Säästön paikka
Tuukka L.
Jos rakennatte 2-kerroksisen talon, niin harkitkaapa sitä lattialämmitystä
sinne yläkertaan. Sitä ei tarvita kuin 2 viikkona vuodessa. Silloinkin
lattialämmitys toimii huonosti, koska ikkunoiden alla vetää.
Lattialämmityshän ei torju kovin hyvin ikkunoista aiheutuvaa kylmäntunnetta.
Märkätiloissa lattialämpö on mukava, mutta harvallapa sitä märkätiloja
2-kerroksessa muuta kuin se pieni kylppäri?
Rakentamisjärjesteksessä lattialämmitys välipohjaan on helvetin työläs ja
hankala. Jos teillä on maanvarainen alapohja, niin se lämmitys laitetaan
sinne laattaan ensin. Yläkerta valmistuu vasta myöhemmin, joten vaatii
asentajilta toisen käynnin. Erityisen paljon tällä on merkitystä vähän
kauempana taajamista, vaan kyllä noi asentajat ottaa kilsat ja matka-ajat
huomioon toki jokapaikassa.
Mutta surullisinta lattialämmityksessä on, että se on täysin tarpeeton
välipohjassa. Patterit hoitavat huippukuorman näppärästi. Käytännössä on
jopa kannattavaa laittaa sähköpatterit, vaikka alakerrassa olisi mitä. Älkää
menko näiden LVI-kusettajien jekkuihin. Niitä on tämä palsta täynnä,
yrittävät saada teidät polttamaan euroja hölmöyksiin, jotka eivät
mukavuuttanne lisää. Investoikaa mieluummin säästyneitä euroja vaikka
AV-järjestelmään tai viherhuoneseen, se lisää oikeasti mukavuutta.
Toinen typerä rahan hassaamisen kohde on ylimitoitettu IV-järjestelmä.
Kaikki fiksut rakentajat mitoittaa IV-järjestelmän niin, että normiarvot
täyttyy kun IV-kone huutaa täysillä. Sen jälkeen konetta käytetään kakkos
tai kolmosasennossa. Nelonen on tehostus ja ykkönen kotoa poissaolo. Suomen
ilmanvaihtominiminormi on nimittäin mitoitettu aikoinaan radonin perustella.
Ilmanvaihtuvuusluku 0,5 on tarpeen radonsaneerauskohteessa. Ihmisen
hyvinvointiin riittää 0,3. Muissa maissa onkin paljon järkevämmät normit,
mutta Suomessa tuhlataan energiaa ja huudateetaan iv-koneita ylitehoilla
ikään kuin kaikki Suomen talot olisivat Uudenmaan radon-saastevyöhykkeellä!
Suomessa on isoja alueita hyvää rakennusmaata, joissa ei ole radonista
tietoakaan.
Tämä viesti saa aikaan valtavan vastalauseiden ja protestoinnin ryöpyn.
Siitä en aio välittää enkä lähde edes vastaamaan. Esittämäni asiat ovat
kumminkin faktoja, joten mitä niitä sen kummemmin enää vatvomaan. Jos haluat
rakentaa edullisesti ja silti laadukkaasti, niin teet viisaita valintoja
etkä välitä näistä hifistelijöiden puheista. Maailmassa on näitä
vinksahtaneita ihmisiä, jotka pistävät esim. musiikinkuuntelulaitteisiin
kymmeniä tuhansia euroja (!) ja väittävät muka sen olevan perusteltua. Tämä
rakennuskeskustelu on täynnä samanlaisia besserwissereitä, jotka ovat
rahansa hävittäneet projektiinsa. Ei ihme, etteivät saaneet taloa 1000
eurolla/m2 aikaiseksi.
Tuukka L.
> tai kolmosasennossa. Nelonen on tehostus ja ykkönen kotoa poissaolo.
> Suomen
> ilmanvaihtominiminormi on nimittäin mitoitettu aikoinaan radonin
> perustella. Ilmanvaihtuvuusluku 0,5 on tarpeen radonsaneerauskohteessa.
> Ihmisen hyvinvointiin riittää 0,3. Muissa maissa onkin paljon järkevämmät
> normit,
Oikea arvon on 0,2. Lähde: Seppänen, Rakennusten lämmitys. LVI-gurujen
raamattu.
P.Rasimus
Varsinkin tuo yläkerran puuvälipohjan lattialämmitys on valinta, jota en
osaisi itselleni perustella millään muotoa.
Siinä hukkuu materiaalia, työtä ja rahaa käsittämättömän paljon muutamaan
ikkunan alle sijoitettuun patteriin nähden.
Toki jos joku sisustajaluonne ei tykkää pattereiden ulkonäöstä, niin
sijoittakoot euronsa piiloon sinne lattian rakenteisiin.
Jokaisella on oikeus tehdä valintansa vapaasti omien mieltymystensä mukaan.
Puhtaasti taloudelliselta kannalta tuo yläkerran lattialämmitys ei kyllä ole
mitenkään perusteltavissa.
Itse en totisesti aio vaihtaa kodissamme yli 300 kuutiota ilmaa tunnissa.
Ei kai niitä IV-koneita kukaan määräysteholla (0,5 krt/h) jatkuvasti sentään
aja? Vai ajaako :)
P.Rasimus
Tuukka L.
> sentään aja? Vai ajaako :)
Eikös se ole määrätty MINIMI-ilmanvaihdon tasoksi, josta Jumalan Sana D2
antaa luvan lipsua vain "pakkaspäivinä".
Aika moni näistä nykyajan paffipäistä ei ymmärrä rakennuksista mitään ja
noudattaa noita RakMk:n juttuja ikään kuin kyseessä olisi Katkismuksen 10
käskyä. No, mikäpä siinä, määräyksethän ovat tunnetusti järjen korvike.
Sangen huvittavaa.
Toni
> Itse en totisesti aio vaihtaa kodissamme yli 300 kuutiota ilmaa tunnissa.
> Ei kai niitä IV-koneita kukaan määräysteholla (0,5 krt/h) jatkuvasti sentään
> aja? Vai ajaako :)
Kyllä jotkut ajaa, kun vehkeet on niin säädetty. Kuutio-lto ja parketit
halkeilee pakkasella...
Minua noissa säännöksissä häiritsee se, että ilmanvaihto on mitoitettu
talon mukaan, ei ihmisten. Eihän se talo tarvitse tuoretta ilmaa vaan
ihmiset...
Higgins
Yläkerran lämmitysasian allekirjoitan mutta en kyllä lähtisi
ilmastoinnilla hirveästi leikkimään ainakaan muovitetussa
puutalossa. Ehkä pakkasella 2- asennossa 3- asennon sijaan. Paskan
hajut pihalle ja alipaineinen talo, niin isännän olo on
rauhallinen...
Hig
P. Kärhä
"P.Rasimus" <panu.r...@roskaton.com> wrote in message
news:44303751$0$10686$39db...@news.song.fi...
> Toki jos joku sisustajaluonne ei tykkää pattereiden ulkonäöstä, niin
> sijoittakoot euronsa piiloon sinne lattian rakenteisiin.
Kattolämmitykset on näppäriä, meillä on sellaiset. Ajaa ihan saman kuin
patterit, mutta on piilossa. Ja 1,5 kerroksisessa talossa, niiden
mahdollinen vaihtokin on suht simppeliä, kun ei yhden elementin takia
tarvitse purkaa koko kattoa.
Vähän se saattaa fuskata lämpöä harakoille, mutta eipähän sitten tartte
tuskailla lumikuormien takia :-)
Peté
Major
> patterit, mutta on piilossa. Ja 1,5 kerroksisessa talossa, niiden
> mahdollinen vaihtokin on suht simppeliä, kun ei yhden elementin takia
> tarvitse purkaa koko kattoa.
>
> Vähän se saattaa fuskata lämpöä harakoille, mutta eipähän sitten tartte
> tuskailla lumikuormien takia :-)
Pete, onko sulla ne elementit lape- vaiko vaakaosuuksilla?
Paljonko elementille/huone tulee hintaa (mahdolliset rakennemuutokset
huomoiden)?
Oletetaan nyt huone peruskokoiseksi, eli ~12-16 m2...
Mitä/miten ne asennetaan sinne kattoon? Paneeleiden alle, koolataan vähän
irti vai miten?
Tuleeko sinne jotain "lämmönjakolevyjä"?
Petteri
> irti vai miten?
> Tuleeko sinne jotain "lämmönjakolevyjä"?
http://www.sileka.fi/uudet_2005/kattoelementtiasennus/kattoasennus.html
Pauli Suikka
...ja fortum kiittää.
-pauli
> Hig
;) oli pakko.
--
Pauli Suikka
GRBAGE.pa...@GRBAGE.iki.fi
(Remove GRBAGE. parts from email address)
P. Kärhä
"Major" <major...@HALOOOOOOOOOOO.pp.inet.fi> wrote in message
news:Lf6Yf.76$d97...@read3.inet.fi...
> Pete, onko sulla ne elementit lape- vaiko vaakaosuuksilla?
No vähän sekä että. Suoralla osuudella on kaksi elementtiä, ja lappeilla on
yksi kummallakin. Niiden minimiasennuskorkeus on jotain 2,2 metriä, joten
niitä ei lappeelle saa laittaa kovin alas asti. Varmuuden vuoksi laitoin
myös kaikkien ikkunoiden alle pistorasian, jotta joskus mahdollisesti
halutessani voin asentaa patterit hätävaraksi.
> Paljonko elementille/huone tulee hintaa (mahdolliset rakennemuutokset
> huomoiden)?
> Oletetaan nyt huone peruskokoiseksi, eli ~12-16 m2...
Kirjanpidostani löytyy kattokelmujen hinnaksi 308,45 Euroa. Tässä on kahden
huoneen kelmut, neljä kelmua isoon makkariin (lattiapinta-ala ~22 m2) ja
kolme kelmua aulaan (lattiapinta-ala ~20 m2). Veikkaan että, tässä ei ole
termareita mukana, enkä enää löydä niiden hintaa mistään. Yhden ison huoneen
hintaluokaksi voisi karkeasti arvata 200 Euroa.
> Mitä/miten ne asennetaan sinne kattoon? Paneeleiden alle, koolataan vähän
> irti vai miten?
> Tuleeko sinne jotain "lämmönjakolevyjä"?
Kattuolien välit villoitetaan normaalisti, ja niiden alle asennetaan
höyrynsulkumuovi. Koolaus tehdään 50*50 mm rimalla, 300 mm välein. Tämän
koolauksen välit villoitetaan 50 mm villalla, ainakin siellä, minne tulee
elementit. Kelmut kiinnitetään sitten nitojalla koolinkeihin, jonka jälkeen
päälle asennetaan kattopaneli. Meillä on sellaista lastulevypohjaista
kymppi-paneelia. Puupaneeli ei välttämättä ole hyvää, kun se kuivuu liikaa
ja halkeilee/rakoilee (kaverilla olen nähnyt).
Kyllähän noista kaiken kaikkiaan taitaa tulla hiukka tyyriit pattereihin
verrattuna. Ei se koolausrimakaan ole ilmaista, ja työtäkin menee enemmän.
Mutta on ne sitten poissa silmistä.
Peté
Higgins
-paul"
Niin, miksi ilmastointia yleensäkään: Kustannuksia rakennusvaiheessa
ja energiaa palaa. Räppänät vaan, jos niitäkään...
Hig
Juha Ruismäki
Ihan oikeassa olet, että tuo on enemmän psykologiaa kuin
rakennustekniikkaa. Vähän samaa sarjaa kuin ne, jotka eivät
tee saunaan alaslaskettua kattoa siksi että saunassa olisi
parempi ilma.
Juha
Jerker
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:48WXf.353$fF5...@read3.inet.fi...
> Vinkki tuleville rakentajille.
>
> Jos rakennatte 2-kerroksisen talon, niin harkitkaapa sitä lattialämmitystä
> sinne yläkertaan. Sitä ei tarvita kuin 2 viikkona vuodessa. Silloinkin
> lattialämmitys toimii huonosti, koska ikkunoiden alla vetää.
> Lattialämmityshän ei torju kovin hyvin ikkunoista aiheutuvaa
> kylmäntunnetta.
>
> Märkätiloissa lattialämpö on mukava, mutta harvallapa sitä märkätiloja
> 2-kerroksessa muuta kuin se pieni kylppäri?
>
> Rakentamisjärjesteksessä lattialämmitys välipohjaan on helvetin työläs ja
> hankala.
????
Kirjoitteletkohan nyt 2-kerroksisesta vai jostakin 1,5 tms.
vajaakerroksisesta? Missä vielä välipohja puurakenteinen, että
pääsee oikein hieromaan kipsilevynpalasten kanssa?
Meillä 2 kerrosta, varsinaiset oleskelutilat ja kyökki yms. toisessa
kerroksessa (rinneratkaisu).
Eipä ole todellakaan kummonen homma lattialämmitys tokakerroksessa. Ei siinä
nokka kauaa tuhise, kun putket lattiaan veivaa.
Kun välipohjan onteloiden päälle tulee jokatapauksessa pintalaatta (ja
eriste), niin sehän on jopa nopeampi laittaa, kuin mikään muu?
