 2000EUR...
Mutta.. miksi termostaatit(huone?) pois ? Mielestäni tarvitsen
nimenomaan huonetermostaatit jotta alakerran iso takka huomioidaan
oikein lämmityksen säädössä ?
Ekowelliin pitää tarkemmin uppoutua, olen paljon kuullut positiivista
siitä, Karhusta ei tahdo löytää käyttäjäkommentteja, ei liene
montaa käyttäjää ainakaan vielä.
Ja vielä tuli yksi kysymys mieleen, oletteko eristäneet
keruuputkiston molemmat putket talon alla ? Jos niin millä
menetelmällä, olen nähnyt sitä PEM putkea jonka päällä solumuovi
ja koko paketti ~100mm haitariputkessa, mutta mites se liitos "tavan"
PEMmiin ?
matti
Ite oon tehny vertailuu samankokoiseen taloon ja näyttäis et otan
Karhu KIV 10:n.
98% mitoitus 180 m kallioreiällä.
Kiv 10+ reikä yht 16500 €uroo.
Plus tietty asennukset ja putkisto.
Juha Ruismäki
> IVT tosiaan oli huiman hintainen, tosin se oli vasta "kokeilu", jonkun
> verran lienee pelivaraa. Huvitti muutenkin kun tarjouksessa sanotaan
> että "asennus ja käyttöönotto", putkimiehen mukaan päivän homma,
> pumpun tarjoaja kuitenkin tarvitsee siitä hommasta 2000EUR...
Itselläni meni Lämpöässän asennukseen pelkästään tarvikkeita
puolellatoistatonnilla. Pelkästään PVC-liittimet olivat
satkun verran kappale ja niitä meni kahteen piiriin neljä.
Muita kalliita rivejä näyttää olevan puserrusliittimet,
kalvopaisunta-astia, shuntti- ja palloventtiilit.
Juha
Juha Ruismäki
> Muita kalliita rivejä näyttää olevan puserrusliittimet,
> kalvopaisunta-astia, shuntti- ja palloventtiilit.
Ja ennenkuin joku ehtii huomauttaa, niin tuota shunttia
ei normiasennuksessa tosiaan tarvita, se tuli ilmastonti-
koneen vesipatterille.
Juha
JM
"Mika" <ma...@jippii.fi> wrote in message
news:1157741269.2...@m73g2000cwd.googlegroups.com...
Petri Soini kirjoitti:
Paskaa, nykyisissä IV-koneissa on lämpörele, joka pysäyttää koko IV-koneen
mikäli tuloilman lämpötila putoaa alle 10 asteen. Tulokanavaan asennettava
perhospelti estää kennon jäätymisen sähkökatkona aikana
IVT tosiaan oli huiman hintainen, tosin se oli vasta "kokeilu", jonkun
verran lienee pelivaraa. Huvitti muutenkin kun tarjouksessa sanotaan
että "asennus ja käyttöönotto", putkimiehen mukaan päivän homma,
pumpun tarjoaja kuitenkin tarvitsee siitä hommasta 2000EUR...
Mutta.. miksi termostaatit(huone?) pois ? Mielestäni tarvitsen
nimenomaan huonetermostaatit jotta alakerran iso takka huomioidaan
oikein lämmityksen säädössä ?
Ruotsalaistyyppiset laattaan varaavat MLP:t tahtovat mahdollisimman vapaan
virtauksen, jonka estää termostaatit toimiessaan. Tarvitsen sensijaan
huonetila-anturin, joka haistelee sisäilman lämpöä ja laskee MLP:n
lämpökäyrää. Tällöin järjestelmä toimii taloudellisimmin. Tai yksinkertainen
pudotuskytkin (kotona/poissa tyyliin) takan lähelle, jonka räppäät päälle
kun aloitat takan lämmityksen. Kannattaa huomioida että puiden pitää olla
TODELLA ilmaisia että puulämmitystä kannattaa käyttää MLP:n yhteydessä. Ne
puut kannattaa myydä :)
Ekowelliin pitää tarkemmin uppoutua, olen paljon kuullut positiivista
siitä, Karhusta ei tahdo löytää käyttäjäkommentteja, ei liene
montaa käyttäjää ainakaan vielä.
Ja vielä tuli yksi kysymys mieleen, oletteko eristäneet
keruuputkiston molemmat putket talon alla ? Jos niin millä
menetelmällä, olen nähnyt sitä PEM putkea jonka päällä solumuovi
ja koko paketti ~100mm haitariputkessa, mutta mites se liitos "tavan"
PEMmiin ?
