Säästölamput ei toimi
Rane
ei pala tai v�lkkyy. Tavallinen lamppu menee OK. Kannat ovat samanlaisia.
P�yt�lamppuun kun ruuvaa kiinni niin s��st�lamput palavat ongelmitta.
Kalevi Hautaniemi
> Mikähän avittaisi ruuvaan kiinni säästölampun katossa olevaan
> pistokkeeseen niin ei pala tai välkkyy. Tavallinen lamppu menee OK.
> Kannat ovat samanlaisia. Pöytälamppuun kun ruuvaa kiinni niin
> säästölamput palavat ongelmitta.
Eipä tuohon voi muuta sanoa näkemättä kuin että vaihda pistoke tai
pistukka. Jommankumman tätyy olla viallinen.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Ari H
Himmenin aiheuttaa tuollaista ainakin (jos ei ole himmennett�v�ksi
tehty s��st�lamppu), mutta siit� ei taida t�ss� olla kyse?
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lis�� vaseliinia, lis�� vaseliinia!'"
From-kent�n email-osoite on validi, siit� ei tarvitse poistaa mit��n.
Hantte
> On 2009-10-14, Rane <Ra...@gg.fi.invalid> wrote:
>> Mik�h�n avittaisi ruuvaan kiinni s��st�lampun katossa olevaan
>> pistokkeeseen niin ei pala tai v�lkkyy. Tavallinen lamppu menee
>> OK. Kannat ovat samanlaisia. P�yt�lamppuun kun ruuvaa kiinni niin
>> s��st�lamput palavat ongelmitta.
>
> Himmenin aiheuttaa tuollaista ainakin (jos ei ole himmennett�v�ksi
> tehty s��st�lamppu), mutta siit� ei taida t�ss� olla kyse?
>
Eli alhainen j�nnite?
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Mikko Saukkoriipi
> On 14/10/09 22:08, Ari H wrote:
>> On 2009-10-14, Rane <Ra...@gg.fi.invalid> wrote:
>>> pistokkeeseen niin ei pala tai vï¿œlkkyy. Tavallinen lamppu menee
>>> OK. Kannat ovat samanlaisia. Pï¿œytï¿œlamppuun kun ruuvaa kiinni niin
>>> sￜￜstￜlamput palavat ongelmitta.
>> Himmenin aiheuttaa tuollaista ainakin (jos ei ole himmennettï¿œvï¿œksi
>> tehty sￜￜstￜlamppu), mutta siitￜ ei taida tￜssￜ olla kyse?
>>
>
> Eli alhainen jï¿œnnite?
>
Himmennin ei kￜsittￜkseni laske jￜnnitettￜ vaan katkoo sitￜ.
Raaka-Arska
viestissￜ:hb9b0u$soj$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Tai sￜￜtￜￜ siniaaltoa.
-Raaka-Arska-
Ari H
> On 14/10/09 22:08, Ari H wrote:
>> On 2009-10-14, Rane <Ra...@gg.fi.invalid> wrote:
>>> Mik�h�n avittaisi ruuvaan kiinni s��st�lampun katossa olevaan
>>> pistokkeeseen niin ei pala tai v�lkkyy. Tavallinen lamppu menee
>>> OK. Kannat ovat samanlaisia. P�yt�lamppuun kun ruuvaa kiinni niin
>>> s��st�lamput palavat ongelmitta.
>>
>> Himmenin aiheuttaa tuollaista ainakin (jos ei ole himmennett�v�ksi
>> tehty s��st�lamppu), mutta siit� ei taida t�ss� olla kyse?
>
> Eli alhainen j�nnite?
Verkkovirta-himmentimet toimivat k�sitt��kseni niin, ett� kun
normaali s�hk� on ihan siniaaltoa, niin himmennin katkaisee
jokaisesta "aallosta" osan pois, kuinka paljon riippuu s��timen
asennosta. Tai siis t�ll�inen on yksinkertainen ja halpa tehd�
(TRIACia tai tyristoria k�ytt�en) ja toimii hehkulampuilla
loistavasti.
Tosin voisin kuvitella ett� energians��st�lampun sis�lt�m�
elektroniikka on helppa toteuttaa sill� tavalla huonosti, ett�
jos j�nnite on turhan alhainen tai sis�lt�� h�iri�it� jostain,
se alkaa k�ytt�yty� hassusti, kuten t�ss� tapauksessa.
Kare Pietilä
Mulla on himassa 66 hehkulamppua ja niist� tasan 2 on korvattavissa
energians��st�lampulla, kaikissa muissa se energians��st�lampun
kannassa oleva m�kkyl� t�rm�� lampunpitimeen, ennen kuin lamppu saa
kontaktia. Ja juu, onhan noilla valaisimilla ik��...
No ei se mit��n; kiroan lammputeollisuuden palveluksessa olevat
idiootit alimpaan helvettiin ja jatkan hehkulamppujen k�ytt��.
Tilataan lis�� Hong Kongista jos varastot p��sev�t loppumaan...
--
Byrgcn hgryvnf.
Pauli Perälä
> No ei se mitään; kiroan lammputeollisuuden palveluksessa olevat
> idiootit alimpaan helvettiin ja jatkan hehkulamppujen käyttöä.
> Tilataan lisää Hong Kongista jos varastot pääsevät loppumaan...
Aamulehden meneillään olevassa lamppukestotestissä 3 es-lamppua 8:sta on jo
sammunut ennen aikojaan:
Osram: 4460h (6000h)
Wirta: 2816h (8000h)
Philips: 4944h (8000h)
Testin kaksi hehkulamppua paloivat 859 ja 1180 tuntia (luvattu 1000h).
http://www.aamulehti.fi/teema/lamppukoe/
Omista kokemuksista huonoimmat es-lamput ovat olleet IKEAn halpis joka
kesti tasan 3 sytytyskertaa ja melko kallis Osram, joka kyllä syttyy,
mutta valaisee ensimmäiset 5 minuuttia kuin kynttilä. Sellainen se oli
uudesta alkaen ja huoneenlämmössä käytetty.
- Pauli
Marko
"Pauli Per�l�" <nob...@nowhere.com.invalid> wrote in message
news:8763adp...@aku.i-did-not-set--mail-host-address--so-> Omista
> mutta valaisee ensimm�iset 5 minuuttia kuin kynttil�. Sellainen se oli
> uudesta alkaen ja huoneenl�mm�ss� k�ytetty.