Ilmatilaakin on yläkerrassa paljon enemmän kuin alakerrassa ja yläpohja,
luulisi, että kyllä sitä lämmitystä aika paljon ylhäällä tarvitaan?
Petteri Soikkonen
> Jos rakennatte 2-kerroksisen talon, niin harkitkaapa sitä lattialämmitystä
> sinne yläkertaan. Sitä ei tarvita kuin 2 viikkona vuodessa. Silloinkin
Ei maalämpötalossa.
> Mutta surullisinta lattialämmityksessä on, että se on täysin tarpeeton
> välipohjassa. Patterit hoitavat huippukuorman näppärästi. Käytännössä on
> jopa kannattavaa laittaa sähköpatterit, vaikka alakerrassa olisi mitä. Älkää
Ei sentään.
Maalämpötalossa kannattaa a) lämmittää vesikiertoisena myös yläkerta
(tämä kait on itsestään selvää) ja b) laittaa putket sinne välipohjaan,
koska tällöin saadaan maksimoitua lämmityspinta-ala ja minimoitua
kiertoveden lämpötila ja maksimoitua hyötysuhde.
Itseäni on alkanut mietityttää se, miten yläkerran lattia pitäisi tehdä,
jotta lämpö siirtyisi mahdollisimman tehokkaasti lattiasta huoneilmaan.
Mutta se on toinen tarina ja käsitellään toisen otsikon alla.
Petteri
P.Rasimus
kertoili.
Halvasta energista kannattaa ottaa hyöty irti myös yläkerrassa kun
perusinvestointi (maalämpö) on kumminkin jo tehty
Asiaa sivuten :
Soittelin juuri tänään sähkö- ja LVI-liikkeisiin ja kyselin
lattialämmitysmuotojen (sähkö/pilp) kustannuksia.
Sähkökaapelein toteutettu lattialämmitys maksaa n. 1300-1400 euroa (sisältää
8 termaria ja kytkennät)
Vesikiertoisen version kustannukset koostuvat seuraavasti:
- Putkistot asennettuna +1800 eeroa
- Tarvittavat venttiilit, jakotukit, shuntit yms töineen +700 eur
- PILP laite asennettuna 5500-6500 eeroa
Koska Pilp sisältää iv-koneen, LTO:n ja lämminvesivaraajan täytyy niiden
arvo vähentää pilpin hinnasta : -2200 eur
Investointikulut alakerran lämmitykseen ovat siis karkeasti:
Sähkölämmityskaapelein : 1300 eur
Vesikiertoinen lattialämmitys : 6300 eur
Investointien ero on melko suuri ja sen takaisinmaksuaika on kohtuuttoman
pitkä (200 euron säästö /vuosi tekisi takaisinmaksuajaksi 25 vuotta ilman
investoinnin lainakoron huomiointia)
Meille tulee siis kaapelit alakertaan ja sähköpatterit (tai
kattolämmityskelmut) yläkertaan.
Apu- ja tukilämmönlähteiksi ilmalämpöpumppuyksikkö (n.1500 eur) ja takka
(???? eur).
P.Rasimus
Kai
> "P.Rasimus" <panu.r...@roskaton.com> wrote
>
>> Toki jos joku sisustajaluonne ei tykkää pattereiden ulkonäöstä,
>> niin sijoittakoot euronsa piiloon sinne lattian rakenteisiin.
>
> Kattolämmitykset on näppäriä, meillä on sellaiset. Ajaa ihan saman
> kuin patterit, mutta on piilossa.
Ei aja. Ikkunoista voi tulla vedontunnetta vaikka olisi mitkä
superselektiivit. Varjopaikoissa jäätyy varpaat. Kattoverhoilu täytyy
olla jotain kallista keinomateriaalia, puupaneeli rakoilee.
Kattolämmitys on kyllä yksi hölmöimpiä keksintöjä.
> Ja 1,5 kerroksisessa talossa, niiden mahdollinen vaihtokin on suht
> simppeliä, kun ei yhden elementin takia tarvitse purkaa koko kattoa.
Pattereiden vaihdon vuoksi ei tarvitse purkaa mitään. Ja pattereiden
asennus on naurettavan helppoa kattolämmityszydeemiin verrattuna.
>
> Vähän se saattaa fuskata lämpöä harakoille, mutta eipähän sitten
> tartte tuskailla lumikuormien takia :-)
Tämäkin vielä. :-)
Kai
--
Skallio
"Major" <major...@HALOOOOOOOOOOO.pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:Lf6Yf.76$d97...@read3.inet.fi...
> Paljonko elementille/huone tulee hintaa (mahdolliset rakennemuutokset
> huomoiden)?
> Oletetaan nyt huone peruskokoiseksi, eli ~12-16 m2...
>
-Sami
JukkaK
"Kai" <kai.ku...@spammiesto.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:44315237$0$10682$39db...@news.song.fi...
POTASKAA!
> Ei aja. Ikkunoista voi tulla vedontunnetta vaikka olisi mitkä
Kaikki on toki mahdollista oli lämmönjakotapa mikä tahansa.
> superselektiivit. Varjopaikoissa jäätyy varpaat.
Jos normaali huonelämpötilassa varpaat jäätyy, niin vika lienee
verenkierrossa eikä lämmityksessä ;-)
>Kattoverhoilu täytyy olla jotain kallista keinomateriaalia, puupaneeli
>rakoilee.
Kauanko kestää että rakoilu alkaa? Edellisessä talossa alkaa kattolämmitys
lähestyä 30v. ikää eikä ole vielä rakoilua ilmaantunut, mutta voihan sitä
nykyinen asukas elää jännityksessä josko se joku päivä alkais rakoilla ;-)
>
> Kattolämmitys on kyllä yksi hölmöimpiä keksintöjä.
Ei todellakaan ole, mutta kenties yksi väärinymmärretyimpiä ja väärin
perustein ja puutteellisin tiedoin morkattuja kylläkin! Itse väittäisin 5
vuoden asumiskokemuksella jopa loistavaksi keksinnöksi!
>
> Pattereiden vaihdon vuoksi ei tarvitse purkaa mitään. Ja pattereiden
> asennus on naurettavan helppoa kattolämmityszydeemiin verrattuna.
>
No sentään jotain faktan tynkääkin loppumetreillä sait aikaiseksi ;-)
JukkaK
Juha K
P.Rasimus kirjoitti:
> Itse en totisesti aio vaihtaa kodissamme yli 300 kuutiota ilmaa tunnissa.
> Ei kai niitä IV-koneita kukaan määräysteholla (0,5 krt/h) jatkuvasti sentään
> aja? Vai ajaako :)
>
> P.Rasimus
Joo pakko ajaa kun on tuo ilmanvaihtolämmitys, toisaalta jos ihan
pilkuntarkkaan 0.5 vaihtoo tunnissa, niin pitäs laskee tehostukset ja
vähentää perusnopeudesta. Mut on sillä riittävän reippaalla
ilmanvaidolla myös omat hyvätkin puolensa, kuten yöaikainen
jäähdytys kesällä etc. Mutta täähän onkin jo ylimääräistä
"hifistelyä".
T. Juha K
Tuukka L.
>ja energiaa palaa. Räppänät vaan, jos niitäkään...
No, koitapa rakentaa tolla idealogialla ja tuu sitten tänne takaisin
raportoimaan kuinka sulle kävi.
Tuukka L.
> vajaakerroksisesta? Missä vielä välipohja puurakenteinen, että
> pääsee oikein hieromaan kipsilevynpalasten kanssa?
Kirjoittelin puurakennus mielessäni, hyvä tarkentava kysymys sulta.
Kivirakenteisessa talossa, jossa lattiakin on kiveä ja yläkerta
mahdollisesti kolkon sorttinen, vesikiertoinen lämmitys voi ajaa asiaansa.
Jälleen kehoitan katsomaan niitä LVI-suunnittelijanne tekemiä teholaskelmia
huippupakkaselle. Sieltä se viisaus löytyy.
> Eipä ole todellakaan kummonen homma lattialämmitys tokakerroksessa. Ei
> siinä nokka kauaa tuhise, kun putket lattiaan veivaa.
Tuhi tuhi. Se on oma haittansa myös, että putket ovat siellä lattiassa. Esim
huonejärjestyksen muuttaminen on hankalaa. Lattialämmityksessä on lukematon
määrä ei-niin-positiviisia juttuja. Märkätiloissa se on mukava, olen tämän
kertonut jo aiemmin. Miksei myös kivilattioilla, jos on betonia ja laattaa
paljon. Muuten pärjää kyllä ilmankin.
> Kun välipohjan onteloiden päälle tulee jokatapauksessa pintalaatta (ja
> eriste), niin sehän on jopa nopeampi laittaa, kuin mikään muu?
Ei ole.
> Ilmatilaakin on yläkerrassa paljon enemmän kuin alakerrassa ja yläpohja,
> luulisi, että kyllä sitä lämmitystä aika paljon ylhäällä tarvitaan?
Ei kannata luulla mitään, kysy LVI-suunnittelijaltasi. Onhan sulla
semmoinen?
Tuukka L.
Patterilämmityksen voi toteuttaa 30-40 asteisellakin vedellä silloin kun
tehontarpeet ovat vähäisiä..
> Maalämpötalossa kannattaa a) lämmittää vesikiertoisena myös yläkerta (tämä
> kait on itsestään selvää) ja b) laittaa putket sinne välipohjaan, koska
> tällöin saadaan maksimoitua lämmityspinta-ala ja minimoitua kiertoveden
> lämpötila ja maksimoitua hyötysuhde.
Ei kannata, kannattaa kysyä fiksulta lvi-suunnittelijalta eikä ruveta itse
arpomaan noita.
> Itseäni on alkanut mietityttää se, miten yläkerran lattia pitäisi tehdä,
> jotta lämpö siirtyisi mahdollisimman tehokkaasti lattiasta huoneilmaan.
> Mutta se on toinen tarina ja käsitellään toisen otsikon alla.
Heh heh. Joko olet myös miettynyt ikkunoiden huurteenpoiston kuntoon?
Petteri Soikkonen
> Meille tulee siis kaapelit alakertaan ja sähköpatterit (tai
> kattolämmityskelmut) yläkertaan.
Jos uudestaan ryhtyisin rakentamaan, niin meilläkin olisi samanlainen
sähkölämmitys ykkövaihtoehtona. Kuten MLP:n valinnassa, haluaisin
kuitenkin varautua tulevia sähkön (ja energian yleensä) hinnan nousuja
vastaan ja pyrkisin lisäeristämään talon. En ole perehtynyt asiaan sen
paremmin, enkä tiedä kuinka paljon sitä lisäeristystä pitäisi/tulisi
laittaa. Matalaenergiataloista puhuttaessa usein mainitaan ikkunat, että
niiden pitäisi olla ei-avattavia. Siitä en oikein pidä, kyllä
tuulettamiseen pitäisi olla mahdollisuus.
Lisäeristyksestä olisi sekin etu, että se helpottaisi kesän helteillä,
ehkäisisi sisäilman liiallista lämpeämistä.
Tietysti jos ML-pumppujen hinnat laskisivat nykyisestä, niin tilanne
saattaisi olla toinen. Nibe on jo laskenut hintojaan, mutta muut eivät
ole vielä sitä tehneet (tai jos ovatkin, niin eivät julkisesti).
Petteri
Petteri Soikkonen
> Ei kannata, kannattaa kysyä fiksulta lvi-suunnittelijalta eikä ruveta itse
> arpomaan noita.
En minä jätä niinkin tärkeitä asioita kuin lämmitysjaon tai -tavan
valintaa kenenkään kelvottoman lvi-suunnittelijan päätettäväksi oli
kuinka fiksu tahansa.
Petteri
P3 Qla
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:e0ssun$fv1$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Petteri on kyllä kypsä kommentti.
pete
>Vinkki tuleville rakentajille.
>
>Jos rakennatte 2-kerroksisen talon, niin harkitkaapa sitä lattialämmitystä
>sinne yläkertaan. Sitä ei tarvita kuin 2 viikkona vuodessa. Silloinkin
>lattialämmitys toimii huonosti, koska ikkunoiden alla vetää.
>Lattialämmityshän ei torju kovin hyvin ikkunoista aiheutuvaa kylmäntunnetta.
>
>Märkätiloissa lattialämpö on mukava, mutta harvallapa sitä märkätiloja
>2-kerroksessa muuta kuin se pieni kylppäri?
>
>Rakentamisjärjesteksessä lattialämmitys välipohjaan on helvetin työläs ja
>hankala. Jos teillä on maanvarainen alapohja, niin se lämmitys laitetaan
>sinne laattaan ensin. Yläkerta valmistuu vasta myöhemmin, joten vaatii
>asentajilta toisen käynnin. Erityisen paljon tällä on merkitystä vähän
>kauempana taajamista, vaan kyllä noi asentajat ottaa kilsat ja matka-ajat
>huomioon toki jokapaikassa.
