ekowellin lauhdutuslämpötila
Petteri Soikkonen
Saattaisinpa kysyä myyjältä, mutta enpä kysy (vielä).
Meillä on ekowell 752 jossa on lisävarusteena saatava alijäähdytin.
Ekowellin sivuilla kerrotaan: http://www.ekowell.com/ekologi.html
"Ekologi -ohjausjärjestelmän ylivoimainen ominaisuus on sen kyky ohjata
lämpöpumpun toimintaa siten, että kylmäaineen lauhtumislämpötilaa
ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa. Tällöin saavutetaan huomattavsti
korkeampi lämpökerroin, eli lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa. Vastaavaa
ominaisuutta ei löydy muiden valmistajien lämpöpumpuista. "
Miten tuon lauhtumislämpötilan näkee? Lämpötilanäyttö sisältää kohdan
"lauhdutus". Onko se se? Jos on, niin meillä se on, vaikka ylä- ja
alasäiliön lämpötilat on asetettu lähes minimiin, jossain 45 asteen
tienoilla (manuaalissakin sillä kohtaa lukee 52.3).
Miten tuo "lauhtumislämpötilaa ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa"
käytännössä toteutetaan? Minkälaisilla asetuksilla pumpulle saisi esim. noin
18 asteen sisälämpötila-asetukset siten, että lämmintä käyttövettä ei
tarvitse tuottaa?
Haluaisin päästä jonnekin noin 35 asteen lauhtumislämpötilaan tai vaikkapa
jopa sen alle.
Petteri
Matti
> "Ekologi -ohjausjärjestelmän ylivoimainen ominaisuus on sen kyky ohjata
> lämpöpumpun toimintaa siten, että kylmäaineen lauhtumislämpötilaa
> ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa. Tällöin saavutetaan huomattavsti
> korkeampi lämpökerroin, eli lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa. Vastaavaa
> ominaisuutta ei löydy muiden valmistajien lämpöpumpuista.
Lauhduttimen lämpötila vaikuttaa lämmönvaihtimen välityksellä suoraan kylmä
aineen lämpötilaan ja paineeseen niin arveleisin että tarkoittaa
lämpöjohtoverkon(menovesi) asetusarvon muuttelua suoraan lauduttimella,eli
samaa kuin perinteisessä systeemissä 3-tie (shuntti)venttiiliä ohjataan
ulkolämpö,sisälämpö menovesi ja huonetermistori antureilla siten että
lämpöjohtoverkkoon lähtevän veden lämpötila muuttuu olosuhteiden mukaan ja
maalämpökone pitää säädettyä vakiolämpötilaa varaajassa,niin tämä uusi
systeemi ohjaa suoraan lauhduttimen lämpötilaa tarpeen mukaan portaattomasti
jolloin 3-tie venttiili jää tarpeettomaksi kun varaajan lämpötila myös
muuttuu tarpeen mukaan.Oikeastaan ihan näppärä systeemi,harmi vaan ettei
vanhemmilla termostaattiohjatuilla pysty noin tekemään.Täytynee alkaa
miettimään miten vanhan koneen ohjauksen sais noin toimimaan.
Tämä on sitten ihan arvailua.
Petri Soini
> Miten tuon lauhtumislämpötilan näkee? Lämpötilanäyttö sisältää kohdan
> "lauhdutus". Onko se se? Jos on, niin meillä se on, vaikka ylä- ja
> alasäiliön lämpötilat on asetettu lähes minimiin, jossain 45 asteen
> tienoilla (manuaalissakin sillä kohtaa lukee 52.3).
>
Minun ECT300 -mallissani ei ole alijäähdytintä, mutta jos katson
mihin lauhdutuslämpötilan anturi on sijoitettu niin siitä voi päätellä
sen olevan juuri tuo lauhtumislämpötila, jota olet etsimässä.
Minulla näyttää tuo lauhtumislämpö olevan n. 1-4 astetta korkeampi
kuin alasäiliön lämpötila, eli talviaikaan tuossa 30-36 haarukassa
kun alasäiliön lämmöt on n. 27-35. Jos lauhtumislämpötila on huomattavasti
alasäiliön lämpötilaa korkeampi niin ilmeisesti lauhduttimen
lämmönvaihdin on turhan pieni pumpun tehoon nähden.
> Miten tuo "lauhtumislämpötilaa ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa"
> käytännössä toteutetaan? Minkälaisilla asetuksilla pumpulle saisi esim. noin
> 18 asteen sisälämpötila-asetukset siten, että lämmintä käyttövettä ei
> tarvitse tuottaa?
>
> Haluaisin päästä jonnekin noin 35 asteen lauhtumislämpötilaan tai vaikkapa
> jopa sen alle.
katsoitko aiemman postaukseni aiheesta? Ainakin niillä säädöillä
lauhtumislämmöt olen saanut todella alas. En sitten tiedä onko ekowellin
eri mallessa paljon eroa noiden osalta tai vaikuttaako alijäähdytin
jotenkin vastoin tarkoitustaan.
Pete
Petteri Soikkonen
news:dWFZd.676$zJ7...@reader1.news.jippii.net...
> katsoitko aiemman postaukseni aiheesta? Ainakin niillä säädöillä
> lauhtumislämmöt olen saanut todella alas. En sitten tiedä onko ekowellin
> eri mallessa paljon eroa noiden osalta tai vaikuttaako alijäähdytin
> jotenkin vastoin tarkoitustaan.
Katsoin kyllä ja siitä aloinkin virittää lämpötiloja. Ennen sitä olin
pitänyt lähes tehdasasetuksia. Sähköä on kulunut turhan paljon, kun talossa
ei vielä asuta. Olen yrittänyt saada alasäiliön lämpötilaa alemmas, siinä
kuitenkaan onnistumatta. Se tuntuu pyörivän jossain 45 paikkeilla teki mitä
tahansa. Pieni varaus tuohon täytyy laittaa, kun en seuraa lämpötiloja joka
hetki, enemmäkin kerran päivässä. Saattaahan olla, että jossain vaiheessa
vuorokautta alasäiliö käy alempana. Viimeksi kun katsoin, ylä- ja
alasäiliöiden lämpötilat olivat lähellä toisiaan, olen laittanut yläsäiliön
maksimin minimiinsä, olikohan 50 astetta.
Alijäähdytin ei ole käytössä, eli se on koneessa, mutta lämpöjä ei hukata
mihinkään.
Voisin laittaa alasäiliön maksimin alemmas, tällä hetkellä se saattaa olla
35 astetta, mutta oli aiemmin 45 (käytin pitkään väliä 30-45).
Täytynee ottaa yhteyttä myyjään. Syy saattaa olla alijäähdyttimessä tai
sitten säädöissä on jokin pielessä. Pumppu ei kovin paljoa päivittäin käy
(jotain 45min/vrk, jos poltan takkaa) nyt kun olen laskenut lämmöt alas
(sisälämpötila jotain 15 astetta), mutta jos saisin säädöt kohdalleen,
saattaisin pystyä pitämään korkeampaa sisälämpötilaa samoilla käyntiajoilla.
Petteri
Petri Soini
> Pumppu ei kovin paljoa päivittäin käy
> (jotain 45min/vrk, jos poltan takkaa) nyt kun olen laskenut lämmöt alas
> (sisälämpötila jotain 15 astetta), mutta jos saisin säädöt kohdalleen,
> saattaisin pystyä pitämään korkeampaa sisälämpötilaa samoilla käyntiajoilla.
>
saattaa olla syynä: jos on samantyyppinen varaaja kuin minulla,
niin pienellä lämmönkulutuksella (siis lämmityksen) yläsäiliön lämpö ehtii johtua alasäiliöön, jolloin ylä- ja alasäiliön lämpötilan ero voi olla
varsin pieni. Minulla kesäaikaan ero on usein vain 5-10 astetta.
Toinen tekijä mikä häivyttää kerrostuneisuutta säilössä on
lämpimän veden kierto, ei kai sulla ole sellaista?
Pete
Petteri Soikkonen
> >
> Ok, tuo vähäinen lämmönkulutus verrattuna pumpun tehoon
> saattaa olla syynä: jos on samantyyppinen varaaja kuin minulla,
> niin pienellä lämmönkulutuksella (siis lämmityksen) yläsäiliön lämpö ehtii
johtua alasäiliöön, jolloin ylä- ja alasäiliön lämpötilan ero voi olla
> varsin pieni. Minulla kesäaikaan ero on usein vain 5-10 astetta.
EVT750 pitäisi sisältää sellaisen kaksiosaisen varaajan, jossa on säiliöiden
välissä jokin reiällinen levy tms. joka pyrkii pitämään säiliöiden vesien
lämpötilat erillään.
> Toinen tekijä mikä häivyttää kerrostuneisuutta säilössä on
> lämpimän veden kierto, ei kai sulla ole sellaista?
Ei ole. Vasta tänään manuaalia tutkiessani huomasin, että sille (lämpimän
veden kierrolle) löytyy ohjaimesta säädöt. Mutta vaikka olisi käytössä, ei
luulisi olevan vaikutusta, koska vesi ei yläsäiliöstä kierrä mihinkään. Ja
lämpöä ei yläsäiliöstä kuuman veden käyttökään vähennä. Minulla on ollut
yläsäiliö turhan kuuma tuostakin syystä, kun ei vielä ole tarvetta lämpimään
veteen. En ole aiemmin huomannut kiinnittää huomiota lauhtumislämpötilaan ja
alasäiliön lämpötilaan, kiinnostukseni on kohdistunut lähinnä kompuran
käyntiaikoihin.