Kokeiles huvikseen Megamanin lamppuja. Ensimm�isen minuutin aikana saa olla
todella pieme�� ett� edes tiet�� lampun olevan p��ll�. Sen j�lkeenkin
kirkastumisen tutkailuun pit�� olla kalenteri.
Bilteman lamput sit� vastoin toimii melkein kuten pit��kin.
Marko
Ari Järmälä
> Bilteman lamput sitä vastoin toimii melkein kuten pitääkin.
No jaa, juuri hajosi Biltemasta ostettu makkarin lamppu, joka ei ole
päällä kuin hetken per päivä - ei varmaan tuntiakaan päivässä. Tyyppi
BILTEMA 35-438 EL-20, 20 Watt. Otettu käyttöön 30.11.2007 ja hajosi
20.10.2009 eli kesti 23 kuukautta, jos tunti päivässä, niin kesti 690
tuntia...
Sen sijaan keittiössä on Airam Longlife 20 W lamppu (SSTL 49 141 47, EAN
6435200122933), jonka väittävät kestävän 12000 h. Sen otin käyttöön
24.6.2004 ja on edelleen kunnossa. Lisäksi keittiön valo on suurin
piirtein aina päällä, kun olen kotona, sanotaan vaikka 6 h päivässä.
Tekee nyt n. 11498 tuntia. Kas, se ei siis kestä enää kuin 502 tuntia eli
83 päivää ja hajoaa siis, hmm, 13.1.2010 ;-)
T. Ari Järmälä
Jouko Holopainen
> On Tue, 20 Oct 2009 18:27:43 +0300, Marko wrote:
>
>
> No jaa, juuri hajosi Biltemasta ostettu makkarin lamppu, joka ei ole
> BILTEMA 35-438 EL-20, 20 Watt. Otettu kￜyttￜￜn 30.11.2007 ja hajosi
> 20.10.2009 eli kesti 23 kuukautta, jos tunti pￜivￜssￜ, niin kesti 690
> tuntia...
Minulla on tￜnￜ syksynￜ hajonnut viidestￜ (5) kￜytￜssￜolevasta
energian"sￜￜstￜ"lampusta kaksi. Molemmat jotain halpismerkkejￜ.
Sitￜ ennenkin ovat halpismerkit osoittaneet kaksi asiaa:
1. Valoteho ei vastaa mainostetua, eli "korvaa 60W" on puhdasta puppua.
2. Kesto ei ole "viisi kertaa" enemmï¿œn, vaan suurinpiirtein sama.
Jossain lehdessￜ olikin jo viherpiiperￜn myￜntￜ ettￜ eka kohtani pitￜￜ
paikkaansa, "mutta kun nyt tulee luxit pakkaukseen niin asia korjaantuu"
hￜpￜtys oli kuitenkin mukana. Minￜ olen tￜysin vakuuttunut ettￜ k.o.
"luxit" mitataan vￜￜrin taikka kirjoitetaan vￜￜrin.
Myￜs tuo kesto on, tietenkin, myyntimiesten kesto eikￜ sillￜ ole mitￜￜn
tekemistￜ todellisen keston kanssa.
Ongelma luxeissa on, ettￜ energian"sￜￜstￜ"lamput ovat piikkispektrisiￜ,
eli niiden tarkka luxin mittaus (oikean painotuksen mukaan) on vaikeaa
ja uskoisin ettￜ jopa vￜￜristￜvￜￜ, ainakin mulle, keski-iￜn ylittￜneelle
henkilï¿œlle.
Pitￜￜ nyt vain ajatella, ettￜ moni viherpiiperￜ saa mikro-orgasmeja kun
tietￜￜ meidￜn kￜyttￜvￜn energian"sￜￜstￜ"lamppuja.
Niin, tiesittehￜn ettￜ rikkoutuneen pienlostelampun palasia ei saa
imuroida, koska se voi saastuttaa imurin elohopeaan.
--
@jhol
P. K�rh�
"Jouko Holopainen" <jh...@iki.invalid.fi> wrote in message
news:4ae0c3eb$0$6291$9b53...@news.fv.fi...
> 1. Valoteho ei vastaa mainostetua, eli "korvaa 60W" on puhdasta puppua.
Tuo ei ole k�sitt��kseni s��st�lamppujen ongelma, vaan politiikan seuraus.
Noiden s��st�lamppujen valovirtaa verrataan hehkulamppuihin. Laskennassa
k�ytet��n kuitenkin hehkulampuille liian pient� valovirtaa. Hehkulamput ovat
todellisuudessa parempia, kuin on v�itetty. Niiden valovirta on
parikymment� prosenttia parempi kuin laskuissa k�ytet��n. T�st� seuraa juuri
tuo. S��st�lamppu antaa tasan ne lumenit mitk� luvattiin, mutta kun se
hehkulamppu antoi enemm�n.
No, ihmisill� on onneksi lyhyt muisti. Kymmenen vuoden p��st� kukaan ei en��
muista, ett� joskus valaistus oli kirkkaampi ja halvempi, eik� lamppuja
tarvinnut olla koko ajan vaihtamassa.
Pet�
Joku
"P. K�rh�" <petri...@tkk.fi> kirjoitti
viestiss�:hbrgjk$5eo$1...@epityr.hut.fi...
Onko sekin politiikkaa, ett� halogeenilamppujen valotehokkuus ilmoitetaan
usein candeloina eik� lumeneina kuten yleens�. Esim. Airam ilmoittaa 12 V
lamput candeloina ja 240 V halogeenit lumeneina. Mill� kuluttaja niit� voi
verrata kesken��n. Vastaus = ei mill��n.
P. K�rh�
"Joku" <n...@netti.inv> wrote in message
news:EicEm.31116$La7....@uutiset.elisa.fi...
> Onko sekin politiikkaa, ett� halogeenilamppujen valotehokkuus ilmoitetaan
> usein candeloina eik� lumeneina kuten yleens�. Esim. Airam ilmoittaa 12 V
> lamput candeloina ja 240 V halogeenit lumeneina. Mill� kuluttaja niit� voi
> verrata kesken��n. Vastaus = ei mill��n.
Ei noita ole tarkoitus verrata, koska lamppuja k�ytet��n erilaisissa
kohteissa. Candela on valovoiman yksikk�. Se kuvaa pistel�hteen l�hett�m��
valoa tiettyyn avaruuskulmaan. T�m� sopii spottivaloille, kuten juurikin
noille 12 V halogeeneille, koska niit� k�ytet��n valaisemaan tietty suunta.
Nuo lamput eiv�t s�teile taaksep�in.