>
>Mutta surullisinta lattialämmityksessä on, että se on täysin tarpeeton
>välipohjassa. Patterit hoitavat huippukuorman näppärästi. Käytännössä on
>jopa kannattavaa laittaa sähköpatterit, vaikka alakerrassa olisi mitä. Älkää
>menko näiden LVI-kusettajien jekkuihin. Niitä on tämä palsta täynnä,
>yrittävät saada teidät polttamaan euroja hölmöyksiin, jotka eivät
>mukavuuttanne lisää. Investoikaa mieluummin säästyneitä euroja vaikka
>AV-järjestelmään tai viherhuoneseen, se lisää oikeasti mukavuutta.
>
>Toinen typerä rahan hassaamisen kohde on ylimitoitettu IV-järjestelmä.
>Kaikki fiksut rakentajat mitoittaa IV-järjestelmän niin, että normiarvot
>täyttyy kun IV-kone huutaa täysillä. Sen jälkeen konetta käytetään kakkos
>tai kolmosasennossa. Nelonen on tehostus ja ykkönen kotoa poissaolo. Suomen
>ilmanvaihtominiminormi on nimittäin mitoitettu aikoinaan radonin perustella.
>Ilmanvaihtuvuusluku 0,5 on tarpeen radonsaneerauskohteessa. Ihmisen
>hyvinvointiin riittää 0,3. Muissa maissa onkin paljon järkevämmät normit,
>mutta Suomessa tuhlataan energiaa ja huudateetaan iv-koneita ylitehoilla
>ikään kuin kaikki Suomen talot olisivat Uudenmaan radon-saastevyöhykkeellä!
>Suomessa on isoja alueita hyvää rakennusmaata, joissa ei ole radonista
>tietoakaan.
>
>Tämä viesti saa aikaan valtavan vastalauseiden ja protestoinnin ryöpyn.
>Siitä en aio välittää enkä lähde edes vastaamaan. Esittämäni asiat ovat
>kumminkin faktoja, joten mitä niitä sen kummemmin enää vatvomaan. Jos haluat
>rakentaa edullisesti ja silti laadukkaasti, niin teet viisaita valintoja
>etkä välitä näistä hifistelijöiden puheista. Maailmassa on näitä
>vinksahtaneita ihmisiä, jotka pistävät esim. musiikinkuuntelulaitteisiin
>kymmeniä tuhansia euroja (!) ja väittävät muka sen olevan perusteltua. Tämä
>rakennuskeskustelu on täynnä samanlaisia besserwissereitä, jotka ovat
>rahansa hävittäneet projektiinsa. Ei ihme, etteivät saaneet taloa 1000
>eurolla/m2 aikaiseksi.
>
Pikkuinen pointti tähän säästämiseen.
miten voisikaan säästää jos kunnat (ainakin Oulu) eivät käyttäisikään
ylivaltaansa ja pakottaisi tonttien ostajia tekemään pakotettua
sopimusta (kaukolämpö) lämmitysmuodosta oman kunnan energialaitoksen
kanssa.Ei jää paljoakaan valinnanvapautta.
Kaukolämmön perustamiskuluijen jälkeen ei hirveesti haluttanut
sijoittaa enää mihinkään matalaenegia ratkasuihin tai esimerkiksi
auringn hyödyntämiseen. Ja kaukolämmössa jos alakerta on
matalalämpöinen lattialämmitys niin toisen erilämpöisen piirin
investointi vaihtimeen lisää jotta saa sen patteriverkoston ei ole
järkevää.
Jerker
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:SUgYf.308$d97...@read3.inet.fi...
>> Kirjoitteletkohan nyt 2-kerroksisesta vai jostakin 1,5 tms.
>> vajaakerroksisesta? Missä vielä välipohja puurakenteinen, että
>> pääsee oikein hieromaan kipsilevynpalasten kanssa?
>
> Kirjoittelin puurakennus mielessäni, hyvä tarkentava kysymys sulta.
> Kivirakenteisessa talossa, jossa lattiakin on kiveä ja yläkerta
> mahdollisesti kolkon sorttinen, vesikiertoinen lämmitys voi ajaa asiaansa.
Joo, hirttä kun on, ei oo matalaenergiatalo. Yläkerran osalta.
> Tuhi tuhi. Se on oma haittansa myös, että putket ovat siellä lattiassa.
> Esim huonejärjestyksen muuttaminen on hankalaa. Lattialämmityksessä on
> lukematon määrä ei-niin-positiviisia juttuja. Märkätiloissa se on mukava,
> olen tämän kertonut jo aiemmin. Miksei myös kivilattioilla, jos on betonia
> ja laattaa paljon. Muuten pärjää kyllä ilmankin.
No, muista en tiedä mutta mulla ei tokassa kerroksessa ole kantavia
väliseiniä, kyllä niitä seiniä voi muuttaa,
eikä ole tarpeen porailla laattaan.
Ja laattaa tulee lähes kaikkialle. "parketti on perseestä" :-), sopii
varmaan johonkin arvokerrostaloon, muttei maalle missä korat ja lapset
juoksee sisäänulossisään. On omakohtaista kokemusta parketista. Laminaattia
vain kuolleen ruumiini yli.
En mä sitä (vesikiertoista) lattialämmitystä nyt ylivertaisena pidä, mutta
mitä on nuo "lukematon
määrä ei-niin-positiviisia juttuja" ?
>> Kun välipohjan onteloiden päälle tulee jokatapauksessa pintalaatta (ja
>> eriste), niin sehän on jopa nopeampi laittaa, kuin mikään muu?
>
> Ei ole.
?? kui? Eihän siinä ole kuin pyöritellä putket verkkoihin ja jakotukkiin
kiinni. Huonetermostaatit on muissakin järjestelmissä?
>> Ilmatilaakin on yläkerrassa paljon enemmän kuin alakerrassa ja yläpohja,
>> luulisi, että kyllä sitä lämmitystä aika paljon ylhäällä tarvitaan?
>
> Ei kannata luulla mitään, kysy LVI-suunnittelijaltasi. Onhan sulla
> semmoinen?
On, en viitsi kysyä, ei niin paljon kiinnosta, ohan se sen mitoittanut.
P. Kärhä
"Kai" <kai.ku...@spammiesto.kolumbus.fi> wrote in message
news:44315237$0$10682$39db...@news.song.fi...
> Ei aja. Ikkunoista voi tulla vedontunnetta vaikka olisi mitkä
> superselektiivit.
Oletko oikeasti kokeillut? Meillä on jotkut ihan tavalliset säästölasit,
joissa on argoni välissä ja selektiivikalvot, eikä niiden edessä kyllä
todellakaan vedä. Mulla on sohva olkkarissa ison ikkunan alla, mutta siinä
pystyy ihan hyvin löhöilemään talvipakkasellakin. Vanhassa kämpässä tätä ei
voinut tehdä, vaikka ikkunan alla oli patteri.
> Varjopaikoissa jäätyy varpaat.
Urbaani legenda mikä ei pidä paikkaansa. Se lämpö siirtyy muutenkin kuin
säteilylämpönä, taitaa siirtyä pääosin konvektiona. Ehkä jos lattialle
laittaisi laminaattia, niin pöydän alla olisi kylmä, mutta niin siellä olisi
pattereiden kanssakin. Eihän sinulla sähköpattereidenkaan kanssa jäädy
lärvi, vaikka menisit nurkan taakse seisomaan?
> Kattoverhoilu täytyy olla jotain kallista keinomateriaalia, puupaneeli
> rakoilee.
Kymppipaneeli taitaa nimensä mukaisesti maksaa jotain kympin neliö.
Puupaneelia ei taida saada halvemmalla.
> Kattolämmitys on kyllä yksi hölmöimpiä keksintöjä.
Minusta se on nerokas. Varsinkin kun sen yhdistää hyvään lämmöneristykseen,
selektiivilaseihin ja LTO:hon. Vähän energiaa vaativassa talossa on lähes
yhdentekevää lämpötilagradienttien kannalta, että missä ne lämmittimet on.
> Pattereiden vaihdon vuoksi ei tarvitse purkaa mitään. Ja pattereiden
> asennus on naurettavan helppoa kattolämmityszydeemiin verrattuna.
Sellaiset halvat peltikuoriset sähköpatterihäksättimet käy tulikuumana,
haisee kiinnipalaneelle pölylle ja pitää meteliä. En kaipaa.
Peté
Major
> Puupaneelia ei taida saada halvemmalla.
No jaa, halvin talouspaneeli maksoi 2004 vuonna alle 5 euroa neliö (8.5 cm
hyötyleveys, 0.42 e / m2) + lakka.
Lakalle tullee hintaa n. 1 euro / neliö, yllättävän kallista...
Petteri Soikkonen
> Sellaiset halvat peltikuoriset sähköpatterihäksättimet käy tulikuumana,
> haisee kiinnipalaneelle pölylle ja pitää meteliä. En kaipaa.
Vuokra-asunnossamme oli tuollaiset ja minulle on jäänyt sen takia
pattereista ikuinen kammo. Yhdistettynä muovimattoon lattialla, raakaan
tuloilmaan ikkunoiden päältä ja ilmeisesti epäonnistuneeseen eristykseen
lattiassa muodostaa sellaisen yhdistelmän, joka pitäisi lailla kieltää!
(lattit kylmät, ilma huono ja kuiva) Pahinta tapauksessa on se, että
kyseessä on uusi rakennus. Jotenkin kestäisi tilanteen, jos kyseessä
olisi joskus 70-luvulla rakennettu talo, mutta 00-luvulla ei noin
epämukavia asuntoja saisi enää tehdä.
En kaipaa minäkään.
Petteri
Jerker
Joo, kyllä tuossa sun alkuperäisessä jutussa on pointtia, mutta yleistys oli
raaka.
Anoppilassa on puurunkoisessa talossa vajaakorkuinen yläkerta.
Yleensä ensimmäiseksi nappaan lämpöpatterin pois päältä yläkerran
makuuhuoneesta.
Ja ovi kiinni. Ei ole pelkoa että palelis, oli kesä tai talvi. Siellä ei ole
nykyaikaisia iv-järjestelmiä.
Ylöshän se lämpö nousee ja pysyy siellä.
En tiedä sitten, että miten nykyiset koneet sitä lämpöä tasaa,
todennäköisesti aika hyvin.
Tota sun ajatusta sotkee se, että erilaisia lämmönjakotekniikoita ei ole
aina helppo/taloudellista sekoittaa.
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä ja yläkerran vesipattereissa pitäis
ajaa erilämpöistä vettä.
Sitten jos sekoitetaan maalämpöä, haketta, pellettiä, kaukolämpöä jne.
suoraan sähkölämmitykseen yläkerrassa,
menee taloudellisuus vähän vituralleen?
Eli, jos 1,5 tms.kerroksiseen alakertaan tulee lattialämmityskaapelit,
yläkertaan riittää patterit ikkunoiden alle?
Rajoittuukin aika harvaan uudiskohteeseen?
P3 Qla
"pete" <pe...@false.invalid> wrote in message
news:d5v3325ib72um597o...@4ax.com...
Tätä aspektiahan minäkin yritin kertoa tälle yhdelle hurahtaneelle...
P3 Qla
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:e0t2o5$2rr$1...@epityr.hut.fi...
>
> "Kai" <kai.ku...@spammiesto.kolumbus.fi> wrote in message
> news:44315237$0$10682$39db...@news.song.fi...
>> Ei aja. Ikkunoista voi tulla vedontunnetta vaikka olisi mitkä
>> superselektiivit.
>
> Oletko oikeasti kokeillut? Meillä on jotkut ihan tavalliset säästölasit,
> joissa on argoni välissä ja selektiivikalvot, eikä niiden edessä kyllä
> todellakaan vedä. Mulla on sohva olkkarissa ison ikkunan alla, mutta siinä
> pystyy ihan hyvin löhöilemään talvipakkasellakin. Vanhassa kämpässä tätä
> ei voinut tehdä, vaikka ikkunan alla oli patteri.
>
En minäkään ymmärrä väitettä kylmäntunteesta. Meillä on "konkurssi-fiman
; ) " -lasit sillä leveämmällä 18 mm välilistalla ja
"super" -selektiivillä (OT: onpa mahtipontinen tuo "super")
>> Kattolämmitys on kyllä yksi hölmöimpiä keksintöjä.
>
> Minusta se on nerokas. Varsinkin kun sen yhdistää hyvään
> lämmöneristykseen, selektiivilaseihin ja LTO:hon. Vähän energiaa
> vaativassa talossa on lähes yhdentekevää lämpötilagradienttien kannalta,
> että missä ne lämmittimet on.
>
Yksi näkökulma on lämmityselementtien kesto; osa tuntuu pimenevän noin 15
vuodessa. En tiedä, ovatko nykyään kestävämpiä.
> Sellaiset halvat peltikuoriset sähköpatterihäksättimet käy tulikuumana,
> haisee kiinnipalaneelle pölylle ja pitää meteliä. En kaipaa.
>
Mutta mitä nyt sanoo JJ ? Hänen talonsahan lämpenee pelkällä hukkalämmöllä
; )
Tuukka L.
> Sellaiset halvat peltikuoriset sähköpatterihäksättimet käy tulikuumana,
> haisee kiinnipalaneelle pölylle ja pitää meteliä. En kaipaa.