Luulisi, että vaikka kompura on hieman isompitehoinen kuin sinulla, pitäisi
sillä pystyä lähes samoihin lauhtumislämpötiloihin. Alijäähdytin saattaa
olla syyllinen ja kysynkin asiasta huomenna myyjältä, jos saan kiinni.
Petteri
Petri Soini
> EVT750 pitäisi sisältää sellaisen kaksiosaisen varaajan, jossa on säiliöiden
> välissä jokin reiällinen levy tms. joka pyrkii pitämään säiliöiden vesien
> lämpötilat erillään.
>
Sama on systeemi, tuo levy lienee terästä, joten kyllä se lämpö
hitaasti siitä johtuu läpi.
Pete
Matti
> Toinen tekijä mikä häivyttää kerrostuneisuutta säilössä on
> lämpimän veden kierto, ei kai sulla ole sellaista?
jousi/lautasventtiili joka estää ns luonnokierron varaajan ja koneen välillä
kun kone seisoo
Petteri Soikkonen
news:d17ccg$258$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Täytynee ottaa yhteyttä myyjään. Syy saattaa olla alijäähdyttimessä tai
Soitin myyjälle, Heikki Rautiolle. Kuten usein aina ennenkin, Heikki jaksoi
selittää minulle (samat asiat uudelleen;) kuinka ekowell toimii.
Eli alijäähdyttimessä ei ole syy (mielestäni korkeaan alasäiliön
lämpötilaan, josta tämä keskustelu käynnistyi). Lisäksi lauhtumislämpötila
ei välttämättä ole se, mitä lämpötilanäytössä lukee, vaan alasäiliön
keskilämpötila, koska siellä kompurasta tuleva kaasu nesteytyy (tuo
lämpötilanäytön lauhtumislämpötila jäi vielä epäselväksi). Jos kakkoskierto
olisi käytössä, alasäilö sekottuisi tehokkaammin ja alasäiliön
lämpötilamittari kertoisi vielä luotettavammin lauhtumislämpötilan.
Tärkeänä uutena (tai ehkäpä unohtuneena) tietona (myös Petrille) se, että
Ekowellissä on jossain alasäiliössä termostaatti, joka on ohjausyksiköstä
riippumaton ja joka käynnistää vastuksen, jos alasäiliön lämpötila tippuu
jonnekin 25-30 asteen tienoille. Termostaatti on "hehtaaritermostaatti" eli
sen tarkkuus on tuolla tasolla. Tämä on tärkeää: vastuksen päälläolo ei näy
ohjausyksikön vastustunneissa! Eli vastuksen päälläolo ei näy missään (tai
näkyy se jonkin valon päälläolona tai vilkkumisena tms, mutta ei kuitenkaan
ohjausyksikössä). Tästä syystä alasäiliön alalämpötilaa ei kannattaisi
asettaa liian alas, jotta alasäiliö varmasti lämpenee pelkästään kompuralla.
Heikki suositteli arvoa 33. Tämä skenaario (liian
alhainen alasäiliö tms. ja sitä valvova termostaatti ja varavastuksen
päälläolo siitä tietämättä) saattaa olla mahdollinen muillakin
pumppumerkeillä.
Jos kuitenkin haluaa alentaa alasäiliön lämpötilaa ja sitä kautta
lauhtumislämpötilaa, voi vastukset laittaa pois
(sulakkeesta) päältä. Eli kone saattaa yrittää käyttää vastuksia (jos
alasäiliön lämpötila laskee alas), mutta ne eivät kytkeydy. Tämän tekee
tietysti sitten omalla vastuulla eikä
kotoa kannata olla liian kauaa poissa, esim. muutamaa päivää kauempaa näin
talvella.
Minulla oli kuitenkin tavoitteena laskea sisälämpötila mahdollisimman alas.
Sulakkeita en voi missään nimessä ottaa pois päältä.
Ainoa, jolla voin voin (yrittää) tehdä on menoveden lämpötilaa säätämällä.
Eli menoveden min
ja max ovat määrääviä (mitä en tiennyt/muistanut). Menoveden min/max-arvot
voi säätää esim. 20 ja 21, jolloin alasäiliön ei ehkä viilene kovin nopeasti
eikä pumpun pitäisi käydä kovin tiheästi. Näillä pakkasilla saattaa talo
viiletä, mutta mukavuuslämmön otan takasta. Shuntti pitää lattialämpöveden
lämpötilan tuossa eikä pienen lämpötilaeron (siis menoveden min-max) pitäisi
vaikuttaa negatiivisesti mihinkään.
Asetan alasäiliön min=33, kompuran diff 6 (eli kompura nostaa lämpötilan
minimistä 6 asteella ennenkuin lopettaa) ja max=45 (tuo diff on
käsittääkseni määräävämpi). Yläsäiliön alarajan taidan pitää nykyarvossaan
(minimi 50), kun en huomannut Heikin suositusta ottaa ylös. Yläsäiliön
max-arvolla ei kait ole paljoa merkitystä, mutta suositus taisi olla 65
(yläsäiliön lämpötila kyllä saattaa pakkasilla nousta paljonkin tuosta yli,
joten mikä lienee asetuksen merkitys).
Menovesi lt-ero pitää olla 0 (mikä minulla on ollut koko ajan), mikä sallii
alasäiliön lämpötilan laskemisen minimiarvoon (jos muistan oikein),
ennenkuin kompura käynnistyy.
Eli näillä asetuksilla kompuran pitäisi päästää alasäiliön lämpötilan 33
asteeseen, ja nostaa se sitten 6 asteeseen ja lopettaa sitten, eli
lauhtumislämpötilan pitäisi pysyä välillä 33-39 (jos olen asian oikein
ymmärtänyt).
Lisäksi säiliöt pitää ilmata, koska yläsäiliön yläosaan on saattanut kertyä
ilmaa.
Noihin säiliöasetuksiin ei Heikin mukaan (paitsi ehkä yläsäiliön, kun en
tullut kirjanneeksi suositusta) tarvitse muuton lähestyessä koskea, riittää
että nostaa menoveden esim. min=27 max=38.
Tämä tällä erää, saatan palata asiaan, kun olen säätöarvojen muutokset
tehnyt ja nähnyt niiden vaikutuksen.
Petteri
Petteri Soikkonen
>
> Noihin säiliöasetuksiin ei Heikin mukaan (paitsi ehkä yläsäiliön, kun en
> tullut kirjanneeksi suositusta) tarvitse muuton lähestyessä koskea,
riittää
> että nostaa menoveden esim. min=27 max=38.
Siis oletuksella, että huonetermostaatit ovat käytössä, eli meillä kun
kosteat tilat ovat samassa kierrossa muiden kanssa, muiden osalta kierto
suljetaan termostaatilla.
Petteri
Petri Soini
> Eli alijäähdyttimessä ei ole syy (mielestäni korkeaan alasäiliön
> lämpötilaan, josta tämä keskustelu käynnistyi). Lisäksi lauhtumislämpötila
> ei välttämättä ole se, mitä lämpötilanäytössä lukee, vaan alasäiliön
> keskilämpötila, koska siellä kompurasta tuleva kaasu nesteytyy (tuo
> lämpötilanäytön lauhtumislämpötila jäi vielä epäselväksi). Jos kakkoskierto
> olisi käytössä, alasäilö sekottuisi tehokkaammin ja alasäiliön
> lämpötilamittari kertoisi vielä luotettavammin lauhtumislämpötilan.
>
Joo, alasäiliön lämpötila ei välttämättä ole kovin tarkkaan sama kuin
lauhtumislämpö, mutta lämpötilanäytön "lauhdutus" on kyllä jämpti,
koska anturi on sijoitettu lauhduttimesta palaavaan
kylmäainepiiriin.
> Tärkeänä uutena (tai ehkäpä unohtuneena) tietona (myös Petrille) se, että
> Ekowellissä on jossain alasäiliössä termostaatti, joka on ohjausyksiköstä
> riippumaton ja joka käynnistää vastuksen, jos alasäiliön lämpötila tippuu
> jonnekin 25-30 asteen tienoille. Termostaatti on "hehtaaritermostaatti" eli
> sen tarkkuus on tuolla tasolla.
Olen mitannut tuon vastuksen päällemenolämpötilan, se on minulla
24 astetta päälle, 30 astetta pois.
(btw, termostaatille on myös säätöruuvi, tehdasasetus oli minimissä).
> Tämä on tärkeää: vastuksen päälläolo ei näy
> ohjausyksikön vastustunneissa! Eli vastuksen päälläolo ei näy missään (tai
> näkyy se jonkin valon päälläolona tai vilkkumisena tms, mutta ei kuitenkaan
> ohjausyksikössä).
Lähinnä näkyy, että kwh-mittarin valo vilkuttaa tiuhemmin (vilaus/10 Wh,
siitä voi suoraan laskea paljonko on sähköteho, kun sekuntikellolla mittaa
väläysten välin. Vastukset päällä teho on moninkertainen)
Tästä syystä alasäiliön alalämpötilaa ei kannattaisi
> asettaa liian alas, jotta alasäiliö varmasti lämpenee pelkästään kompuralla.
> Heikki suositteli arvoa 33. Tämä skenaario (liian
> alhainen alasäiliö tms. ja sitä valvova termostaatti ja varavastuksen
> päälläolo siitä tietämättä) saattaa olla mahdollinen muillakin
> pumppumerkeillä.
Joo, tuo kannattaa tosiaan tsekata jos rupeaa ekstreme-säätöjä hakemaan.