Lumen on valovirran yksikk�. Se kuvaa valovirtaa joka l�htee lampusta
t�yteen avaruuskulmaan, eli siis kaikkiin suuntiin. Se sopii tavallisille
hehkulampuille, joiden kaikkiin suuntiin l�hett�m� valo on tarkoitus j��d�
huoneeseen. Nuo 240 V halogeenit on ilmeisesti tarkoitettu korvaamaan n�m�
tavalliset hehkulamput.
Valotehokkuuden (Luminous efficacy) yksikk� on Lumen / Watti, ei siis
kandela tai lumen.
Pet�
Heikki Heinonen
wrote:
>
>Tuo ei ole k�sitt��kseni s��st�lamppujen ongelma, vaan politiikan seuraus.
>Noiden s��st�lamppujen valovirtaa verrataan hehkulamppuihin. Laskennassa
>k�ytet��n kuitenkin hehkulampuille liian pient� valovirtaa. Hehkulamput ovat
>todellisuudessa parempia, kuin on v�itetty. Niiden valovirta on
>parikymment� prosenttia parempi kuin laskuissa k�ytet��n. T�st� seuraa juuri
>tuo. S��st�lamppu antaa tasan ne lumenit mitk� luvattiin, mutta kun se
>hehkulamppu antoi enemm�n.
>
>No, ihmisill� on onneksi lyhyt muisti. Kymmenen vuoden p��st� kukaan ei en��
>muista, ett� joskus valaistus oli kirkkaampi ja halvempi, eik� lamppuja
>tarvinnut olla koko ajan vaihtamassa.
Kannattaa ostaa valaisin johon saa kolme lamppua. Ennen vanhaan oli
sellaisia valkoisia, peltisi� valaisimia miss� oli kolme k��ntyv��
kuuppaa miss� oli viel� heijastinpinta. Niit� l�yt�� joskus
kirpparilta. Rumia ovat toki mutta valoa riitt�� s��st�lampuillakin.
Valopää
> Ei noita ole tarkoitus verrata, koska lamppuja k�ytet��n erilaisissa
> kohteissa. Candela on valovoiman yksikk�. Se kuvaa
> pistel�hteen l�hett�m�� valoa tiettyyn avaruuskulmaan.
> T�m� sopii spottivaloille, kuten juurikin noille 12 V
> halogeeneille, koska niit� k�ytet��n valaisemaan tietty
> suunta.
Mutta usein k�ytt�j�� kuitenkin kiinnostaisi vertailla ett� paljonko
jollakin spottilampulla ja hehkulampulla saadaan valaisutehoa. Miten
kaupassa mainostettu 700 lumenin hehkulamppu p�rj�isi saman kaupan 50
candelaista spottia vastaan?
http://www.optiled.com/LightingKnowledge.aspx
Jotta kaupan Lumenilamppuja ja Candelalamppuja voisi vertaille kesken��n
niin testij�rjestelyn� se pit�isi tehd� esimerkiksi suunnilleen n�in.
a) Vaihtoehto. Lamppuja roikotetaan 2 m korkeudella lattiasta.
Hehkulampun taakse laitetaan kupumallinen peiliheijastin jolloin kaikki
hehkulampun yl�s ja sivuille suuntautuva valo ohjautuu peilin
vaikutuksesta samalla tavalla yhteen suuntaan kuin spotissakin
T�ll� j�rjestelyll� hehkulampun paketissa ilmoitettua Lumeneita ja
spottipaketin Candeloita voidaan saadun todellisen valaisun meless�
verrata suoraan kesken��n.
Hehkulampun paketin 700 Lumenia vastaa suoraan 700 Candelaa.
b) Vaihtoehto. Lamppuja roikotetaan 2 m korkeudella lattiasta.
Verrattavat valaisimet ovat huoneessa jossa on heijastamattomaksi
maalatut sein� ja katto. Mustalla heijastamattomalla kimr��kimaalilla
vaikkapa vedet��n kaikki sein�- ja kattopinnat aivan mataksi. Tai sitten
tehd��n vertailu y�syd�nn� ulkona, jossa ei ole valoa heijastavia seini�
eik� kattoa.
T�ss� vertailussa hehkulampusta tulevasta valosta suuri osa suuntautuu
seinille ja kattoon ja imeytyy sinne, antamatta lainkaan valaistehoa
lattiapinnalle. Vain pieni osa hehkulampun valosta suuntautuu suoraan
kohti lattiapintaa.
T�m�n vuoksi kaupan paketissa hehkulampulle ilmoitettu Lumen lukema,
esim. 700 Lumenia pit�� jakaa lukemalla eli 4 * 3.14, eli siis noin
lukemalla 12, jolloin saadaan alasp�in lattiaan suuntautuva valoteho.
Hehkulampun valovoimaksi kandeloina saadaan t�ll�in 700/12 = 58 Candelaa.
Taaskin voidaan suoraan vertailla kesken��n spotin Candela-lukemia
hehkulampun Lumen -lukemiin.
. . .
T�ll� pitk�hk�ll� sepsustuksella oli tarkoitus sanoa ett� kaupassa
olevia Candeloita ja Lumeneita voi tietyll� summittaisella tasolla
vertailla kesken��n.
Valaisimien valotehon j�rkev�mpi ja tarkempi keskin�inen vertailu
pit�isi kuitenkin tehd� noilla yll� mainituille tavoilla.
-Niiss� on joko heijastimella koottu hehkulampun eri suuntiin s�teilev�
valo yhteen suuntaan, lattian testipintaan.
-Tai on vaihtoehtoisesti eliminoitu hehkulampun sivuille ja yl�s
suuntautuvan valos�teiden heijastuminen lattian testipintaan.
Mutta kun tuon ymm�rt��, niin silloin voi *karkealla tasolla*
kertoimella 12 muuntaa paketissa ilmoitettuja Candeloita ja Lumeneita
kesken��n.
Ja viel� muistis��nn�ll�:
-Candelat kerrotaan
-Lumenit jaetaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lumen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kandela
Siis kerrotaan tai jaetaan luvulla 12. Niin saa hehtaarilleen suuntaa
antavaa tietoa miten eri tyypin valaisimet valaisisivat yht� tasopintaa,
koska spottityypin valaisimet eiv�t pysty kuin yht� pintaa enemp��
kerrallaan valaisemaan.
