Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
ilma-vesi-lämpöpumppuasiaa
152 views
Skip to first unread message
KH
Apr 11, 2012, 3:36:43 PM4/11/12
to
Asensin taloomme Ultimate 5000 ilma-vesi-systeemin 2000 litran
yösähkösysteemin rinnalle. Toimii todella hyvin. Kolme viikkoa olemme
nyt olleet sen varassa. Pari kertaa on pitänyt antaa hieman vastuslämpöä
lisäksi. Kun on -8 astetta, lykkää yli 50 asteista tavaraa ulkoyksiköstä
sisälle. Pahin lämpötila-alue näyttää olevan tuossa 0 asteen
ympäristössä, kun ilman kosteus on suuri. Kennosto menee nimittäin
umpihuuruun ja laite sulattaa itsensä liian harvoin. Mutta kaikesta
huolimatta sähkön säästö tulee olemaan merkittävä. Vähintäänkin 15000
kwh vuodessa. Nykyään n. 35000 kwh per vuosi. Tärkeä asia on tässä
käyttöveden esilämmitys, jota tarvitaan läpi vuoden. Pelkkä talon
lämmitys vähentää hyötyä merkittävästi. Systeemi toimii ilman jatkuvaa
säätöä ja on täysin huoleton. Tein videon, kun porukkaa kiinnosti, enkä
viitsinyt jokaiselle erikseen kertoa systeemin rakennetta ja toimintaa.
Kts. http://www.youtube.com/watch?v=JknnGL4e6ck
Systeemin materiaalit ja osat maksoivat kaikkiaan n. 2600,- euroa.
Lisäksi kylmälaiteasentaja kävi asentamassa kylmäputkiston ulko- ja
sisäyksikön välille.
Olen perehtynyt viime aikoina tähän lämpöpumppuasiaan enemmänkin.
Vaikuttaa sille, että valtiovaltaa ja tutkimuslaitoksia ja rahoittajia
aihe ei kiinnosta ollenkaan. Mistä on kysymys?
Jos asentaa n. miljoona tällaista systeemiä, se on saman verran kuin
yksi ydinvoimala.
Kuitenkin investointi on vain luokkaa n. 3 miljardia, kun Olkiluodon
uusi ydinvoimala maksaa ilmeisesti n. 10 miljardia ja jätteenhoito ja
muut kustannukset vielä paljon lisää. Lisäksi voimala tarvitsee
sähkönjakeluverkoston, eli tolppia ja piuhoja ja lisäksi vielä
energiayhtiöitä, huoltoyhtiöitä ja muita osapuolia toimiakseen.
Ilma-vesi-lämpöpumppu ei myöskään sotke mitään luonnon kiertokulkuja. Se
siirtää pihalta lämpöä sisälle ja palauttaa sen samaa vauhtia seinien
läpi takaisin. On paikallinen energiantuottaja ja täysin
ympäristöystävällinen sellainen. Ainoa kuluva osa on kompressorin
liikkuvat osat, jotka voi vaihtaa joidenkin vuosien välein.
Näihin lämpöpumppuasioihin ei löydy mistään perusteellisia suunnittelu-
ym. ohjeita. Erilaisilla keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa
keskustelua näistä asioista, mutta asiantuntevaa tietoa ei ole oikein
missään.
yösähkösysteemin rinnalle. Toimii todella hyvin. Kolme viikkoa olemme
nyt olleet sen varassa. Pari kertaa on pitänyt antaa hieman vastuslämpöä
lisäksi. Kun on -8 astetta, lykkää yli 50 asteista tavaraa ulkoyksiköstä
sisälle. Pahin lämpötila-alue näyttää olevan tuossa 0 asteen
ympäristössä, kun ilman kosteus on suuri. Kennosto menee nimittäin
umpihuuruun ja laite sulattaa itsensä liian harvoin. Mutta kaikesta
huolimatta sähkön säästö tulee olemaan merkittävä. Vähintäänkin 15000
kwh vuodessa. Nykyään n. 35000 kwh per vuosi. Tärkeä asia on tässä
käyttöveden esilämmitys, jota tarvitaan läpi vuoden. Pelkkä talon
lämmitys vähentää hyötyä merkittävästi. Systeemi toimii ilman jatkuvaa
säätöä ja on täysin huoleton. Tein videon, kun porukkaa kiinnosti, enkä
viitsinyt jokaiselle erikseen kertoa systeemin rakennetta ja toimintaa.
Kts. http://www.youtube.com/watch?v=JknnGL4e6ck
Systeemin materiaalit ja osat maksoivat kaikkiaan n. 2600,- euroa.
Lisäksi kylmälaiteasentaja kävi asentamassa kylmäputkiston ulko- ja
sisäyksikön välille.
Olen perehtynyt viime aikoina tähän lämpöpumppuasiaan enemmänkin.
Vaikuttaa sille, että valtiovaltaa ja tutkimuslaitoksia ja rahoittajia
aihe ei kiinnosta ollenkaan. Mistä on kysymys?
Jos asentaa n. miljoona tällaista systeemiä, se on saman verran kuin
yksi ydinvoimala.
Kuitenkin investointi on vain luokkaa n. 3 miljardia, kun Olkiluodon
uusi ydinvoimala maksaa ilmeisesti n. 10 miljardia ja jätteenhoito ja
muut kustannukset vielä paljon lisää. Lisäksi voimala tarvitsee
sähkönjakeluverkoston, eli tolppia ja piuhoja ja lisäksi vielä
energiayhtiöitä, huoltoyhtiöitä ja muita osapuolia toimiakseen.
Ilma-vesi-lämpöpumppu ei myöskään sotke mitään luonnon kiertokulkuja. Se
siirtää pihalta lämpöä sisälle ja palauttaa sen samaa vauhtia seinien
läpi takaisin. On paikallinen energiantuottaja ja täysin
ympäristöystävällinen sellainen. Ainoa kuluva osa on kompressorin
liikkuvat osat, jotka voi vaihtaa joidenkin vuosien välein.
Näihin lämpöpumppuasioihin ei löydy mistään perusteellisia suunnittelu-
ym. ohjeita. Erilaisilla keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa
keskustelua näistä asioista, mutta asiantuntevaa tietoa ei ole oikein
missään.
rtt.net Suttura
Apr 13, 2012, 11:49:55 AM4/13/12
to
"KH" <kaihakk...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:n3lhr.29718$I33....@uutiset.elisa.fi...
> Asensin taloomme Ultimate 5000 ilma-vesi-systeemin 2000 litran
> yösähkösysteemin rinnalle. Toimii todella hyvin. Kolme viikkoa olemme
Tässä oli asiaa !
> yösähkösysteemin rinnalle. Toimii todella hyvin. Kolme viikkoa olemme
Kiitos.
nospa...@supertel.fi
Apr 20, 2012, 4:34:05 AM4/20/12
to
On 11 huhti, 22:36, KH <kaihakki_poi...@hotmail.com> wrote:
> Vähintäänkin 15000
> kwh vuodessa. Nykyään n. 35000 kwh per vuosi. Tärkeä asia on tässä
> käyttöveden esilämmitys, jota tarvitaan läpi vuoden. Pelkkä talon
> lämmitys vähentää hyötyä merkittävästi.
..
> Vähintäänkin 15000
> kwh vuodessa. Nykyään n. 35000 kwh per vuosi. Tärkeä asia on tässä
> käyttöveden esilämmitys, jota tarvitaan läpi vuoden. Pelkkä talon
> lämmitys vähentää hyötyä merkittävästi.
>
> Systeemin materiaalit ja osat maksoivat kaikkiaan n. 2600,- euroa.
> Lisäksi kylmälaiteasentaja kävi asentamassa kylmäputkiston ulko- ja
> sisäyksikön välille.
Näppituntumalla tuo säästöarvio voisi olla oikealla hehtaarilla. Yli
> Systeemin materiaalit ja osat maksoivat kaikkiaan n. 2600,- euroa.
> Lisäksi kylmälaiteasentaja kävi asentamassa kylmäputkiston ulko- ja
> sisäyksikön välille.
puolta ei ehkä pysty säästämään, koska pikkupumppu ei tee paljoa
lämpöä kovilla pakkasilla. Hyötykerron laskee pakkasilla, samalla kun
laitteen ottoteho laskeen ja talon tehontarve kasvaa. Eli jos -8
asteessa tarvitaan lisälämpöä, -15 asteessa mennään jo lähes pelkällä
sähköllä, vaikka COP olisi 2, niin antoteho ei riitä.
Mutta ilmasta veteen pumppu ottaa kesällä lämpönsä +15 asteesta, eli
sillä on puolet vuodesta etulyöntiasema maalämpöpumppuunkin nähden. Ja
jos vaikka 10MWh olisi käyttöveden lämmitystä, säästyisi tästä jo ehkä
6-7 kWh lämpimänä vuodenaikana, ja Etelässä mennään alle -8 asteen
tosiaan useimpina talvina aika lyhyen aikaa.
Itse ajattelin laittaa saman, mutta meillä ei ole varaajaa. Lisää
kustannuksia ja töitä aikas paljon. Meillä on mennyt enemmän
kokonaisenergiaa kuin teillä, mutta silti ehkä juuri tuo pienehkö
pumppu riittäisi, jos laitan varaajan. Silloin pumppu on vain lämpimän
ajan lämmitin, mutta säästäisi hintansa nopeasti. Meillä on kuitenkin
kaksi ilmalämpöpumppua, jotka pystyvät pitämään 200 neliöä lämmössä
lähemmäs -20 asteeseen saakka, kun pattereissa on haalea kiertovesi ja
käyttöveden kierto lisänä.
Tavallinen ilmalämpöpumppu on kuitenkin tehokkaampi ja halvempi
lämmittämään taloa kuin tuollainen ilmasta veteen pumppu, jonka pitää
nostaa lämpötilaa enemmän vesikiertoa varten. Jos olisi
lattialämmitys, tilanne tasottuisi huomattavasti. Patterikiertoa
varten sisäyksikön lauduttimen pitää toimi paljon korkeammassa
lämpötilassa kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikön, joka lämmittää suoraan
ilmaa.
Yksi tapa tehostaa lämpöpumpun kanssa vanhaa patteriverkostoa olisi
laittaa pattereiden paluuputkiin puhallinpattereita. Ovat vaan
huonosti saatavilla ja/tai kalliita. Ilmalämpöpumpun sisäyksikköstä
tosin saisi tuollaisen modattua helposti.
Vesikiertoinen takka tai hella voisi olla myös hyvä varaajallisen
lämmitysjärjestelmän kanssa lämpöpumpun kaveriksi. Esim www.stv.ee
myy noita Suomeen. Ja Prity:n pumppuja kaupataan Ruotsista käsin. Ks.
www.prity-bg.com Löytyy kyllä googlella myyjiä, Tori.fissä
kaupitellaan myös noita. Kaminamallinen hella/takka maksaa alta
tonnin. Voisi arvata, että kilo puuta lämmittää runsaan 3 kW:n edestä
(75% hyötysuhde, 4kWh/kg lämpöarvo), eli 10 000kWh vaatisi noin 3
tonnia puuta. Aika iso kasa klapeja, vaatii jo melko ison katoksen
kerralla ostettuna. Mutta ei ostopuuta kannattaisi polttaa kuin
korvaamaan suoraa sähköä, lämpöpumppu tekee halvemmalla lämpöä.
>
> Olen perehtynyt viime aikoina tähän lämpöpumppuasiaan enemmänkin.
> Vaikuttaa sille, että valtiovaltaa ja tutkimuslaitoksia ja rahoittajia
> aihe ei kiinnosta ollenkaan. Mistä on kysymys?
>
> Jos asentaa n. miljoona tällaista systeemiä, se on saman verran kuin
> yksi ydinvoimala.
>
suhdannesyistäkin. Nyt taitaa olla vain pienennettyä
kotitalousvähennystä tarjolla.
Mutta ei noilla ilmasta pumppaavilla vähennetä sähkönsiirto- ja
voimalakapasiteetin tarvetta. Talot kun ovat kovilla pakkasilla joka
tapauksessa sähkölämmitteisiä noiden kanssa. Säästöä tulee eniten
silloin, kun kapasiteetti ei ole täyskäytössä ja vesi- ja ydinvoiman
osuus on suurimmillaan. Huipputehot pysyy samana.
>
> Näihin lämpöpumppuasioihin ei löydy mistään perusteellisia suunnittelu-
> ym. ohjeita. Erilaisilla keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa
> keskustelua näistä asioista, mutta asiantuntevaa tietoa ei ole oikein
> missään.
mainosväitteistä on puppua. Esimerkiksi säästöpotentiaalia on vaikea
arvioida muutamasta ilmoitetusta COP- ja tehoarvosta.
Lu-lu
Apr 20, 2012, 6:43:33 AM4/20/12
to
<nospa...@supertel.fi> kirjoitti
Löytyisi edes selkeästi vertailtavaa tutkimustietoa.
no kyllähän sitä tutkittua tietoakin on (- vaikka hepat söis -),
mutta kovin harvapa sitä ihan "oikeesti" haluaa ees tietää
ja
jos joku uskaltaa kertoa ikävät faktat suoraan, niin totapa ei
tietenkään uskota, vaan heti ryhdytään vänkäämään ankarasti
vastaan pelkältä mutu- ja suomi24 -tietopohjan perusteella
joten
on kaikkein viisainta
pitää mölyt vain mahassaan ja antaa tyhmän rahvaan vaan
uskotella itelleen ihan mitä tahansa se kuvitella osaakaan
Löytyisi edes selkeästi vertailtavaa tutkimustietoa.
no kyllähän sitä tutkittua tietoakin on (- vaikka hepat söis -),
mutta kovin harvapa sitä ihan "oikeesti" haluaa ees tietää
ja
jos joku uskaltaa kertoa ikävät faktat suoraan, niin totapa ei
tietenkään uskota, vaan heti ryhdytään vänkäämään ankarasti
vastaan pelkältä mutu- ja suomi24 -tietopohjan perusteella
joten
on kaikkein viisainta
pitää mölyt vain mahassaan ja antaa tyhmän rahvaan vaan
uskotella itelleen ihan mitä tahansa se kuvitella osaakaan
Jukka Marin
Apr 20, 2012, 6:54:10 AM4/20/12
to
On 2012-04-20, nospa...@supertel.fi <nospa...@supertel.fi> wrote:
> Mutta ilmasta veteen pumppu ottaa kesällä lämpönsä +15 asteesta, eli
> sillä on puolet vuodesta etulyöntiasema maalämpöpumppuunkin nähden. Ja
> jos vaikka 10MWh olisi käyttöveden lämmitystä, säästyisi tästä jo ehkä
> 6-7 kWh lämpimänä vuodenaikana, ja Etelässä mennään alle -8 asteen
> tosiaan useimpina talvina aika lyhyen aikaa.
Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului joulu-maalis-
> Mutta ilmasta veteen pumppu ottaa kesällä lämpönsä +15 asteesta, eli
> sillä on puolet vuodesta etulyöntiasema maalämpöpumppuunkin nähden. Ja
> jos vaikka 10MWh olisi käyttöveden lämmitystä, säästyisi tästä jo ehkä
> 6-7 kWh lämpimänä vuodenaikana, ja Etelässä mennään alle -8 asteen
> tosiaan useimpina talvina aika lyhyen aikaa.
kuussa maalämpöpumpun syöttöön 2100 kWh sähköä, sisälämpö 22-23 astetta
ja ulkona pahimmillaan -36.2 astetta. Rahassa 4 kylmintä kuukautta vei
saman kuin kaupunkiasunnossa "edullisen" kaukolämmön yhden kuukauden hinta..
Saa nähdä, mihin kulutus kesällä asettuu, mutta kovasti tyytyväinen olen
tuohon talviajan kulutukseen.
-jm
Juha Ruismäki
Apr 20, 2012, 8:56:45 AM4/20/12
to
Jukka Marin wrote:
> Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului
> joulu-maalis-kuussa maalämpöpumpun syöttöön 2100 kWh sähköä,
> Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului
> sisälämpö 22-23 astetta ja ulkona pahimmillaan -36.2 astetta.
Ei noin tiiviseen tupaan olisi kannattanut kallista pumppua
laittaa. Ei kerkee säästämään investointiaan kun ei tarvi
paljoa lämmittää.
Vaikka COP:ksi lasketaan varovaisesti 3 niin maalämpö on nyt
puolet kaukolämpöä halvempaa (ilman kuukausimaksuja).
Juha
Jukka Marin
Apr 20, 2012, 9:14:10 AM4/20/12
to
On 2012-04-20, Juha Ruismäki <j...@genera.sci.fi> wrote:
> Jukka Marin wrote:
>> Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului
>> joulu-maalis-kuussa maalämpöpumpun syöttöön 2100 kWh sähköä,
>> sisälämpö 22-23 astetta ja ulkona pahimmillaan -36.2 astetta.
>
> Ei noin tiiviseen tupaan olisi kannattanut kallista pumppua
> laittaa. Ei kerkee säästämään investointiaan kun ei tarvi
> paljoa lämmittää.
Kun rakennetaan ja maksetaan tönöstä tolkuttomasti, niin tehdään nyt
> Jukka Marin wrote:
>> Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului
>> joulu-maalis-kuussa maalämpöpumpun syöttöön 2100 kWh sähköä,
>> sisälämpö 22-23 astetta ja ulkona pahimmillaan -36.2 astetta.
>
> Ei noin tiiviseen tupaan olisi kannattanut kallista pumppua
> laittaa. Ei kerkee säästämään investointiaan kun ei tarvi
> paljoa lämmittää.
sitten edes niin, ettei heti harmita. Toinen motiivi oli päästä
testaamaan maalämpöä ja harkitsemaan, siirtyäkö kaupungissakin siihen.
-jm
KH
Apr 20, 2012, 11:32:54 AM4/20/12
to
nospa...@supertel.fi kirjoitti:
Juu. Meidän vesipatteriverkosto on aikoinaan mitoitettu niin, että
kovilla pakkasilla tarvitaan n. 70 asteista vettä. Eli ivlp ei riitä
millään, vaikka tehojakin nostaisi. Eli tarvitaan vastuslämpöä
reippaasti kovilla pakkasilla. Mielenkiintoista nähdä ensi talven
tilanne. On kyllä erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toimiva systeemi.
On nyt pyörinyt täysin häiriöttä nelisen kuukauden päivät.
Nuo valmistajien ilmoittamat tiedot ovat sellaisia, että ei niistä pysty
päättelemään systeemin toimintaa käytännön olosuhteissa. Olisi hyvä, jos
löytyisi erilaisia keisejä joita sitten systemaattisesti seurattaisiin
esim. yhden vuoden ajan ja saataisiin erilaisissa tapauksissa todellisia
lukuarvoja kerättyä ja raportoitua.
kovilla pakkasilla tarvitaan n. 70 asteista vettä. Eli ivlp ei riitä
millään, vaikka tehojakin nostaisi. Eli tarvitaan vastuslämpöä
reippaasti kovilla pakkasilla. Mielenkiintoista nähdä ensi talven
tilanne. On kyllä erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toimiva systeemi.
On nyt pyörinyt täysin häiriöttä nelisen kuukauden päivät.
Nuo valmistajien ilmoittamat tiedot ovat sellaisia, että ei niistä pysty
päättelemään systeemin toimintaa käytännön olosuhteissa. Olisi hyvä, jos
löytyisi erilaisia keisejä joita sitten systemaattisesti seurattaisiin
esim. yhden vuoden ajan ja saataisiin erilaisissa tapauksissa todellisia
lukuarvoja kerättyä ja raportoitua.
KH
Apr 20, 2012, 12:50:02 PM4/20/12
to
> reippaasti kovilla pakkasilla. Mielenkiintoista nähdä ensi talven
> tilanne. On kyllä erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toimiva systeemi.
> On nyt pyörinyt täysin häiriöttä nelisen kuukauden päivät.
>
>Pieni korjaus: On pyörinyt häiriöttä kuukauden päivät
> tilanne. On kyllä erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toimiva systeemi.
> On nyt pyörinyt täysin häiriöttä nelisen kuukauden päivät.
>
>
Asko Ikävalko
Apr 20, 2012, 3:48:20 PM4/20/12
to
Jukka Marin wrote:
> Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului joulu-maalis-
> kuussa maalämpöpumpun
Sanovat, että maalämpö alkaa kannattaa vasta +200 m2 kokoisissa
> Ilmavehkeistä en tiedä, mutta 150 m² uudisrakennuksessa kului joulu-maalis-
> kuussa maalämpöpumpun
rakennuksissa. Pikkumökissä vuosittainen säästö on niin pieni, että
pumppu ehtii jo hajota ennenkuin on maksanut itseään.
> Rahassa 4 kylmintä kuukautta vei
> saman kuin kaupunkiasunnossa "edullisen" kaukolämmön yhden kuukauden hinta..
hoitovastikkeeseen? Vastikehan sisältää taloyhtiöstä riippuen paljon
muutakin kuin lämmityksen. Ja mikä mahtaa olla vertailtavan
kerrostalokämpän koko?
> Saa nähdä, mihin kulutus kesällä asettuu, mutta kovasti tyytyväinen olen
> tuohon talviajan kulutukseen.
omaan arvoonsa. PILP kävi mielessä, mutta päädyin kuitenkin perinteiseen
300 ltr lämminvesivaraajaan + isoon varaavaan takkaan. Saa nähdä mihin
kulutus asettuu, mahdollisesti myöhemmin rakennan ulkorakennukseen
pannuhuoneen ja tuon sieltä "kaukolämmön" päärakennukseen. Omaa metsää on.
-Asko
Jukka Marin
Apr 22, 2012, 3:23:27 PM4/22/12
to
On 2012-04-20, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Sanovat, että maalämpö alkaa kannattaa vasta +200 m2 kokoisissa
> rakennuksissa. Pikkumökissä vuosittainen säästö on niin pieni, että
> pumppu ehtii jo hajota ennenkuin on maksanut itseään.
Energian hinta nousee jatkuvasti, tuskin tuossa pahasti tappiolle jää. Ja on
> Sanovat, että maalämpö alkaa kannattaa vasta +200 m2 kokoisissa
> rakennuksissa. Pikkumökissä vuosittainen säästö on niin pieni, että
> pumppu ehtii jo hajota ennenkuin on maksanut itseään.
mukavan halpaa lämmittää, ei tarvitse nuukailla eikä pelleillä lämpötilan
alennusten tms. kanssa. Toki rakennuskustannuksissa olisi suoralla sähkö-
lämmityksellä säästänyt, mutta tavoite oli tehdä sellainen mökki, ettei jo
rakennusvaiheessa harmita liika säästäminen.
>> Rahassa 4 kylmintä kuukautta vei
>> saman kuin kaupunkiasunnossa "edullisen" kaukolämmön yhden kuukauden hinta..
>
> Siis vertaatko nyt ok-talon lämmityskuluja kerrostalokämpän
> hoitovastikkeeseen? Vastikehan sisältää taloyhtiöstä riippuen paljon
> muutakin kuin lämmityksen. Ja mikä mahtaa olla vertailtavan
> kerrostalokämpän koko?
mitään kerrostalokopin vastiketta. Kaupungissa on toki lämpimiä neliöitä ja
kuutioita melkein tuplasti enemmän kuin maalla, mutta ei nyt sentään nelin-
kertaista määrää. Ovat nostaneet kahtena vuonna peräkkäin kaukolämmön hintaa
kymmeniä prosentteja ja kun perusmaksu on hirveä, niin ei tuo mitään halpaa
lystiä ole.
>> Saa nähdä, mihin kulutus kesällä asettuu, mutta kovasti tyytyväinen olen
>> tuohon talviajan kulutukseen.
>
> Mulla on rakenteilla 180 m2 omakotitalo. Maalämmön jätin ihan suosiolla
> omaan arvoonsa. PILP kävi mielessä, mutta päädyin kuitenkin perinteiseen
> 300 ltr lämminvesivaraajaan + isoon varaavaan takkaan. Saa nähdä mihin
> kulutus asettuu, mahdollisesti myöhemmin rakennan ulkorakennukseen
> pannuhuoneen ja tuon sieltä "kaukolämmön" päärakennukseen. Omaa metsää on.
joten viikot mökki saa pärjätä maalämmöllä. Mitä selasin jotain talolehtiä,
niin lähes joka torpassa näkyi olevan maalämpö. Enkä ihmettele. Pumpun ja
kaivon hinta oli meillä vain muutama prosentti rakennuskustannuksista (vaikka
tontti ja sähköliittymä olivat jo olemassa).
Kesällä sitten otetaan maasta ilmaista viileää..
-jm
Lu-lu
Apr 23, 2012, 4:39:37 AM4/23/12
to
"Jukka Marin" < kirjoitti
> ... Ovat nostaneet kahtena vuonna peräkkäin kaukolämmön hintaa
lämmitysenergiamuotoihin on usein pelkkää kusetusta
sillä
tuijotetaan esim. vain n. 20% halvempaa energiamaksua
jolloin perusmaksu jää helposti kokonaan hokaamatta
jos esim. - kuten pari vuotta sitten selvitin -
täysin lämmittämättömän ok-kellarin kuutiotilavuuskin
lasketaan mukaan ok-talon tilavuuteen silloin kun
kaukolämmön perusmaksua kiinteistölle määritetään
jää
pelkän energiamaksun osuus lämmityskustannuksista
melko pieneksi, jolloin esim. energiansäästö ole enää edes
järkevää, - ja tuo nimenomaan juuri kaukolämpö-energian
näennäisen edullisuuden vuoksi
> ... Ovat nostaneet kahtena vuonna peräkkäin kaukolämmön hintaa
> kymmeniä prosentteja ja kun perusmaksu on hirveä, niin ei tuo
> mitään halpaa lystiä ole.
kaukolämmön "edullisuus" verrattuna muihin
> mitään halpaa lystiä ole.
lämmitysenergiamuotoihin on usein pelkkää kusetusta
sillä
tuijotetaan esim. vain n. 20% halvempaa energiamaksua
jolloin perusmaksu jää helposti kokonaan hokaamatta
jos esim. - kuten pari vuotta sitten selvitin -
täysin lämmittämättömän ok-kellarin kuutiotilavuuskin
lasketaan mukaan ok-talon tilavuuteen silloin kun
kaukolämmön perusmaksua kiinteistölle määritetään
jää
pelkän energiamaksun osuus lämmityskustannuksista
melko pieneksi, jolloin esim. energiansäästö ole enää edes
järkevää, - ja tuo nimenomaan juuri kaukolämpö-energian
näennäisen edullisuuden vuoksi
patru
Apr 24, 2012, 5:09:10 AM4/24/12
to
On 20.4.2012 22:48, Asko Ikävalko wrote:
>
> Mulla on rakenteilla 180 m2 omakotitalo. Maalämmön jätin ihan suosiolla
> omaan arvoonsa. PILP kävi mielessä, mutta päädyin kuitenkin perinteiseen
> 300 ltr lämminvesivaraajaan + isoon varaavaan takkaan. Saa nähdä mihin
> kulutus asettuu, mahdollisesti myöhemmin rakennan ulkorakennukseen
> pannuhuoneen ja tuon sieltä "kaukolämmön" päärakennukseen. Omaa metsää on.
>
> -Asko
Itse rakensin huoneistoalaltaan 210 m2 talon. Lämmitys hoidetaan
>
> Mulla on rakenteilla 180 m2 omakotitalo. Maalämmön jätin ihan suosiolla
> omaan arvoonsa. PILP kävi mielessä, mutta päädyin kuitenkin perinteiseen
> 300 ltr lämminvesivaraajaan + isoon varaavaan takkaan. Saa nähdä mihin
> kulutus asettuu, mahdollisesti myöhemmin rakennan ulkorakennukseen
> pannuhuoneen ja tuon sieltä "kaukolämmön" päärakennukseen. Omaa metsää on.
>
> -Asko
kausisähköllä ja 300 l: käyttövesivaraajalla ja 2000 l:n lämmistys-
varaajalla. Kesäksi tuo iso varaaja kytketään pois päältä,
tarvittaessa Oumanit ottaa pienestä varaajasta kosteille tiloille
lämpöä (kesäkuukausina tuskin ollenkaan). Lisälämpöä tuotetaan tillerin
2200 kg:n takalla ja sauna lämmitetään puilla.
Vertailukohdaksi kulutuksesta voin antaa seuraavat tiedot
2006 20854 6,851 cnt/kwh (sis siirron)
2007 21711 7,406
2008 16926 8,414
2009 18242 8,783
2010 23777 8,611
Valitettavasti viime vuoden tiedot eivät ole tällä koneella.
Kulutuksessa on aikamoista vaihtelua mikään muu ei käytännössä
ole muuttunut kuin ulkolämpötila (tietysti rakenteiden kuivuminen
vaikuttaa).