>
> Jos kuitenkin haluaa alentaa alasäiliön lämpötilaa ja sitä kautta
> lauhtumislämpötilaa, voi vastukset laittaa pois
> (sulakkeesta) päältä. Eli kone saattaa yrittää käyttää vastuksia (jos
> alasäiliön lämpötila laskee alas), mutta ne eivät kytkeydy. Tämän tekee
> tietysti sitten omalla vastuulla eikä
> kotoa kannata olla liian kauaa poissa, esim. muutamaa päivää kauempaa näin
> talvella.
Joo minulla on sulakekonsti käytössä, koska yöpakkaset menee hetkittäin yli 20 asteen ja vastukset haluaa joskus kytkeytyä päälle aamuvarhain
(siis logiikan, ei termostaatin ohjaamina). Se on
kuitenkin täysin tarpeetonta kun päivälämmöt on paljon korkeammat,
eikä talo ehdi jäähtyä, vaikka lattiakierron vesi olisi esim. asteen
alle tavoitteen muutaman tunnin ajan.
Jos lähden pois kotoa useammaksi päiväksi, kytken sulakkeet päälle, samoin
jos tulee jatkuvat paukkupakkaset enkä viitsi polttaa paljoa klapeja.
Tänä talvena ei ole tarvinnut pakkasten takia sulakkeita kytkeä ja
sisälämpö on pysynyt 22 asteessa, paitsi tupakeittiössä jossa vaihtelee
takan/leivinuunin lämmityksen ja ruoanlaiton funktiona välillä 22-24
astetta. Lisäksi saunassa lämpötila nousee ajoittain yli tuon 22 asteen
tavoitetason :)
Pete
Petteri Soikkonen
> Joo, alasäiliön lämpötila ei välttämättä ole kovin tarkkaan sama kuin
> lauhtumislämpö, mutta lämpötilanäytön "lauhdutus" on kyllä jämpti,
> koska anturi on sijoitettu lauhduttimesta palaavaan
> kylmäainepiiriin.
Aha. Siinä tapauksessa sitä lämpötilaa kannattaa seurata, kun kompura käy.
> > jonnekin 25-30 asteen tienoille. Termostaatti on "hehtaaritermostaatti"
eli
> > sen tarkkuus on tuolla tasolla.
>
> Olen mitannut tuon vastuksen päällemenolämpötilan, se on minulla
> 24 astetta päälle, 30 astetta pois.
> (btw, termostaatille on myös säätöruuvi, tehdasasetus oli minimissä).
Eli alasäiliön minimiasetuksen voi kohtuullisen turvallisesti laittaa jopa
30 asteeseen tai alle (eikä 33 asteeseen). Ja voisihan (ehkä) sitä laittaa
kaksi kolmesta vastuksen sulakkeista pois päältä, jos vastus päättää mennä
päälle, se lämmittää vain (meillä) 2.5 kw:n teholla 7.5 sijasta. Vai
saattaisiko tuosta tulla joku erikoinen epätasapainotilanne sähköverkon
kuormituksessa, en tiedä, en ole senkään alan ammattilainen.
> Lähinnä näkyy, että kwh-mittarin valo vilkuttaa tiuhemmin (vilaus/10 Wh,
> siitä voi suoraan laskea paljonko on sähköteho, kun sekuntikellolla mittaa
> väläysten välin. Vastukset päällä teho on moninkertainen)
Olen seurannut pumpun kwh lukemia viime päivinä enkä usko, että vastus olisi
päällä ollut. Ja kuten aiemmin kirjoitin, alasäiliön lämpötila on mielestäni
ollut melko ylhäällä, lähempänä 40 astetta kuin 30.
Kirjauduin sitten tuonne maalämpöfoorumiin, keskustelu on siellä ollut
kohtuullisen asiallista ja hyvän asian puolestahan siellä keskustellaan.
Petteri
Jarno
"Matti" kirjoitti:
Tietääkö kukaan, tai osaako kukaan ymmärrettävästi selittää, miten tämä
lauhtumispaineen/lämpötilan säätö toimii, tai siis miten lauhdutuslämpötila
vaikuttaa kylmäaineen höyrystymislämpötilaan (ja siten paineeseen)?
Itse olen ymmärtänyt, että termostaattisella paisuntaventtiilillä säädetään
kylmänesteen annostelua siten, että kylmäaine höyrystimessä varmasti
höyrystyy (kompressoriin ei saa päästä kylmäainetta nestemäisessä
olomuodossa). Varmuuden vuoksi tässäkin vaiheessa tapahtuu hieman tulistusta
(jolla siis taataan, että höyry on taatusti kylläistä). Eikö tästä
termostaattisesta ohjauksesta seuraa se, että höyryn lämpötila sen tullessa
kompressoriin on vakio?
Lauhduttimessa kylmäaine lauhtuu nesteeksi kylmäaineen paineesta riippuvassa
vakiolämpötilassa. Kompressori saa tämän paineen aikaiseksi. Eli
lauhtumispaine on riippuvainen höyrystymispaineesta ja kompressorin tehosta.
Höyrystymispaine taas riippuu termostaattisen paineenalennusventtiilin
ansiosta maapiirin lämpötilasta ja lauhtumispaineesta.
Ilmeisesti systeemin painetasojen täytyy ohjautua kylmäaineen
alijäähdytyksen tasosta, eli lämpötilasta, jossa kylmäaine menee
paineenalennusventtiilille. Systeemissähän ei muuten ole mitään elintä joka
"tuntisi" varaajalta tulevan tai menevän veden lämpötilan. Oumanin säädinhän
(Geopro) ei kompressorin toimintaa ohjaa millään muulla kuin on/off tasolla.
Olenko ollenkaan oikeilla jäljillä?
Jarno
Jarno
> Petteri Soikkonen wrote:
>
> > Eli alijäähdyttimessä ei ole syy (mielestäni korkeaan alasäiliön
> > lämpötilaan, josta tämä keskustelu käynnistyi). Lisäksi
lauhtumislämpötila
> > ei välttämättä ole se, mitä lämpötilanäytössä lukee, vaan alasäiliön
> > keskilämpötila, koska siellä kompurasta tuleva kaasu nesteytyy (tuo
> > lämpötilanäytön lauhtumislämpötila jäi vielä epäselväksi). Jos
kakkoskierto
> > olisi käytössä, alasäilö sekottuisi tehokkaammin ja alasäiliön
> > lämpötilamittari kertoisi vielä luotettavammin lauhtumislämpötilan.
> >
> Joo, alasäiliön lämpötila ei välttämättä ole kovin tarkkaan sama kuin
> lauhtumislämpö, mutta lämpötilanäytön "lauhdutus" on kyllä jämpti,
> koska anturi on sijoitettu lauhduttimesta palaavaan
> kylmäainepiiriin.
>
Ei välttämättä pidä paikkaansa. Jotta kylmäaine olisi kylläistä nestettä
lauhduttimen jälkeen täytyy sitä aina vähintäänkin hieman alijäähdyttää. Eli
lauhduttimesta palaava kylmäaine on "määritelmän mukaan" aina jonkin verran
lauhtumislämpötilaa viileämpää. Ilmeisesti lauhduttimen mitoituksesta ja
varaajalta tulevan veden lämpötilasta riippuen voi kylmäaine alijäähtyä
enemmänkin?
Ilmeisesti tulistuslämpöpumpussa tarkimman lauhtumislämpötilan saisi
mitattua lauhduttimelta lähtevästä (lämmitetystä) lämmitysveden
lämpötilasta. Lauhdutus kun tapahtuu paineesta riippuvassa
vakiolämpötilassa, ja tulistuslämmönvaihdin on jo laskenut kylmäaineen
lämpötilan lähemmäs lauhtumislämpötilaa, eli varaajan keskiosaan veden
pitäisi tulla hyvin lähellä lauhtumislämpötilaa?
Tuossa myyjän kommentissa on se järki, että kylmäaineen lauhtumislämpötila
on jossakin varaajan alaosaan tulevan lämmitetyn veden ja lauhduttimelle
tulevan viileämmän veden lämpötilan välissä. Keskiarvo voisi olla valistunut
arvaus lauhtumislämpötilasta.
Jarno
Petri Soini
> Tietääkö kukaan, tai osaako kukaan ymmärrettävästi selittää, miten tämä
> lauhtumispaineen/lämpötilan säätö toimii, tai siis miten lauhdutuslämpötila
> vaikuttaa kylmäaineen höyrystymislämpötilaan (ja siten paineeseen)?
>
Lauhtumispaineen/lämpötilan säätö ei kait ole muuta kuin kompressorin
käynnistys/pysäytyslämpötilojen säätöä.
Ekowellissa on kyllä erinomainen optimointi niiden suhteen, ts.
niitä säädetään olosuhteiden mukaan varsin laajalla skaalalla.
Kylmäaineen faasidiagrammit asettaa muut reunaehdot.
> Itse olen ymmärtänyt, että termostaattisella paisuntaventtiilillä säädetään
> kylmänesteen annostelua siten, että kylmäaine höyrystimessä varmasti
> höyrystyy (kompressoriin ei saa päästä kylmäainetta nestemäisessä
> olomuodossa). Varmuuden vuoksi tässäkin vaiheessa tapahtuu hieman tulistusta
> (jolla siis taataan, että höyry on taatusti kylläistä). Eikö tästä
> termostaattisesta ohjauksesta seuraa se, että höyryn lämpötila sen tullessa
> kompressoriin on vakio?