En minäkään. Vesipatterit sen sijaan on jees. Yritäpä kuivata vaikka
hanskoja lattialämmityksen päällä :-)
Vesipatterin päällä onnistuu mainiosti.
Tuukka L.
> pattereista ikuinen kammo. Yhdistettynä muovimattoon lattialla, raakaan
> tuloilmaan ikkunoiden päältä ja ilmeisesti epäonnistuneeseen eristykseen
> lattiassa muodostaa sellaisen yhdistelmän, joka pitäisi lailla kieltää!
> (lattit kylmät, ilma huono ja kuiva) Pahinta tapauksessa on se, että
> kyseessä on uusi rakennus. Jotenkin kestäisi tilanteen, jos kyseessä olisi
> joskus 70-luvulla rakennettu talo, mutta 00-luvulla ei noin epämukavia
> asuntoja saisi enää tehdä.
>
> En kaipaa minäkään.
Josta kokemuksesta kauhisteena menit ylihifistelemään taloosi tarpeetonta
tekniikkaa, joka maksaa ja joka aiheuttaa uusia riskejä. Heh heh, kun nokka
irtoo niin tais pyrstö tarttua?
Kultainen keskitie aina paras näissä asioissa.
Tuukka L.
> väliseiniä, kyllä niitä seiniä voi muuttaa,
> eikä ole tarpeen porailla laattaan.
Heh heh, oletpas muka näppärä. Kuinkas mahtaa käydä huonekohtaisen säädön
kanssa kun puolet letkusta on naapurihuoneen puolella? Heh heh.
> Ja laattaa tulee lähes kaikkialle. "parketti on perseestä" :-), sopii
> varmaan johonkin arvokerrostaloon, muttei maalle missä korat ja lapset
> juoksee sisäänulossisään. On omakohtaista kokemusta parketista.
> Laminaattia vain kuolleen ruumiini yli.
Muovimatto on elukkaperheessä paras. Ei ole oikein koirien nivelillekään
hyväksi kun luistelevat niillä liukkailla klinkkereillä.
> ?? kui? Eihän siinä ole kuin pyöritellä putket verkkoihin ja jakotukkiin
> kiinni. Huonetermostaatit on muissakin järjestelmissä?
Ei se silti patterisydeemille pärjää ja patterisyydemissä lisabonuksena on
se, että vesi kulkee suojaputkessa. Vesivahingon riskit vähenevät.
> On, en viitsi kysyä, ei niin paljon kiinnosta, ohan se sen mitoittanut.
Hyvä maksaa suunnittelusta, jonka hedelmiä ei ole kiinnostunut hyödyntämään.
Heh heh. No tyylinsä kaikilla.
Tuukka L.
> ajaa erilämpöistä vettä.
Ei tartte, patterit voidaan mitoittaa myös maalämpötalon lämpötiloille.
Suunnittelijat eivät sitä mielellään tee, mutta uhkailu-kiristys-lahjonta
tepsii tässäkin. Toki jos on isot ikkunat ja falski talo, niin sitten voi
olla että tulee helvetin isot patterit -ts. rethink koko homma.
Matalaenergiatalossa vm 2000 riittää vähempikin.
> Sitten jos sekoitetaan maalämpöä, haketta, pellettiä, kaukolämpöä jne.
> suoraan sähkölämmitykseen yläkerrassa,
> menee taloudellisuus vähän vituralleen?
No toi on aika teoreettista. Kuka esim. kaukolämmön ottamisen jälkeen mitään
muuta katsokaan? Kaukolämmöstä saa taatusti riittävästi eri
lämpötilavaihtoja vaikka millaisiin kombinaatiohin eikä edes maksa paljoa.
> Eli, jos 1,5 tms.kerroksiseen alakertaan tulee lattialämmityskaapelit,
> yläkertaan riittää patterit ikkunoiden alle?
Ei noin voi mennä sanomaan. Riippuu talosta ja ladosta.
> Rajoittuukin aika harvaan uudiskohteeseen?
Mitä näitä nykyisiä taloja kattelen, niin veikkaisin, että 80% voi tehdä
halutessaan noin. Aika moni tekeekin ainakin täkäläisten urakoitsijoiden
(tää on sitten Lappia, ts. täällä on mitoituslämpötilatkin vähän eriä kuin
Ethelässä :-). Joten kyllä homma toimii Ethelän sönköttäjämiehet kun se
pistetään toimimaan. Mutta toki rakennusprojektissa saa hifistelyssä rahaa
palamaan kun ei ole nokkela. Lapin äijän pitää olla vähän nokkelampi, jotta
pysyy hengissä.
Tuukka L.
Tosin saat jatkaa yritämistä, koska aika pieni pitää olla yläkerran, että
sen lattialämpoputkittaa vesiputkella ja jakotukeilla alle 900 juuroon. Ton
verta nimittäin maksaa se lisäpiiri kaukolämpöön jos sitäkään.
Ton SÄÄSTÖn jälkeen (siinä siis SÄÄSTYY rahaa, ei kulu lisää) onkin kunnon
lämmitysvettä tarjolla. Voi siirtää lämpöä esim varastoon, pyyhekuivaimeen
tai korvata rikki menneitä lattialämmityspiirejä konvektoreilla. Mikäli on
tullut hankittua niitä arkkitehtonisia suuria 5 metriä korkeita ikkuinoita,
joiden alla vetää niin no problemo (Sillä Omatalo-Petrillä on pienet
tuhkaluukut ikkuinoina, siksi hänellä ei vedä ja hän kommentoi täällä :-).
Patteripiirimies vetää vaan letkun konvektorille ja jopa lakkas vetämästä.
Sä P3 Pete vaan olet niin vitun huono LVI-appari, ettet kässää näistä
mitään, sitä mä olen yrittänyt muille varoittaa.
Jostain kumman syystä olet investoimassa kaiken maailman muotioikkupaskaan
muttet kunnolliseen LVI-tekniikkaan? Patteripiireistä on vuosikymmenien
hyvät kokemukset.
P. Kärhä
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:M%pYf.51$tj...@read3.inet.fi...
> En minäkään. Vesipatterit sen sijaan on jees. Yritäpä kuivata vaikka
> hanskoja lattialämmityksen päällä :-)
Kuivataan kuule päivittäin lasten hanskat kylppärin lattialla! Hyvin
pelittää ja aamulla saa lämpimät hanskat käteen. Eikä tarvitse asetella,
senkun heittelee sinne :-)
Peté
Tuukka L.
> pelittää ja aamulla saa lämpimät hanskat käteen. Eikä tarvitse asetella,
> senkun heittelee sinne :-)
Onneksi laitoit hymiön perään. Laskette varmaan suihkusta kuumaa
lattialämmitys-maalämpötalon 42 asteista vettä ja hyvä tulee. Eh heh heh heh
hee että tämä on hauska palsta. Rakentamisen huumorimiehet on tänne
kokoontuneet suojaetäisyyksiä laajentamaan ja hifistelemään LVI-tekniikalla.
Kai
> Sellaiset halvat peltikuoriset sähköpatterihäksättimet käy tulikuumana,
> haisee kiinnipalaneelle pölylle ja pitää meteliä. En kaipaa.
Urbaania legendaa joka perustuu vanhoihin mekaanisella termarilla
varustettuihin peltilootiin. Nykyään niitä saa vaikka kivipinnalla ja
kaikissa on äänetön ja tarkka elektroninen termostaatti. Patterin
sisällä olevan lämpöelementin pintalämpötila säädetään niin alas ettei
pöly pala eikä haise.
Kai
--
Petteri Soikkonen
> Kuivataan kuule päivittäin lasten hanskat kylppärin lattialla! Hyvin
> pelittää ja aamulla saa lämpimät hanskat käteen. Eikä tarvitse asetella,
> senkun heittelee sinne :-)
Jepjep. Niin mekin tehtiin vuokra-asunnossamme. Kosteiden tilojen
sähkölattialämmitys oli tuohon käyttöön _erittäin_ kätevä. Hyvää lisäksi
oli, että lattian lämpö säätyi nopeasti (varmaan ohut grynderi-laatta)
eikä tarvinnut pitää kovempaa lämpöä koko ajan päällä, ainoastaan sillon
kun oli tarvetta kuivata joko ulkovaatteita tai vaikka vaan ihan
pesukoneesta otettuja vaatteita.
Nykyisessä MLP-talossa ei sama temppu onnistu johtuen matalasta
kiertoveden lämpötilasta ja osin säätämisen hankaluudesta, mutta
hanskojen ja kuravaatteiden kuivaaminen tapahtuukin sitä varten
hankitussa kuivauskaapissa.
Petteri
Toni Arte
Kyllä tuo ihan oikeasti toimii hanskoille ja kengille. Vakio
lattialämmityspiirin kiertovesi on ainakin mun mukavuudentajulle liian
kylmää (pesuhuonetta ajatellen), meillä on (tosin öljykattilasta) oma,
kuumempi, piiri pesuhuoneen ja samalla kodinhoitohuoneen lattioille.
--
Toni
Petteri Soikkonen
> P. Kärhä wrote:
>> Sellaiset halvat peltikuoriset sähköpatterihäksättimet käy
>> tulikuumana, haisee kiinnipalaneelle pölylle ja pitää meteliä. En kaipaa.
>
> Urbaania legendaa joka perustuu vanhoihin mekaanisella termarilla
> varustettuihin peltilootiin. Nykyään niitä saa vaikka kivipinnalla ja
Mutta sitten ero lattialämmitykseen (tai katto-) kutistuu pieneksi tai
olemattomaksi.
Petteri
Petteri Soikkonen
> kylmää (pesuhuonetta ajatellen), meillä on (tosin öljykattilasta) oma,
> kuumempi, piiri pesuhuoneen ja samalla kodinhoitohuoneen lattioille.
Mikä teillä on (arviokin riittää) lämpötilaero kosteiden tilojen
vesikierron ja muun vesikierron välillä?
Petteri
Toni Arte
Kosteiden tilojen on varmaan jotain 35 astetta (ei ole mittaria, ihan
perstuntumalla säädetty niin että tuntuu mukavalta). Muut tilat pyörivät
siinä +25 asteen tuntumassa, tosin käytän takkaa ja ilmalämpöpumppuja.
Ilman niitä lattiakierto on käynyt jossain +32 - +34 lukemissa oikein
kovilla etelän pakkasilla.
--
Toni
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
En alennu tasollesi.
P3 Qla
Tuli laitettua vesikiertoinen lämminvesipatteri ylhäälle ja alhaalle; siihen
kiinni wirsbon lämmönluovutuslevy (alumiinia) hyllyksi; voila !
Levyssä on valmiiksi putkenmuotoinen pokkaus = plug & play.
P3 Qla
"P3 Qla" <P3...@nomail.com> wrote in message
news:e0tghq$asa$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
En alennu tasollesi.
Mutta vastataan asiallisesti, vaikka sinä et osaa kuin louskuttaa turpaasi.
Kysyppä sitä lisäpiirin hintaa ! Varmasti ne radiaattorit saa halvemmalla,
kuin lattialämmityksen.
Lattialämmitys on edelleenkin mukavuuskysymys. Ladan hinnalla ei saa
edelleenkään mersua. On sulla paksu pää !
Pyyhekuivanpiiri löytyy, lämpimällä käyttövedellä.
Ei ole 5 m korkeita ikkunoita. Ikkuna pa muistaakseni luokkaa 11,5 %. Ei ole
omataloja, vaan pitkästä.
Muotioikkupaskaa ? Ei, minulla ei ole mitään goodbye -kaasulaseja. Meillä on
länteen aukeava tontti, jossa kova aurinkokuorma.
Ikkunoihin kannattaa panostaa; ikkuna on heikko lenkki eristyksen kannalta.
Hinnassa ei ole loppupeleissä niin paljoa eroja.
Et kai ottanut niitä halvimpia; 1,4 U-arvollisia "täyttää just
määräykset" -laseja ? Ilmeisesti, kun kaikkialla jostakin lasien
huurtumisista.
Kai
Aivan. Pattereiden piilottamiseen käy lattialämpö paremmin sillä siinä
saa bonuksena mukavuutta jalan alle. Eli kattolämmityksessä ei siis
paljoa järkeä ole.
Kai
--
JukkaK
"Kai" <kai.ku...@spammiesto.kolumbus.fi> wrote in message
news:4432350d$0$7487$39db...@news.song.fi...
>
>. Nykyään niitä saa vaikka kivipinnalla ja kaikissa on äänetön ja tarkka
>elektroninen termostaatti. Patterin sisällä olevan lämpöelementin
>pintalämpötila säädetään niin alas ettei pöly pala eikä haise.
>
No juu niitä moderneja peltilootapattereitakin oli edellisessä kämpässä
parissa huoneessa joista kattolämmityselementit oli matkan varrella
hajonneet. Eipä ne kyllä koskaa käyneet polttavan kuumina eikä pölytkään
palaneet.
Pykälää mukavampi ratkaisu on myös öljytäytteiset patterit joiden
pintalämpötila on tasainen ja kohtuullinen. Hinnaltaan taitaa mennä sen
halvan peltilootan ja kivipatterin väliin. Ulkonäöltäänhän nuo öljypatterit
on kutakuin samanlaisia kuin vesikiertopatterit ja siten minusta ovat myös
paremman näköisiä kuin ne peruspeltilootat.