Ei niitä tarvitse eristää - kaksi kpl 110mm joustavaa putkea anturin ali ja
eristystä sitten vasta talo-kaivo välillä, mikäli putket ovat pinnassa tai
menevät tien/vast. ali. Kaivosta tulee aina plussan puolella olevaa nestettä
ja paluukin on maksimissaan -1 tai 2 asteista, jolla ei maata routaan saa.
JM
JM
JM
"JM" <n...@emails.com> wrote in message
news:YvCMg.8147$Vo1....@reader1.news.jippii.net...
Tuukka L.
"Petri Soini" <pe...@notvalid.net> wrote in message news:619Mg.6904
> Vesikenno on mielestäni ihan turha Enerventin kanssa, tosin asun
> etelä-Suomessa, missä harvoin on alle -25 asteen lämpötiloja.
Vesikenno on myös pirun kallis. Se pitää ostaa ja myös asennuttaa. Sillä
erotuksella ostaa sitä sähkö aika monta vuotta. Enerventti kuitenkin tarttee
sitä lisälämpöä niin vähän, että mutu-tuntumalta väittäisin, ettei vesikenno
maksa itseään ikinä takaisin ellei nyt sentään täysin ilmaisen energian
varassa ole.
Mika
Tuukka L. kirjoitti:
Tänään oli tiukka keskustelu Carrier myyjän kanssa.. :-)
Kerrotteko asiaa syvällisemmin funtsineet onko mielestänne ok että
1-piirinen järjestelmä, ja sitten jakotukista kääntää
pienemmälle niitä huoneita joita ei halua lämmittää ? Ja lisäksi
vain ulkolämpötila anturi ja haetaan lämpökäyrä pumpun
ohjausproggiksesta kohdalleen. Tuo lienee se halvin toteutus, mitä
sudenkuoppia tuossa voisi olla ?
Petteri Soikkonen
> GS On paremminkin ruotsalaismallia, ts. ei-tulistinpumppu. SH-mallit
> muistuttavat teknologialtaan Ekowelliä. SH-mallit pitää varustaa
> erillisellä varaajasatsilla, eli eivät sisällä kaikkea samassa kaapissa,
Juuri näin. SH-mallille näyttäisi olevan varaajat 500, 700, 1000, 1500
sekä 2000 litraa, eli isompia kuin Ekowellin 750-sarjassa (jossa on
muistaakseni 340 litraa, noin).
Petteri
Petteri Soikkonen
> Kerrotteko asiaa syvällisemmin funtsineet onko mielestänne ok että
> 1-piirinen järjestelmä, ja sitten jakotukista kääntää
> pienemmälle niitä huoneita joita ei halua lämmittää ? Ja lisäksi
> vain ulkolämpötila anturi ja haetaan lämpökäyrä pumpun
> ohjausproggiksesta kohdalleen. Tuo lienee se halvin toteutus, mitä
> sudenkuoppia tuossa voisi olla ?
>
Meillä on 1-piirinen järjestelmä ja jossain vaiheessa harmittelin, ettei
tullut laitettua kosteille tiloille omaa piiriään, jolloin ekowellistä
voisi pukata sinne korkeampilämpöistä vettä (ekowellissä evt752-mallissa
on kaksi piiriä ja molemmille oma kiertovesipumppu). Myyjä suositteli
yhden piirin järjestelmää, jossa kesällä termostaateilla suljettaisiin
muut piirit. Kesähelteillä, yllättävää kyllä, oli kuitenkin hyvä, että
lattiapiirissä virtasi vettä, se nimittäin viilensi.
Petteri
Petri Soini
> Tänään oli tiukka keskustelu Carrier myyjän kanssa.. :-)
>
Muuten Carrier-MLP:t on identtisiä IVT:n kanssa
ja tulevat samasta tehtaasta. Tämän voi pitää mielessä,
kun kilpailuttaa tarjouksia.
> Kerrotteko asiaa syvällisemmin funtsineet onko mielestänne ok että
> 1-piirinen järjestelmä, ja sitten jakotukista kääntää
> pienemmälle niitä huoneita joita ei halua lämmittää ?
Onhan se mahdollista noinkin tehdä, Monet ei tosin tykkää ruuvailla
balannssiin saatuja säätöjä enää, mutta voihan nuo säätöarvot
(joko virtausmittarin lukemat tai mittarien puuttuessa nupin
kierrosmäärät kirjoittaa ylös vaikka talon huoltokirjaan,
niin on helppo palauttaa syksyllä takaisin).
Itse en lämmitä kesäaikaan märkätilojenkaan lattioita, enkä
ole sitä kaivannut. "Mukavuuslämmitys" nimittäin nostaa
lämpötilaa muissakin huoneissa.