>
Ei kyllä aivan vakio, riippuu höyrystymislämpötilasta osapuilleen
lineaarisesti. Minun ekowellissani imukaasun lämpötila on n. 3 astetta
korkeampi kuin maapiirin keruulämpötila. Ts. imukaasun tulistus on tuota
suuruusluokkaa, oikeasti ilmeisesti hieman suurempi johtuen höyrystimen
lämmönvastuksesta. Tulistumisominaisuudet ovat kylmäaineesta johtuvia,
ei niitäkään erikseen säädetä.
> Lauhduttimessa kylmäaine lauhtuu nesteeksi kylmäaineen paineesta riippuvassa
> vakiolämpötilassa. Kompressori saa tämän paineen aikaiseksi. Eli
> lauhtumispaine on riippuvainen höyrystymispaineesta ja kompressorin tehosta.
Lauhtumispaine (tai siis pumpun tuottama paine-ero) on kiinni lauhtumislämpötilasta ja höyrystymislämpötilasta.
(karkeasti ottaen niiden erotuksesta).
> Ilmeisesti systeemin painetasojen täytyy ohjautua kylmäaineen
> alijäähdytyksen tasosta, eli lämpötilasta, jossa kylmäaine menee
> paineenalennusventtiilille. Systeemissähän ei muuten ole mitään elintä joka
> "tuntisi" varaajalta tulevan tai menevän veden lämpötilan. Oumanin säädinhän
> (Geopro) ei kompressorin toimintaa ohjaa millään muulla kuin on/off tasolla.
> Olenko ollenkaan oikeilla jäljillä?
Olet jäljillä. Enpä tosiaan ole itekään kylmätekniikan asiantuntija,
mutta ihan kiinnostuksesta olen joitain matskuja lukenut. Jos jollakulla
on tarkempaa tai oikeampaa tietoa, oikokaa ihmeessä!
Pete
Petri Soini
> "Petri Soini" wrote:
>
> Ei välttämättä pidä paikkaansa. Jotta kylmäaine olisi kylläistä nestettä
> lauhduttimen jälkeen täytyy sitä aina vähintäänkin hieman alijäähdyttää.
Hyvä pointti, tosin kun mun ekowellissa ajoittain vilistää kuplia
tarkistuslasin takana, se kertoo, että kondensoituminen ei ole
ollut täydellistä, jolloin lauhdutuslämmön näyttö onkin
"justiinsa" oikea. Jos kuplia ei milloinkaan näy, ei voida olla
varmoja mikä oikea tiivistymislämpö on, mutta se on siis
aina >= lauhduttimesta palaavan kylmäaineen lämpötila.
> Ilmeisesti tulistuslämpöpumpussa tarkimman lauhtumislämpötilan saisi
> mitattua lauhduttimelta lähtevästä (lämmitetystä) lämmitysveden
> lämpötilasta.
Mutta kun ekowell ECT (ja EVT?) -sarjoissa lauhdutin onkin varaajan sisällä.
Pete
Petteri Soikkonen
> > Tietääkö kukaan, tai osaako kukaan ymmärrettävästi selittää, miten tämä
> > lauhtumispaineen/lämpötilan säätö toimii, tai siis miten
lauhdutuslämpötila
> > vaikuttaa kylmäaineen höyrystymislämpötilaan (ja siten paineeseen)?
> >
>
> Lauhtumispaineen/lämpötilan säätö ei kait ole muuta kuin kompressorin
> käynnistys/pysäytyslämpötilojen säätöä.
Kun kompressori kierrättää kylmäainetta suljetussa järjestelmässä
(kompressori -> lauhdutin ->
paisuntaventtiili -> höyrystin -> kompressori), saaden lämmittämiseen
tarvittavan lisäenergian maapiiristä, niin nouseeko kompressorin tarvitsema
sähköenergian tarve sitä mukaan, kun lauhtumislämpötila nousee (ekowellissä
alasäiliön lämpötila)? Myyjä mainitsi termin "vastapaine", miten se liittyy
asiaan? Aiheuttaako korkeampi alasäilön lämpötila tuon vastapaineen? Jos
aiheuttaa, niin miksi?
Eli toisinsanoen (ekowellissä): kun kompura alkaa käydä kun alasäiliön
lämpötila on laskenut esim. 30 asteeseen ja käy kunnes sen lämpötila on
vaikkapa 40 asteessa, onko kompuran ottoteho alussa pienempi kuin lopussa ja
jos on, niin miksi?
Petteri
Petri Soini
> Kun kompressori kierrättää kylmäainetta suljetussa järjestelmässä
> (kompressori -> lauhdutin ->
> paisuntaventtiili -> höyrystin -> kompressori), saaden lämmittämiseen
> tarvittavan lisäenergian maapiiristä, niin nouseeko kompressorin tarvitsema
> sähköenergian tarve sitä mukaan, kun lauhtumislämpötila nousee (ekowellissä
> alasäiliön lämpötila)? Myyjä mainitsi termin "vastapaine", miten se liittyy
> asiaan? Aiheuttaako korkeampi alasäilön lämpötila tuon vastapaineen? Jos
> aiheuttaa, niin miksi?
>
pumpulla niin korkeaksi, että lauduttimen lämpötila on alhaisempi
kuin kylmäaineen kiehumispiste tuossa paineessa. Siten kompressorin
pitää tuottaa sitä korkeampi paine, mitä korkeampi on lauhdutuslämpö.
Samalla joko sen ottama sähköteho kasvaa tai sen tuottama lämpöteho
laskee, käytännössä molempia jonkin verran. Hyötysuhde siis on selkeästi
paremi kun lauhdutulämpötila pysyy alhaisena.
> Eli toisinsanoen (ekowellissä): kun kompura alkaa käydä kun alasäiliön
> lämpötila on laskenut esim. 30 asteeseen ja käy kunnes sen lämpötila on
> vaikkapa 40 asteessa, onko kompuran ottoteho alussa pienempi kuin lopussa ja
> jos on, niin miksi?
>
On lopussa suurempi ottoteho, koska kompressorin tuottama paine kasvaa.
Omassa ect300:ssa mittailin (koko laitteen) ottotehoa: alasäiliön
lämpötilassa 30C teho ~1400W ja 45 C ~1800W
Pete
Jarno
> Lauhduttimessa kylmäaine nesteytyy, koska sen paine nostetaan
> pumpulla niin korkeaksi, että lauduttimen lämpötila on alhaisempi
> kuin kylmäaineen kiehumispiste tuossa paineessa. Siten kompressorin
> pitää tuottaa sitä korkeampi paine, mitä korkeampi on
lauhdutuslämpö.
> Samalla joko sen ottama sähköteho kasvaa tai sen tuottama
lämpöteho
> laskee, käytännössä molempia jonkin verran. Hyötysuhde siis on
selkeästi
> paremi kun lauhdutulämpötila pysyy alhaisena.
>
Ok, mutta se vain hämää, että mistä se kompressori tietää miten
paljon painetta pitää nostaa? Eihän siinä ole edes mitään
moottorin tehon säätöä tai lämpötila-anturia lauhdutuspuolella?
Jotenkin sen "tiedon" täytynee kulkea paisuntaventtiilin kautta
höyrystyspuolelle, ja laskea painetta siellä, jolloin paine myös
lauhdutuspuolella laskee.
Kun vielä yrittää miettiä miten alijäähdytin tähän vaikuttaa:
Eihän venttiili tai kompressori tiedä onko se kylmäaine jäähtynyt
lauhduttimessa vai alijäähdyttimessä, eli tällöinkin
lauhtumispaineen pitäisi laskea, mutta muistaakseni kukaan ei tätä
hehkuta alijäähdytintä markkinoidessaan?
Jarno
Jarno
Testasin pumpun lauhdutuspainetta pressostaattia ruuvaamalla, raja-arvoa
pienemmäksi, kunnes pumppu pysähtyi ja antoi painehälytyksen. Ruuvaus
pysähtyi noin 11 barin kohdalle, joka vastaa n. 21-22 asteisen kylläisen
kylmäaineen (R407C) laudutuslämpötilaa (ks.
http://users.evitech.fi/~maijal/zk03/Materiaalia/Kylmatekniikka/R407C.pdf).
Lopuksi ruuvi tietenkin takaisin sinne 29.5 barin kohdalle (ko. kompressorin
max. työpaine).
Alhaisen lauhtumislämpötilan selittää raksan alhainen sisälämpötila, nyt
kylmien tuulien vaikutuksesta n. 16 astetta. Lattialämmityksen paluuvesi 19
asteista, varaajan alaosan lämpötila 20, keski 22, ja ylä 60.
Kyselin aiemmin tuon lauhdutuspaineen säädön perään. Pressostaatissa oli
höyrystyspuolelle muutaman barin paineraja, jonka täytyy säilyä 1.5 barin
kokoisen alueen sisällä, eli käytännössä siellä on vakiopaine.
Analogiana mietin tavallista paineilmakompressoria, noin yhden barin
vakiopaineesta puristetaan ilmaa säiliöön, jossa paine kasvaa jatkuvasti,
paitsi jos ilmaa päästetään venttiiilistä ulos.
Lämpöpumpussa "säiliönä" on lauhdutin, jossa siis kylmäaineen paine pyrkii
kompressorin käydessä jatkuvasti kasvamaan. Kaksi tekijää saa paineen
laskemaan: termostaattinen paisuntaventtiili päästää (nestemäistä)
kylmäainetta höyrystimeen, jolloin kylmäaineen paine lauhduttimessa laskee.