Sikäli voisin laajenta alkuperäistä juttua, että minusta se vesikiertoinen
lattialämmitys on suurta hölmöyttä ja rahanhukkaa joka kerroksessa eikä vain
yläkerrassa. Lattialämmitys sinällään on on tarpeellinen ja mukava joissain
tiloissa kuten esim. kylppärissä, kunhan on vain toteutettu sähköllä.
Ja niinpä ne meilläkin nykyään tenavien kinttaat, pipot ja kengät
kuivatellaan kylppärin lattialla - ja kurahaalarit siinä suihkuverhon
tangossa.Nyt sitten just tajusin, että nämäkin hyvät ja kustannustehokkaat
fiitserit poistuu tulevasta kylppäristä johon tulee "maailman hienoin"
puulattia, (pore)amme ja suihkukaappi. Sitten vissiin täytyy hommata
kuivauskaappi johonkin.
Ei voi mitään kun pitää olla hienoa ja kallista ennen kuin halpaa ja
järkevää! ;-)
JukkaK
JukkaK
"Kai" <kai.ku...@spammiesto.kolumbus.fi> wrote in message
news:44324b92$0$7482$39db...@news.song.fi...
>
> Aivan. Pattereiden piilottamiseen käy lattialämpö paremmin sillä siinä saa
> bonuksena mukavuutta jalan alle. Eli kattolämmityksessä ei siis paljoa
> järkeä ole.
>
Saman "bonuksen" saa myös kattolämmityksellä!
JukkaK
Tuukka L.
Epäilemättä, kuivaahan ne hanskat ja kengät vaikka ulos jättäisi. Kun
riittävän pitkään odottaa ja suojaa sateelta, niin kyllä ne yleensä kuivaa.
Jostain syystä maalämpömiehille tämä on uusi ja ihmeellinen asia.
> Vakio lattialämmityspiirin kiertovesi on ainakin mun mukavuudentajulle
> liian kylmää (pesuhuonetta ajatellen), meillä on (tosin öljykattilasta)
> oma, kuumempi, piiri pesuhuoneen ja samalla kodinhoitohuoneen lattioille.
Patteripiirimiestä tuollaiset rajoitteet eivät koske, lämpötiloja löytyy
vaikka 70 asteeseen asti.
Lopuksi kuittia. Patteripiirimiehen hanskat ja kengät kuivuu 50% nopeammin
kuin haalean veden taloissa ;-)
Tuukka L.
> siihen kiinni wirsbon lämmönluovutuslevy (alumiinia) hyllyksi; voila !
> Levyssä on valmiiksi putkenmuotoinen pokkaus = plug & play.
Kato kato, haaleavesimies keksi vesipatterin!
Jukka Marin
>> Ilmatilaakin on yläkerrassa paljon enemmän kuin alakerrassa ja yläpohja,
>> luulisi, että kyllä sitä lämmitystä aika paljon ylhäällä tarvitaan?
>
> Ei kannata luulla mitään, kysy LVI-suunnittelijaltasi. Onhan sulla
> semmoinen?
Jos kerran rakennuksen suurin lämmönhukka on yläpohjassa, niin onhan se
Tuukka taas ihmemiehen sukua, jos yläkerrassa ei lämmitystä muka tarvita.
-jm
Jukka Marin
>> Tätä aspektiahan minäkin yritin kertoa tälle yhdelle hurahtaneelle...
>
> Tosin saat jatkaa yritämistä, koska aika pieni pitää olla yläkerran, että
> sen lattialämpoputkittaa vesiputkella ja jakotukeilla alle 900 juuroon. Ton
> verta nimittäin maksaa se lisäpiiri kaukolämpöön jos sitäkään.
Ottaako päähän, kun muiden ei tarvitse joka välissä SÄÄSTÄÄ joka ainoaa euroa,
vaan on mahdollista panostaa mukavuuteenkin? Miksi et itse asu veneen alla,
siinä voisi SÄÄSTÄÄ monta euroa?
-jm
Tuukka L.
> turpaasi.
Sinultahan minä olen oppinut. Täällä pärjää vain vittuilemalla.
> Kysyppä sitä lisäpiirin hintaa !
Montako kertaa sitä pitää kysyä? vink vink.
> Lattialämmitys on edelleenkin mukavuuskysymys. Ladan hinnalla ei saa
> edelleenkään mersua. On sulla paksu pää !
Mitä lisämukavuutta se tuottaa jo valmiiksi lämpimään välipohjan lattiaan?
Sulla on pehmeet aivot tai olet Wirsbolla töissä.
> Pyyhekuivanpiiri löytyy, lämpimällä käyttövedellä.
Kiva kun käyttövesi jäähtyy ja hanasta tulee vain haaleaa vettä :-)
> Muotioikkupaskaa ? Ei, minulla ei ole mitään goodbye -kaasulaseja.
Sulla ei ole varaa kunnon laseihin, kun rahat meni turhiin kierukoihin.
> Et kai ottanut niitä halvimpia; 1,4 U-arvollisia "täyttää just
> määräykset" -laseja ? Ilmeisesti, kun kaikkialla jostakin lasien
> huurtumisista.
En tietenkään, patteripiirimiehellä on varaa ostaa parasta.
Tuukka L.
> euroa,
> vaan on mahdollista panostaa mukavuuteenkin? Miksi et itse asu veneen
> alla,
> siinä voisi SÄÄSTÄÄ monta euroa?
Ei ota enkä asu veneen alla, koska se ei ole mukavaa. Edelleen on täysin
todistamaton väite, että lattialämpöpiiri välipohjassa tuottaisi jotain
mukavuuslisää. Aloita vaikka siitä.
Tuukka L.
> Jos kerran rakennuksen suurin lämmönhukka on yläpohjassa, niin onhan se
> Tuukka taas ihmemiehen sukua, jos yläkerrassa ei lämmitystä muka tarvita.
Tarvitaan toki, mutta meillähän on alakerrassa jo lämmitys. Eikö teillä
sitten ole?
Jukka Marin
Oletko muuten insinööri, kun sulle ei edes ratakiskosta vääntäminen riitä?
-jm
Tuukka L.
Oliko sulla jotain asiaakin?
Timo
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> Kato kato, haaleavesimies keksi vesipatterin!
Voi kyynel. Joku sanoo poikkipuolisen sanan niin Tuukka saa itkuraivarin :)
P. Kärhä
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
news:slrne35e99...@pyy.embedtronics.fi...
Hep, minä olen entinen DIPLOMI-insinööri, joten voin vääntää I-palkista.
Alakerrassa on lämmitys. Suurin lämpöhukka alakerrasta on välipohjan läpi
yläkertaan. Koska energia ei termodynamiikan lakien mukaan häviä mihinkään,
niin tuo alakerran katon läpi poistuva lämpövuo tulee sellaisenaan ulos
yläkerran lattiasta. Näin ollen yläkerrassa jo on lattialämmitys eikä sinne
todellakaan tarvita mitään kovin kummoista lämmitystä muuten, kuin parina
pahimpana pakkasviikkona.
Lämpö pyrkii yläkerrassakin nousemaan ylöspäin, mistä syystä yläkerran
lämmitys kannattaa ehdottomasti laittaa kattoon. Tällöin kun katon rajassa
oleva ilma lämmitetään, niin huoneen lämpötilaprofiiliin ei tulekaan
gradienttia, ja se alakerrasta tullut lämpö jää sinne lattian rajaan, missä
se mukavasti lämmittää sukkia.
Peté
Jukka Marin
> Lämpö pyrkii yläkerrassakin nousemaan ylöspäin, mistä syystä yläkerran
> lämmitys kannattaa ehdottomasti laittaa kattoon. Tällöin kun katon rajassa
> oleva ilma lämmitetään, niin huoneen lämpötilaprofiiliin ei tulekaan
> gradienttia, ja se alakerrasta tullut lämpö jää sinne lattian rajaan, missä
> se mukavasti lämmittää sukkia.
Näin voipi olla, mutta vesikiertoa ei taideta yleensä kattoon laittaa ja kun
kaukolämpö on _niiiiin_ edullista... ;-) Niinpä välipohjalaattaan on haudattu
samaa vihreeää putkea kuin alapohjaankin. (Nyt eräs henkilö älähtää jotta
mitä, välipohja _betonista_, senkin olisi voinut tehdä pahvista ja säästää!)
No, kunhan lattiat ovat lämpimät ja mökissä tarkenee 35 asteen pakkasella
paljain jaloin T-paidassa, niin samapa tuo, mistä suunnasta ja millä mene-
telmällä se lämpö mökkiin tulee. ;-)
-jm
Jerker
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> kirjoitti
viestissä:e0vouj$2i2$1...@epityr.hut.fi...
>
> "Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
> news:slrne35e99...@pyy.embedtronics.fi...
>> On 2006-04-04, Tuukka L. <ei@invalid> wrote:
>>>> Jos kerran rakennuksen suurin lämmönhukka on yläpohjassa, niin onhan se
>>>> Tuukka taas ihmemiehen sukua, jos yläkerrassa ei lämmitystä muka
>>>> tarvita.
>>>
>>> Tarvitaan toki, mutta meillähän on alakerrassa jo lämmitys. Eikö teillä
>>> sitten ole?
>>
>> Oletko muuten insinööri, kun sulle ei edes ratakiskosta vääntäminen
>> riitä?
>
> Hep, minä olen entinen DIPLOMI-insinööri, joten voin vääntää I-palkista.
> Alakerrassa on lämmitys. Suurin lämpöhukka alakerrasta on välipohjan läpi
> yläkertaan.
Onko näin? Siis enemmän kuin ilman siirtymisestä johtuva lämmönsiirtyminen?
LTO + avoin porraskuilu?
Mullakin on sentään 7 cm styroksia välipohjassa. Ja eihän tuo lämpötilaero
ala ja yläkerran välillä kovin suuri ole, vaikka ei lattialämmitystä
olisikaan?
Lämpötilaero kai vaikuttaa lämpövuodon suuruuteen välipohjan läpi?
ZeiZei
>
> Edelleen on täysin
> todistamaton väite, että lattialämpöpiiri välipohjassa tuottaisi jotain
> mukavuuslisää.
Hmh, keittiössä, eteisessä ja tuulikaapissa on lattialämpö. On se vaan
pirun paljon mukavampi jalan alla, kuin 20 asteinen kylmä klinkkeri.
Oliko tämä joku kompa?
Sensijaan olohuoneessa ja makuuhuoneissa on puulattia. Siellä
lattialämpö olisi mielestäni turha.
--
Janne Janhunen
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
>> Oletko muuten insinööri, kun sulle ei edes ratakiskosta vääntäminen
>> riitä?
>
> Oliko sulla jotain asiaakin?
tuukalla alkaa maaninen vaihe mennä kohta depresiivisen puolelle.
John Smith
>
> "Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
> news:slrne35e99...@pyy.embedtronics.fi...
>> On 2006-04-04, Tuukka L. <ei@invalid> wrote:
>>>> Jos kerran rakennuksen suurin lämmönhukka on yläpohjassa, niin onhan se
>>>> Tuukka taas ihmemiehen sukua, jos yläkerrassa ei lämmitystä muka
>>>> tarvita.
>>>
>>> Tarvitaan toki, mutta meillähän on alakerrassa jo lämmitys. Eikö teillä
>>> sitten ole?
>>
>> Oletko muuten insinööri, kun sulle ei edes ratakiskosta vääntäminen
>> riitä?
>
> Hep, minä olen entinen DIPLOMI-insinööri, joten voin vääntää I-palkista.
> Alakerrassa on lämmitys. Suurin lämpöhukka alakerrasta on välipohjan läpi
> yläkertaan.
Meillä on välipohjassa ainakin 15 vällyjä. Ei siitä nyt "holona" mene lämpöä
läpi.
P. Kärhä
"John Smith" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:XfMYf.74$LM2...@read3.inet.fi...
> Meillä on välipohjassa ainakin 15 vällyjä. Ei siitä nyt "holona" mene
> lämpöä läpi.
Jaa, no meillä on välipohjassa vaan 10 cm vuorivillaa, lähinnä askelkopinan
vaimentamiseen (hyvin muuten toimii, yläkerrassa on lisäksi parketti 2 mm
solumuovilla, eikä lasten äänet juurikaan häiritse vaikka ne juoksee kuin
päättömät kanat!). Laskeskelin karkeasti, että kun alakerran lämpötila on 21
astetta, välipohjassa on 10 cm eristettä, yläpohjassa on 30 cm eristettä, ja
ulkona on 10 astetta pakkasta, niin yläkerta pysyy lämmittämättömänäkin noin
15 asteessa. Näin se näyttäisi aika tarkkaan toimivankin. Vähän kun näyttää
kattolämpöjä yläkerrassa, niin lämmöt nousee kahteenkymppiin.
Peté
John Smith
Sulla käy sitten alakerran lattia kuumana ?
Rakentavasti; meillä on suurempi osa kuutioista yläkerrassa, ja väitä mitä
haluat minkä tahansa tittelin takaa, pelkkä alakerta ei riitä mainitulla
välipohja-eristeellä yläkertaa lämmittämään.