- Patru
Asko Ikävalko
Apr 24, 2012, 1:15:05 PM4/24/12
to
patru wrote:
> Vertailukohdaksi kulutuksesta voin antaa seuraavat tiedot
>
> 2006 20854 6,851 cnt/kwh (sis siirron)
> 2007 21711 7,406
> 2008 16926 8,414
> 2009 18242 8,783
> 2010 23777 8,611
Kiitos, tuo oli mielenkiintoista luettavaa. Jos lasketaan kallein hinta
> Vertailukohdaksi kulutuksesta voin antaa seuraavat tiedot
>
> 2006 20854 6,851 cnt/kwh (sis siirron)
> 2007 21711 7,406
> 2008 16926 8,414
> 2009 18242 8,783
> 2010 23777 8,611
ja keskimäärin 20 MWh kulutus, niin sinulla menee sähköön vuodessa 1740
eur. Jos tuosta voisi maalämmöllä säästää vaikka puolet, niin se olisi
about 800 eur.
Eikös maalämmön rakentaminen maksa vähintään 16 000 eur? Silloin
takaisinmaksuaika olisi 20 vuotta. Siinä ja siinä, että kannattaako...
ja sinulla siis 210 m2 huoneistoala.
Pysyn kannassani, että alle 200 m2 mökkiin ei kannata maalämpöä laittaa.
-Asko
KH
Apr 24, 2012, 2:40:04 PM4/24/12
to
Asko Ikävalko kirjoitti:
Tervehdys,
Näissä uusissa taloissa eristykset ovat toista luokkaa kuin meidän
60-luvulla tehdyssä talossa. Jos kulutus on kaikkiaan luokkaa 20.000 kw,
ei oikein kannata suuria investoida. Vantaan sähkön hinnalla se maksaa
n. 2000,- euroa vuodessa. Ilmavesisysteemillä säästö voisi maksimissaan
olla luokkaa 800,- euroa jos oikein sitäkään. Eli takaisinmaksuaika
tulee kaikissa tapauksissa olemaan yli kolme vuotta, vaikka itse tekisi
kaiken. Eli en lähtisi tämmöiseen tapaukseen suuria investoimaan.
Tietysti harrastemielessä kannattaa kyllä, koska saa mielenkiintoista
uutta funtsattavaa.
Näissä uusissa taloissa eristykset ovat toista luokkaa kuin meidän
60-luvulla tehdyssä talossa. Jos kulutus on kaikkiaan luokkaa 20.000 kw,
ei oikein kannata suuria investoida. Vantaan sähkön hinnalla se maksaa
n. 2000,- euroa vuodessa. Ilmavesisysteemillä säästö voisi maksimissaan
olla luokkaa 800,- euroa jos oikein sitäkään. Eli takaisinmaksuaika
tulee kaikissa tapauksissa olemaan yli kolme vuotta, vaikka itse tekisi
kaiken. Eli en lähtisi tämmöiseen tapaukseen suuria investoimaan.
Tietysti harrastemielessä kannattaa kyllä, koska saa mielenkiintoista
uutta funtsattavaa.
Jukka Marin
Apr 25, 2012, 1:57:01 AM4/25/12
to
On 2012-04-24, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> patru wrote:
>> Vertailukohdaksi kulutuksesta voin antaa seuraavat tiedot
>>
>> 2006 20854 6,851 cnt/kwh (sis siirron)
>> 2007 21711 7,406
>> 2008 16926 8,414
>> 2009 18242 8,783
>> 2010 23777 8,611
>
> Kiitos, tuo oli mielenkiintoista luettavaa. Jos lasketaan kallein hinta
> ja keskimäärin 20 MWh kulutus, niin sinulla menee sähköön vuodessa 1740
> eur. Jos tuosta voisi maalämmöllä säästää vaikka puolet, niin se olisi
> about 800 eur.
Meidän uudisrakennuksemme lämmitysenergian tarpeeksi on laskettu vajaat
> patru wrote:
>> Vertailukohdaksi kulutuksesta voin antaa seuraavat tiedot
>>
>> 2006 20854 6,851 cnt/kwh (sis siirron)
>> 2007 21711 7,406
>> 2008 16926 8,414
>> 2009 18242 8,783
>> 2010 23777 8,611
>
> Kiitos, tuo oli mielenkiintoista luettavaa. Jos lasketaan kallein hinta
> ja keskimäärin 20 MWh kulutus, niin sinulla menee sähköön vuodessa 1740
> eur. Jos tuosta voisi maalämmöllä säästää vaikka puolet, niin se olisi
> about 800 eur.
16 MWh/a ja muuksi sähkönkulutukseksi muistaakseni yli 7 MWh/a.
Veikkaan, että lämpöä kuluu sikäli enemmän, että talo on valtaosan ajasta
tyhjillään eli asukkaat ja laitteet eivät tuota lämpöä, vaan sekin on
tuotettava lämmitysjärjestelmällä. Ilmanvaihtokin pyörii kuitenkin jatku-
vasti ja talteenotosta huolimatta puskee lämmintä pihalle..
Meillä sähkö maksaa yli 12.5 snt/kWh siirtomaksun ja energiaveron kanssa.
Lisäksi MLP:n hyötysuhde on kyllä paljon parempi kuin 200%. EN-normin
mukainen COP 35 asteen kiertovedellä on 4,4, 45 asteeseen vielä 3,6.
> Eikös maalämmön rakentaminen maksa vähintään 16 000 eur? Silloin
> takaisinmaksuaika olisi 20 vuotta. Siinä ja siinä, että kannattaako...
12500 e. Halvempiakin pumppuja on olemassa.
> Pysyn kannassani, että alle 200 m2 mökkiin ei kannata maalämpöä laittaa.
halutun tuloksen mukaisiksi ;-) Esim. tuolla laskemallasi 20 MWh/a kulu-
tuksella meidn sähkölaskumme olisi (ilman perusmaksua) yli 2500 e ja väitän,
että MLP säästää lämmitysenergiasta lähemmäs 2/3 eli sanotaan nyt vaikka
1500 e vuodessa, jolloin tuo 12500 e tulee maksettua nykyisella energian
hinnalla reilussa 8 vuodessa, mutta koska sähkön hinta nousee, jo lyhyem-
mässä ajassa.
Tietysti jos vertailukohdaksi ottaisi suoran sähkölämmityksen halvimmilla
lämmittimillä, voisi tiputtaa vesikiertoisen lattialämmityksen pois ja
säästäisi rakennusvaiheessa lisää - mutta lattialämmitystalossa asuvana
en tuotakaan vaihtoehtoa edes harkinnut. Se myös estäisi tulevaisuudes-
sa vaihtamasta lämmitysjärjestelmää ilman mittavaa remonttia.
Minusta on mukavampaa maksaa rakennusvaiheessa vähän enemmän, kun tietää,
että siitä eteenpäin juoksevat kulut jäävät merkittävästi pienemmiksi.
Minun sijoittajan kyvyilläni MLP on todennäköisesti paras koskaan teke-
mäni sijoitus (ellei Nokia nyt jostain syystä 10-kertaista arvoaan.)
(Joulu-maaliskuun lämmityssähkön kulutus oli 2100 kWh eli 263 euroa - 66
euroa per kuukausi. Sisällä kosteissa tiloissa n. 25 astetta, muualla
22-23 astetta ja ulkona alimmillaan -36.2 astetta. Tästä arvioiden vuo-
tuinen lämmityslasku ei mitenkään voi olla edes tuhatta euroa, koska
neljä kylmintä kuukautta meni 263 eurolla.)
Odotamme helteitä mielenkiinnolla, koska MLP-järjestelmästä saa ilmaista
jäähdytystä IV-koneeseen, kun sähkölämmittäjä taas joutuu pyörittämään
jäähdytyskompressoria.
-jm
Lu-lu
Apr 25, 2012, 3:27:05 AM4/25/12
to
"Jukka Marin" < kirjoitti
kannattaisi kovin yksisilmäisesti tuijottaa vain valmistajien esitteitä,
sillä
autotkinhan kuluttavat EN-normien mukaan vain 4-6 litraa sataselle
mutta inhoreaali-käytännössä kulutus on usein kuitenkin 7-9 litraa
ja mulla tavallisesti kuluu 10, kun mulla on näin iso ja raska mono
(edellyttäen että monon alla on pieni auto, - yli 4,5 litrasilla lorisee
kurkusta alas nääs vielä hiukkasen enemmänki': pätkäys ja pänikkä)
useissa ns. katu-uskottavissa (- ei siis poliitikkojen jorinoita -)
seurantatutkimuksissa on COP ollut vuositasolla noin 2,5
(silloin, kun rimpulalla on lämmitetty koko vuoden ympäri)
eli kyse ei siis ole pelkän kompressorin toiminnasta (jonka COP
saattaa tietyillä edellytyksillä: = joidenkin lämpötilojen toteutuessa
olla vaikkapa 5,5 )
vaan
KOKO rimpulan tuottamasta hyödystä, jossa ovat mukana myös
mahdollisen lämpimän käyttöveden valmistus sekä kaikki sen
rimpulan omatkin lämpöhäviöt
siis: ( lämmitykseen saatu energia / sisään viety sähvö ) = 2,5
jos nyt joku näitä etukäteis-kannattavuuslaskelmia haluaa
väkästää, - omia ennakkokäsityksiä vain vahvistaakseen
ja lisäksi
voip' vaikka ihan "v:ttuillessaan"ki' panna miinus-puolelle
vielä ne rimpulan huoltokirjassa säännöllisesti edellytetyt
puhdistus-, huolto- ja korjauskustannukset: jotka jollain
ammattihenkilöllä teetätettynä "palveluna" = á 500 euroa/vuosi
... heh-hee !
hm ... no ehkä siitä saa sen kotitalousvähennyksen
> Lisäksi MLP:n hyötysuhde on kyllä paljon parempi kuin 200%.
> EN-normin mukainen COP 35 asteen kiertovedellä on 4,4,
> 45 asteeseen vielä 3,6.
no ei nyt
> EN-normin mukainen COP 35 asteen kiertovedellä on 4,4,
> 45 asteeseen vielä 3,6.
kannattaisi kovin yksisilmäisesti tuijottaa vain valmistajien esitteitä,
sillä
autotkinhan kuluttavat EN-normien mukaan vain 4-6 litraa sataselle
mutta inhoreaali-käytännössä kulutus on usein kuitenkin 7-9 litraa
ja mulla tavallisesti kuluu 10, kun mulla on näin iso ja raska mono
(edellyttäen että monon alla on pieni auto, - yli 4,5 litrasilla lorisee
kurkusta alas nääs vielä hiukkasen enemmänki': pätkäys ja pänikkä)
useissa ns. katu-uskottavissa (- ei siis poliitikkojen jorinoita -)
seurantatutkimuksissa on COP ollut vuositasolla noin 2,5
(silloin, kun rimpulalla on lämmitetty koko vuoden ympäri)
eli kyse ei siis ole pelkän kompressorin toiminnasta (jonka COP
saattaa tietyillä edellytyksillä: = joidenkin lämpötilojen toteutuessa
olla vaikkapa 5,5 )
vaan
KOKO rimpulan tuottamasta hyödystä, jossa ovat mukana myös
mahdollisen lämpimän käyttöveden valmistus sekä kaikki sen
rimpulan omatkin lämpöhäviöt
siis: ( lämmitykseen saatu energia / sisään viety sähvö ) = 2,5
jos nyt joku näitä etukäteis-kannattavuuslaskelmia haluaa
väkästää, - omia ennakkokäsityksiä vain vahvistaakseen
ja lisäksi
voip' vaikka ihan "v:ttuillessaan"ki' panna miinus-puolelle
vielä ne rimpulan huoltokirjassa säännöllisesti edellytetyt
puhdistus-, huolto- ja korjauskustannukset: jotka jollain
ammattihenkilöllä teetätettynä "palveluna" = á 500 euroa/vuosi
... heh-hee !
hm ... no ehkä siitä saa sen kotitalousvähennyksen
Jukka Marin
Apr 25, 2012, 3:58:32 AM4/25/12
to
On 2012-04-25, Lu-lu <pure.b...@kolumbus.fi> wrote:
> "Jukka Marin" < kirjoitti
>> Lisäksi MLP:n hyötysuhde on kyllä paljon parempi kuin 200%.
>> EN-normin mukainen COP 35 asteen kiertovedellä on 4,4,
>> 45 asteeseen vielä 3,6.
>
> no ei nyt
> kannattaisi kovin yksisilmäisesti tuijottaa vain valmistajien esitteitä,
Ei toki.
> "Jukka Marin" < kirjoitti
>> Lisäksi MLP:n hyötysuhde on kyllä paljon parempi kuin 200%.
>> EN-normin mukainen COP 35 asteen kiertovedellä on 4,4,
>> 45 asteeseen vielä 3,6.
>
> no ei nyt
> kannattaisi kovin yksisilmäisesti tuijottaa vain valmistajien esitteitä,
> useissa ns. katu-uskottavissa (- ei siis poliitikkojen jorinoita -)
> seurantatutkimuksissa on COP ollut vuositasolla noin 2,5
> (silloin, kun rimpulalla on lämmitetty koko vuoden ympäri)
ilmalämpöpumppuja, mutten tiedä, että olisivat mitanneet MLP:tä.
Eikös ne mittauksissa pääse 2.5 vuotuiseen COPpiin jo ilmalämpöpumpuillakin,
jolloin MLP menisi yli? (MUTU, en jaksa kaivaa paperikasasta ILP-testejä..)
> eli kyse ei siis ole pelkän kompressorin toiminnasta (jonka COP
> saattaa tietyillä edellytyksillä: = joidenkin lämpötilojen toteutuessa
> olla vaikkapa 5,5 )
>
> vaan
> KOKO rimpulan tuottamasta hyödystä, jossa ovat mukana myös
> mahdollisen lämpimän käyttöveden valmistus sekä kaikki sen
> rimpulan omatkin lämpöhäviöt
kompressorista. Se, paljonko niissä on liioittelua, on sitten eri asia.
> ja lisäksi
> voip' vaikka ihan "v:ttuillessaan"ki' panna miinus-puolelle
> vielä ne rimpulan huoltokirjassa säännöllisesti edellytetyt
> puhdistus-, huolto- ja korjauskustannukset: jotka jollain
> ... heh-hee !
Tuntuu sitä "huoltamista" olevan ainakin öljy-, pelletti- ja halko-
lämmityksessäkin. Suora sähkö on aika huoltovapaa, kunnes hajoaa
(kattoelementit ja lattiakaapelit kuuluvat hajoilevan, en kyllä
ymmärrä, miksi). Kaukolämpökin on huoleton siihen asti, että lämmön-
vaihdinpömpeli menee vaihtoon.