> Ja lisäksi
> vain ulkolämpötila anturi ja haetaan lämpökäyrä pumpun
> ohjausproggiksesta kohdalleen. Tuo lienee se halvin toteutus, mitä
> sudenkuoppia tuossa voisi olla ?
Toimii, kun et lämmitä takkaa tai ei ole isoja ikkunoita etelään päin.
Ne valitettavasti aiheuttavat huonelämpötilan nousua pelkällä
säätökäyrällä ohjautuvassa lämmityksessä. Sisälämpöanturin
antamalla takaisinkytkennällä voi sen kompensoida, mutta ymmärsinkö
oikein, että sisälämpöanturi ei kuulu hintaan? Koeta kuitenkin tinkiä
se mukaan!
Pete
Mika
> Toimii, kun et lämmitä takkaa tai ei ole isoja ikkunoita etelään päin.
> Ne valitettavasti aiheuttavat huonelämpötilan nousua pelkällä
> säätökäyrällä ohjautuvassa lämmityksessä. Sisälämpöanturin
> antamalla takaisinkytkennällä voi sen kompensoida, mutta ymmärsinkö
> oikein, että sisälämpöanturi ei kuulu hintaan? Koeta kuitenkin tinkiä
> se mukaan!
>
> Pete
Myyjä selkeästi alkoi vetämään komponentteja pois tarjouksestan
kun osoitin jonkintason hintatietoutta, sisätila-anturi saatavilla
mutta sitä piti osata pyytää sillä juuri tuon takan lämmittämisen
vuoksi(iso takka alakertaan, puuta tarjolla niin paljon kuin jaksaa
haloiksi hakata) on olennaista että pumppu sen huomioi oikealla
tavalla.
Alkaa Karhun KIV mallikin olemaan hinnaltaan lähes tavoitettavissa kun
huomioi mitä erillinen ilmanvaihtokone esim Enervent LTR-6 maksaisi,
lisäksi joku kehui että KIV:n jäähdytys oikeasti toimisi jopa
"tehokkaasti".
Mutta eipä ole helppo tehdä valintaa vaikka en edes ihan "tyhmänä"
alkanut asiaa selvittelemään.... onneksi on tällaisia foorumeita.
John Smith
> Toimii, kun et lämmitä takkaa tai ei ole isoja ikkunoita etelään päin.
> Ne valitettavasti aiheuttavat huonelämpötilan nousua pelkällä
> säätökäyrällä ohjautuvassa lämmityksessä. Sisälämpöanturin
> antamalla takaisinkytkennällä voi sen kompensoida, mutta ymmärsinkö
> oikein, että sisälämpöanturi ei kuulu hintaan? Koeta kuitenkin tinkiä
> se mukaan!
>
> Pete
<Myyjä selkeästi alkoi vetämään komponentteja pois tarjouksestan
<kun osoitin jonkintason hintatietoutta, sisätila-anturi saatavilla
<mutta sitä piti osata pyytää sillä juuri tuon takan lämmittämisen
<vuoksi(iso takka alakertaan, puuta tarjolla niin paljon kuin jaksaa
<haloiksi hakata) on olennaista että pumppu sen huomioi oikealla
<tavalla.
Luonnollisesti kivitalon lämpötaseet eivät hetkahda samalla tavoin
takanpoltoista, kuin kevyempien talojen.
Petri Soini
>
> Luonnollisesti kivitalon lämpötaseet eivät hetkahda samalla tavoin
> takanpoltoista, kuin kevyempien talojen.
>
ja lämmitysjärjestelmä ohjautuu vain ulkolämmöllä, pitää säätökäyrä
säätää alemmas, jolloin taas kun pidetään pidempi tauko takan
poltossa alkaa huonelämpö hitaasti laskea. Sama ilmiö siis esiintyy,
mutta suuren termisen massan hidastamana.
Pete
Tommi Jauhiainen
Mulla on huoneissa termarit jotka säätää siis huonekohtaisia piirejä.
Turhat vehkeet, koska ulkolämpötilan mukaan säätyvä homma hoitaa
stabiilin lämpötilan. Takan lämmitys tuottaa sen ongelman, että huoneen
lämpö nousee. Jos säädän ko. huoneen termarin (yleensä tapissa)
säätämään, niin lattia kylmenee mikä on epäkiva kun on laattalattia.
Olemmekin päätyneet sietämään huonelämpötilan nousun takankäytön
seurauksena. Säätäisikö pumppua ohjaava sisälämpötila-anturi tuota
hommaa sitten paremmin, en tiedä. Se tietty loiventaisi kurvaa mikä
viilentäisi tasaisesti koko taloa, mikä ei sekään tunnu hyvältä
ratkaisulta. Jos takkatilassa (itseasiassa niitä on molemmissa
kerroksissa) olisi parketti (tai muu kuin laatta) niin tuo
termostaatilla hoituva homma voisi toimiakin, mutta talvikelissä kylmä
laatta ei oo kiva.