Arvaan, että teillä on sellainen putkiyläkerta (keskellä metri täyskorkeaa,
huoneet kapeita putkia, joissa laidoilla matalaa) = lämmitettäviä kuutioita
vähän, eikä ikkunoita (paitsi päädyissä).
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
>> No, muista en tiedä mutta mulla ei tokassa kerroksessa ole kantavia
>> väliseiniä, kyllä niitä seiniä voi muuttaa,
>> eikä ole tarpeen porailla laattaan.
>
> Heh heh, oletpas muka näppärä. Kuinkas mahtaa käydä huonekohtaisen säädön
> kanssa kun puolet letkusta on naapurihuoneen puolella? Heh heh.
>
Mitäs se haittaa. Kun pääset tuukka amiksesta, opit että säätöä ei edes
tarvita.
Huonekohtainen säätö on vain turhaa hifistelyä.
> Muovimatto on elukkaperheessä paras. Ei ole oikein koirien nivelillekään
> hyväksi kun luistelevat niillä liukkailla klinkkereillä.
>
Ai sun talo onkin sellainen kiva muovimattolaatikko !
>> ?? kui? Eihän siinä ole kuin pyöritellä putket verkkoihin ja jakotukkiin
>> kiinni. Huonetermostaatit on muissakin järjestelmissä?
>
> Ei se silti patterisydeemille pärjää ja patterisyydemissä lisabonuksena on
> se, että vesi kulkee suojaputkessa. Vesivahingon riskit vähenevät.
>
Mitä sinä taas lässytät ? Hohhoh, mitkä tiedot asioista !
>
>
P. Kärhä
> Sulla käy sitten alakerran lattia kuumana ?
No ei se kyllä kuuma ole. Lämmitetään yösähköllä, niin aamulla se on jotain
25 astetta ja illalla 20.
> Rakentavasti; meillä on suurempi osa kuutioista yläkerrassa, ja väitä mitä
> haluat minkä tahansa tittelin takaa, pelkkä alakerta ei riitä mainitulla
> välipohja-eristeellä yläkertaa lämmittämään.
Ei kaikki täällä mainitut jutut tietenkään toimi kaikissa taloissa, mikä
minusta kaikkien pitäisi ymmärtää. Meillä on sellainen "tavallinen" 1,5
kerroksinen talo (http://users.tkk.fi/~petek/Rakennus/023.html). Siinä noi
jutut toimii, niinkuin olen esittänyt. Lämmöntarpeeseen vaikuttaa tietty
eristepaksuudet, ilmavuodot, ilmastointi, ikkunoiden määrä ja tyyppi, ja sen
sellaiset asiat, jotka kunkin on omalla kohdallaan arvioitava. Ehkä teillä
sitten yläkertaan vaaditaan enemmän lämmitystä.
> Arvaan, että teillä on sellainen putkiyläkerta (keskellä metri
> täyskorkeaa, huoneet kapeita putkia, joissa laidoilla matalaa) =
> lämmitettäviä kuutioita vähän, eikä ikkunoita (paitsi päädyissä).
No ei, kyllä se yläkerta on sieltä 1,5-kerroksisten isommassa päästä. Täyttä
korkeutta on keskellä jotain 2 metriä. Ja lappeiden alla ei ole
nurjahdustukia kuin 90 sentin kaistaleella, joten yläkerrassa on neliöitä
noin 90% siitä, mitä on alakerrassa. Keskellä on poikkiharja.
On meillä sen yläkerran lämmitys mitoitettu ihan normien mukaan.
Kattolämmityksiä, lattialämmitystä kylppärissä, ja patterilämmityksiä
vaatehuone/varastossa on yhteensä jotain 6 kW. Mutta aika vähän niitä
tarvitaan. (mikä on hyvä esim. kattolämmön tapauksessa, koska varmasti ne
elementit saa rikki 15 vuodessa, jos ne mitottaa niin, että ne on koko ajan
päällä).
Peté
John Smith
>
> "John Smith" <som...@microsoft.com> wrote in message
> news:k%MYf.102$LM...@read3.inet.fi...
>> Sulla käy sitten alakerran lattia kuumana ?
>
> No ei se kyllä kuuma ole. Lämmitetään yösähköllä, niin aamulla se on
> jotain 25 astetta ja illalla 20.
>
>> Rakentavasti; meillä on suurempi osa kuutioista yläkerrassa, ja väitä
>> mitä haluat minkä tahansa tittelin takaa, pelkkä alakerta ei riitä
>> mainitulla välipohja-eristeellä yläkertaa lämmittämään.
>
> Ei kaikki täällä mainitut jutut tietenkään toimi kaikissa taloissa, mikä
> minusta kaikkien pitäisi ymmärtää.
No eipä tietenkään. Mutta jos yleisesti esittää, että alakerta lämmittää
yläkerran, ollaan heikoilla vesillä.
Asia vilpitön.
Meillä on sellainen "tavallinen" 1,5
> kerroksinen talo (http://users.tkk.fi/~petek/Rakennus/023.html). Siinä noi
> jutut toimii, niinkuin olen esittänyt. Lämmöntarpeeseen vaikuttaa tietty
> eristepaksuudet, ilmavuodot, ilmastointi, ikkunoiden määrä ja tyyppi, ja
> sen sellaiset asiat, jotka kunkin on omalla kohdallaan arvioitava. Ehkä
> teillä sitten yläkertaan vaaditaan enemmän lämmitystä.
Meillä on pelkkiä ikkunoita ylhäällä luokkaa 15 kpl. Vaikka ovatkin suht
hyviä, "vuotavat" rakenteessa.
>
>> Arvaan, että teillä on sellainen putkiyläkerta (keskellä metri
>> täyskorkeaa, huoneet kapeita putkia, joissa laidoilla matalaa) =
>> lämmitettäviä kuutioita vähän, eikä ikkunoita (paitsi päädyissä).
>
> No ei, kyllä se yläkerta on sieltä 1,5-kerroksisten isommassa päästä.
> Täyttä korkeutta on keskellä jotain 2 metriä. Ja lappeiden alla ei ole
> nurjahdustukia kuin 90 sentin kaistaleella, joten yläkerrassa on neliöitä
> noin 90% siitä, mitä on alakerrassa. Keskellä on poikkiharja.
>
> On meillä sen yläkerran lämmitys mitoitettu ihan normien mukaan.
> Kattolämmityksiä, lattialämmitystä kylppärissä, ja patterilämmityksiä
> vaatehuone/varastossa on yhteensä jotain 6 kW. Mutta aika vähän niitä
> tarvitaan. (mikä on hyvä esim. kattolämmön tapauksessa, koska varmasti ne
> elementit saa rikki 15 vuodessa, jos ne mitottaa niin, että ne on koko
> ajan päällä).
>
Olen kuullut samaa monelta, että kattolämmitys ei ole kestänyt kauaa, mistä
se johtuu ?
Lu-lu
> > Mutta vastataan asiallisesti, vaikka sinä et osaa kuin louskuttaa
> > turpaasi.
>
> Sinultahan minä olen oppinut. Täällä pärjää vain vittuilemalla.
ja esittämällä "rautasta faktaa" ... kuten esim. minä aina teen
sillon jääpi humanisti-viher-hörhön lerppahuuli hämmästyksestä
täysin pyöreeks'
NewGen
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:e10am0$opv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Niin, paskanjauhanta nimimerkkiä vaihdellen on kova juttu, vai mitä sanoo
keravan poika ja jänkhän ylijäämä ?
Roy Björkstrand
> Sähkökaapelein toteutettu lattialämmitys maksaa n. 1300-1400 euroa (sisältää
> 8 termaria ja kytkennät)
>
> P.Rasimus
>
Huonoin puoli kaapeliasennuksissa lienee mahdolinen kaapelirikko. Esim.
siskolla alakerran lattia on pimeänä n. 10-15v. vanhassa talossa.
Olisikohan mitään ideaa vetää laattaan varakaapeli - tuon ei luulisi
olevan kovinkaan iso investointi. Rikon sattuessa vaihdettaisiin sitten
kytkentä toisiin kaapeleihin ja näin tuplattaisiin systeemin elinkaari.
Paljonko oli kaapelin osuus kokonaisuudesta?
Roy
P. Kärhä
> Olen kuullut samaa monelta, että kattolämmitys ei ole kestänyt kauaa,
> mistä se johtuu ?
Ne kaikki, joilta olet asian kuullut, jauhaa sitä samaa jaskaa, minkä ne on
jostain kuulleet. Itsellään niillä ei ole kattolämmityksiä. Itse olen nähnyt
yhden talon, jossa oli kattolämmitys kaikissa huoneissa. Talo oli 80-luvun
alkupuolelta ja siinä oli yksi elementti rikki. Omassa talossa on nyt
kokemusta 6 vuotta, eikä yhtään elementtiä ole rikki. Nämä seikat tiedän
faktoiksi, ja tältä pohjalta luokittelen jutut hajoavista
kattolämmityselementeistä samaan kategoriaan kuin höyrynsulkumuovien takia
pystyyn mädäntyneet talot. Niitäkään ei ole kukaan oikeasti nähnyt, mutta
silti kaikki tuntuu tietävän, että niitä on Suomi täynnä ;-)
Peté
P.Rasimus
En kysynyt, joten paha mennä arvaamaan mitään tarkkaa.
Sain sellaisen käsityksen että nimenomaan vastuskaapeli on tuossa potissa se
isoin investointi (arvataan nyt sitten 900...1100 eur)
Tuukka L.
> :)
Et sitten huomannut, kelle laitoin kuittia? Pers-kolmoselle vittuilu on
sallittua.
Tuukka L.
Mistä heinähattu olet sellaista saanut päähäsi?
Tuukka L.
> täyskorkeaa, huoneet kapeita putkia, joissa laidoilla matalaa) =
> lämmitettäviä kuutioita vähän, eikä ikkunoita (paitsi päädyissä).
Taasko olet kara perseessä metsästämässä edes yhtä poikkeusta. Sitten kun
olet sen löytänyt, niin julistat jumalattomalla lippalakkiääliön äänellä,
että "ei noin voi tehdä, ei se toiminut sielläKÄÄN pälä pälä pälä".
Noin sitä AMIS-tiedettä tosiaan tehdään. Haetaan se yksi poikkeus
miljoonasta vaikka kattien ja koirien kanssa ja hehkutellaan sitä.
Tuukka L.
> yläkerran, ollaan heikoilla vesillä.
Ei olla. Suurin osa taloista lämpiää suurimmaksi osaksi alakerran
vaikutuksesta. Löytämäsi kara-perseessä poikkeukset eivät muuta asiaa
mitenkään, mielestäni yleisin tapaus kelpaa yleistämiseen. Suomalaiset
ostavat putkivinttitaloja, vitutti se sinua sitten kuinka paljon tahansa.
> Meillä on pelkkiä ikkunoita ylhäällä luokkaa 15 kpl. Vaikka ovatkin suht
> hyviä, "vuotavat" rakenteessa.
Ketä kiinnostaa sun kara-perseessä-poikkeustalosi kun puhutaan
nyrkkisäännöstä?
Tuukka L.
> kattolämmityselementeistä samaan kategoriaan kuin höyrynsulkumuovien takia
> pystyyn mädäntyneet talot. Niitäkään ei ole kukaan oikeasti nähnyt, mutta
> silti kaikki tuntuu tietävän, että niitä on Suomi täynnä ;-)
>
No itse ole yhden talon nähnyt, jossa oli elementtejä kylmänä. Syytä en
tiedä. Enpä ole kyllä noita kattolämmitystaloja paljon muutoin nähnytkään.
Yleistämään en silti lähtisi.
Se talo, missä elskut oli kaputt, oli 80-luvulta.Voisiko olla
vuosikymmenvika?
Tuukka L.
> pirun paljon mukavampi jalan alla, kuin 20 asteinen kylmä klinkkeri. Oliko
> tämä joku kompa?
Tuulikaappi yläkerrassa ja tasamaan talo? Oliko tuo joku kompa?
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:juTYf.1252$LM2...@read3.inet.fi...
>
> No itse ole yhden talon nähnyt, jossa oli elementtejä kylmänä. Syytä en
> tiedä. Enpä ole kyllä noita kattolämmitystaloja paljon muutoin nähnytkään.
> Yleistämään en silti lähtisi.
>
> Se talo, missä elskut oli kaputt, oli 80-luvulta.Voisiko olla
> vuosikymmenvika?
Itse asuin 5 vuotta -78 tehdyssä kattolämmitystalossa jossa oli
muuttohetkellä muutama elementti pimeänä 20v. ikäisenä. Syyt ei ole
selvillä, mutta yksi sähkärin esittämä teoria oli, että hiiret syö niitä.
Kuulosti uskottavalta ainakin meidän tapauksessa jossa talo oli
haja-asutusalueella ja talvella hiiret teki invaasion vintille. Yksi
hajonneista piireistä oli kylppärissä johon oli tehty jälkikäteen sauna ja
täten puolet elementistä oli ns. "peitetty" alaslasketulla katolla. Tuotahan
ne ei kestä vaan hajoavat ylikuumenemisen vuoksi.