Tasapainotilassa kylmäainetta virtaa venttiilin läpi höyrystimeen sama
massa, minkä kompressori höyrystimesta puristaa lauhduttimeen. Toinen tekijä
on itse kylmäaineen lauhtuminen: kun kylmäainehöyry lauhtuu nesteeksi, sen
tilavuus pienenee ja siten paine lauhduttimessa laskee. Mitä aiemmin
kylmäaine lauhduttimessa lauhtuu viilentävän lämmitysveden vaikutuksesta,
sitä suurempi osa lauhduttimen kylmäaineesta on nestemäisessä muodossa ja
koko lauhduttimen paine on tällöin pienempi, ja kompressori saa pienemmällä
työllä työnnettyä uutta kylmäainehöyryä lauhduttimeen. Pienemmässä paineessa
vastaavasi höyrystymislämpötila laskee, kunnes saavutetaan tasapainotila
viilentävän lämmitysveden lämpötilasta riippuen. Vastaavasti jos tulevan
lämmitysveden lämpötila nousee, kylmäaine lauhtuu hitaammin, ja höyryn osuus
tilavuudesta kasvaa ja paine nousee. Samalla nousee myös kylmäaineen
kiehumispiste jne.
Eli itse itselleni vastaten: lauhtumispaine säätyy ihan itsekseen
lauhduttavan veden lämpötilasta riippuen (olettaen lämmitysveden
vakiovirtaaman).
Alijäähdyttimessä kylmäaine on kokonaan nestemäistä, jolloin siellä
tapahtuva kylmäaineen jäähtyminen ei vaikuta paineeseen ollenkaan, paitsi
ellei höyristimessä ehdi siirtyä vastaavaa energiamäärää, termostaattinen
paisuntaventtiili laskee höyrystimeen vähemmän kylmäainetta, jolloin paine
lauhduttimessa ehkä kasvaa, ja kylmäaineen kieronopeus hidastuu, eli
varsinaiseen lämmitykseen saatava lämpö pienenee jonkin verran kylmempää
maapiiriä vastaavalle tasolle. Eli luulisin joidenkin väitteitä
alijäähdytystehon ilmaisuudesta vähintäänkin epätarkoiksi.
Tämä näin ilmakompura-analogian kanssa pähkäiltynä, meniköhän sinne
päinkään?
Jarno
Matti
"> Kyselin aiemmin tuon lauhdutuspaineen säädön perään. Pressostaatissa oli
> höyrystyspuolelle muutaman barin paineraja, jonka täytyy säilyä 1.5 barin
> kokoisen alueen sisällä, eli käytännössä siellä on vakiopaine.
>
> Lämpöpumpussa "säiliönä" on lauhdutin, jossa siis kylmäaineen paine pyrkii
> kompressorin käydessä jatkuvasti kasvamaan. Kaksi tekijää saa paineen
> laskemaan: termostaattinen paisuntaventtiili päästää (nestemäistä)
> kylmäainetta höyrystimeen, jolloin kylmäaineen paine lauhduttimessa
laskee.
> Tasapainotilassa kylmäainetta virtaa venttiilin läpi höyrystimeen sama
> massa, minkä kompressori höyrystimesta puristaa lauhduttimeen. Toinen
tekijä
> on itse kylmäaineen lauhtuminen: kun kylmäainehöyry lauhtuu nesteeksi, sen
> tilavuus pienenee ja siten paine lauhduttimessa laskee. Mitä aiemmin
> kylmäaine lauhduttimessa lauhtuu viilentävän lämmitysveden vaikutuksesta,
> sitä suurempi osa lauhduttimen kylmäaineesta on nestemäisessä muodossa ja
> koko lauhduttimen paine on tällöin pienempi, ja kompressori saa
pienemmällä
> työllä työnnettyä uutta kylmäainehöyryä lauhduttimeen. Pienemmässä
paineessa
> vastaavasi höyrystymislämpötila laskee, kunnes saavutetaan tasapainotila
> viilentävän lämmitysveden lämpötilasta riippuen.
Maaliuospiiri jäähtyy höyrystimessä enempi kun on alhaisempi
höyrystymislämpötila niin talteen saatava energiamäärä on suurempi (?)
Vastaavasti jos tulevan
> lämmitysveden lämpötila nousee, kylmäaine lauhtuu hitaammin, ja höyryn
osuus
> tilavuudesta kasvaa ja paine nousee. Samalla nousee myös kylmäaineen
> kiehumispiste jne.
>
> Eli itse itselleni vastaten: lauhtumispaine säätyy ihan itsekseen
> lauhduttavan veden lämpötilasta riippuen (olettaen lämmitysveden
> vakiovirtaaman).
>
> Alijäähdyttimessä kylmäaine on kokonaan nestemäistä, jolloin siellä
> tapahtuva kylmäaineen jäähtyminen ei vaikuta paineeseen ollenkaan, paitsi
> ellei höyristimessä ehdi siirtyä vastaavaa energiamäärää
Lämmön siirtyminen höyrystimessä on suhteessa lämmittävän ja jäähdyttävän
kierron lämpötilaeroon ja lämpövirta aina lämpimästä kylmään.Kylmäaineen
jäähtyminen ennen höyrystintä alentaa höyryistymislämpötilaa ja kun
höyrystimen lämpötila laskee niin lämpövirta maaliuospiiristä
kasvaa,maaliuos jäähtyy enempi eli hyötysuhde paranee.Varmaan paine(erot)
muuten pysyy samoina
> paisuntaventtiili laskee höyrystimeen vähemmän kylmäainetta, jolloin paine
> lauhduttimessa ehkä kasvaa, ja kylmäaineen kieronopeus hidastuu, eli
> varsinaiseen lämmitykseen saatava lämpö pienenee jonkin verran kylmempää
> maapiiriä vastaavalle tasolle.
Mutta kun koneelle maapiiristä tulo on "vakio" lämpöistä ,lähtö taas
jäähtyy sen mitä höyrystin saa lämpöä "talteen"
Eli luulisin joidenkin väitteitä
> alijäähdytystehon ilmaisuudesta vähintäänkin epätarkoiksi.
Kyllä kokonais hyötysuhde pitäisi parantua,luulisin
Petteri Soikkonen
news:d1kkjp$6u1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
(lainaan vain pienen osan kirjoituksestasi)
> Lämpöpumpussa "säiliönä" on lauhdutin, jossa siis kylmäaineen paine pyrkii
> kompressorin käydessä jatkuvasti kasvamaan. Kaksi tekijää saa paineen
> laskemaan: termostaattinen paisuntaventtiili päästää (nestemäistä)
> kylmäainetta höyrystimeen, jolloin kylmäaineen paine lauhduttimessa
laskee.
> Tasapainotilassa kylmäainetta virtaa venttiilin läpi höyrystimeen sama
> massa, minkä kompressori höyrystimesta puristaa lauhduttimeen. Toinen
tekijä
> on itse kylmäaineen lauhtuminen: kun kylmäainehöyry lauhtuu nesteeksi, sen
> tilavuus pienenee ja siten paine lauhduttimessa laskee. Mitä aiemmin
> kylmäaine lauhduttimessa lauhtuu viilentävän lämmitysveden vaikutuksesta,
> sitä suurempi osa lauhduttimen kylmäaineesta on nestemäisessä muodossa ja
> koko lauhduttimen paine on tällöin pienempi, ja kompressori saa
pienemmällä
> työllä työnnettyä uutta kylmäainehöyryä lauhduttimeen. Pienemmässä
paineessa
Sitä vaan en ymmärrä, mikä lauhduttimessa aiheuttaa tarvittavan
vastapaineen, jota "vastaan" painetta voi kompressori nostaa. Aiheuttaako
sen nesteytyminen, eli kun kylmäaine muuttuu nesteeksi, seko (neste)
aiheuttaa vastapainetta, jota vastaan kompressori voi kylmäainetta kaasuna
"työntää"? Jos näin on, miksi korkeampi lauhdutuslämpötila aiheuttaa
kovemman vastapaineen? Vai aiheuttaako?
Nesteen kiertoahan ei varsinaisesti missään vaiheessa suljeta, eli ei ole
mitään venttiiliä tms. jota vastaan kompressori voisi nostaa painetta?
Petteri
Petri Soini
> Nesteen kiertoahan ei varsinaisesti missään vaiheessa suljeta, eli ei ole
> mitään venttiiliä tms. jota vastaan kompressori voisi nostaa painetta?
>
Paisuntaventtiili.
Pete
Petteri Soikkonen
> Haluaisin päästä jonnekin noin 35 asteen lauhtumislämpötilaan tai vaikkapa
> jopa sen alle.
Olen nyt säätänyt parametreja siten, että alasäiliön min=33, max=45 (tai 40,
en nyt muista), yläsäiliön min=50, max=65 (tuolla minimillä ei kuulemma ole
merkitystä). Menoveden olen laittanut minimiin ja käyrä on 1 ja
suuntaissiirtymä on muistaakseni -6 (reilusti miinuksen puolella kuitenkin).
Lopputulos on se, että verkostoon näillä lämpötiloilla (lähellä nollaa)
menee nyt noin 19-asteista vettä. Kompuran käyntiaika on kasvanut, käy
jotain 1.5tuntia vuorokaudessa (poltan myös puita), kun se aiemmin oli jopa
vain 45 min. Kerran intouduin polttamaan kunnolla puita ja kompura kävi
silloin vain noin 20 minuuttia. Aiemmin verkostoon menevä vesi oli jossain
15 tietämillä.