-jm
patru
Apr 25, 2012, 8:00:34 AM4/25/12
to
-Patru
Asko Ikävalko
Apr 25, 2012, 2:26:05 PM4/25/12
to
Jukka Marin wrote:
> Minusta on mukavampaa maksaa rakennusvaiheessa vähän enemmän, kun tietää,
> että siitä eteenpäin juoksevat kulut jäävät merkittävästi pienemmiksi.
Tähän vaikuttaa elämäntilannekin. Jos ikää on vasta 20-30 vuotta, ura
> Minusta on mukavampaa maksaa rakennusvaiheessa vähän enemmän, kun tietää,
> että siitä eteenpäin juoksevat kulut jäävät merkittävästi pienemmiksi.
aluillaan ja pienet muksut elätettävänä, kaikki rakentamisessa säästetty
raha on hyödyksi. Kyllä sitä kalliimpaa sähkölaskua kärsii sitten
maksella 10 vuoden päästä, kun muksut alkaa jo elättää itsensä ja
autolainat sunmuut pikavipit makseltu pois. :)
Mutta jos ikää on 40-50 vuotta ja ylimääräistä rahaa taskut pullollaan,
niin silloin laadukkaaseen rakentamiseen panostaminen on järkevää. Ei
tarvi sitten aikanaan pienen eläkkeen varassa harmitella kalliita
sähkölaskuja.
-Asko
JariL
Apr 25, 2012, 3:46:31 PM4/25/12
to
Asko Ikävalko
Apr 26, 2012, 9:53:20 AM4/26/12
to
JariL wrote:
> Eläkkeellä voi lähteä sinne missä lämmittämiseen menee vähemmän energiaa;)
Paitsi jos arvostaa pohjoismaisia terveydenhoitopalveluita ja alle 40 C
> Eläkkeellä voi lähteä sinne missä lämmittämiseen menee vähemmän energiaa;)
kesähelteitä. Elämä on valintoja täynnä. :)
-Asko
JariL
Apr 26, 2012, 2:11:46 PM4/26/12
to
myrkkyhoitajalta saattohoitoa;)
Sinäänsä huvittavaa että pohjoismaissa välttämättömään lämmittämiseen
"haaskatusta" energiasta on kauhea poru mutta etelässä pelkän mukavuden
takia tehtävä jäähdytys ei kiinnosta yhtään ituhippiä.
Lu-lu
Apr 26, 2012, 3:20:46 PM4/26/12
to
"JariL" kirjoitti
tarkoittanet "pohjoismailla" kaikkia kehä III.n eli susirajan
takana sijaitsevia lähiöitä ja "etelällä" tätä suurhässlinkin
ydinkeskustaa ?
- ja kun "ituhipit" ovat omistus-luukuissaan city:ssä
bunkkaavia öky-rikkaiden kakaroita, niin totta-maar
se jäähdytys helteellä on niille ihan välttämätöntä
> Sinäänsä huvittavaa että pohjoismaissa välttämättömään lämmittämiseen
> "haaskatusta" energiasta on kauhea poru mutta etelässä pelkän mukavuden
> takia tehtävä jäähdytys ei kiinnosta yhtään ituhippiä.
hm .... sä
> "haaskatusta" energiasta on kauhea poru mutta etelässä pelkän mukavuden
> takia tehtävä jäähdytys ei kiinnosta yhtään ituhippiä.
tarkoittanet "pohjoismailla" kaikkia kehä III.n eli susirajan
takana sijaitsevia lähiöitä ja "etelällä" tätä suurhässlinkin
ydinkeskustaa ?
- ja kun "ituhipit" ovat omistus-luukuissaan city:ssä
bunkkaavia öky-rikkaiden kakaroita, niin totta-maar
se jäähdytys helteellä on niille ihan välttämätöntä
nospa...@supertel.fi
Apr 27, 2012, 11:35:03 AM4/27/12
to
On 25 huhti, 10:58, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>
> Eikös ne mittauksissa pääse 2.5 vuotuiseen COPpiin jo ilmalämpöpumpuillakin,
> jolloin MLP menisi yli? (MUTU, en jaksa kaivaa paperikasasta ILP-testejä..)
>
ILP:n COP:in voi määritellä parilla eri tavalla:
>
> Eikös ne mittauksissa pääse 2.5 vuotuiseen COPpiin jo ilmalämpöpumpuillakin,
> jolloin MLP menisi yli? (MUTU, en jaksa kaivaa paperikasasta ILP-testejä..)
>
Pumpun tuottama lämpö / sen ottama vuosisähkö; tai
Tarvittittu kokonaislämpö / käytetty kokonaissähkö
Jälkimmäinen siis ottaa huomioon myös sen, ettei pumppu ota kovalla
pakkasella yhtään sähköä, ja vähemmän kovalla pakkasella tehot ei
riitä, vaan tarvitaan suorasähköä lisäksi.
Eli, vaikka COP olisi 5, mutta ottoteho pakkasella 200W ja tarvittava
lämmitysteho teho 5 kW, säästää pumppu yhteensä 800W, eli tarvitaan
4.2 kW 5 kW:n tuottamiseen. Eli koko lämmityssysteemin COP onkin vain
5/4.2.
Toisaalta, pieni pumppu säästää hintansa nopeammin, koska sillä on
enemmän töitä suhteessa ostohintaansa. Eli jos yksi pumppu säästää
vaikka 500€/v, samaan taloon toinen pumppu säästää jo paljon vähemmän,
koska suuren osan aikaa ensimmäinenkin pumppu pystyy tekemään kaikki
työt, ja vain kovemmilla pakkasilla molempia tarvitaan.
Asko Ikävalko
Apr 27, 2012, 3:31:01 PM4/27/12
to
Lu-lu wrote:
> ja kun "ituhipit" ovat omistus-luukuissaan city:ssä
> bunkkaavia öky-rikkaiden kakaroita, niin totta-maar
> se jäähdytys helteellä on niille ihan välttämätöntä
Vanha hyvä konsti on jättää pakastimen ovi hieman raolleen. Kun se
> ja kun "ituhipit" ovat omistus-luukuissaan city:ssä
> bunkkaavia öky-rikkaiden kakaroita, niin totta-maar
> se jäähdytys helteellä on niille ihan välttämätöntä
joutuu jokatapauksessa pitämään ne herne-maissi-paprikat +0C
alapuolella, niin samalla saadaan ilmaista kylmää huoneeseen. Turha sitä
kaikkea kylmää on siellä pakastimessa jemmata.
:)
-Asko
Markus Strand
Apr 28, 2012, 12:39:59 AM4/28/12
to
On 27.4.2012 22:31, Asko Ikävalko wrote:
> Vanha hyvä konsti on jättää pakastimen ovi hieman raolleen. Kun se
> joutuu jokatapauksessa pitämään ne herne-maissi-paprikat +0C
> alapuolella, niin samalla saadaan ilmaista kylmää huoneeseen. Turha sitä
> kaikkea kylmää on siellä pakastimessa jemmata.
Maissit ja paprikat ulos pakastimesta ja itse sinne vilpoiseen. Herneitä
> Vanha hyvä konsti on jättää pakastimen ovi hieman raolleen. Kun se
> joutuu jokatapauksessa pitämään ne herne-maissi-paprikat +0C
> alapuolella, niin samalla saadaan ilmaista kylmää huoneeseen. Turha sitä
> kaikkea kylmää on siellä pakastimessa jemmata.
ei kannata vetää hengityselimiin.
Jääkaappi olisi muuten hieman mukavampi kuin pakastin, mutta sitten
joutuisi juomaan oluet pois jotta mahtuisi.
++MStr
KH
Apr 28, 2012, 2:36:09 AM4/28/12
to
nospa...@supertel.fi kirjoitti:
Näin myös ajattelen. Siksi ostin meille markkinoiden halvimman
ivlp-laitteen, eli Ultimate 5000 EV:n. Näyttää toimivan -10 asteen
pakkasiin saakka ilman vastuslämpöä. Kokonaiskustannukset olivat n.
2600,- euroa, joka maksaantuu takaisin n. 1,5 vuodessa.
Jos olisi tehokkaampi laite, olisi lisäsäästö marginaalinen. Veden
lämpötila ei kuitenkaan nousisi patteriverkoston haluamalle tasolle, eli
vastuksia tarvitaan joka tapauksessa.
ivlp-laitteen, eli Ultimate 5000 EV:n. Näyttää toimivan -10 asteen
pakkasiin saakka ilman vastuslämpöä. Kokonaiskustannukset olivat n.
2600,- euroa, joka maksaantuu takaisin n. 1,5 vuodessa.
Jos olisi tehokkaampi laite, olisi lisäsäästö marginaalinen. Veden
lämpötila ei kuitenkaan nousisi patteriverkoston haluamalle tasolle, eli
vastuksia tarvitaan joka tapauksessa.
nospa...@supertel.fi
Apr 30, 2012, 4:09:03 AM4/30/12
to
On 20 huhti, 18:32, KH <kaihakki_poi...@hotmail.com> wrote:
>
> Juu. Meidän vesipatteriverkosto on aikoinaan mitoitettu niin, että
> kovilla pakkasilla tarvitaan n. 70 asteista vettä. Eli ivlp ei riitä
> millään, vaikka tehojakin nostaisi.
Tuota voisi auttaa laittamalla pattereiden paluuputkeen
>
> Juu. Meidän vesipatteriverkosto on aikoinaan mitoitettu niin, että
> kovilla pakkasilla tarvitaan n. 70 asteista vettä. Eli ivlp ei riitä
> millään, vaikka tehojakin nostaisi.
puhallinpatteri. Ei vaan usein ole kovin helppoa tai siistiä. Ja
puhaltimien saatavuus/hinta on huono. Taitaa olla ILP:n sisäyksikkökin
olla halvempi kuin puhallin. Puhallin ei tarvtse silloin omaa
termostaattia.
Meillä on lomalautaa katossa, ja voisi olla aika vinkeä laittaa sinne
lattialämmityslevyt. Voisi olla mahdollista kierrättää myös kylmää
vettä, jos kondenssivedet saa hallitusti kerättyä talteen.
Jos laittaa patterikiertoon lisukkeita, pitää muistaa, että
happidiffuusio on pahasta. Eli muoviputki ruostuttaa systemmin
päästämällä happea liukenemaan veteen.
Jukka Marin
May 1, 2012, 11:18:28 AM5/1/12
to
On 2012-04-30, nospa...@supertel.fi <nospa...@supertel.fi> wrote:
> Jos laittaa patterikiertoon lisukkeita, pitää muistaa, että
> happidiffuusio on pahasta. Eli muoviputki ruostuttaa systemmin
> päästämällä happea liukenemaan veteen.
Eikös muoviputket ole nykyään "suojattu"..?
> Jos laittaa patterikiertoon lisukkeita, pitää muistaa, että
> happidiffuusio on pahasta. Eli muoviputki ruostuttaa systemmin
> päästämällä happea liukenemaan veteen.
-jm
nospa...@supertel.fi
May 2, 2012, 7:33:09 AM5/2/12
to
On 1 touko, 18:18, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
Mutta esim käyttövesiputken ei ole pakko olla kunnolla suojattu, eikä
varsinkaan satunnaisen joustavan muoviletkun. En tiedä, onko esim
maalämpöpiirin putket tai lattialämmitysputket aina suojattu. Ainakin
maalämpöpiirin luulisi olevan aika helppo rakentaa happea kestäväksi,
kun siinä ei ole kovin montaa mahdollisesti ruostuvaa osaa.
Lattialämpöputki on varmasti yleensä pakko olla diffuusiosuojattua,
koska yleensä samaa vettä kiertää myös lämpövaraajassa ja muissa
lämmityspiireissä, eikä kaikkea kannata tehdä ruostumattomasta. Jos
putki olisi diffuusiosuojaamatonta, pitää kaikkien muiden veden kanssa
tekemisissä olevien laitteiden kestää happipitoista vettä.
> On 2012-04-30, nospam.n...@supertel.fi <nospam.n...@supertel.fi> wrote:
>
> > Jos laittaa patterikiertoon lisukkeita, pitää muistaa, että
> > happidiffuusio on pahasta. Eli muoviputki ruostuttaa systemmin
> > päästämällä happea liukenemaan veteen.
>
> Eikös muoviputket ole nykyään "suojattu"..?
>
Ainakin patteriverkkoon tarkoitetut ovat varmaan diffuusiosuojattuja.
>
> > Jos laittaa patterikiertoon lisukkeita, pitää muistaa, että
> > happidiffuusio on pahasta. Eli muoviputki ruostuttaa systemmin
> > päästämällä happea liukenemaan veteen.
>
> Eikös muoviputket ole nykyään "suojattu"..?
>
Mutta esim käyttövesiputken ei ole pakko olla kunnolla suojattu, eikä
varsinkaan satunnaisen joustavan muoviletkun. En tiedä, onko esim
maalämpöpiirin putket tai lattialämmitysputket aina suojattu. Ainakin
maalämpöpiirin luulisi olevan aika helppo rakentaa happea kestäväksi,
kun siinä ei ole kovin montaa mahdollisesti ruostuvaa osaa.
Lattialämpöputki on varmasti yleensä pakko olla diffuusiosuojattua,
koska yleensä samaa vettä kiertää myös lämpövaraajassa ja muissa
lämmityspiireissä, eikä kaikkea kannata tehdä ruostumattomasta. Jos
putki olisi diffuusiosuojaamatonta, pitää kaikkien muiden veden kanssa
tekemisissä olevien laitteiden kestää happipitoista vettä.
Simo
May 6, 2012, 4:50:38 AM5/6/12
to
KH wrote:
> Asensin taloomme Ultimate 5000 ilma-vesi-systeemin 2000 litran
> yösähkösysteemin rinnalle. Toimii todella hyvin. Kolme viikkoa olemme
> nyt olleet sen varassa.
Tuo 3 viikkoa ei pituudeltaan vielä kovin vakuuttava testiaika ole.
Sentään 15-20 v. kestoajaksi suunnitellulle laitteelle. Mutta onnittelut
uuden pumpun johdosta joka tapauksessa.
Olen noita Ultimaten aggressiivisia mainoksia katsellut lehdistä.
Jotakin ihme kuluttaja-asiamiesriitelyäkin muistan ko. merkkiin
liittyneen, ja siksi pikkasen epäilyttää.
Merkistä riippumatta, ainahan noissa on pikku huolena, että mitenkä
kestävät, ja saako varaosia johonkin malliin vielä vaikka 6 vuoden kuluttua.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?PHPSESSID=92ncvjidernt11mcaglc0ekav2&topic=15963.0
> Nykyään n. 35000 kwh per vuosi.