Oikeastihan hehkulamppu k�yt�nn�ss� valaisisi hieman paremmin kuin mit�
Lumeneita 12:lla jakamalla saa Candela arvoksi. Kenties juuri sen 20%
paremmin, koska my�s hehkulampun katosta ja seinist� heijastuva valo
osuu osaltaan lattialle. -VP
Pekka Peura
Lumenitkaan eiv�t kerro koko totuutta, kun verrataan useimpia
ESL-lamppuja hehkulamppuihin. Pit�� ottaa my�s valaisin mukaan kuvioihin
ja valtaosa valaisimista on suunniteltu E27-hehkulamppuja varten. Kun
niihin pistet��n pitk�nomainen ESL-lamppu, valaisimen heijastin ei toimi
niinkuin on tarkoitettu ja ESL-lamppu on viel� paljon huonompi, kuin lumen-arvo
v�itt��.
Joku
"Valop��" <ei.m...@toimi.tamakaantaas.yhtaan> kirjoitti
viestiss�:TrhEm.31218$La7....@uutiset.elisa.fi...
Tarkoitin, ett� nuo Airamin halogeenilamput ovat molemmat kohdelamppuja, ei
siis mit��n hehkulampun korvikkeita.
Esimerkkin� Airamin tuotesivuilta:
"kylm�s�dehalogeeni MR11 FTD 30� 12 V 20 W GU4 � 35 1000 Cd"
"verkkoj�nnitehalogeeni ALU halogen 30� 240 V 20 W GU10 � 50 400 Lm"
"Verkkoj�nnitteiden halogeenilampun elinik� on yleens� v�hint��n
kaksinkertainen ja valontuotto 10 - 25 % suurempi kuin vastaavan tehoisella
hehkulampulla."
Eli sama teho, sama k�ytt�tarkoitus, vain eri j�nnite ja eri tapa ilmoittaa
lampun tehokkuutta.
Muistis��nt�si mukaan Candelat kerrotaan ja Lumenit jaetaan.
Vertailulamppujen valaisutehojen pit�isi olla jokseenkin yht� suuria, koska
molemmat ovat saman tehoisia ja s�teilev�t 30� kulmassa. Sen mukaan Candelat
pit�isin jakaa eik� kertoa, jos niit� verrataan Lumeneihin.
Esko Meriluoto
> Omista kokemuksista huonoimmat es-lamput ovat olleet IKEAn halpis joka
> mutta valaisee ensimm�iset 5 minuuttia kuin kynttil�. Sellainen se oli
> uudesta alkaen ja huoneenl�mm�ss� k�ytetty.
Ostamistani E27-kantaisista energians��st�lampuista paras ja huonoin
on ostettu Ikeasta: Paras on 11 W pitk�hk�putkinen ja on palanut
muutaman vuoden 6...12 h/vrk, joskin on ilmeisesti himmentynyt viime
aikoina, kuten lampuille kuulemma k�y niiden likaantuessa
sis�puolelta. Huonoimmat Ikeat olivat saman- tai pienitehoisempia ja
paloivat jopa paljon alle huonon hehkulampun i�n.
Ikean pieni E14-kantainen 7 W pallokupuinen lamppu sai pari vuotta
sitten kehuja ja se onkin tehoisekseen kirkas. Kestoi�st� en tied�.
Kellarissa on monta vuotta palanut Osramin ulkok�ytt��n tarkoitettu
lasikuvulla suojattu lamppu, joka kirkastuu melko hitaasti. Lamppu on
p��ll� vain lyhyen aikaa kerrallaan, joten elinik�� ei voi m��ritell�.
Uusimmat lamput, joissa on melko tihe� putkikihara, ovat Airamin
nimell� varustettuja (Airam Compact 2000), 7 W ja 11 W,ja antavat
silm�m��r�isesti selv�sti enemm�n valoa kuin muutama vuosi sitten
hankitut eri valmistajien energians��st�lamput.
Asunnossani on kymmenkunta Livalin p��peilivalaisinta l�hes 30 vuoden
takaa; takana peiliheijastin, sivulla musta suojarengas h�ik�isy�
est�m�ss� ja lampun p��h�n pannaan irtonainen p��peili. Niiss� olen
k�ytt�nyt pari s�killist� kirkkaita 60 W kirkkaita hehkulamppuja.
Aikanaan lamput kestiv�t Airamin lupaaman 1500 h, mutta nyttemmin ehk�
500 h eik� niit�k��n en�� saa. Ruokakauppa myy viel� kirkkaita 60 W
lamppuja, mutta niiden kuvun halkaisija on pienentynyt 50 mm:iin
(ennen 60 mm), joten p��peili ei oikein hyvin istu lampun kupuun.
Livalin p��peilivalaisimiin ei loisteputki-energians��t�lamppuja saa
sopimaan, koska takaheijastimen reik� on liian pieni. Jotain pit�isi
keksi� tilalle. Halogeenilamppu olisi OK, mutta h�ik�isee. Ostin
kokeeksi Anttilasta 5 W kolmen LEDin kohdelampun (kanta E27; 40
euroa)) ja se toimii kohtalaisesti, mutta j�� himme�mm�ksi kuin
60-wattinen p��peililampuissa, on v�h�n liian kylm�valoinen ja
h�ik�isee hieman. Kiedoin Jeesus-teippisuikaleen lyhyeksi sylinteriksi
lampun ymp�rille ilmanvaihtokanavia tukkimatta ja h�ik�isy loppui.
LEDille luvataan huimaa kestoik��, mutta kukaanhan ei viel� tied�.
LEDin valmistaja j�i arvoitukseksi, saattaa olla Osram. N�ill�
lampuilla valaistuksen uusiminen tulisi tosi kalliiksi mutta
s�hk�kulut varsin pieniksi. Se tietysti johtaa v��j��m�tt� s�hk�n
hinnan nousuun!
Esko
Valop��
> Esimerkkin� Airamin tuotesivuilta:
> "kylm�s�dehalogeeni MR11 FTD 30� 12 V 20 W GU4 � 35 1000 Cd"
> "verkkoj�nnitehalogeeni ALU halogen 30� 240 V 20 W GU10 � 50 400 Lm"
N�ist� lampuista siis tarkalleen on nyt kyse:
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/halogeenilamput/halo-verkkoj.html
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/halogeenilamput/halo-kylmasade.html
> Muistis��nt�si mukaan Candelat kerrotaan ja Lumenit jaetaan.
Molemmat Airamin lamput ovat valmiiksi taustaheijastimella varustettuja
spotteja jotka tuottavat suunnattua valoa, niin se vastaisi silloin t�t�
aikaisemmin esitetty� a-vaihtoehtoa.