Enivei, eilen sain sitten alasäiliön lämpötilan laskemaan asetettuun 33
asteeseen ennenkuin kompura käynnistyi. En jäänyt seuraamaan, mihin
lämpötilaa nostettiin, mutta kompressorin differenssiasetus pitäisi tulla
ensin vastaan (on muistaakseni minulla 6). Aiemmin (muutama päivä sitten)
kompura nosti alasäiliön lämpötilan sille asetettuun maksimilämpötilaan
(joka silloin oli 40 ja saattaa olla vieläkin). Silloin yläsäiliön lämpötila
ei ollut riittävän lämmin siihen, että järjestelmä tyytyisi nostamaan
lämpötilaa vain kompressorin diff-asetuksen verran.
Tarinan opetus (jonka myyjä minulle kertoi) on se, että kompuran käyntiin
vaikuttaa myös yläsäiliön lämpötila. Eli kompura nostaa alasäiliön
maksimiasetukseensa (eikä käytä kompressorin diff-asetusta), jos yläsäiliön
lämpötila ei ole riittävän korkea. Näin siksi, että koska yläsäiliössä
lämmin käyttövesi priimataan, jos se ei ole riittävän kuuma, pitää
alasäiliössä olla korkeampi lämpötila. Jos yläsäiliö on riittävän kuuma
priimaukseen, alasäiliössä riittää vähempikin lämpötila.
Se ei minulle selvinnyt, missä lämpötilassa yläsäiliö pitää olla, jotta
säädin pitää sitä tarpeeksi lämpimänä käyttääkseen kompressoria siten, että
alasäiliön lämpötila liikkuu välillä min - (min+ kompressorin diff), eli
siis ei nosta alasäiliötä max-arvoonsa. Tiedätkö Petri, miten järjestelmälle
voi kertoa, että nostetaan lämpötilaa vain diff-asetuksen verran, oli
yläsäiliön lämpötila mikä tahansa?
Lisäksi ilmasin yläsäiliön, kahteen otteeseen tuli ilmaa ulos (mielestäni ei
paljoa, mutta en ole mikään asiantuntija). Eli yläsäiliössä oleva ilma on
saattanut vaikuttaa siihen, että se ei ole lämmennyt tarpeeksi. Toisaalta
olen pitänyt kaikki asetukset mahdollisimman alhaisena, mikä sekin on
saattanut aiheuttaa sen, että yläsäiliö ei ole lämmennyt tarpeeksi (itse
uskon tähän jälkimmäiseen).
Jossain vaiheessa aion vielä kokeilla ottaa vastuksen sulakkeet pois ja
lasken alasäiliön min-arvoa esim. arvoon 28 (nyt siis 33) nähdäkseni mitä
tapahtuu kompressorin käyntiaikojen ja virrankulutuksen suhteelle.
Diff-arvoa ei ehkä kannata laittaa kovin alas, jotta ei alkaisi esiintyä
pätkäkäyntiä, luulen, että parempi on käyttää kompressoria pidempään ja
loppuvaiheessa huonommalla hyötysuhteella kuin että pienentäisi diff-arvoa
ja antaisi alasäiliön lämpötilan sahata pienempää väliä.
Petteri
Petri Soini
> Tiedätkö Petri, miten järjestelmälle
> voi kertoa, että nostetaan lämpötilaa vain diff-asetuksen verran, oli
> yläsäiliön lämpötila mikä tahansa?
>
alemmas, jos haluaa nimenomaan ajaa kompressoria "alasäiliön ohjaamana".
esim. min. 50, max 55. Kompura nimittäin _ei_ pysähdy yläsäliön
maksimin ylitykseen, mikäli alasäiliön minimi + diff ei ole vielä
saavutettu. Legionella-vaaraahan ei ole koska lämmintä
käyttövettä ei varastoida. Kaiken lisäksi pakkaskeleillä (ainakin
minun pumpussa) yläsäliön lämpötilat on yleensä 55 - 70 astetta.
> Diff-arvoa ei ehkä kannata laittaa kovin alas, jotta ei alkaisi esiintyä
> pätkäkäyntiä, luulen, että parempi on käyttää kompressoria pidempään ja
> loppuvaiheessa huonommalla hyötysuhteella kuin että pienentäisi diff-arvoa
> ja antaisi alasäiliön lämpötilan sahata pienempää väliä.
Kyllä, kompressorin kestoiän määrää kuulemma enemmän käynnistysten
lukumäärä kuin käyttötunnit. Itse käytän diff-arvoa 5.
Pete
Petteri Soikkonen
> Petteri Soikkonen wrote:
> > Tiedätkö Petri, miten järjestelmälle
> > voi kertoa, että nostetaan lämpötilaa vain diff-asetuksen verran, oli
> > yläsäiliön lämpötila mikä tahansa?
> >
> Ihan suoraan ei voi kertoa, mutta yläsäiliön max kannattaa laittaa vielä
> alemmas, jos haluaa nimenomaan ajaa kompressoria "alasäiliön ohjaamana".
Jos yhtään myyjän puheista käsitin, yläsäiliön lämpötilalla on merkitystä
(selitin tätä edellisessä viestissäni), eli jos yläsäilön lämpötila on liian
alhainen, järjestelmä nostaa alasäiliön lämpötilaan asetettuun maksimiinsa
sen sijaan, että tyytyisi min+diff -lämpötilaan. Voi olla että siellä on
vielä jokin parametri, jolla voisi kertoa, että sillä yläsäiliön
lämpötilalla ei ole niin väliä ja min+diff lämpötilaa pitäisi pitää
maksimina.
>
> esim. min. 50, max 55. Kompura nimittäin _ei_ pysähdy yläsäliön
> maksimin ylitykseen, mikäli alasäiliön minimi + diff ei ole vielä
> saavutettu. Legionella-vaaraahan ei ole koska lämmintä
> käyttövettä ei varastoida. Kaiken lisäksi pakkaskeleillä (ainakin
> minun pumpussa) yläsäliön lämpötilat on yleensä 55 - 70 astetta.
>
Joo, uskoisin, että normaalisti yläsäiliön lämpötila on >= 60 astetta.
Minulla se kuitenkin pitkään oli noin 50 asteen, jopa alle (noin 48 taisi
olla joskus) tienoilla, jolloin järjestelmä nosti alasäiliötä maksimiinsa.
Sitten kun yläsäiliön lämpötila lähemmäs 60 astetta, järjestelmä suostui
nostamaan alasäiliön lämpötilan min+diff arvoon (minulla 39) eikä siihen
maksimiin 45.
Lisäksi aiemmin järjestelmä ei päästänyt alasäiliön lämpötilaa minmiinsä
vaan käytti kompressoria jo noin 40 asteen tienoilla.
En ole pitänyt tarkkaa kirjaa, joten näihin kannattaa suhtautua varauksella.
Petteri
Petri Soini
>
> Jos yhtään myyjän puheista käsitin, yläsäiliön lämpötilalla on merkitystä
> (selitin tätä edellisessä viestissäni), eli jos yläsäilön lämpötila on liian
> alhainen,
Huom. lämpötila verrattuna lämpötila-asetukseen siis!
> järjestelmä nostaa alasäiliön lämpötilaan asetettuun maksimiinsa
> sen sijaan, että tyytyisi min+diff -lämpötilaan. Voi olla että siellä on
> vielä jokin parametri, jolla voisi kertoa, että sillä yläsäiliön
> lämpötilalla ei ole niin väliä ja min+diff lämpötilaa pitäisi pitää
> maksimina.
>
Minulla ainakin pumppu toimii johdonmukaisesti alasäiliön
min+diff mukaan nimenomaan, jos yläsäliön max-asetus ei ole
korkealla. (siis nimenomaan asetus, todellinen lämpötila
saattaa yläsäliössä olla joskus paljonkin yli maxin)
Mitä korkeampi yläsäiliön max tai oikeastaan (min+max)/2 on, sitä
herkemmin alasäiliön lämpö nousee yli tuon alasäiliön min+diff:in.
Kesäaikana aina alasäiliön lämpö nousee, koska olemattoman
lämmitystarpeen takia yläsäiliön lämpö muuttuu kompressorin
käyntijakson määrääväksi tekijäksi. Noista kompressorin
ohjauksista löytyy muuten havainnollista tietoa reaaliajassa
säädöt->kompressori->ohjaustietoja -näytössä.
> Joo, uskoisin, että normaalisti yläsäiliön lämpötila on >= 60 astetta.
> Minulla se kuitenkin pitkään oli noin 50 asteen, jopa alle (noin 48 taisi
> olla joskus) tienoilla, jolloin järjestelmä nosti alasäiliötä maksimiinsa.
> Sitten kun yläsäiliön lämpötila lähemmäs 60 astetta, järjestelmä suostui
> nostamaan alasäiliön lämpötilan min+diff arvoon (minulla 39) eikä siihen
> maksimiin 45.
>
Olen sen huomannut, että alasäiliön suuri lämmönkulutus saa yläsäliön
lämmön ylös, samalla kun lauhdutuslämpö on alhainen. Olisiko
sinulla ollut lattialämpöön lähtevä lämpöteho kovin alhainen?
esim. paljon klapinpolttoa takassa?
Pete
Petteri Soikkonen
Petri Soini wrote:
>> Lauhduttimessa kylmäaine nesteytyy, koska sen paine nostetaan
>> pumpulla niin korkeaksi, että lauduttimen lämpötila on alhaisempi
>> kuin kylmäaineen kiehumispiste tuossa paineessa. Siten kompressorin
>> pitää tuottaa sitä korkeampi paine, mitä korkeampi on
lauhdutuslämpö.
>> Samalla joko sen ottama sähköteho kasvaa tai sen tuottama
lämpöteho
>> laskee, käytännössä molempia jonkin verran. Hyötysuhde siis on
selkeästi
>> paremi kun lauhdutulämpötila pysyy alhaisena.