Lähtökulutustaso teillä ainakin on aika muhkea 150m2 talolle. Näissä
lämpöpumppujuttujen kotitesteissä tuppaa käymään niin, että testin
aikana itse alkaa itse kiinnittää huomiota energiajuttuihin.
Termostaattien säätöihin, eristyksiin, ilmavuotoihin ym. entistä
enemmän. Ja talon kulutus helpolla laskee 2000-4000 kWh joka
tapauksessa, vaikka ei hankkisi mitään uusia laitteita.
Meillä on noin 170 m2 lämmintä alaa 3 kerroksessa, rakennusvuosi 1982,
suorasähkölämmitys, ja kulutus 26.000 kWh/v. Patteriverkostoa ei siis
ole, eikä vesi-ilmalöämpöpumppu ilman isoja investointeja tähän istuisi.
> Mutta kaikesta huolimatta sähkön säästö tulee olemaan merkittävä.
> Vähintäänkin 15000 kwh vuodessa.
Ultimatemarket itse lupaa leppoisan lupsakasti kyseiselle mallille:
"..keskimäärin noin 50% energiansäästöä"
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=5000eev
Kovasti tuota Ultimaten antamaa lukemaa epäilen. Teiltäkin saa vasta
noin vuoden kuluttua niitä *oikeita ja toteutuneita* säästölukemia. Jos
viitsit ja muistat tänne ensi vuonna asian tiimoilta palailla.
> Systeemin materiaalit ja osat maksoivat kaikkiaan n. 2600,- euroa.
> Lisäksi kylmälaiteasentaja kävi asentamassa kylmäputkiston ulko- ja
> sisäyksikön välille.
Tuo Ultimaten hinta on ilman muuta kiinnostavan kuuloinen. Jos päättää
hetkeksi työntää syrjään merkkiä koskevat omat vanhat ennakkoasenteet!
Videostasi katsottuna tosin niitä putkituksia ja vessapaperieristeitä
olet tainnut asennella aika paljon itsekin? Että kokonaisbudjetissa on
pysytty.
Mikähän tuollaisen systeemin arvioitu elinkaari vuosissa mahtaa olla?
Koetin katsella Ultimaten, mutta siellä luvataan vain kompressorille "3
vuoden kompressoriosatakuu".
Vähän kumman kuuloinen "osatakuu", ei toivottavasti tarkoita
"varaosatakuuta", siis osien saatavuustakuuta. Vaan että se olisi oikea
täystakuu koko kompressorille.
> Vaikuttaa sille, että valtiovaltaa ja tutkimuslaitoksia ja rahoittajia
> aihe ei kiinnosta ollenkaan. Mistä on kysymys?
Aika vähän noita kotitarvemiesten tekemiäkään käytännön vertailuja
lopulta mistään löytyy.
Täällä on lämpöpumuille ihan oma keskustelualueensakin. Siellä yksi
kaveri on kirjannut Ilma-Vesilämpöpumppunsa energiakulutusta vuosilta
2009-2011.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?PHPSESSID=92ncvjidernt11mcaglc0ekav2&topic=7492.75
Lähtötilanteena on kuitenkin ollut öljylämmitys, joten suoraa
vertailutietoa ei tästä saa, että mitenkä paljon kWh-mittari rauhoittui.
> Kuitenkin investointi on vain luokkaa n. 3 miljardia, kun Olkiluodon
> uusi ydinvoimala maksaa ilmeisesti n. 10 miljardia ja jätteenhoito ja
> muut kustannukset vielä paljon lisää.
Halutaanko siis Valtion lainsäädännöllä osallistuvan lämmitysmuotojen
ohjailuun? Tällaisesta tulee ihan hakematta mieleen ympäristöministeri
Paula Lehtomäen ajama Jätevesiasetus. Eli kansan suussa "paskalakina"
tunnettu asia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/moni-tuhlasi-tuhansia-euroja---valtio-maksaa-takaisin/art-1288351889528.html
Villit pienvedenpuhdistamojen kauppiaat kiersi maaseutuja, ja pakkomöi
mummoille 10.000 euron hintaisia puhdistamoja. Ne eivät joko toimineet
alun perinkään, tai tukkeutuivat tai särkyivät vuodessa.
Vielä vanhempana valtiovallan ohjaavana rakennusalan pakkotoimenpiteenä
tulee mieleen 70-luvun tasakattopakko omakotitaloihin. Ei muuta kuin
vettä niskaan vaan, olohuoneisiin saakka.
Ennen kuin aletaan laitella ydinvoimalainvestointeja jäihin, niin
katellaan nyt joku aika miten se sinunkin Ultimate-koneesi alkaa tuoda
niitä säästöjä. Ja mitenkä luotettavasti kompressorit ja
kupariputkitukset ja kierukat alkaa kestää.
Käy äkkiä niin kuin henkulamppuprojektille EU:ssa. Hehkulamput
kiellettiin 100W, 60W, 40W portaittain, kun ne ovat niin "lyhytikäisiä"
ja energiasyöppöjä.
Käytännössä pienloistputkeen perustuvat energialamput tuppaavat olemaan
melkein yhtä lyhytikäisiä kuin hehkulamputkin. Ainahan niitäkin saa olla
vaihtelemassa. Energialampun valmistus syö energiaa moninkertaisesti
hehkulampun tekemiseen verrattuna.
Ja kun se 60 W hehkulampun korvikkeeksi myytävä energialappu sitten
loppujen lopuksi *ei valaise* läheskään yhtä hyvin kuin vanha hehkulamppu.
> Näihin lämpöpumppuasioihin ei löydy mistään perusteellisia suunnittelu-
> ym. ohjeita. Erilaisilla keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa
> keskustelua näistä asioista, mutta asiantuntevaa tietoa ei ole oikein
> missään.
Pala kerrallaan sitä tietoa tulee juu. Sinunkin projektisi on yksi
tärkeä suomalainen vertailuprojekti tässä lähivuosien aikana.
Jotainhan tässä on tosiaan keksittävä Arabimaiden ja Fortumin
hinnanostoja vastaan.
Mutta aika näyttää vuosien mittaan asioita. Että onko
ilma-vesilämpöpumppu sitten lopulta se oikea, ja kestävä ja toimiva
ratkaisu.
Simo
> Asensin taloomme Ultimate 5000 ilma-vesi-systeemin 2000 litran
> yösähkösysteemin rinnalle. Toimii todella hyvin. Kolme viikkoa olemme
> nyt olleet sen varassa.
Tuo 3 viikkoa ei pituudeltaan vielä kovin vakuuttava testiaika ole.
Sentään 15-20 v. kestoajaksi suunnitellulle laitteelle. Mutta onnittelut
uuden pumpun johdosta joka tapauksessa.
Olen noita Ultimaten aggressiivisia mainoksia katsellut lehdistä.
Jotakin ihme kuluttaja-asiamiesriitelyäkin muistan ko. merkkiin
liittyneen, ja siksi pikkasen epäilyttää.
Merkistä riippumatta, ainahan noissa on pikku huolena, että mitenkä
kestävät, ja saako varaosia johonkin malliin vielä vaikka 6 vuoden kuluttua.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?PHPSESSID=92ncvjidernt11mcaglc0ekav2&topic=15963.0
> Nykyään n. 35000 kwh per vuosi.
lämpöpumppujuttujen kotitesteissä tuppaa käymään niin, että testin
aikana itse alkaa itse kiinnittää huomiota energiajuttuihin.
Termostaattien säätöihin, eristyksiin, ilmavuotoihin ym. entistä
enemmän. Ja talon kulutus helpolla laskee 2000-4000 kWh joka
tapauksessa, vaikka ei hankkisi mitään uusia laitteita.
Meillä on noin 170 m2 lämmintä alaa 3 kerroksessa, rakennusvuosi 1982,
suorasähkölämmitys, ja kulutus 26.000 kWh/v. Patteriverkostoa ei siis
ole, eikä vesi-ilmalöämpöpumppu ilman isoja investointeja tähän istuisi.
> Mutta kaikesta huolimatta sähkön säästö tulee olemaan merkittävä.
> Vähintäänkin 15000 kwh vuodessa.
Ultimatemarket itse lupaa leppoisan lupsakasti kyseiselle mallille:
"..keskimäärin noin 50% energiansäästöä"
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=5000eev
Kovasti tuota Ultimaten antamaa lukemaa epäilen. Teiltäkin saa vasta
noin vuoden kuluttua niitä *oikeita ja toteutuneita* säästölukemia. Jos
viitsit ja muistat tänne ensi vuonna asian tiimoilta palailla.
> Systeemin materiaalit ja osat maksoivat kaikkiaan n. 2600,- euroa.
> Lisäksi kylmälaiteasentaja kävi asentamassa kylmäputkiston ulko- ja
> sisäyksikön välille.
hetkeksi työntää syrjään merkkiä koskevat omat vanhat ennakkoasenteet!
Videostasi katsottuna tosin niitä putkituksia ja vessapaperieristeitä
olet tainnut asennella aika paljon itsekin? Että kokonaisbudjetissa on
pysytty.
Mikähän tuollaisen systeemin arvioitu elinkaari vuosissa mahtaa olla?
Koetin katsella Ultimaten, mutta siellä luvataan vain kompressorille "3
vuoden kompressoriosatakuu".
Vähän kumman kuuloinen "osatakuu", ei toivottavasti tarkoita
"varaosatakuuta", siis osien saatavuustakuuta. Vaan että se olisi oikea
täystakuu koko kompressorille.
> Vaikuttaa sille, että valtiovaltaa ja tutkimuslaitoksia ja rahoittajia
> aihe ei kiinnosta ollenkaan. Mistä on kysymys?
lopulta mistään löytyy.
Täällä on lämpöpumuille ihan oma keskustelualueensakin. Siellä yksi
kaveri on kirjannut Ilma-Vesilämpöpumppunsa energiakulutusta vuosilta
2009-2011.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?PHPSESSID=92ncvjidernt11mcaglc0ekav2&topic=7492.75
Lähtötilanteena on kuitenkin ollut öljylämmitys, joten suoraa
vertailutietoa ei tästä saa, että mitenkä paljon kWh-mittari rauhoittui.
> Kuitenkin investointi on vain luokkaa n. 3 miljardia, kun Olkiluodon
> uusi ydinvoimala maksaa ilmeisesti n. 10 miljardia ja jätteenhoito ja
> muut kustannukset vielä paljon lisää.
Halutaanko siis Valtion lainsäädännöllä osallistuvan lämmitysmuotojen
ohjailuun? Tällaisesta tulee ihan hakematta mieleen ympäristöministeri
Paula Lehtomäen ajama Jätevesiasetus. Eli kansan suussa "paskalakina"
tunnettu asia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/moni-tuhlasi-tuhansia-euroja---valtio-maksaa-takaisin/art-1288351889528.html
Villit pienvedenpuhdistamojen kauppiaat kiersi maaseutuja, ja pakkomöi
mummoille 10.000 euron hintaisia puhdistamoja. Ne eivät joko toimineet
alun perinkään, tai tukkeutuivat tai särkyivät vuodessa.
Vielä vanhempana valtiovallan ohjaavana rakennusalan pakkotoimenpiteenä
tulee mieleen 70-luvun tasakattopakko omakotitaloihin. Ei muuta kuin
vettä niskaan vaan, olohuoneisiin saakka.
Ennen kuin aletaan laitella ydinvoimalainvestointeja jäihin, niin
katellaan nyt joku aika miten se sinunkin Ultimate-koneesi alkaa tuoda
niitä säästöjä. Ja mitenkä luotettavasti kompressorit ja
kupariputkitukset ja kierukat alkaa kestää.
Käy äkkiä niin kuin henkulamppuprojektille EU:ssa. Hehkulamput
kiellettiin 100W, 60W, 40W portaittain, kun ne ovat niin "lyhytikäisiä"
ja energiasyöppöjä.
Käytännössä pienloistputkeen perustuvat energialamput tuppaavat olemaan
melkein yhtä lyhytikäisiä kuin hehkulamputkin. Ainahan niitäkin saa olla
vaihtelemassa. Energialampun valmistus syö energiaa moninkertaisesti
hehkulampun tekemiseen verrattuna.
Ja kun se 60 W hehkulampun korvikkeeksi myytävä energialappu sitten
loppujen lopuksi *ei valaise* läheskään yhtä hyvin kuin vanha hehkulamppu.
> Näihin lämpöpumppuasioihin ei löydy mistään perusteellisia suunnittelu-
> ym. ohjeita. Erilaisilla keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa
> keskustelua näistä asioista, mutta asiantuntevaa tietoa ei ole oikein
> missään.
tärkeä suomalainen vertailuprojekti tässä lähivuosien aikana.
Jotainhan tässä on tosiaan keksittävä Arabimaiden ja Fortumin
hinnanostoja vastaan.
Mutta aika näyttää vuosien mittaan asioita. Että onko
ilma-vesilämpöpumppu sitten lopulta se oikea, ja kestävä ja toimiva
ratkaisu.
Simo
Asko Ikävalko
May 6, 2012, 11:52:22 AM5/6/12
to
Simo wrote:
> Lähtökulutustaso teillä ainakin on aika muhkea 150m2 talolle. Näissä
> lämpöpumppujuttujen kotitesteissä tuppaa käymään niin, että testin
> aikana itse alkaa itse kiinnittää huomiota energiajuttuihin.
> Termostaattien säätöihin, eristyksiin, ilmavuotoihin ym. entistä
> enemmän.
Niinpä. Ja eikös käyttöveden lämmitykseen mene 50-70% energiasta, eli
> Lähtökulutustaso teillä ainakin on aika muhkea 150m2 talolle. Näissä
> lämpöpumppujuttujen kotitesteissä tuppaa käymään niin, että testin
> aikana itse alkaa itse kiinnittää huomiota energiajuttuihin.
> Termostaattien säätöihin, eristyksiin, ilmavuotoihin ym. entistä
> enemmän.
vähän säästeliäämmällä suihkun käytöllä energialasku pienenee kummasti.
> Vielä vanhempana valtiovallan ohjaavana rakennusalan pakkotoimenpiteenä
> tulee mieleen 70-luvun tasakattopakko omakotitaloihin.
valtiovallan pakkotoimenpide. Mahtoiko kunnallinen kaavoituskaan vielä
70-luvulla olla niin tarkkaan saneltua, etteikö johonkin kortteliin
olisi halutessaan saanut kaltevankin katon laittaa?
> Käy äkkiä niin kuin henkulamppuprojektille EU:ssa. Hehkulamput
> kiellettiin 100W, 60W, 40W portaittain, kun ne ovat niin "lyhytikäisiä"
> ja energiasyöppöjä.
syksynä?