Viiden vuoden aikana sain itse hajotettua takkauunin rakentamisen
tiimellyksessä yhden elementin. Koska tunne n myös nykyisen omistajan, niin
tiedän että omia aikojaan ei ole pimentynyt yhtään kattolämmityselenttiä
sitten v. 1998 jälkeen ja nyt niillä on ikää siis se 28v.
Siispä tuossa talossa 28v. aikana on 15 kattolämmityspiiristä pimentynyt
4-5, joista ainakin 2 asukkaan omista toimista johtuen.
JukkaK
Seppo Roininen
>Meille tulee siis kaapelit alakertaan ja sähköpatterit (tai
>kattolämmityskelmut) yläkertaan.
>Apu- ja tukilämmönlähteiksi ilmalämpöpumppuyksikkö (n.1500 eur) ja takka
>
>
Pohdiskelen parhaillaan uudisrakennuskohteen lämmitystä (1/2 I krs,
Jämerä harkkotalo 375mm seinillä, huoneistoala 195m2). Alun perin
ajatuksena oli laittaa maalämpö, mutta kun muihinkin vaihtoehtoihin on
tutustunut, niin asia ei olekaan enää niin selvä (ja varsinkin kun
maalämpöpumpun perustuskustannukset ovat niin suuret).
Sähkölämmitys lattiakaapeleilla ja pattereilla taitaa olla kaikista
yksinkertaisin ja edullisin vaihtoehto. Mitä ajattelit tehdä sitten, jos
sähkön hinta nousee "pilviin"?
Meillä on tällä hetkellä ajatuksena laittaa omaan taloon joka
tapauksessa vesikiertoinen lattialämmitys, koska se mahdollistaa
lämmitysjärjestelmän vaihdon tulevaisuudessa. Tätä varten tarvitsee myös
olla erillinen tekninen tila (joka meidän tapauksessa järjestyy
kellariin helposti).
Mikä olisi raadin mielestä järkevin (ja pitkällä aikavälillä edullisin)
tapa lämmittää vettä?
Itse olen ajatellut seuraavia (ajatukset perustuvat vielä tässä
vaiheessa netistä saatuihin tietoihin):
1) Poistoilmalämpöpumppu (+sähkövastus) + varaava takka
2) "Sähkökattila" esim. Jäspi Tehowatti tai vastaava + asiallinen LTO +
varaava takka
3) Joku muu, mikä?
Puu-, öljy- tai pellettilämmitys eivät ole meidän tapauksessa vaihtoehtoja.
t. Seppo
JukkaK
"Seppo Roininen" <seppo.r...@eiroskaakolumbus.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:BmVYf.25880$Nb2.4...@news1.nokia.com...
> Sähkölämmitys lattiakaapeleilla ja pattereilla taitaa olla kaikista
> yksinkertaisin ja edullisin vaihtoehto. Mitä ajattelit tehdä sitten, jos
> sähkön hinta nousee "pilviin"?
>
Montako kymmentä vuotta sen sähkönhinnan nousu pilviin on jo ollut tulossa?
Itse muistan siitä puhutun kutakuinkin niin kauan kuin yleensä jotain
muistan eli ainakin jostain 70-luvun lopulta asti. Kaipa se joskus sitten
vielä toteutuu tai ehkä sitä ootellaan vielä muutama vuosikymmen lisää.
JukkaK
P.Rasimus
> yksinkertaisin ja edullisin vaihtoehto. Mitä ajattelit tehdä sitten, jos
> sähkön hinta nousee "pilviin"?
Kiva kun kysyit :)
En usko, että sähkön hinta nousisi räjähdysmäisesti, koska sen tuottamisen
kustannukset ovat suhteellisen vakaita. Lisäksi sähkön voi nykyään
kilpailuttaa. Hinnat ei pääse pilviin.
Teollisuus ärähtäisi merkittävistä hinnankorotuksista isännän äänellä ja
valtiovetoinen pikkupoika, Fortum olisi taas pian "ruodussa" ja
tottelevainen. Tässä muutama syy miksi sähkön hinta ei ole merkittävästi
noussut, eikä oletettavasti tule nousemaankaan sinne korkealle pilviin.
Energian hinnannousua vastaan voi suojautua esimerkiksi hankkimalla
energiayhtiöiden osakkeita.
Ajatusleikki (ei kannata ottaa liian vakavasti, vaikka täyttä totta
toimintamekanismiltaan onkin):
Jos vuonna 2001 olisin rakentanut - ja hankkinut suoran sähkölämmityksen 12
000 euroa kalliimman maalämmön sijaan - ja sijoittanut tuon 12000 euroa
Fortumin osakkeeseen
Olisin "menettänyt" kalliimpiin sähkölaskuihin 5 vuoden aikana ehkä
1000-1500 euroa, mutta nyt minulla olisi
Fortumilta saatuja osinkoja karkeasti arvioituna 10 tuhatta euroa tilillä ja
lisäksi Fortumin osakkeet, joiden arvo on noussut n. 50 000 euroon.
Eikä tässä vielä kaikki : Yhtiön jakauduttua NesteOiliksi ja Fortumiksi,
minulla olisi nyt myös "ilmaisia" Neste-oilin osakkeita useamman kymmenen
tuhannen euron arvosta.
Eli 12 000 euron sijoittaminen maalämpösysteemin sijaan Fortumin
osakkeisiin - olisi poikinut 5 vuodessa yli 100 000 euron arvonnousun.
(Fortumin osake maksoi 5 vuotta sitten alle 5 euroa/kpl, nyt yli 20e -
lisäksi yhtiön jakautumisessa saadut "ilmaiset" NesteOilin osakkeet ovat nyt
noin 28 euron arvoisia/ kpl
20+28 = 48 eur eli osakkeiden arvo on noin 10 kertaistunut viidessä
vuodessa!)
Siinä oli vastaus mitä teen jos sähkön hinta nousee. En mitään.
Pidän ostamani energiaosakkeet ja nautin vuosittaisista osingoista ja
arvonnoususta.
Tuskin ainakaan kiikuttaisin paniikissa puukattilaa LVI-liikkeestä tontille.
Varsinkaan kun niitä putkia ei ole.
Voin laskea tarkemmin tuon "maalämpömiehen ja sähkölämpömiehen"
investointien ja saavutettujen säästöjen erot viikonloppuna kun on paremmin
aikaa. Se on jokatapauksessa noin 100 tuhatta euroa suoran sähkölämpömiehen
eduksi. Ja viidessä vuodessa. Lämmitysenergiainvestointien miettiminen
todella kannattaa :)
Energiansäästöön tähtäävien investointien tarkoituksena on säästää rahaa.
Jos saman tai isomman summan rahaa voi säästää jollain muulla keinolla, niin
miksi ei käyttäisi sitä todennäköisesti parempaa keinoa. Joku säästää
kierrättämällä nesteitä tonttiin upotetuissa putkissa, toinen tilaamalla
pellettiä talon päädyssä nököttävään siiloon ja joku säästää antamalla
säästyneen rahan kasvaa korkoa jossain muussa sijoituskohteessa.
Keinoja on monia - tavoite on kaikilla sama.
http://www.kauppalehti.fi/4/0x100030/img/cewolf/kehitys.png?stoid=FUM1V&days=1825
P.Rasimus
satunnainen
>
> "Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
> news:slrne35e99...@pyy.embedtronics.fi...
>> On 2006-04-04, Tuukka L. <ei@invalid> wrote:
>>>> Jos kerran rakennuksen suurin lämmönhukka on yläpohjassa, niin onhan se
>>>> Tuukka taas ihmemiehen sukua, jos yläkerrassa ei lämmitystä muka
>>>> tarvita.
>>>
>>> Tarvitaan toki, mutta meillähän on alakerrassa jo lämmitys. Eikö teillä
>>> sitten ole?
>>
>> Oletko muuten insinööri, kun sulle ei edes ratakiskosta vääntäminen
>> riitä?
>
> Hep, minä olen entinen DIPLOMI-insinööri, joten voin vääntää I-palkista.
> Alakerrassa on lämmitys. Suurin lämpöhukka alakerrasta on välipohjan läpi
> mihinkään, niin tuo alakerran katon läpi poistuva lämpövuo tulee
> sellaisenaan ulos yläkerran lattiasta. Näin ollen yläkerrassa jo on
> lattialämmitys eikä sinne todellakaan tarvita mitään kovin kummoista
> lämmitystä muuten, kuin parina pahimpana pakkasviikkona.
>
> Lämpö pyrkii yläkerrassakin nousemaan ylöspäin, mistä syystä yläkerran
> lämmitys kannattaa ehdottomasti laittaa kattoon. Tällöin kun katon rajassa
> oleva ilma lämmitetään, niin huoneen lämpötilaprofiiliin ei tulekaan
> gradienttia, ja se alakerrasta tullut lämpö jää sinne lattian rajaan,
> missä se mukavasti lämmittää sukkia.
>
Tuo pitää paikkansa. Nimittäin jos yläkerran lämpötila halutaan pitää
alemana kuin
alakerran lämpötila. Jos vaikka yläkerrassa riittää +10 celsiusta, niin
sinne ei
tarvinne lainkaan lämmitystä.
Tietenkin ilmastointi ja lämpimän ilman luonnollinen virtaus tasoittaa
jonkin
verran vielä tilannetta.
Jos taas yläkerran lämpötila halutaan pitää samana kuin alakerrassa tai
vaikka
hieman korkeampana, niin yläkertaan tarvitaan enemmän lämmitystehoa kuin
alakertaan.
Lämpöenergian virtaus kun tapahtuu lämpimästä kylmempään. Vai miten se Pete
meneekään.
Eero
Tuukka L.
> Jos taas yläkerran lämpötila halutaan pitää samana kuin alakerrassa tai
> vaikka
> hieman korkeampana, niin yläkertaan tarvitaan enemmän lämmitystehoa kuin
> alakertaan.
Tuo on kyllä ihan uutta lämmitysoppia, jota ei LVI-gurujen oppikirjoista
löydy (Seppänen: Pientalojen lämmitys). Kerro lisää.
Edes siinä tapauksessa, että yläkerrassa halutaan pitää korkeampia
lämpötiloja kuin alhaalla ei tehoja *välttämättä* tarvita enempää vaikka
kara-pers-fysiikan mutu-tuntumalla niin luulisikin. Lämmin alakerta vähentää
yläkerran vuotavista neliöistä tuntuvasti pinta-alaa. Alakertaan päin lämmön
siirtyminen on hyvin vähäistä. Suunta on "väärä" ja lisäksi lämpötilaero on
surkean pieni.
Mutta on kyllä aika luonnonvastaista ja huonon viihtyvyystason asumista
haluta yläkertaan korkeampia lämpötiloja kuin alas. Alhaalla on nk.
oleskelutilat (olohuone jne), ylhäällä yleensä makkarit. Makkareissa
suositellaan jopa alle 18 asteen lämpötiloja hyvän unen takaamiseksi. Jos
oleskelutiloissa on 21-22 astetta, niin ainakaan niistä korkeampiin
lämpötiloihin ei pitäisi makkareissa pyrkiä tai puhutaan jo
epäviihtyvyydestä.
(Jouni varmaan tahtoo avautua ja kertoa meille kuinka hänelle ei edes +30 C
riitä makkarissa- hän kun tykkää olla tarzaninan ja hikoilla makkarissa
tiilimuurin mukavasti lämmitellessä)
P. Kärhä
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message
news:e11571$7qs$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Siispä tuossa talossa 28v. aikana on 15 kattolämmityspiiristä pimentynyt
> 4-5, joista ainakin 2 asukkaan omista toimista johtuen.
Niin siis, minulle jäi hiukka epäselväksi, että mikä niissä itsekseen
hajonneissa oli vikamekanismi? Vai vaihdettiinko niitä ollenkaan? Lähinnä
minulle tuli niitä kelmuja asentaessa mieleen, ettei ne oikein muuten voi
vikaantua, kuin palamalla poikki. Siitä varoiteltiin ohjeissa, ettei ne saa
jäädä pussille, ja että niiden pitää painua tiukasti kiinni kattopaneeliin.
Tällä haettaneen tasaista lämpöprofiilia, ettei kelmuun jää hot-spotteja,
mitkä sitten palaisi poikki.
Oikosulkuun ne elementit ei voi palaa, joten muut viat voi tulla lähinnä
kaapelointiin tai termariin. Lattialämmityksistä mulla on jo yksi termari
paskana. Tyypillistä kulutuselektroniikkaa siis. Ja kun nyt olen ne kelmut
itse asentanut, niin pimeän kelmun syytä lähtisin kyllä ensimmäiseksi
hakemaan kojerasiasta, kun niiden taipuisien sähköjohtojen liitoksista ei
välttämättä tullut kauhean luotettavia.
Peté
P. Kärhä
"P.Rasimus" <panu.r...@roskaton.com> wrote in message
news:44344411$0$7484$39db...@news.song.fi...
> Energiansäästöön tähtäävien investointien tarkoituksena on säästää rahaa.
Jesh. Rahaa on säästettävä, kustannuksista piittaamatta, tuumii maalämpömies
:-)
Kiitoksia muuten oikein hyvästä kirjoituksesta. Tosin jälkiviisaus ei ole
oikeaa viisautta, eikä toi Fortum-kikka enää toimi, mutta kuitenkin.