--
Tommi Jauhiainen - "Vuoden asiakirjoittaja!": Suuri nettitutkimus 2004
John Smith
"Tommi Jauhiainen" <tjau...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:eedrq4$o9s$1...@sirppi.helsinki.fi...
olkassa/ takkatilassa kova klaatta, kääk !
Tommi Jauhiainen
Alakerta o laattaa ja yläkerta parkettia. Selkee jako. Hyvin soi, vähän
niinku National Panasonic!
Mika
haasteiden pariin ja yritän itse siirtyä sanoista tekoihin :-),
kiitoksia vaan tähän astisista vinkeistä.
Eli kysymys koskee lämminvesivaraajanvaraajan kokoa, se lienee aina
kompromissiratkaisu, toisaalta se on bufferi ja siten pumpun
käynnistysten määrä pienenee ja oletettavasti siten myös
hyötysuhde kasvaa(eri asia onko tällä käytännön merkitystä...),
toisaalta yhtään ylimääräistä litraa ei ole järkevää pitää
jatkuvasti lämpöisenä. Esim Karhun yhteydessä kaupataan jopa 700L
varaajaa, joissain vain luokkaa 150L varaaja, missä se totuus menee ?
Ja toinen, pumput joissa hyvin pieni käyttöveden varaaja, ja tuo ns.
kuparikierukka, niin tarkoittaako se että joka kerta kun tarvitsen
yhtään enempää lämmintä vettä niin joka kerta pumppu alkaa
käymään ?
Ja kolmas..., tarkoittaako saunakytkin AINA että sähkövastus
kytketään päälle ?
Näillä tiedoilla pitää päätös saada aikaiseksi....
Petri Soini
> Eli kysymys koskee lämminvesivaraajanvaraajan kokoa, se lienee aina
> kompromissiratkaisu, toisaalta se on bufferi ja siten pumpun
> käynnistysten määrä pienenee ja oletettavasti siten myös
> hyötysuhde kasvaa(eri asia onko tällä käytännön merkitystä...),
> toisaalta yhtään ylimääräistä litraa ei ole järkevää pitää
> jatkuvasti lämpöisenä. Esim Karhun yhteydessä kaupataan jopa 700L
> varaajaa, joissain vain luokkaa 150L varaaja, missä se totuus menee ?
>
Hyötysuhteeseen ei varaajan koko vaikuta, mutta toki toimii käyttöveden
kulutushuipuissa puskurina ja siten voi vähentää pumpun
käynnistyskertoja ja siten kulumistakin.
Itse olen vallan mainiosti tullut toimeen
240l varaajalla varustetulla ekowell ECT-300:lla, tosin
käyttämilläni säädöillä (lauhdutuslämpö n. 30 astetta) saunakytkin
on talviaikaan tarpeellinen, tai muuten pitää 5-henkisen perheeni
saunoessa olla "kellokallen" vahtimassa suihkun käyttöä :)
EVT-malleissa oleva 100 litraa suurempi varaaja riittänee jo useimmille
ilman saunakytkimen käyttöä (poislukien poreammeet).
> Ja toinen, pumput joissa hyvin pieni käyttöveden varaaja, ja tuo ns.
> kuparikierukka, niin tarkoittaako se että joka kerta kun tarvitsen
> yhtään enempää lämmintä vettä niin joka kerta pumppu alkaa
> käymään ?
>
Ei oikein mitoitettu kuparikierukka juurikaan vaikuta
lämpimän veden riittävyyteen verrattuna saman kokoisiin
käyttövettä varastoiviin varaajiin. Pienellä varaajalla
tietysti käyttöveden kulutus nopeammin käynnistää kompressorin.
Jos esim. minimikäyntiajan säätää 5 minuutiksi, ei kuitenkaan
kompressoria syövää pätkäkäyntiä ilmene.
> Ja kolmas..., tarkoittaako saunakytkin AINA että sähkövastus
> kytketään päälle ?
>
Ei. Ekowell-pumpuissa ainakin saunakytkimellä nimenomaan estetään
vastusten päällemeno lataamalla pumpulla etukäteen enemmän lämpöä
varaajaan. (saunakytkin päälle 0.5-2 tuntia ennen saunomista,
jotta lämpötila ehtii nousta tarpeeksi).
Muutamissa pumpuissa tosiaan tuo saunakytkin taitaa kytkeä vastukset
päälle, mutta en osaa listata noiden "vastusherkkien" pumppujen
merkkejä (joskin jäljet johtaa taas Pohjanlahden länsipuolelle :)
Pete