> Ja kun se 60 W hehkulampun korvikkeeksi myytävä energialappu sitten
> loppujen lopuksi *ei valaise* läheskään yhtä hyvin kuin vanha hehkulamppu.
Kauankohan niitä vielä mahtaa saada, vai onko jo halogeneista
luopuminenkin suunnitteilla? Pitäisköhän noita käydä vielä santsaamaassa
jokunen sata kappaletta, niin voin sitten 10 vuoden päästä tehdä niillä
bisnestä, kun vieläkään ei ole keksitty hehkulamppua parempaa
valonlähdettä liiketunnistinohjattuun pihavalaistukseen.
> Jotainhan tässä on tosiaan keksittävä Arabimaiden ja Fortumin
> hinnanostoja vastaan.
>
> Mutta aika näyttää vuosien mittaan asioita. Että onko
> ilma-vesilämpöpumppu sitten lopulta se oikea, ja kestävä ja toimiva
> ratkaisu.
entistä tehokkaampia ja puhtaampia kattiloita.
-Asko
Lu-lu
May 6, 2012, 3:07:28 PM5/6/12
to
"Asko Ikävalko" < kirjoitti
joskus se totuuskin tulee poliitikkojen ja imeväisten suusta:
" ... kun pienentää kulutustaan, niin kulutus pienenee ... " ?
> Niinpä. Ja eikös käyttöveden lämmitykseen mene 50-70% energiasta, eli
> vähän säästeliäämmällä suihkun käytöllä energialasku pienenee kummasti.
niinpä ... eli
> vähän säästeliäämmällä suihkun käytöllä energialasku pienenee kummasti.
joskus se totuuskin tulee poliitikkojen ja imeväisten suusta:
" ... kun pienentää kulutustaan, niin kulutus pienenee ... " ?
Janne Määttä
May 7, 2012, 1:37:25 AM5/7/12
to
On Sun, 06 May 2012 18:52:22 +0300, Asko Ikävalko wrote:
> jokunen sata kappaletta, niin voin sitten 10 vuoden päästä tehdä niillä
> bisnestä, kun vieläkään ei ole keksitty hehkulamppua parempaa
> valonlähdettä liiketunnistinohjattuun pihavalaistukseen.
Ai ei vai? Kyllä jo nykyiset ledivalot voittavat hehkulamput ihan 100-0.
> jokunen sata kappaletta, niin voin sitten 10 vuoden päästä tehdä niillä
> bisnestä, kun vieläkään ei ole keksitty hehkulamppua parempaa
> valonlähdettä liiketunnistinohjattuun pihavalaistukseen.
Toki saattaa vaatia sen, että luopuu niistä perinteisistä valaisinmalleista,
ja kaupallisten versioiden saatavuuskin on vähän niin ja näin, mutta
kyllä tekniikka sinänsä jo on ihan riittävän hyvää.
40 W hehkulamppu vs ~20 wattia ledinauhaa huonolla hyötysuhteella
(virranrajoitus vastuksilla): http://calm.iki.fi/takavalot1
Itse kun tunnistusohjauksen teki, niin sai samalla valot semmoiseksi, ettei
ne pimeässä ikinä kokonaan sammu, vaan jäävät alle 0,1 W kuluttaen palamaan,
jolloin sisäänkäynti näkyy kyllä, vaikka valot varsinaisesti eivät ole päällä.
Jaksoivat jopa toimia talvella -30 asteen pakkasillakin ihan ongelmitta, kun
samaan aikaan naapurin energiansäästölamput enää vain vähän himmeästi kiiluivat.
-jm
Impo
May 7, 2012, 11:24:35 AM5/7/12
to
On 05/06/2012 06:52 PM, Asko Ikävalko wrote:
Sen polttamiseen pitäisi kehittää
> entistä tehokkaampia ja puhtaampia kattiloita.
>
> -Asko
Jos tarkoitit palamisen laatua osuit todella kipeään kohtaan:
Sen polttamiseen pitäisi kehittää
> entistä tehokkaampia ja puhtaampia kattiloita.
>
> -Asko
Nykyisin omakotitaloissa käytössä olevat puunpolttokattilat ovat
(pääosin) surkeita puuntuhoamisvirityksiä joissa palamisen laatu on
surkea, siis hyötysuhteen ja päästöjen kannalta.
Tunnusomaista näille on:
--pieni, jäähdytetty palotiala ilman jälkipalotilaa -> palaminen
epätäydellistä -> kattila likaantuu ja hyötysuhde laskee, päästöt suuret
--matala tulipesä, pieni viipymä: seuraamukset kuten yllä
--ilman syöttö vain yhdestä pisteestä, arinan alta. Laadukas poltto
vaatisi vähintään sekundääri-ilman syötön, tulipesän muotoilun
sekoittumisen tehostamiseksi ja riittävän palotilan sen jälkeen
--automaattinen polttoaineensyöttö. Pesällinen-kerrallaan-poltto on
mahdoton säätää kunnolla -> hyötysuhde ja päästöt surkeat
--kattilasta puuttuu kaikki polttoautomatiikka: kuten edellä
Em. kategoriaan voi sisällyttää myös lämmöntalteenottovesivaipalla
varustetut takat.
Puunpoltto vaatii suuren lämmönvaraimen koska puunpolttokattilat
toimivat kunnolla vain täydellä teholla ja lämmönkulutus vaihtelee
suurissa rajoissa.
Kun vielä kunnollinen puun (sisä)varastointi (=kuivaus) useimmiten
puuttuu, puun laatu (lähinnä kosteus) vaihtelee tavattomasti ja
palamisen laatua on hyvin vaikea kontrolloida.
Taajama-asutuksessa tulisi asettaa tiukemmat vaatimukset puunpoltolle
ennenkuin kannustetaan laajempaan puunpolttoon tällaisilla alueilla.
Joitain yritelmiä vaatimusten laatimiseksi lienee tekeillä, lähinnä kai
EU:n vaatimuksesta, mutta virkamiesten kiireet....
Sekin on kummallista, että vaatimusten tulee tulla EU:sta, itsesuojelu
ei näemmä pelää? Epätäydellisen palamisen päästöt on jo havaittu
vaarallisiksi.
Toisaalta polttovaatimusten laatiminen on turhaa jos ei ole sen
vaatimukset täyttäviä kattiloita!
Kattila jossa em. puutteet on korjattu, maksaa jo moninkertaisesti
nykyiseen verrattuna. Sillä hinnalla saisi ilma-vesi-lämpöpumpun (ja
jäisikin rahaa muuhun kivaan), ehkäpä jo maalämpöpumpunkin!!!
Mielestäni paras laite kohtuu kustannuksilla puunpolttoon omakotitalossa
( myös taajamissa) on esi-isiemme kehittämä massiivinen ja korkea
"kakluuniuuni":
--siinä on muurattu palotila -> korkea palamislämpotila -> hyvä palamistulos
--korkea palotila -> pitkä viipymä -> hyvä palamistulos
--uuni on asumistiloissa jolloin sitä on helppo 'säätää' tilanteen
mukaan (päin vastoin kuin pannuhuoneessa oleva 'nykykattila'.
--mutta se vaatii työtä yms, uuni tarvittaisiin joka huoneeseen, siis on
runsaasti syitä jonka takia niistä on luovuttu!
En pidä puun polttoa lämmitys tarkoitukseen taajama-alueella
suositeltavana vaihtoehtona.
Impo
May 7, 2012, 11:26:11 AM5/7/12
to
On 05/06/2012 06:52 PM, Asko Ikävalko wrote:
Sen polttamiseen pitäisi kehittää
> entistä tehokkaampia ja puhtaampia kattiloita.
>
> -Asko
> entistä tehokkaampia ja puhtaampia kattiloita.
>
> -Asko
KH
May 7, 2012, 11:27:20 AM5/7/12
to
Simo kirjoitti:
Ei kannata kiinnittää huomiota minun asennuksiini. En huomannut ajatella
videointivaiheessa tuota siistiys näkökohtaa, vaan kuvat tulivat
sekavasta, juuri remontin jäljiltä olevasta autotallista väliaikaisine
juttuineen. Täytyy seuraavalla kerralla panna paikat putsaten ennen kuin
laittaa videoita yleiseen katseluun.
Tuo Ultimate 5000 investointihan lähti siitä, että parin vuoden aikana
olen yrittänyt saada urakoitsijoilta tarjouksia vanhan varaajan kylkeen
tehdystä ilma-vesi-systeemistä. Yhtään tarjousta en ole saanut. Eräskin
urakoitsijafirman tyyppi lupasi kevättalvella tulla katsomaan ja
tekemään tarjousta - ei näkynyt miestä, vaikka LVI-firma on tuossa
kilometrin päässä. Lähes jokainen on ollut myös sitä mieltä, että 2000
litran varaaja on liian raskas juttu lämpöpumpulle??? Itse asiassa se on
tällä hetkellä erittäin hyvä ratkaisu. Seisotan pumppua yöajan ja
ajastan sen päälle aamulla n. klo 9 pinnassa, kun lämpötila on noussut
ja COP-luku on korkeampi. Varaaja riittää hyvin yöajaksi talon lämmitykseen.
Juttu on ilmeisesti niin, että tällaiseen ei-standardihommaan ei kukaan
halua lähteä. Ymmärrän kyllä. Takuut, mahdolliset ongelmat, jne. voivat
viedä saadut pienet katteet. Kaikki ovat kyllä tarjoamassa
kokonaisjärjestelmää ja jokainen urakoitsijoista ehdotti vanhan
systeemin purkua.
Ultimaten sijasta olisi ollut myös muita vaihtoehtoja, mutta koska
mistään en saanut tietoa, että toimiiko tällainen yleensä, päätin ottaa
markkinoiden halvimman riskillä, että koko hommasta ei tule mitään.
Yllätys olikin suuri kun systeemi pelittää loistavasti.
Nyt saatiin huhtikuulta ensimmäiset vertailuluvut
Juuri päättyneen huhtikuun kaikki sähkönkulutus oli 1822 kwh, josta Ulti
n. 800 ja käyttöveden tulistin n. 240. Lisäksi vastuksilla lämpöä yhtenä
päivänä jonkin verran.
Menneinä vuosina huhtikuut ovat olleet:
2011 2800 kwh
2010 3030 "
2009 3000 "
2008 2670 "
2007 2750 "
2006 3040 "
Näyttää sille, että Ulti toi säästöä heti ensimmäisenä täytenä
kuukautena n. 1000-1200 kwh, eli rahassa n. 110-130 euroa. On
prosenteissa n. 40 %. Jos putsaa pois käyttösähkön, niin lämmityksen
osuudesta säästö lienee luokkaa 45 %. Eli hyvin ollaan menossa. Ensi
talvi taas ratkaisee, miten paljon tarvitaan lisäksi vastuslämpöä. Ensi
keväänä saadaan sitten ensimmäinen koko vuoden luku.
Kaitsu
videointivaiheessa tuota siistiys näkökohtaa, vaan kuvat tulivat
sekavasta, juuri remontin jäljiltä olevasta autotallista väliaikaisine
juttuineen. Täytyy seuraavalla kerralla panna paikat putsaten ennen kuin
laittaa videoita yleiseen katseluun.
Tuo Ultimate 5000 investointihan lähti siitä, että parin vuoden aikana
olen yrittänyt saada urakoitsijoilta tarjouksia vanhan varaajan kylkeen
tehdystä ilma-vesi-systeemistä. Yhtään tarjousta en ole saanut. Eräskin
urakoitsijafirman tyyppi lupasi kevättalvella tulla katsomaan ja
tekemään tarjousta - ei näkynyt miestä, vaikka LVI-firma on tuossa
kilometrin päässä. Lähes jokainen on ollut myös sitä mieltä, että 2000
litran varaaja on liian raskas juttu lämpöpumpulle??? Itse asiassa se on
tällä hetkellä erittäin hyvä ratkaisu. Seisotan pumppua yöajan ja
ajastan sen päälle aamulla n. klo 9 pinnassa, kun lämpötila on noussut
ja COP-luku on korkeampi. Varaaja riittää hyvin yöajaksi talon lämmitykseen.
Juttu on ilmeisesti niin, että tällaiseen ei-standardihommaan ei kukaan
halua lähteä. Ymmärrän kyllä. Takuut, mahdolliset ongelmat, jne. voivat
viedä saadut pienet katteet. Kaikki ovat kyllä tarjoamassa
kokonaisjärjestelmää ja jokainen urakoitsijoista ehdotti vanhan
systeemin purkua.
Ultimaten sijasta olisi ollut myös muita vaihtoehtoja, mutta koska
mistään en saanut tietoa, että toimiiko tällainen yleensä, päätin ottaa
markkinoiden halvimman riskillä, että koko hommasta ei tule mitään.
Yllätys olikin suuri kun systeemi pelittää loistavasti.
Nyt saatiin huhtikuulta ensimmäiset vertailuluvut
Juuri päättyneen huhtikuun kaikki sähkönkulutus oli 1822 kwh, josta Ulti
n. 800 ja käyttöveden tulistin n. 240. Lisäksi vastuksilla lämpöä yhtenä
päivänä jonkin verran.
Menneinä vuosina huhtikuut ovat olleet:
2011 2800 kwh
2010 3030 "
2009 3000 "
2008 2670 "
2007 2750 "
2006 3040 "
Näyttää sille, että Ulti toi säästöä heti ensimmäisenä täytenä
kuukautena n. 1000-1200 kwh, eli rahassa n. 110-130 euroa. On
prosenteissa n. 40 %. Jos putsaa pois käyttösähkön, niin lämmityksen
osuudesta säästö lienee luokkaa 45 %. Eli hyvin ollaan menossa. Ensi
talvi taas ratkaisee, miten paljon tarvitaan lisäksi vastuslämpöä. Ensi
keväänä saadaan sitten ensimmäinen koko vuoden luku.