>> a) Vaihtoehto. Lamppuja roikotetaan 2 m korkeudella lattiasta.
>> Hehkulampun taakse laitetaan kupumallinen peiliheijastin jolloin kaikki
>> hehkulampun yl�s ja sivuille suuntautuva valo ohjautuu peilin
>> vaikutuksesta samalla tavalla yhteen suuntaan kuin spotissakin. T�ll�
>> j�rjestelyll� hehkulampun paketissa ilmoitettua Lumeneita ja
>> spottipaketin Candeloita voidaan saadun todellisen valaisun meless�
>> verrata suoraan kesken��n.
>> Hehkulampun paketin 700 Lumenia vastaa suoraan 700 Candelaa.
Eik� lukemia siis tarvisisi kertoa mill��n numerolla. Vaan yhden paketin
p��ll� oleva Lumen lukema vastaisi toisen paketin p��ll� olevaa Candela
lukemaa.
Mutta muilta osin t�ytyy todeta ett� t�ss� casessa peukalo siirtyy keskelt�
k�mment� ja siirtyy suuhun. Nyt ei leikkaa ett� miksi kahden suunnattua
valoa antavan spottivalon valoteho/valaisuteho/valovirta whatever ylip��t��n
Airamilla ilmoitetaan toisinaan Candeloina ja toisinaan Lumeneneina?
Minnek��n muihin suuntiin sit� valoa ei p��se katoamaan, vaan about kaikki
tulee taustaheijastimen ohjaamana spotin aukosta ulos.
Molemmat yksik�t ovat SI-mittayksik�it�, ja Lumenin ja Candelan v�lille on
yksinkertainen kaavakin olemassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lumen
Jos kahdessa eri paketissa ilmoitetuilla suureilla on tarkoitus indikoida
lampun antaman ihmissilm�lle n�kyv�n valaisun m��r�� niin j�rjellinen muunto
mittayksik�st� toiseen ei pit�isi olla vaikeata.
Molempien Airamin lamppujen s�hk�teho on 20W. Ihmetytt�� suuri ero 12 V ja
240V lamppujen valovirta/valovoima/valon intensiteetti eroissa, per�ti 2.5
kertainen ero 12 V lamppujen hyv�ksi.
Onkohan t�ss� nyt Airam hakoteill�, ja jompi kumpi lukema ei olisi ihan
oikein?
Vai ovatko omat 90-luvun alkupuolella opitut fysiikan laskennan alkeet vain
t�ysin ruosteessa. Ainakaan valolaskennan kaavoja ei ollut mink��nmoisessa
vanhassa muistissa, vaan ne piti luntata Wikipediasta.
Laitoin Tiede ja Fysiikka -ryhm�t jakeluun mukaan. Jospa siell� joku osaisi
tulkita Airamin tuoteselosteita ja muistaisi SI-yksikk�jen kaavoja itse�ni
tuoreemmin. -VP
EVi
Moro
Valokeilan avautumiskulmalla 30ast kerroin lumenien ja candeloiden
v�lill� on 4,671 olettaen, ett� valo jakautuu tasaisesti ko.
avautumiskulmaan.
EVi
Valop��
news:2iAEm.31567$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> Valokeilan avautumiskulmalla 30ast kerroin lumenien ja candeloiden v�lill�
> on 4,671 olettaen, ett� valo jakautuu tasaisesti ko. avautumiskulmaan.
Siisk� toisen Airamin lampun ilmoitettu 400 Lumenia on 4.671 * 400 = 1868
Kandelaa?
Vaiko toisinp�in? Pit�� kysy� n�in varovaisesti koska en oikein keksi
millaisen yht�l�ketjun kehittelyn j�lkeen tuo 4.671 kerroin on saatu.
Alunperin itsell� oli mieless� kehitell� joku kerroin mill� noita arvoja
voisi verrata kesken��n. Mutta tuleeko yleisk�ytt�iseen kaavaan jo liikaa
muuttujia ett� niit� pystyisi ihan S-marketin hyllyjen v�liss�
taskulaskimenkaan kanssa soveltamaan?
-VP
EVi
> "EVi" <eviiru...@netscape.net> wrote in message
> news:2iAEm.31567$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> Valokeilan avautumiskulmalla 30ast kerroin lumenien ja candeloiden v�lill�
>> on 4,671 olettaen, ett� valo jakautuu tasaisesti ko. avautumiskulmaan.
>
> Siisk� toisen Airamin lampun ilmoitettu 400 Lumenia on 4.671 * 400 = 1868
> Kandelaa?
>
N�in on, edell� mainitulla oletuksella, ett� kaikki valoteho jakautuu
tasaisesti kyseiselle kulmalle.
> Vaiko toisinp�in? Pit�� kysy� n�in varovaisesti koska en oikein keksi
> millaisen yht�l�ketjun kehittelyn j�lkeen tuo 4.671 kerroin on saatu.
>
Lumenit ilmoittavat lampusta l�htev�n kokonaisvalotehon kaikkiin
suuntiin yhteens�. Candela taas on tiettyyn (avaruus)kulmaan l�htev�
valoteho jaettuna t�ll� (avaruus)kulmalla.
Koko pallon avaruuskulma on 4*pii=12,56 sr (steradiaania) eli tasaisesti
ymp�ris�teilev� 1 cd on valotehona: 1 cd * 12,56 sr = 12,56 lm. T�st�
kerroin on ymp�ris�teilev�lle 1/12,56 = 0,08.
Ja 30ast symmetrinen avautumiskulma on 0,214 sr, josta kerroin 1/0,214 =
4,671. Kerroin siis lumeneista candeloihin p�in.
T��lt� valmis taulukko joillekin kulmille:
http://en.wikipedia.org/wiki/Candela
Yksi steradiaani vastaa symmetrist� avautumiskulmaa 65,54ast eli t�ll�
avautumiskulmalla lumen- ja candela-arvot ovat samat.
EVi
Valop��
> 1 cd on valotehona: 1 cd * 12,56 sr = 12,56 lm.
Olin tuolla 12-kertoimellani hehtaarilleen oikean suuntaisella tonteilla.
Mutta kyll� se aikaisempi "kandelat kerrotaan" muistis��nt� on nyt syyt�
skipata laidan yli:)
> T��lt� valmis taulukko joillekin kulmille:
> http://en.wikipedia.org/wiki/Candela
Tuollaisen taulukon voisikin jo vaikka taitella taskunpohjalle, kun l�htee
hakemaan uusia halogeeneja.