>>
>Ok, mutta se vain hämää, että mistä se kompressori tietää miten
>paljon painetta pitää nostaa? Eihän siinä ole edes mitään
>moottorin tehon säätöä tai lämpötila-anturia lauhdutuspuolella?
>Jotenkin sen "tiedon" täytynee kulkea paisuntaventtiilin kautta
>höyrystyspuolelle, ja laskea painetta siellä, jolloin paine myös
>lauhdutuspuolella laskee.
Ei se kompressori varmaan paineesta mitään tiedäkään. Luulen (korjatkaa
ihmeessä), että homma toimii näin (kaikki alla on puhdasta mutua):
Kompressorin tehoa ei ohjata, se vain käynnistetään ja sammutetaan. Tehoa
kompressori kuluttaa sitä enemmän, mitä enemmän sillä on vastapainetta
voitettavanaan. Sitä voisi verrata yksivaihteiseen autoon, joka kuluttaa
enemmän polttoainetta joutuessaan kovemman työn tekijäksi, eli vaikka
ylämäkeen ajettaessa. Eli moottori ei kasvata tehoa, mutta vääntötarve
kasvaa ja sitä kautta tehonkulutus.
Vastapaineen nousu johtuu lauhdutuslämpötilan noususta, sehän jo tiedetään
(koska niin on meille kerrottu). Lauhdutuslämpötila nousee siksi, että
kylmäaine luovuttaa lämpönsä nesteeseen, jossa lauhdutin on.
Mutta _miksi_ lauhduttimen lämpötilan nousu nostaa kompressorin
vastapainetta? Veikkaan että asia liittyy termostaattiseen
paisuntaventtiiliin, joka (Peten mukaan) vastapaineen aiheuttaa.
Pete kirjoittaa tuolla yllä "Lauhduttimessa kylmäaine nesteytyy, koska sen
paine nostetaan pumpulla niin korkeaksi, että
lauduttimen lämpötila on alhaisempi
kuin kylmäaineen kiehumispiste tuossa paineessa. Siten kompressorin
pitää tuottaa sitä korkeampi paine, mitä korkeampi on
lauhdutuslämpö."
Asian voisi sanoa toisinkin. Kylmäaine nesteytyy lauhduttimessa, koska se on
riittävän kylmä kylmäaineen nesteyttämiseen. Eli lauhduttimen ja kylmäaineen
lämpötilaero on riittävä kylmäaineen nesteytymiseen. Koska lauhduttimen
lämpötila nousee kompressorin käydessä, pitää kylmäaineen vastaavasti olla
kuumempaa, jotta se edelleen nesteytyisi. Tähän tarvitaan kovempaa
painetta.
Miksi kylmäaineen pitää nesteytyä lauhduttimessa? Luulen, että siksi, että
termostaattinen paisuntaventtiili ei päästä kylmäainetta höyrymäisessä
muodossa eteenpäin (höyrystimeen). Sitä en tiedä miten se sen tekee, mutta
se on tavallaan portti, joka vahtii, että kylmäaine on nestemäinen ja jotta
se on, kompuran pitää nostaa lämpötilaa eli kylmäaineen painetta niin
korkealle, että se nesteytyy
lauhduttimessa.
Jos olen edellä jossain kohtaa väärässä tai vaikkapa vaan epätarkka, niin
korjatkaa ihmeessä.
>Kun vielä yrittää miettiä miten alijäähdytin tähän vaikuttaa:
>Eihän venttiili tai kompressori tiedä onko se kylmäaine jäähtynyt
>lauhduttimessa vai alijäähdyttimessä, eli tällöinkin
>lauhtumispaineen pitäisi laskea, mutta muistaakseni kukaan ei tätä
>hehkuta alijäähdytintä markkinoidessaan?
Muistelisin joskus jonkun minulle kertoneen, että alijäähdytin parantaisi
pumpun hyötysuhdetta muutenkin kuin sillä, että siinä otetaan kylmäaineesta
"viimeiset" lämmöt pois ennen sen siirtymistä höyrystimeen. En vain millään
muista mihin hyötysuhteen parantuminen perustui. Se _saattaa_ liittyä
jotenkin kylmäaineen paineen alenemiseen järjestelmässä (koska sen lämpötila
alenee alijäähdyttimessä), mutta saatan olla täysin hakoteillä.
Petteri
Petteri Soikkonen
> Pete kirjoittaa tuolla yllä "Lauhduttimessa kylmäaine nesteytyy, koska sen
> paine nostetaan pumpulla niin korkeaksi, että
> lauduttimen lämpötila on alhaisempi
> kuin kylmäaineen kiehumispiste tuossa paineessa. Siten kompressorin
> pitää tuottaa sitä korkeampi paine, mitä korkeampi on
> lauhdutuslämpö."
>
> Asian voisi sanoa toisinkin. Kylmäaine nesteytyy lauhduttimessa, koska se
on
> riittävän kylmä kylmäaineen nesteyttämiseen. Eli lauhduttimen ja
kylmäaineen
> lämpötilaero on riittävä kylmäaineen nesteytymiseen. Koska lauhduttimen
> lämpötila nousee kompressorin käydessä, pitää kylmäaineen vastaavasti olla
> kuumempaa, jotta se edelleen nesteytyisi. Tähän tarvitaan kovempaa
> painetta.
Ei tainnut mennä oikein... vai menikö? Eikös paineen nosto aiheuta
lämpötilan nousua, koska tilavuus pysyy vakiona (vai pysyykö)? Kuulostaa
vaan niin kummalliselta: "...pitää kylmäaineen vastaavasti olla kuumempaa,
jotta se edelleen nesteytyisi".
Asiaan liittyen löysin tällaisen suomenkielisen sivun, jossa lämpöpumpun
toimintaa kuvataan: http://solis.wwnet.fi/jyfl/pumppu/11.html
Koko sivusto: http://solis.wwnet.fi/jyfl/pumppu/
Petteri
Petteri Soikkonen
(kommentoin tällä erää vain tätä:)
> Jostain luin (googlellä löysin artikkelin), että tuo teho olisi
käytännössä
> korkeintaan suuruusluokkaa 5% mlp-systeemeissä ja sekin edellyttää että
> alijäähdytys on huomattavan alas, eli esim. IV-tuloilman lämmitystä.
> Jollakulla palstan lukijalla lienee parempaa tietoa alijäähdytyksen
> tehosta?
Minulle pumpun myynyt väitti, että alijäähdyttimen teho olisi jopa yli 1kw
kompressorin käydessä. Kun kompressori ei käy, kylmäaine ei kierrä(?) eikä
alijäähdytinkään tuota lämpöä.
Tarkoitus on alijäähdyttimellä lämmittää autotallia. Tai ilmanvaihdon
tuloilmaa. Tai jotain. Kovin kallis investointi se ei ollut, muistaakseni
390eur. Terassin sulattamiseen se kait kävisi hyvin. Yksi mahdollisuus olisi
lämmittää autotallia siten, että alijäähdyttimestä otettaisiin lämpö
autotallin ovien puoleiseen osaan, mihin se käy hyvin, koska
alijäähdyttimellä voi lämmittää omaa piiriään, johon voi lisätä vaikka
glykoolia tms. jäätymistä estämään.
Petteri
Petri Soini
> Miksi kylmäaineen pitää nesteytyä lauhduttimessa? Luulen, että siksi, että
> termostaattinen paisuntaventtiili ei päästä kylmäainetta höyrymäisessä
> muodossa eteenpäin (höyrystimeen).
Kyllä se saattaa jonkin verran päästääkin, mutta vain kuplina
nestemäisen seassa ajoittain, jos vastapaine ei ole aivan riittävä.
(tarkkailulasin takaa saattaa joskus vilistää kuplia etenkin heti pumpun
käynnistyttyä).
> Sitä en tiedä miten se sen tekee, mutta
> se on tavallaan portti, joka vahtii, että kylmäaine on nestemäinen ja jotta
> se on, kompuran pitää nostaa lämpötilaa eli kylmäaineen painetta niin
> korkealle, että se nesteytyy
> lauhduttimessa.
Kyse lienee lähinnä siitä, että vastaavaa massavirtaa ei saa ahtaan
paisuntaventtiilin läpi "mahtumaan" kaasumaisena,
joten paineen on noustava sellaiselle tasolle, että tasapainotila löytyy. (jolloin kylmäaine jo nesteytyy ja samalla saadaan kompressorin
pumppaustehoa vastaava massavirta kulkemaan paisuntaventtiilin läpi.
Paisuntaventtiilin koko kai on tarkkaan optimoitu juuri kyseiselle
järjestelmälle.
Omassa ekowellissani näyttäisi olevan paisuntaventtiilille lisäksi
termostaattiohjaus höyrystimeltä sekä sähkökäyttöinen magneettiventtiili
(tod.näk on/off), joilla tuota prosessia voidaan säädellä.
>
> Jos olen edellä jossain kohtaa väärässä tai vaikkapa vaan epätarkka, niin
> korjatkaa ihmeessä.
>
Sama koskee minun mutujani :)
> Muistelisin joskus jonkun minulle kertoneen, että alijäähdytin parantaisi
> pumpun hyötysuhdetta muutenkin kuin sillä, että siinä otetaan kylmäaineesta
> "viimeiset" lämmöt pois ennen sen siirtymistä höyrystimeen. En vain millään
> muista mihin hyötysuhteen parantuminen perustui. Se _saattaa_ liittyä
> jotenkin kylmäaineen paineen alenemiseen järjestelmässä (koska sen lämpötila
> alenee alijäähdyttimessä), mutta saatan olla täysin hakoteillä.