Kaitsu
Lu-lu
May 7, 2012, 12:33:12 PM5/7/12
to
"Impo" < kirjoitti
puunpoltto / biomassan
talon lämmitykseen on nykyvvään vain äärimmäisen vähäinen
marginaali-ilmiö, eikä semmosen kuriositeetin vuoksi kannata
kenenkään täyspäisen ryhtyä väkästämään mitään uutta ja ihmeellistä,
vaikkas sen hyvän kattilan väkästelyohje olisi julkaistu internetissä
mutta
se varsinainen onkelma on lämmitettävän kohteen todella pieni
tehontarve - sillä vain 10 cm pätkästä kuivaa koivuklapia irtoaa helposti
jo 10 kW teho, sillonkin kun vain sen toinenkaan kylki palaa iloisesti
kirkkaalla liekillä, savuttamatta ja saastuttamatta
joten
edes nykyisten rakennusten parin-kolmen kilowatin huipputehonkaan
kehittäminen - ellei polttoaineena käytetä hienoa haketta tai pellettiä -
on käytännössä lähes mahdotonta millään jatkuvasti toimivalla laitteella
tarttisi siis
"kehittää" uusi ns. miniatyyripoltin näille nykyisille, ko. rimpulaan
aivan epäsopiville maxi-polttoainejakeille, 25 cm pituisille klapeille tai
normmalikokoiselle hakkeelle - palaturpeesta ees' puhumattakaan
eli jos
polttokammion poikkipinta-ala on 10x10cm2
ja se on vaikkapa vain puolen metrin mittainenkaan, niin tunge sinne
sitten yksi koiviklapi ja kuvittele issekses' jottas sillä klapilla on muka
mahdollisuus palaa siellä tasaisesti ja puhtaasti ja tuottaa jatkuva,
tasainen 1-3 kW lämpöteho ?
eli siis:
hah-haaa ... älä ees' unta nää !
> Kattila jossa em. puutteet on korjattu, maksaa jo moninkertaisesti
> nykyiseen verrattuna.
ei maksa - älä jaksa !
> nykyiseen verrattuna.
puunpoltto / biomassan
talon lämmitykseen on nykyvvään vain äärimmäisen vähäinen
marginaali-ilmiö, eikä semmosen kuriositeetin vuoksi kannata
kenenkään täyspäisen ryhtyä väkästämään mitään uutta ja ihmeellistä,
vaikkas sen hyvän kattilan väkästelyohje olisi julkaistu internetissä
mutta
se varsinainen onkelma on lämmitettävän kohteen todella pieni
tehontarve - sillä vain 10 cm pätkästä kuivaa koivuklapia irtoaa helposti
jo 10 kW teho, sillonkin kun vain sen toinenkaan kylki palaa iloisesti
kirkkaalla liekillä, savuttamatta ja saastuttamatta
joten
edes nykyisten rakennusten parin-kolmen kilowatin huipputehonkaan
kehittäminen - ellei polttoaineena käytetä hienoa haketta tai pellettiä -
on käytännössä lähes mahdotonta millään jatkuvasti toimivalla laitteella
tarttisi siis
"kehittää" uusi ns. miniatyyripoltin näille nykyisille, ko. rimpulaan
aivan epäsopiville maxi-polttoainejakeille, 25 cm pituisille klapeille tai
normmalikokoiselle hakkeelle - palaturpeesta ees' puhumattakaan
eli jos
polttokammion poikkipinta-ala on 10x10cm2
ja se on vaikkapa vain puolen metrin mittainenkaan, niin tunge sinne
sitten yksi koiviklapi ja kuvittele issekses' jottas sillä klapilla on muka
mahdollisuus palaa siellä tasaisesti ja puhtaasti ja tuottaa jatkuva,
tasainen 1-3 kW lämpöteho ?
eli siis:
hah-haaa ... älä ees' unta nää !
Impo
May 7, 2012, 1:00:07 PM5/7/12
to
>
> En pidä puun polttoa lämmitys tarkoitukseen taajama-alueella
> suositeltavana vaihtoehtona.
>
>
Yksinkertaistettu laskelma, vielä kerran, puun lämmityskäytön
vaihtoehdoista:
--oletetaan, että Ville Vikkelällä on näitä appiukon tuulenkaatopuita,
todennäköisesti vuoden metsässä lojuneita, osin lahoja, huonosti
kuivattuja, lämpöarvoltaan 10 000 kWh vastaava määrä
--kun hän polttelee näitä peltitulipesäkattilassaan tai takassaan
palamisen hyötysuhde optimistisesti ottaen on jotan 0.65, hän saa
lämmintä mökkiinsä 6500 kWh ja suuren määrän päästöjä naapurien harmiksi
--jos nämä puut poltettaisiin nykyaikaisessa sähköä ja kaukolämpöä
tuottavassa voimalaitoskattilassa (kuplivaleiju- tai
kiertoleiju-kattila) sähköä tulisi noin 3000 kWh siirtohäviöt huomioiden
ja kaukolämpöä noin 4500 kWh myös siirtohäviöt huomioiden.
--jos Ville Vikkelä hankkii maalämpöpumpun jonka vuosi-COP on noin 2.7
(rintamamiestalo) hän saa tuosta puuläjästään lämpöä mökkiinsa
2.7x3000=8100 kWh. Sen lisäksi vielä lämpöä kaukolämpöverkon piirissä
asuvalle Veikko Valittajalle 4500 kWh
--siis teollisesti poltettusta puusta saadaan lämmitysenergiaa 12600
kWh, ei merkitsevästi pienhiukkaspäästöjä eikä epätäydellisen palamisen
päästöjä.
(--Villen naapurilla Erkki Ekonomistilla on tavoitteena
lämmitysjärjestelmän minimaalinen kuoletusaika joten hän on valinnut
suorasähkölämmityksen ja saisi tuosta läjästä lämpöä 3000kWh ja myös
Veikko Valittajalle tulisi 4500 kWh)
Siis jos tuijotellaan pelkästää energiansaanto- ja päästölukuja ei liene
epäilystä mitä puille *pitäisi* tehdä mutta raha se tietysti on
varsinainen konsultti: ostettu energia on aina kalliimpi kuin ilmainen
energia vai onko? Mitä maksaa roudaaminen 100...200 km päästä, menetetty
vapaa aika, hankittu selkävika, riita perikunnan osakkaiden kanssa,
jatkuva puuhastelu pannuhuoneessa, nuohoukset jne...
Mutta kun nykyisellään ei ole järkeviä vaihtoehtoja, ei ole ostajia
näille jätepuille, mutta:
--nyt kaivetaan hakkuukannot ja kerätään risut metsästä polttoaineeksi
joka ei voi olla itseään kannattavaa puuhastelua vaan tarvinnee vero=
ulkomaanvelka tukea. Saahan sillä tosin ilmastonraiskaussyntejä anteeksi.
--eikö tuota puhuttua hukka-/jätepuuta voisi myös hyödyntää teolliseen
lämmitykseen kuten kantoja ja risuja, maksamalla maan omistajille
tienvarteen tuodusta polttopuusta vastaavasti. Mutta miten mahtaa olla,
saako näiden puiden poltosta ilmastosyntejä anteeksi?
Amerikanserkut sanoisi tässä tilanteessa: "täytyypä kilauttaa
kongressiedustajalleni", mitäs me, purraan nyrkkiä!
KH
May 7, 2012, 4:16:20 PM5/7/12
to
Lu-lu kirjoitti:
>
>
> puunpoltto / biomassan
> talon l�mmitykseen on nykyvv��n vain ��rimm�isen v�h�inen
> marginaali-ilmi�, eik� semmosen kuriositeetin vuoksi kannata
> kenenk��n t�ysp�isen ryhty� v�k�st�m��n mit��n uutta ja ihmeellist�,
> vaikkas sen hyv�n kattilan v�k�stelyohje olisi julkaistu internetiss�
>
> mutta
> se varsinainen onkelma on l�mmitett�v�n kohteen todella pieni
> tehontarve - sill� vain 10 cm p�tk�st� kuivaa koivuklapia irtoaa helposti
> on k�yt�nn�ss� l�hes mahdotonta mill��n jatkuvasti toimivalla laitteella
>
> tarttisi siis
> "kehitt��" uusi ns. miniatyyripoltin n�ille nykyisille, ko. rimpulaan
> aivan ep�sopiville maxi-polttoainejakeille, 25 cm pituisille klapeille tai
> mahdollisuus palaa siell� tasaisesti ja puhtaasti ja tuottaa jatkuva,
> tasainen 1-3 kW l�mp�teho ?
>
> eli siis:
>
> hah-haaa ... �l� ees' unta n�� !
>
>
Huomasin tuon ilmi�n aikoinaan, kun muutimme nykyiseen omakotitaloon.
T�ss� on J�m� puukattila, jolla voi l�mmitt�� 2000 litran varaajaa.
Poltin puita alussa, mutta huomasin, ett� tuntipalkka j�� pienemm�ksi
kuin McDonaldsin myyjill�, niin lopetin. Mutta oli niin helkkarin
tehokas, ett� kuumensi varaajan todella nopeasti. Alussa laitoin viel�
vahingossa liikaa puita ja varaaja melkein kiehui, niin piti vedell�
sammuttaa J�m� puukattila. Tuli silloin jo mieleen riskitkin, eli jos
kattilan kiertovesipumppu olisi jostain syyst� hajonnut, enk� olisi
paikalla vedell� sammuttamassa J�m��. Olisi tapahtunut melkoinen
kiehuminen kattilassa ja tulistuneen h�yryn purkautuminen varaajaan.
Olisikohan sitten ullakolla oleva paisuntas�ili� ehtinyt pienen
ylivuotoputken kautta purkamaan h�yryt ja vedet ulos. Jaaah. Tuon
hiffauksen j�lkeen varasin aina �mp�rillisen vett� J�m�n viereen ja
valvoin tikkana koko ajan kiertovesipumpun toimintaa.
Kaitsu
> "Impo" < kirjoitti
>> Kattila jossa em. puutteet on korjattu, maksaa jo moninkertaisesti
>> nykyiseen verrattuna.
>
>
> ei maksa - �l� jaksa !
>> Kattila jossa em. puutteet on korjattu, maksaa jo moninkertaisesti
>> nykyiseen verrattuna.
>
>
>
>
> puunpoltto / biomassan
> talon l�mmitykseen on nykyvv��n vain ��rimm�isen v�h�inen
> marginaali-ilmi�, eik� semmosen kuriositeetin vuoksi kannata
> kenenk��n t�ysp�isen ryhty� v�k�st�m��n mit��n uutta ja ihmeellist�,
> vaikkas sen hyv�n kattilan v�k�stelyohje olisi julkaistu internetiss�
>
> mutta
> se varsinainen onkelma on l�mmitett�v�n kohteen todella pieni
> tehontarve - sill� vain 10 cm p�tk�st� kuivaa koivuklapia irtoaa helposti
> jo 10 kW teho, sillonkin kun vain sen toinenkaan kylki palaa iloisesti
> kirkkaalla liekill�, savuttamatta ja saastuttamatta
>
> joten
>
> edes nykyisten rakennusten parin-kolmen kilowatin huipputehonkaan
> kehitt�minen - ellei polttoaineena k�ytet� hienoa haketta tai pelletti� -
> joten
>
> edes nykyisten rakennusten parin-kolmen kilowatin huipputehonkaan
> on k�yt�nn�ss� l�hes mahdotonta mill��n jatkuvasti toimivalla laitteella
>
> tarttisi siis
> "kehitt��" uusi ns. miniatyyripoltin n�ille nykyisille, ko. rimpulaan
> aivan ep�sopiville maxi-polttoainejakeille, 25 cm pituisille klapeille tai
> normmalikokoiselle hakkeelle - palaturpeesta ees' puhumattakaan
>
> eli jos
> polttokammion poikkipinta-ala on 10x10cm2
> ja se on vaikkapa vain puolen metrin mittainenkaan, niin tunge sinne
> sitten yksi koiviklapi ja kuvittele issekses' jottas sill� klapilla on muka
>
> eli jos
> polttokammion poikkipinta-ala on 10x10cm2
> ja se on vaikkapa vain puolen metrin mittainenkaan, niin tunge sinne
> mahdollisuus palaa siell� tasaisesti ja puhtaasti ja tuottaa jatkuva,
> tasainen 1-3 kW l�mp�teho ?
>
> eli siis:
>
> hah-haaa ... �l� ees' unta n�� !
>
>
Huomasin tuon ilmi�n aikoinaan, kun muutimme nykyiseen omakotitaloon.
T�ss� on J�m� puukattila, jolla voi l�mmitt�� 2000 litran varaajaa.
Poltin puita alussa, mutta huomasin, ett� tuntipalkka j�� pienemm�ksi
kuin McDonaldsin myyjill�, niin lopetin. Mutta oli niin helkkarin
tehokas, ett� kuumensi varaajan todella nopeasti. Alussa laitoin viel�
vahingossa liikaa puita ja varaaja melkein kiehui, niin piti vedell�
sammuttaa J�m� puukattila. Tuli silloin jo mieleen riskitkin, eli jos
kattilan kiertovesipumppu olisi jostain syyst� hajonnut, enk� olisi
paikalla vedell� sammuttamassa J�m��. Olisi tapahtunut melkoinen
kiehuminen kattilassa ja tulistuneen h�yryn purkautuminen varaajaan.
Olisikohan sitten ullakolla oleva paisuntas�ili� ehtinyt pienen
ylivuotoputken kautta purkamaan h�yryt ja vedet ulos. Jaaah. Tuon
hiffauksen j�lkeen varasin aina �mp�rillisen vett� J�m�n viereen ja
valvoin tikkana koko ajan kiertovesipumpun toimintaa.
Kaitsu
Asko Ikävalko
May 8, 2012, 2:35:30 PM5/8/12
to
Janne Määttä wrote:
> 40 W hehkulamppu vs ~20 wattia ledinauhaa huonolla hyötysuhteella
> (virranrajoitus vastuksilla):http://calm.iki.fi/takavalot1
Mikäs oli tuon projektin hinta? Vertailulaitteesi tuskin on yli 40,- eur
> 40 W hehkulamppu vs ~20 wattia ledinauhaa huonolla hyötysuhteella
> (virranrajoitus vastuksilla):http://calm.iki.fi/takavalot1
maksanut?
-Asko
Asko Ikävalko
May 8, 2012, 2:41:58 PM5/8/12
to
Impo wrote:
> --kattilasta puuttuu kaikki polttoautomatiikka:
Appiukon kattilassa on sellainen automatiikka, että kun veden lämpö
ylittää 60C, menee ilmansyöttö pienemmälle. Jäljellä olevat puut jäävät
kitumaan (ja muodostamaan häkää?).
-Asko
> --kattilasta puuttuu kaikki polttoautomatiikka:
Appiukon kattilassa on sellainen automatiikka, että kun veden lämpö
ylittää 60C, menee ilmansyöttö pienemmälle. Jäljellä olevat puut jäävät
kitumaan (ja muodostamaan häkää?).
-Asko
Asko Ikävalko
May 8, 2012, 2:57:21 PM5/8/12
to
Impo wrote:
> Mitä maksaa roudaaminen 100...200 km päästä, menetetty vapaa aika,
> hankittu selkävika, riita perikunnan osakkaiden kanssa, jatkuva
> puuhastelu pannuhuoneessa, nuohoukset jne...