Mutta osaako joku viel� arvioida miksi saman valmistajan (tai ainakin saman
maahantuojan) melkein samann�k�iset halogeenit ilmoitetaan noin erilaisilla
mittayksik�ill�, Kandela ja Lumen?
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/halogeenilamput/halo-verkkoj.html
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/halogeenilamput/halo-kylmasade.html
L�ytyyk�h�n tuolle jokin tekninen perustelu? Vai onko kyse eri
valmistajatehtaiden vuosikymmeni� vanhoista "maan tavoista", ett� lamppujen
valotehot on meill� aina ilmoitetu noin. Eik� uusia mittauksia uusilla
menetelmill� viitsit� tehd�, tms. -VP
Ari Laitinen
> Mutta osaako joku viel� arvioida miksi saman valmistajan (tai ainakin
> saman maahantuojan) melkein samann�k�iset halogeenit ilmoitetaan noin
> erilaisilla mittayksik�ill�, Kandela ja Lumen?
Liek� kyse siit� mik� on k�ytt�tarkoitus... kohdevalo vaiko yleisvalo.
Ledeiss� ei ole v�li� kumpia on kun valo ei kuitenkaan riit� muuhun kuin
merkki- tai kohdevaloksi.
Joku
"EVi" <eviiru...@netscape.net> kirjoitti
viestiss�:HxCEm.31613$La7....@uutiset.elisa.fi...
> Valop�� wrote:
>>> Valokeilan avautumiskulmalla 30ast kerroin lumenien ja candeloiden
>>> v�lill� on 4,671 olettaen, ett� valo jakautuu tasaisesti ko.
>>> avautumiskulmaan.
>>
>> Siisk� toisen Airamin lampun ilmoitettu 400 Lumenia on 4.671 * 400 = 1868
>> Kandelaa?
>>
>
> N�in on, edell� mainitulla oletuksella, ett� kaikki valoteho jakautuu
> tasaisesti kyseiselle kulmalle.
>
>> Vaiko toisinp�in? Pit�� kysy� n�in varovaisesti koska en oikein keksi ...
Varovaisesti ihmettelen laskelman lopputulosta, jonka mukaan 240 V halogeeni
olisi valaistushy�tysuhteeltaan 1,868 kertaa parempi kuin 12 V halogeeni.
T�m� ei mene minulle ainakaan viel� jakeluun.
Valop��
news:4ae319b7$0$6275$4f79...@news.tdc.fi...
>
> Liek� kyse siit� mik� on k�ytt�tarkoitus... kohdevalo vaiko yleisvalo.
Spoteillako yleisvalaistaan koko huone vai? Varmaan huoneustoja on jossa ei
ole muuta kuin spotteja valoina. Mutta kyll� siin� enemm�n tai v�hemm�n
alueellisia ja pistem�isi� ne valaisukohdat ovat.
> Ledeiss� ei ole v�li� kumpia on kun valo ei kuitenkaan riit� muuhun kuin
> merkki- tai kohdevaloksi.
Jaaha. Mitenk�h�n n�iden uusien LED-loisteputkien k�y, ett� saadaan ne
varmasti pysym��n vanhassa LED-kuosissaan?
http://www.oversol.fi/www/popupcard.php?id=103
Ettei ne nyt vaan menis ja vahingossa valaisisi koko huonetta. -VP
Joku
"Joku" <n...@netti.inv> kirjoitti
viestiss�:oZEEm.31649$La7...@uutiset.elisa.fi...
>
> "EVi" <eviiru...@netscape.net> kirjoitti
> viestiss�:HxCEm.31613$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> Valop�� wrote:
>
>>>> Valokeilan avautumiskulmalla 30ast kerroin lumenien ja candeloiden
>>>> v�lill� on 4,671 olettaen, ett� valo jakautuu tasaisesti ko.
>>>> avautumiskulmaan.
>>>
>>> Siisk� toisen Airamin lampun ilmoitettu 400 Lumenia on 4.671 * 400 =
>>> 1868 Kandelaa?
>
> Varovaisesti ihmettelen laskelman lopputulosta, jonka mukaan 240 V
> halogeeni olisi valaistushy�tysuhteeltaan 1,868 kertaa parempi kuin 12 V
> halogeeni. T�m� ei mene minulle ainakaan viel� jakeluun.
>
Viel� lainaus Airamilta
"Verkkoj�nnitteiden halogeenilampun elinik� on yleens� v�hint��n
kaksinkertainen ja valontuotto 10 - 25 % suurempi kuin vastaavan tehoisella
hehkulampulla."
Olen pit�nyt 12 V halogeeneja hy�tysuhteeltaan jopa parempina kuin
verkkoj�nnitteisi�.
Joku
"Valop��" <ei.m...@toimi.tamakaantaas.yhtaan> kirjoitti
viestiss�:G5FEm.31656$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> Jaaha. Mitenk�h�n n�iden uusien LED-loisteputkien k�y, ett� saadaan ne
> varmasti pysym��n vanhassa LED-kuosissaan?
> http://www.oversol.fi/www/popupcard.php?id=103
>
> Ettei ne nyt vaan menis ja vahingossa valaisisi koko huonetta. -VP
>
Kertokaapa mit� tapahtuu, kun t�llaiseen uuden LED-loisteputken huonoon
valontuottoon kyll�stynyt mummo vaihtaakin sen putken tilalle takaisin
tavallisen loisteputken. Valaisimestahan on t�ytynyt poistaa kuristin ja
sytytin k�yt�st� LED-putkeen vaihtamisen vuoksi. Mummo ei (eik� vaarikaan)
muista, ei osaa eik� saisi muutenkaan palauttaa valaisinta entiselleen.
Näsä
> "Valopää" <ei.muu...@toimi.tamakaantaas.yhtaan> kirjoitti
> viestissä:G5FEm.31656$La7.7...@uutiset.elisa.fi...
>
>
>
> > Jaaha. Mitenkähän näiden uusien LED-loisteputkien käy, että saadaan ne
> > varmasti pysymään vanhassa LED-kuosissaan?
> >http://www.oversol.fi/www/popupcard.php?id=103
>
> > Ettei ne nyt vaan menis ja vahingossa valaisisi koko huonetta. -VP
>
> valontuottoon kyllästynyt mummo vaihtaakin sen putken tilalle takaisin
> tavallisen loisteputken. Valaisimestahan on täytynyt poistaa kuristin ja
> sytytin käytöstä LED-putkeen vaihtamisen vuoksi. Mummo ei (eikä vaarikaan)
> muista, ei osaa eikä saisi muutenkaan palauttaa valaisinta entiselleen.