>
Paine ei oikein mitoitetussa järjestelmässä enää alene
alijäähdyttimellä merkittävästi.
Jos systeemi on oikein säädetty (eli kylmäaine ei enää nesteydy
alijäähdyttimessä) niin alijäähdytin kerää talteen "jäännöslämpötehon" joka
on siis:
nestemäisen kylmäaineen massavirta (kg/s) *
deltaT (K) *
nestemäisen kylmäaineen ominaislämpökapasiteetti (kJ/kgK)
deltaT on siis lämpötilan alennus, jonka alijäähdytin aiheuttaa.
Ylläoleva kaava antaa suoraan tehon kJ/s eli kilowatteina.
Jostain luin (googlellä löysin artikkelin), että tuo teho olisi käytännössä
korkeintaan suuruusluokkaa 5% mlp-systeemeissä ja sekin edellyttää että
alijäähdytys on huomattavan alas, eli esim. IV-tuloilman lämmitystä.
Jollakulla palstan lukijalla lienee parempaa tietoa alijäähdytyksen
tehosta?
Pete
Petteri Soikkonen
> Jostain luin (googlellä löysin artikkelin), että tuo teho olisi
käytännössä
> korkeintaan suuruusluokkaa 5% mlp-systeemeissä ja sekin edellyttää että
Täällä (http://www.sotkamonporakaivo.fi/lampokaivot/tuotteet.htm) väitetään
mm.
" uusi aljäähdytin - ottoteho pienenee 10% "
ja
" vakiona alijäähdytin, joka tuottaa 15 ... 20% enemmän lämpöenergiaa 10%
pienemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteiset lämpöpumput "
Alijäähdyttimen toimintaan kuitenkin liittyy se, että siinä pitää pystyä
poistamaan lämpöä kylmäaineesta, eli siinä kiertävän nesteen pitäisi
viilentää kylmäainetta. Sitä en tiedä, miten viileä alijäähdyttimen pitäisi
olla.
Petteri
Petri Soini
>
> Täällä (http://www.sotkamonporakaivo.fi/lampokaivot/tuotteet.htm) väitetään
> mm.
> " uusi aljäähdytin - ottoteho pienenee 10% "
> ja
> " vakiona alijäähdytin, joka tuottaa 15 ... 20% enemmän lämpöenergiaa 10%
> pienemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteiset lämpöpumput "
>
Juu, olen minäkin markkinointi- ja myyntimiesten propagandanumeroita
nähnyt, en vain voi oiken pitää niitä luotettavina lähteinä ;)
Etenkin kun alijäähdytin ei ottotehoa pienennä lainkaan, sen sijaan
antotehoa se _voi_ kasvattaa ilman ottotehon kasvua.
Pete
Jarno
vastasin, mutta alla lisää:
> Ei se kompressori varmaan paineesta mitään tiedäkään. Luulen
(korjatkaa
> ihmeessä), että homma toimii näin (kaikki alla on puhdasta mutua):
>
> Kompressorin tehoa ei ohjata, se vain käynnistetään ja
sammutetaan. Tehoa
> kompressori kuluttaa sitä enemmän, mitä enemmän sillä on
vastapainetta
> voitettavanaan.
Ok.
> Vastapaineen nousu johtuu lauhdutuslämpötilan noususta, sehän jo
tiedetään
> (koska niin on meille kerrottu). Lauhdutuslämpötila nousee siksi,
että
> kylmäaine luovuttaa lämpönsä nesteeseen, jossa lauhdutin on.
>
> Mutta _miksi_ lauhduttimen lämpötilan nousu nostaa kompressorin
> vastapainetta? Veikkaan että asia liittyy termostaattiseen
> paisuntaventtiiliin, joka (Peten mukaan) vastapaineen aiheuttaa.
Ei liity... Jollei venttiiliä olisi paine lisääntyisi
äärettömästi, kun kylmäaine ei pääsisi mihinkään. Venttiili
päästää kylmäainetta pois lauhduttimesta, eli se alentaa painetta
lauhduttimessa. Venttiiliä ohjataan höyrystimen jälkeisellä
lämpötilalla siten, että kaikki kylmäaine varmasti ehtii
höyrystyä, koska kompressoriin ei saa päästä nestemäistä
kylmäainetta. Paine höyrystimessä pidetään käytännössä vakiona
(sallittu vaihteluväli n. 1.5 bar). Ja kompressori kuljettaa
kylmäainetta höyrystimestä lauhduttimeen samaa tahtia kuin
paisuntaventtiili sitä höyrystimeen päästää, eli kylmäaineen
määrä lauhduttimessa on vakio (tietyllä maapiirin lämpötilalla).
> Asian voisi sanoa toisinkin. Kylmäaine nesteytyy lauhduttimessa,
koska se on
> riittävän kylmä kylmäaineen nesteyttämiseen. Eli lauhduttimen ja
kylmäaineen
> lämpötilaero on riittävä kylmäaineen nesteytymiseen. Koska
lauhduttimen
> lämpötila nousee kompressorin käydessä, pitää kylmäaineen
vastaavasti olla
> kuumempaa, jotta se edelleen nesteytyisi. Tähän tarvitaan kovempaa
> painetta.
Itse mutuilin tämän niin, että paineen lauhduttimessä määrää
se, mikä osuus siellä olevasta kylmäaineesta on nesteenä ja mikä
höyrynä. Eli mitä nopeammin lämpö virtaa kylmäaineesta
lämmitysveteen, sitä aiemmin kylmäaine lauhduttimessa lauhtuu, ja
sitä suurempi osa kylmäaineesta on nesteenä, ja paine vastaavasti
siis pienempi. Mutta paineen laskiessa kiehumispistekin laskee, ja se
viileämpi lämmitysvesi saa taas sitä höyryä nesteytettyä
"vähemmän", ja paineen lasku hidastuu, kunnes saavutetaan
tasapainotila.
Paine siis seuraa lämpötilasta "fysikaalisen automaattisesti", eikä
kukaan sen tarvetta tiedä, se vaan tapahtuu, ilmeisesti juuri sillä
nopeudella (l. teholla), jolla lämpö siirtyy kylmäaineesta
lauhduttimessa lämmitysveteen.
> Miksi kylmäaineen pitää nesteytyä lauhduttimessa? Luulen, että
siksi, että
> termostaattinen paisuntaventtiili ei päästä kylmäainetta
höyrymäisessä
> muodossa eteenpäin (höyrystimeen). Sitä en tiedä miten se sen
tekee, mutta
> se on tavallaan portti, joka vahtii, että kylmäaine on nestemäinen
ja jotta
> se on, kompuran pitää nostaa lämpötilaa eli kylmäaineen painetta
niin
> korkealle, että se nesteytyy
> lauhduttimessa.
Paisuntaventtiili ei tiedä onko kylmäaine nestemäistä vai
höyrymäistä. Kylmäainekierron kylmäainemäärä on mitoitettu
siten, että kuumimmissakin sallituissa lauhdutuslämpötiloissa (ja
siis suurimmassa sallitussa paineessa) venttiilille tulee nestemäistä
kylmäainetta.
Mutta sikäli ollet jäljillä, että jos venttiili päästäisi liikaa
kylmäainetta höyrystimeen (tai kylmäainetta olisi liian vähän),
niin se nestemäinen kylmäaine voisi lauhdutuspuolelta loppua.
> Jos olen edellä jossain kohtaa väärässä tai vaikkapa vaan
epätarkka, niin
> korjatkaa ihmeessä.
>
> >Kun vielä yrittää miettiä miten alijäähdytin tähän
vaikuttaa:
> >Eihän venttiili tai kompressori tiedä onko se kylmäaine
jäähtynyt
> >lauhduttimessa vai alijäähdyttimessä, eli tällöinkin
> >lauhtumispaineen pitäisi laskea, mutta muistaakseni kukaan ei
tätä
> >hehkuta alijäähdytintä markkinoidessaan?
>
> Muistelisin joskus jonkun minulle kertoneen, että alijäähdytin
parantaisi
> pumpun hyötysuhdetta muutenkin kuin sillä, että siinä otetaan
kylmäaineesta
> "viimeiset" lämmöt pois ennen sen siirtymistä höyrystimeen. En
vain millään
> muista mihin hyötysuhteen parantuminen perustui. Se _saattaa_
liittyä
> jotenkin kylmäaineen paineen alenemiseen järjestelmässä (koska
sen lämpötila
> alenee alijäähdyttimessä), mutta saatan olla täysin hakoteillä.
Nestemäisen kylmäaineen lämpötilan lasku ei ymmärtääkseni laske
painetta. Käsittääkseni tuo hyötysuhteen paraneminen johtuu oikein
mitoitetussa järjestelmässä vain siitä, että hyödyksi saadaan
enemmän lämpötehoa kompressorin ottotehon kasvamatta.
R407C:n lämpötilan lasku lauhtuessa on alle 10 astetta, eli jos
alijäähdytin on yli 10 astetta kylmempi kuin lauhdutin, ja
järjestelmässä on kylmäainetta niin vähän, että
alijäähdyttimessä on höyryä, niin varsinainen lauhdutin toimiikin
vain tulistinlämmönvaihtimena, jonne saadaan vain se n. 10 %
kokonaistehosta.
Eli jos se n. 85% tehosta halutaan sinne lämmitysveteen, niin
alijäähdytin ei voi toimia lauhduttimena, eli alijäähdyttimellä ei
voida laskea lauhtumispainetta.
Jarno