Puulla lämmittämiseen voi suhtautua niin monella tapaa...
> Mitä maksaa roudaaminen 100...200 km päästä, menetetty vapaa aika,
> hankittu selkävika, riita perikunnan osakkaiden kanssa, jatkuva
> puuhastelu pannuhuoneessa, nuohoukset jne...
Minulle omassa metsässä puuhastelu on hyvä syy lähteä ulkoilemaan ja
saada hyötyliikuntaa. Eipähän tarvi lähteä tunkkaiselle jumppasalille ja
maksaa siitä isot vuosimaksut. Jos rupee selkää tai käsiä kolottamaan,
voi mennä sisälle huilimaan ja jatkaa töitä seuraavalla viikolla.
Puiden siirtely ja halkominen sujuu traktorin lisälaitteilla näppärästi.
Puita poltan varaavassa takassa ja saunan kiukaassa silloin kun
huvittaa, eli en ole pallo jalassa pannuhuoneessa 7 pvää viikossa.
-Asko
Jukka Marin
May 8, 2012, 3:46:02 PM5/8/12
to
On 2012-05-08, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Minulle omassa metsässä puuhastelu on hyvä syy lähteä ulkoilemaan ja
> saada hyötyliikuntaa. Eipähän tarvi lähteä tunkkaiselle jumppasalille ja
> maksaa siitä isot vuosimaksut. Jos rupee selkää tai käsiä kolottamaan,
> voi mennä sisälle huilimaan ja jatkaa töitä seuraavalla viikolla.
>
> Puiden siirtely ja halkominen sujuu traktorin lisälaitteilla näppärästi.
>
> Puita poltan varaavassa takassa ja saunan kiukaassa silloin kun
> huvittaa, eli en ole pallo jalassa pannuhuoneessa 7 pvää viikossa.
Harrastuksena tuo on oivallinen, mutta jos torppa pitäisi lämmittää
> Minulle omassa metsässä puuhastelu on hyvä syy lähteä ulkoilemaan ja
> saada hyötyliikuntaa. Eipähän tarvi lähteä tunkkaiselle jumppasalille ja
> maksaa siitä isot vuosimaksut. Jos rupee selkää tai käsiä kolottamaan,
> voi mennä sisälle huilimaan ja jatkaa töitä seuraavalla viikolla.
>
> Puiden siirtely ja halkominen sujuu traktorin lisälaitteilla näppärästi.
>
> Puita poltan varaavassa takassa ja saunan kiukaassa silloin kun
> huvittaa, eli en ole pallo jalassa pannuhuoneessa 7 pvää viikossa.
läpi talven manuaalisesti haloilla, huvi muuttuisi ainakin meikäläisellä
hyvin nopeasti tervanjuonniksi.
-jm
Simo
May 9, 2012, 8:49:03 AM5/9/12
to
Jukka Marin wrote:
> Harrastuksena tuo on oivallinen, mutta jos torppa pitäisi lämmittää
> läpi talven manuaalisesti haloilla, huvi muuttuisi ainakin meikäläisellä
> hyvin nopeasti tervanjuonniksi.
Olen elänyt 18 ensimmäistä elinvuottani puulämmitteisessä
> Harrastuksena tuo on oivallinen, mutta jos torppa pitäisi lämmittää
> läpi talven manuaalisesti haloilla, huvi muuttuisi ainakin meikäläisellä
> hyvin nopeasti tervanjuonniksi.
rintamamiestalossa.
Tuolloin puilla lämmittäminen ei ollut mitenkään kummaa hommaa. Eikä
sitä erikseen osannut pitää edes vaivalloisena lisäduunina, puiden
lisäämistä kattilaan. Aamulla tuli oli sammunut, eikä patterit enää
olleet kuin haaleat korkeintaan, mutta kyllä sitä vaan kummasti elettiin.
Nykyisillä kaupunkilaisen keksityillä omilla kiireillä tuollaista ei
voisi enää ajatella millään. Eikä ole kyllä sopivaa puuvarastotilaakaan
olemassa pannuhuoneen yhteydessä.
Olen aina pitänyt, ja pidän edelleen rakennusten lämmittämistä kevyellä
polttoöljyllä oikein hölmöläisten hommana. Kyseistä nestemäisen
olomuodon litkua on maankuoressa vain rajallinen määrä. Se pitäisi
varata lähes yksinomaan liikennevälineiden käyttöön.
Öljyä ei tosiaankaan pitäisi polttaa talojen lämmityskattiloissa yhtään
litraa. Vaikka sitten sähkölläkin mieluummin.
Simo
Janne Määttä
May 9, 2012, 12:16:08 PM5/9/12
to
Virtalähde 14,90 e Verkkokauppa.comista
Liiketunnistin ~3 e Ebaysta
Muu elektroniikka ~8 e sieltä täältä (attiny, fetit, regulaattori, ldr, konkat)
Kotelo ja johdot hyllystä, tuskin kovin montaa euroa olivat.
Kyllä noille nyt kuitenkin yli 50 e näyttää hintaa kertyvän. Äkkiä selattuna
tuommoinen peruspallovalaisin on hinnat alkaen luokkaa 25 e ja liiketunnistimen
kanssa tuplaten.
-jm
Asko Ikävalko
May 9, 2012, 12:22:00 PM5/9/12
to
Simo wrote:
> Eikä sitä erikseen osannut pitää edes vaivalloisena lisäduunina, puiden
> lisäämistä kattilaan.
Appiukkoni on laskenut, että puu lämmittää luita ja lihaksia seitsemän
> Eikä sitä erikseen osannut pitää edes vaivalloisena lisäduunina, puiden
> lisäämistä kattilaan.
kertaa:
1. Kun se kaadetaan, karsitaan ja pätkitään tukeiksi metsässä.
2. Kun tukit raahataan tien varteen ja kuljetetaan halkojen
käsittelyalueelle.
3. Kun tukit pätkitään ja halotaan pilkkeiksi.
4. Kun pilkkeet pinotaan kuivumaan.
5. Kun kuivat pilkkeet siirretään ja pinotaan liiteriin.
6. Kun pilkkeet kannetaan saunaan ja tehdään tuli.
7. Kun heitetään löylyä kiukaalle.
-Asko
Simo
May 9, 2012, 5:32:39 PM5/9/12
to
Asko Ikävalko wrote:
> 3. Kun tukit pätkitään ja halotaan pilkkeiksi.
> 4. Kun pilkkeet pinotaan kuivumaan.
> 5. Kun kuivat pilkkeet siirretään ja pinotaan liiteriin.
> 6. Kun pilkkeet kannetaan saunaan ja tehdään tuli.
Appiukkosi vaikuttaisi selvästi olevan itäiseltä kielialueelta kotosin.
> 3. Kun tukit pätkitään ja halotaan pilkkeiksi.
> 4. Kun pilkkeet pinotaan kuivumaan.
> 5. Kun kuivat pilkkeet siirretään ja pinotaan liiteriin.
> 6. Kun pilkkeet kannetaan saunaan ja tehdään tuli.
"Esimerkiksi tervanpolttoa varten tervaskannot on hakattu pieniksi
pilkkeiksi. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus).
Pilke on noin 15 cm pitkää koneella pilkottua polttopuuta. Käytetään
usein puukaasuttimessa polttoaineena "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puupolttoaine
Minulle pilke on juuri tuollaista 10 cm pulikkaa, semmoista joita
säkistä kaadetaan johonkin puukaasuttimeen. Omia polttopuita ei millään
jaksa hakata kirveellä pilkkeiksi asti.
Klapi-sanaakaan ei meillä käytetty. Polttopuut olivat vain "puita" kun
niitä liiteristä haettiin.
Valtaosa puutavarastamme pentuaikana oli koivuvanerin sorvauksesta yli
jääneitä tukin päätykappaleita joita sai autokuormittain halvalla.
"Pökkelöiksi" niitä polttopuukokoon pienittynä kutsuttiin. Saattoi olla
perheen oma nimitys, tai ainakaan en ole muualla kuullut samaa nimeä
käytettävän.
Simo
Elias Aarnio
May 10, 2012, 3:00:09 AM5/10/12
to
10.05.2012 00:32, Simo kirjoitti:
>
> Appiukkosi vaikuttaisi selvästi olevan itäiseltä kielialueelta kotosin.
>
> "Esimerkiksi tervanpolttoa varten tervaskannot on hakattu pieniksi
> pilkkeiksi. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus).
> Pilke on noin 15 cm pitkää koneella pilkottua polttopuuta. Käytetään
> usein puukaasuttimessa polttoaineena "
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Puupolttoaine
>
> Minulle pilke on juuri tuollaista 10 cm pulikkaa, semmoista joita
> säkistä kaadetaan johonkin puukaasuttimeen. Omia polttopuita ei millään
> jaksa hakata kirveellä pilkkeiksi asti.
>
Lankesit samaan ansaan kuin moni muukin. Polttopuissa halko tarkoittaa
>
> Appiukkosi vaikuttaisi selvästi olevan itäiseltä kielialueelta kotosin.
>
> "Esimerkiksi tervanpolttoa varten tervaskannot on hakattu pieniksi
> pilkkeiksi. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus).
> Pilke on noin 15 cm pitkää koneella pilkottua polttopuuta. Käytetään
> usein puukaasuttimessa polttoaineena "
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Puupolttoaine
>
> Minulle pilke on juuri tuollaista 10 cm pulikkaa, semmoista joita
> säkistä kaadetaan johonkin puukaasuttimeen. Omia polttopuita ei millään
> jaksa hakata kirveellä pilkkeiksi asti.
>
sitä metristä halkoa. Siitä katkaistut palat ovat pilkkeitä.
Se, että noita pienempiäkin puunpalasia nimitetään pilkkeiksi ei
mielestäni muuta asiaa miksikään.
Tämä asia ei liity murrealueisiin mitenkään. Täällä lounaisrannikollakin
myydään pilkkeitä vaikka arkikielessä hellaan pistetään klapeja. Kyse on
kauppanimestä.
Tuolla on hyvä tiivistelmä termeistä: http://www.halkoliiteri.com/?id=586
--
EliasA
Janne Määttä
May 10, 2012, 5:15:30 AM5/10/12
to
On Thu, 10 May 2012 10:00:09 +0300, Elias Aarnio wrote:
> Lankesit samaan ansaan kuin moni muukin. Polttopuissa halko tarkoittaa
> sitä metristä halkoa. Siitä katkaistut palat ovat pilkkeitä.
>
> Lankesit samaan ansaan kuin moni muukin. Polttopuissa halko tarkoittaa
> sitä metristä halkoa. Siitä katkaistut palat ovat pilkkeitä.
>
> Tämä asia ei liity murrealueisiin mitenkään. Täällä lounaisrannikollakin
> myydään pilkkeitä vaikka arkikielessä hellaan pistetään klapeja. Kyse on
> kauppanimestä.
Tai sitten liittyy hyvinkin vahvasti. Ei tässä Pohjois-Pohjanmaalla kukaan puhu
> myydään pilkkeitä vaikka arkikielessä hellaan pistetään klapeja. Kyse on
> kauppanimestä.
ikinä pilkkeistä ja hyvin harvoin klapeista, kaikki koot on halkoja ja metrin
mittaiset erityisesti metrihalkoja (tietysti puhekielessä vieläpä halakoja).
-jm
Antti Kuuluvainen
May 10, 2012, 6:59:06 AM5/10/12
to
"Janne Määttä" <calm...@vaunut.org> kirjoitti viestissä
news:slrnjqn1pi.6...@localhost.localdomain...
Onko halkokoneita ja pilkekoneita olemassa?
Klapin myyjienkin ilmoituksia netti on täynnänsä mutta pilkkeenmyyjät
loistavat poissaolollaan!
Tässä yksi heistä ihan kuvan kera:
http://klapi.fi/
Pilkkeen myyjiä en löytänyt yhden esimerkin vertaa!!
Halkojen myyjiä ei kamalasti löytynyt!
http://fi.wiktionary.org/wiki/halko
"tavallisesti metriseksi tai pidemmäksi katkaistu ja halkaistu puu, josta
tehdään pilkkeitä esimerkiksi uunissa tai takassa poltettavaksi"
Jukka Marin
May 10, 2012, 8:39:14 AM5/10/12
to
On 2012-05-10, Antti Kuuluvainen <bödöki...@halai.fi> wrote:
> Pilkkeen myyjiä en löytänyt yhden esimerkin vertaa!!
>
> Halkojen myyjiä ei kamalasti löytynyt!
> http://fi.wiktionary.org/wiki/halko
> "tavallisesti metriseksi tai pidemmäksi katkaistu ja halkaistu puu, josta
> tehdään pilkkeitä esimerkiksi uunissa tai takassa poltettavaksi"
Meillä on kaupungissa oikein halkotarha, josta saa sekä halkoja että
> Pilkkeen myyjiä en löytänyt yhden esimerkin vertaa!!
>
> Halkojen myyjiä ei kamalasti löytynyt!
> http://fi.wiktionary.org/wiki/halko
> "tavallisesti metriseksi tai pidemmäksi katkaistu ja halkaistu puu, josta
> tehdään pilkkeitä esimerkiksi uunissa tai takassa poltettavaksi"
pilkkeitä (pituus 33 tai 50 cm). Halkoja ne kaikki kyllä meidän kielessä
on.
-jm
Jukka Marin
May 10, 2012, 8:35:26 AM5/10/12
to
On 2012-05-10, Janne Määttä <calm...@vaunut.org> wrote:
> Tai sitten liittyy hyvinkin vahvasti. Ei tässä Pohjois-Pohjanmaalla kukaan puhu
> ikinä pilkkeistä ja hyvin harvoin klapeista, kaikki koot on halkoja ja metrin
> mittaiset erityisesti metrihalkoja (tietysti puhekielessä vieläpä halakoja).
Sama juttu Pohjois-Savossa.
> Tai sitten liittyy hyvinkin vahvasti. Ei tässä Pohjois-Pohjanmaalla kukaan puhu
> ikinä pilkkeistä ja hyvin harvoin klapeista, kaikki koot on halkoja ja metrin
> mittaiset erityisesti metrihalkoja (tietysti puhekielessä vieläpä halakoja).
-jm
Antti Kuuluvainen
May 10, 2012, 9:01:46 AM5/10/12
to
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti viestissä
news:slrnjqndni...@pyy.embedtronics.fi...
Onhan sekstaaminenkin joillekin yhdyntä!
Minä muuten teen klapeista mökillä usein pilkkeitä kun niillä saa takan ja
hellan hyvin syttymään!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puupolttoaine
0 new messages