Missään tapauksissa, kaupallisuuden ehdoilla toimiva teollisuus, ei
nykyisin tapaa, asiakkaan toiveita.
Tosin on havaittavissa, yrityksissä, jotka toimivat omilla ehdoillaan,
ja joissa on havaittu huomattavaa asiakaskatoa, suunta on muuttumassa.
Ovat näes havainneet, ettei ole yritystä, ilman asiakkaita.
Odottakaas vaan tulee, esim Doro puhelin ym. tuotteita, jotka toimii,
ja saa rahansa, palveltuaan asiakasta.
Mauri Vanhus
>Varovaisesti ihmettelen laskelman lopputulosta, jonka mukaan 240 V halogeeni
>olisi valaistushy�tysuhteeltaan 1,868 kertaa parempi kuin 12 V halogeeni.
>T�m� ei mene minulle ainakaan viel� jakeluun.
Resistiiviset h�vi�t huomioonottaen tuo pit�� varmaankin paikkaansa.
Ari Laitinen
> Jaaha. Mitenk�h�n n�iden uusien LED-loisteputkien k�y, ett� saadaan ne
> varmasti pysym��n vanhassa LED-kuosissaan?
> http://www.oversol.fi/www/popupcard.php?id=103
>
> Ettei ne nyt vaan menis ja vahingossa valaisisi koko huonetta. -VP
Lehtiarvioiden perusteella niit� ei tule juuri tuotantok�ytt��n koska ovat
paljon himme�mpi� kuin oikeat loistevalot. Toisin sanoen valaistustarve ei
niill� t�yty jos niit� vaihdetaan loistelamppujen tilalle.
EVi
Ainakaan energians��st�mieless� en menisi (viel�) vaihtamaan
loisteputkia LED-valaisimiin. T�ll� hetkell� tuotettu valoteho per
k�ytetty s�hk�teho (lm/W) ei ole (ainakaan oleellisesti) parempi
LEDeill� kuin loisteputkella, voi olla jopa p�invastoin. Viittaan t�ss�
myynniss� oleviin kohtuuhintaisiin LEDeihin, en mihink��n
tutkimuslaboratoriossa olevaan kehitysversioon.
LED-rintamalla kehitys menee kyll� kovaa vauhtia eteenp�in, joten ensi
viikolla tilanne voi olla jo toinen. Tai sitten ei.
EVi
J.P
>
> Ainakaan energians��st�mieless� en menisi (viel�) vaihtamaan
> loisteputkia LED-valaisimiin. T�ll� hetkell� tuotettu valoteho per
> k�ytetty s�hk�teho (lm/W) ei ole (ainakaan oleellisesti) parempi
> LEDeill� kuin loisteputkella, voi olla jopa p�invastoin. Viittaan
> t�ss� myynniss� oleviin kohtuuhintaisiin LEDeihin, en mihink��n
> tutkimuslaboratoriossa olevaan kehitysversioon.
>
> LED-rintamalla kehitys menee kyll� kovaa vauhtia eteenp�in, joten ensi
> viikolla tilanne voi olla jo toinen. Tai sitten ei.
Aika hyvin ovat onnistuneet "aivopesem��n" ihmiset t�ss� asiassa, kun suurin
osa ihmisist� tuntuu luulevan ett� LEDit ovat jopa ylivoimaisia. mutta kuten
sanot niin huomenna voivat ollakkin.
Joku
"Mauri Vanhus" <on...@val.ia> kirjoitti
viestiss�:ctc6e5912vt191c56...@4ax.com...
Kun verrataan lamppuja ei ulkopuolisia resistiivisi� h�vi�it� voi huomioida.
Vertaillaan Osramin halogeenilamppuja:
HALOPAR verkkoj�nnitteelle 35 W 35 astetta 600 cd
DECOSTAR 12 V 35 W 36 astetta 900 - 1100 cd
DECOSTAR 51 IRC 12 V 35 W 36 astetta 2200 cd
HALOPAR verkkoj�nnitteelle 50 W 35 astetta 900 cd
DECOSTAR 12 V 50 W 36 astetta 1450 - 1800 cd
DECOSTAR 51 IRC 12 V 50 W 36 astetta 2850 cd
Airamin (Megaman) MR16 longL EXN 12 V 50 W 36 astetta 1500 cd
Valohy�tysuhde on siten 12 V "IRC" lamppujen hyv�ksi murskaavasti jopa 3,17
kertainen! Tavallisilla lampuillakin 1,6 - 2 kertainen eli juuri p�invastoin
kuin laskelma osoittaa.
EVi
Kannattaa lukea laskelman l�ht�oletus (viel� toisenkin kerran) ennenkuin
tekee kovin pitk�lle menevi� johtop��t�si� lopputuloksesta.
EVi
Ari Laitinen
> Valohy�tysuhde on siten 12 V "IRC" lamppujen hyv�ksi murskaavasti
> jopa 3,17 kertainen! Tavallisilla lampuillakin 1,6 - 2 kertainen eli
> juuri p�invastoin kuin laskelma osoittaa.
Kun se korjataan verkkoliitynt�laitteen h�vi�ill� niin tulee hieman tappiota
p��lle.
Siit� p��st��nkin sitten n�ihin halogeeneihin, joissa on hirvitt�v�n pitk�
hehkulanka. (300-500W) onko niiss� hy�tysuhde sama kuin 12V
lyhytlankaisissa?
Esko Meriluoto
on 37 x 8 = 296 energians��st�lamppua. Niist� noin 40 on pime�n� (osa
poistettu). Sammuneita on siis n. 13 %.
Olisi kiva tiet��, kuinka kauan lamput ovat olleet paikoillaan.
Esko
nospa...@supertel.fi
>
> Varovaisesti ihmettelen laskelman lopputulosta, jonka mukaan 240 V halogeeni
> Tämä ei mene minulle ainakaan vielä jakeluun.
Paljolta kuulostaa. Mutta 12 V polttimossa on virta paljon suurempi,
ja sen takia hehkulnaka on paksu. Paksu lanka voidaan lämmittää
kuumemmaksi ilman, että käyttöikä heikkenee liikaa. Kun mustaa
kappaletta lämmitetään värilämpötila kasvaa, ja samalla hyötysuhde
kasvaa. Tuo melkein tuplautuminen vaatii ehkä muutakin..