Varmuuden vuoksi kannattaisi muuten ottaa valtion oblikaatioitakin, ihan
vaan sen varalle, että sähkön hinta nouseekin verotuksen tai päästökaupan
takia.
Peté
Petteri Soikkonen
> oleskelutilat (olohuone jne), ylhäällä yleensä makkarit. Makkareissa
> suositellaan jopa alle 18 asteen lämpötiloja hyvän unen takaamiseksi. Jos
Hehe. Unet voivat olla hyvät, mutta ylösnousu on ikävä. Meillä haetaan
vielä säätöjä ja nyt kun ilmat lämpenivät niin makuuhuoneet kylmenivät
noin 20-asteisiksi ja tuntui kylmältä. Nostin lämpöä asteen verran ja
nyt on hyvä.
Yön (00-05) ajaksi olisi hyvä laskea lämpötilaa koko huushollissa
vaikkapa asteella parilla, mutta 10 sentin laatan kanssa se on hieman
vaikeaa.
Petteri
Antti Häikiö
> Mutta on kyllä aika luonnonvastaista ja huonon viihtyvyystason asumista
> haluta yläkertaan korkeampia lämpötiloja kuin alas. Alhaalla on nk.
> oleskelutilat (olohuone jne), ylhäällä yleensä makkarit. Makkareissa
> suositellaan jopa alle 18 asteen lämpötiloja hyvän unen takaamiseksi. Jos
> oleskelutiloissa on 21-22 astetta, niin ainakaan niistä korkeampiin
> lämpötiloihin ei pitäisi makkareissa pyrkiä tai puhutaan jo
> epäviihtyvyydestä.
Kerrankin olen samaa mieltä. 18 astetta on riittävä makkareihin ja kyllä
se muuten riittää muuannekin. Ainoa mikä hieman moisessa lämpötilassa
palelee on jalat, mutta villasukat jalkaan niin muuten on vielä ihan
shortsikeli. On se kumma muuten miten kesällä 18 astetta kutsuu shortsit
päällä terassille istumaan, mutta talvella vastaava lämpötila on niin
pirun kylmää että! Meillä vaimo hieman aina valittelee kylmää, mutta
onneksi on keksitty vaatteet, joita lisäämällä/poistamalla voi sitten
vaikuttaa omiin tuntemuksiin.
Tärkeintä on huomioida sisätiloissa vedon poistaminen. Se on suurin
tekijä, joka aiheuttaa kylmyyden tunnetta. Meillä muuten palelee
huomattavasti enemmän syksyllä/keväällä kun patterit ei ole niin paljon
päällä, sillä akkunoista tunkeva kylmä ilma ei lämpenekään kunnolla ja
aiheuttaa suurta vedon tunnetta. Onneksi ensi kesänä tulee kunnollinen
ikkunaremppa.
--
AH
P. Kärhä
"satunnainen" <x...@y.invalid> wrote in message
news:tD1Zf.25888$Nb2.4...@news1.nokia.com...
> Jos taas yläkerran lämpötila halutaan pitää samana kuin alakerrassa tai
> vaikka
> hieman korkeampana, niin yläkertaan tarvitaan enemmän lämmitystehoa kuin
> alakertaan.
>
> Lämpöenergian virtaus kun tapahtuu lämpimästä kylmempään. Vai miten se
> Pete meneekään.
Näinhän se aina opetetaan, mutta asiaa pitkään pohdittuani en ole enää
oikein varma, että mitä tästä seuraa esim. 2-kerroksisissa taloissa. Ainakin
säätöteknisiä ongelmia veikkaan.
Nythän siis kun mulla on alakerrassa lämmöt päällä, niin alakerrassa on 20
astetta ja yläkerrassa 15. Tykkään pitää sen näin, niin yläkerrassa on
mukava työskennellä. Mutta sitten jos haluan nostaa yläkerrankin lämmön 20
asteeseen, niin tällähän on vaikutuksia alakertaankin? Eli kun yläkerta
lämpeää kattolämmöillä 20 asteeseen, niin alakerran ja yläkerran väliltä
häipyy lämpötilagradientti. (Ellei sitten alakerran lämpötila lämpene
samalla vaikka 25 asteeseen, mitä ei tapahdu tietenkään, kun siellä on
termarit).
Mutta jos nyt siis oletetaan, että lähtötilanne oli 20 astetta alhaalla ja
15 ylhäällä, ja nyt yläkertaan lisätään lämpöä niin että lämpötila nousee 20
asteeseen, niin lämpögradientti häviää, mistä syystä alakerran lämmöt menee
pienemmälle, mikä johtaa lisälämmitystarpeeseen yläkerrassa, kun lattiasta
tuleva lämpövuo pienenee, jolloin kattokelmuista otetaan lisää tehoa, ...
jne ... , ja lopulta ollaan tilanteessa, että talossa on kaikkialla 20
astetta lämmintä, mutta suurin osa lämmöstä tuotetaan yläkerran
kattolämmityselementeillä. Eli lämpö kyllä varmaan nousee ylöspäin, mutta
sen seuraus on se, että tasaisen profiilin aikaansaamiseksi lämpö on
tuotettava ylhäällä.
Missä menee ajattelu pieleen vai meneekö?
Peté
satunnainen
Juuri noin minäkin sen ajattelin. Eli jos tavoite on sama asumislämpötila
yläkerrassa kuin on alakerrassakin, niin sinne yläkerran lattiaan tai
kattoon
se suurin läämmityslaite pitää laittaa.
Omaan taloon tulee lattialämmitys myös yläkertaan.
Jos taas yläkertaa käytetään varastona tai työtilana siten, että tarvetta
samaan lämpöön ei ole, niin kyllä se alakerran lämmitys riittää.
Eero
Eero
John Smith
En osaa teoretisoida asiaa, mutta käytännössä termostaatit ohjaavat lämmintä
vettä yläkerran lattiaan. Eli nämä jutut "dvd:n ja pakastimen hukkalämmöillä
lämpenevistä taloista" menevät kyllä naisten tietotoimiston piikkiin.
Meillä on karkeasti lämmöt alhaalla 22,5 ja ylhäällä noin 21,5.
JukkaK
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:e12dbi$j9r$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> Yön (00-05) ajaksi olisi hyvä laskea lämpötilaa koko huushollissa vaikkapa
> asteella parilla, mutta 10 sentin laatan kanssa se on hieman vaikeaa.
>
Suorasähkölämmittäjänä olen miettinyt samaa, koska sillähän se onnistuu
hyvin. Toistaiseksi olen luopunut ajatuksesta, kun epäilen että sillä ei ole
kokonaisuuden kannalta merkitystä. Homma kulminoituu lähinnä siihen, että
montako tuntia täytyy pitää alempaa lämpötilaa, jotta merkittävästi
ylittäisi uudellenlämmittämiseen tarvittavan energiamäärän? Mun
maallikkofysiikan tuntuma on, että tasaisen lämpötilan pitäminen on
edullisempaa tai ei ainakaan merkittävästi kalliimpaa. Joku näppärä
ingenjööri varmaan pikaisesti laskis missä menee raja-arvo jollain 2-5
asteen tiputuksella? Taitaa perustermostaateissa olla yleisesti 5 astetta se
tiputus.
Jos tuota ajatus vie pitemmälle, niin itse asiassahan kämpän lämmöt vois
tiputtaa arkisin myös päivällä kun ollaan töissä, tarhassa,koulussa jne.
Joten itse asiassa jos olis "älykäs" talo, niin se olisi normaalilämmöissä
vain pari tuntia aamulla ja muutaman tunnin illalla. Yöllä vois olla vähän
viileempi ja päivällä reilumminkin. Toinen asia sitten on mitä tuommoinen
lämpötilan vekslaaminen aiheuttaa esim. rakenteilla ja pintamateriaaleille.
Ainakin joissain öljytäytteisissä sähköpattereissa on fiksummissa malleissa
ohjelmoitavat termostaatit johon saa arkipäiviksi ja viikonlopuksi erilaiset
tiputusohjelmat. Eri asia sitten on kannattaa tuota tehdä huonekohtaisen
ohjauksena. Itse tekisin (ja ehkä teenkin) mieluummin keskuksesta
viikkokellolla tms.
JukkaK
Antti Häikiö
> En osaa teoretisoida asiaa, mutta käytännössä termostaatit ohjaavat lämmintä
> vettä yläkerran lattiaan. Eli nämä jutut "dvd:n ja pakastimen hukkalämmöillä
> lämpenevistä taloista" menevät kyllä naisten tietotoimiston piikkiin.
> Meillä on karkeasti lämmöt alhaalla 22,5 ja ylhäällä noin 21,5.
Eli teillä on alakerrassa käytännössä kattolämmitys.
Tilanne, jossa yläkerrassa on kattolämmittimet myös on sitten ihan eri
asia. Kerrosten välinen lämmönvaihto tapahtuu silloin pääasiassa
konvektiona, jolloin lämpö pyrkii nousemaan ylöspäin. Tällöin käytetään
sekä alakerran patteireita ja yläkerran kattolämmitystä. Patterit
lämmittänevät enemmän sillä niiden lämpö jakautuu suuremmalle alalle,
kun taas yläkerran kattolämmittimien lämpö jakautuu pääsääntöisesti vain
sille ilmapatjalle, joka on juuri niiden alapuolella. Tämä ilmahan ei
vedottomassa tilassa liiku mihinkään, koska on sitä lämpimintä.
Mutta lämmön johtuminen on pientä tilanteessa, jossa lämpögradientti
yläkerran lattian ja alakerran katon välillä on pieni. Tällainen tilanne
on siis, jos yläkerran ja alakerran huonelämpötila on sama. Tässäkin
enemminkin lämpöä johtuu alakerrasta yläkertaan, koska alakerran
huoneiden katon rajassa oleva ilma on lämpöisempää, johtuen lämpimän
ilman halusta nousta ylöspäin. Tämä riippuu sitten taas termostaatin
paikasta.
Tilanne, jossa suurin osa lämmöstä tuotettaisiin yläkerran
kattoelementeillä ei ole mahdollinen.
Otetaan ajatteluketju:
Yläkerran tavoitelämpötilaa nostetaan
-> kattoelementit nostaa lämpöä
-> alakerran ja yläkerran lämpögradientti pienenee
-> alakerran patterit vähentää lämmitystehoa
-> alakerta viilenee
-> alakerran patterit nostaa tehoa
Tosin myös yläkertaan johtuva lämpömäärä vähenee, mutta konvektion
mukanaan tuoma lämpö ei katoa mihinkään.
Otetaan sitten hypoteesiksi se, että alakerran patterit lopetta
alämmittämisen ja kaikki lämpö tulee yläkerran kattoelementeistä:
Alakerta alkaa viilenemään
-> lämpö alkaa johtua välipohjan läpi
-> kattoelementit lisää potkua, kun yläkerran lämpötila viilenee
-> yläkerta lämpiää
-> alakerta lämpiää, vaan on koko ajan viileämpi kuin yläkerta, jotta
lämpö johtuisi rakenteita pitkin alaspäin.
Tässä ei tapahdu konvektiota ilman propelleja. Alakerrassa on
olennaisesti viileämpi kuin yläkerrassa.
Sitten jos talo on rakennettu niin, että porraskäytävä on umpinainen
nämä mietinnät menettää arvonsa. Harvemmissa nykytaloissa tämmöistä
ratkaisua on tehty ja silloinkin lämpötila johtuu lämpimästä kylmempään
ja jos huoneet on saman lämpöisiä, niin ei johtumista ei tapahdu. Näin
ollen molemmat järjestelmät lämmittävät omat tilansa tavoite lämpötilaan
omilla säätöalgoritmeillaan. Lämpöä tarvitaan alakerrassa tosin
vähemmän, koska siellä ei ole yläpuolelle tapahtuvaa lämpövuotoa
laisinkaan, vaan kaikki häviöt menee seinästä/ikkunoista. Umpinaisessa
tapauksessa lopputulos on helpommin ennustettavissa, silloin alakerran
patterit tuottavat sen verran vähemmän lämpöä kuin aikaisemmin on
yläkertaan karannut.
Avoimella porraskäytävällä tilanne on konvektiosta johtuen mutkikkaampi.
Ilma vaihtuu alakerran ja yläkerran välillä lämpimän ilman noustessa
ylös ja viileämmän tullessa alas. Näin ollen alakerran patterit
joutunevat tekemään enemmän työtä, koska sen pitää lämmittää yläkerrasta
laskeutuvaa viileätä ilmaa. Tähän taas vaikuttaa vielä niin moni seikka,
kuten porraskäytävän sijainti, patterien sijainti niiden suhteen, ovien
yläkarmin etäisyys katosta jne, että en lähtisi ennustamaan ihan suoraan
mitä tulee tapahtumaan, mutta voisin ennustaa, että tilanne pysyy
melkolailla samana kuin aikaisemminkin, mutta kattoelementit lämmittää
sen puuttuvan 5 astetta ja siihen lisäksi vielä johtumisen vähenemisestä
johtuvan lämmöntarpeen.
Tulipa pitkä sepustus.
--
AH