Toinen kikka on tuplakotelointi, ei hehkulanka on pienessä kuvussa
halogeenikaasussa, se päällä sitten tyhjiökupu. Kun vielä pinnoitetaan
lasi niin, ettei siitä mene IR läpi, enstistä suurempi osa säteilystä
poistuu näkyvänä valona. Tuo parantaa jonkun kataloogin mukaan jokusen
kymmenen prosenttia hyötysuhdetta. Eli kun hehkulanka laitetaan
selektiiviikkunan taakse, se pysyy paremmin lämpimänä. Ajatusleikkinä
voisi jopa arvata, että sopiva kultaus uloimmassa lasissa saattaisi
parantaa hyötysuhdetta, koska kultaus päästää näkyvää valoa läpi,
mutta heijastaa hyvin IR:n takaisin.
Mikko Saukkoriipi
> Elokuvateatteri Tennispalatsin (Helsinki) sisￜￜnkￜyntikatoksen katossa
> on 37 x 8 = 296 energiansￜￜstￜlamppua. Niistￜ noin 40 on pimeￜnￜ (osa
>
>
Kappas, ne ovat nykyￜￜn sￜￜstￜlamppuja. Taisin joskus ehdottaakin tuota
katosta sￜￜstￜlamppujen kestotestausta varten.
Jyrki Juntumaa
> Elokuvateatteri Tennispalatsin (Helsinki) sis��nk�yntikatoksen katossa
> on 37 x 8 = 296 energians��st�lamppua. Niist� noin 40 on pime�n� (osa
> poistettu). Sammuneita on siis n. 13 %.
Hyv� konsti, s��st�� 13 % energiasta riippumatta lampputyypist�. :-)
Terv JJ
Jouko Holopainen
> Elokuvateatteri Tennispalatsin (Helsinki) sisￜￜnkￜyntikatoksen katossa
> on 37 x 8 = 296 energiansￜￜstￜlamppua. Niistￜ noin 40 on pimeￜnￜ (osa
> poistettu). Sammuneita on siis n. 13 %.
Tￜnￜￜn on MOT, 20:00.
Ei taida tuohon kysymykseen vastata, mutta kertoo homman jï¿œrkevyyden.
Follarit asetettu.
--
@jhol
Opas Koira
> Esko Meriluoto wrote:
>> Elokuvateatteri Tennispalatsin (Helsinki) sisￜￜnkￜyntikatoksen katossa
>> on 37 x 8 = 296 energiansￜￜstￜlamppua. Niistￜ noin 40 on pimeￜnￜ (osa
>> poistettu). Sammuneita on siis n. 13 %.
>
> Tￜnￜￜn on MOT, 20:00.
>
> Ei taida tuohon kysymykseen vastata, mutta kertoo homman jï¿œrkevyyden.
Koko hehkulamppuvouhotushan on alkuisin Australiasta, jossa on
ihan erilaiset ilmasto-olosuhteet ja sï¿œhkï¿œntuotanto.
Odotankin suurella mielenkiinnolla ettￜ joku ituhippidelegaatio tekee
exkursion Papua-Uusi Guinealle ja palattuaan ynnￜ ganjahￜyryistￜ
selvittyￜￜn tekee loistavan raportin jossa todistetaan kuinka Suomessakin
tulee ehdottomasti ottaa kￜyttￜￜn luontoa sￜￜstￜvￜ bambu-lehmￜnpaska-savi-
rakennustekniikka. Muista materiaaleista rakennetut rakennukset tulee
siirtymï¿œajan, 24 kk, jï¿œlkeen purkaa.
Joni
"Jouko Holopainen" <jh...@iki.invalid.fi> kirjoitti viestissￜ
news:4ae5bcc7$0$6262$9b53...@news.fv.fi...
> Esko Meriluoto wrote:
>> Elokuvateatteri Tennispalatsin (Helsinki) sisￜￜnkￜyntikatoksen katossa
>> on 37 x 8 = 296 energiansￜￜstￜlamppua. Niistￜ noin 40 on pimeￜnￜ (osa
>> poistettu). Sammuneita on siis n. 13 %.
>
> Tￜnￜￜn on MOT, 20:00.
>
> Ei taida tuohon kysymykseen vastata, mutta kertoo homman jï¿œrkevyyden.
>
> Follarit asetettu.
Hyvin ne sitten sￜￜstￜvￜt energiaa.
P. K�rh�
"Valop��" <ei.m...@toimi.tamakaantaas.yhtaan> wrote in message
news:TrhEm.31218$La7....@uutiset.elisa.fi...
> ... Oikeastihan hehkulamppu k�yt�nn�ss� valaisisi hieman paremmin kuin
> mit� Lumeneita 12:lla jakamalla saa Candela arvoksi. Kenties juuri sen 20%
> paremmin, koska my�s hehkulampun katosta ja seinist� heijastuva valo osuu
> osaltaan lattialle. -VP
Oikein hyv� juttu, t�ytyy sanoa. Meinasin ensin ehdottaa tuota 4*piill�
jakamista, mutta seh�n tulikin jutussasi my�hemmin.
Ihan vertailukelpoisia nuo luvut eiv�t ole, sill� spottivalo on suuntaava,
kun taas tavallinen polttimo valaisee 4*pii avaruuskulmaan. Spottivalon
tapauksessa siis tuo annettu kandela-arvo on vain siin� valaistussa
l�ik�ss�. Normaalipolttimo valaisee my�s sen l�ik�n ulkopuolella. Jos siis
candela-arvot ovat samat, niin huone ja pinta sen l�ik�n ulkopuolella ovat
paljon valoisampia sill� tavallisella lampulla.
Jos lumeneita haluaa verrata, niin polttimot voi laittaa integroivaan
palloon, joka on suurehko sis�lt� valkoiseksi barium-sulfaatilla maalattu
pallo, jonka keskelle lamppu tulee. Pallon sein�ll� on sitten detektori,
joka mittaa pallon integroiman s�teilyn. T�ll� saa mitattua kaikkiin
suuntiin l�htev�n valovirran.
Pet�
Jukka
> Valop�� wrote:
>
>
> Liek� kyse siit� mik� on k�ytt�tarkoitus... kohdevalo vaiko yleisvalo.
> Ledeiss� ei ole v�li� kumpia on kun valo ei kuitenkaan riit� muuhun kuin
> merkki- tai kohdevaloksi.
>
>
l�ytyy v�h�n kirkkaampia merkki- ja kohdevaloja :).
No, tietysti "kohteeksi" kelpaa vaikka p�tk� moottoritiet�.
J