kysymyksiä ?
ask@kolumbus.fi ove-la
mä alan pitkästyä ja tylsistyä
ASD
> no miksei kukaan kysy mitään ?
>
> mä alan pitkästyä ja tylsistyä
>
>
Jos on talo rinteessä kalliolla rinteen yläpäässä mutta kuitenkin niin
että sadevettä pääsee valumaan perustuksiin kallion laelta jonkun verran
niin miten tekisit ojituksen? Kallioon porataan tai jollain ihme
vehkeellä kaiverretaan menemään vesikourut? Räjäytetään kalliota metrin
syvään talon vierestä ja tehdään salaoja? Rakennetaan jonkulainen
vesikouru valmiista palikoista kallion pinnalle? Vai miten?
Se kallio on ihan näkyvissä, ei maata päällä ainakaan senttejä enempää.
Petteri Soikkonen
news:csqps5$ojj$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> no miksei kukaan kysy mitään ?
>
> mä alan pitkästyä ja tylsistyä
Pitääkö paikkaansa, että rakennustarkastajat miettivät päivittäin, miten
Älvsby-huussien rakentaminen Suomessa pystyttäisiin estämään?
ASalo
Jos lämpimän käyttöveden kiertoa varten vetäisi valmiiksi ylimääräisen
putken, ihan vain varmuuden vuoksi koska nyt olisi putki helppo vetää
ja joskus muutaman vuoden päästä voi tulla mielihalu tuollainen kierto
ottaa käyttöön, niin onko paljonkin väliä minkäkokoisen putken laittaa?
Kattilalta jakotukille menevä putki on 22 mm (muovi). Onko tapana
laittaa paluuputki samaa kokoa vai riittäisikö vaikkapa 15 mm?
Heitetään toinenkin (tästä on kyllä kirjoiteltu tällä palstalla
ennenkin): teknisen tilan lattiakaivo, normaalisti tuo on kai aina
tavallinen kaivo (vesilukolla), ei kuivakaivo eikä öljynerotinkaivo
tai muuta erikoista? Tilassa on kattilan lisäksi öljysäiliö, ja
mahdollisesti vesipiste. Ja lattiaahan ei vesieristetä, eihän?
Antero
Petri
>
> mä alan pitkästyä ja tylsistyä
>
>
Miten sijoittaisit rakennuksen päätyyn sijoittuvaan 8,5 X 4,1 m huoneeseen 1
kpl poistoilma- ja 2 kpl tuloilma-venttiilejä ?
Päädyssä useita ikkunoita.
Jarno
Mulla ei vesieristettä, mutta vedenpitävä epoksipinnoite nyt
kuitenkin.
Jarno
Jarno
yhtään putkien päälle ymmärtävää henkilöä. Eli lyhyt selostus
siitä millainen bide-suihkujen yhteydessä käytettävä ejektori on,
please...
Jarno
Eero Augustin
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote :
> no miksei kukaan kysy mitään ?
Onko kustannuksissa merkittävää eroa siinä, rakennetaako nousevaan vai
laskevaan rinteeseen? Ajatellaan siis vaikkapa tilannetta, jossa tien
vasemmalla puolella rinne nousee ja oikealla laskee. Molemmille puolille
rakennus tulee sijoittaa (pienehkön) tontin takareunaan. Molemmille puolille
saa rakentaa kellarin (ei kuitenkaan "maanpäällistä" eli ilmeisesti yli
puolet kellarista pitää olla turpeen sisässä)
Ulkonäkö-, ilmansuunta jne kysymyksiin ei nyt tarvitse kiinnittää huomiota.
Eero
Ville Keränen
Sellaisia joissa lasiin ei tarvitse porata reikiä.
--
Ville
Jouko Puustinen
ja en maksa postikuluja. En haluaisi mennä ulos ennen kuin uusi kämppä
on muuttovalmis.
Jarno
>
> Onko kustannuksissa merkittävää eroa siinä, rakennetaako nousevaan vai
> laskevaan rinteeseen? Ajatellaan siis vaikkapa tilannetta, jossa tien
> vasemmalla puolella rinne nousee ja oikealla laskee. Molemmille puolille
> rakennus tulee sijoittaa (pienehkön) tontin takareunaan. Molemmille
puolille
> saa rakentaa kellarin (ei kuitenkaan "maanpäällistä" eli ilmeisesti yli
> puolet kellarista pitää olla turpeen sisässä)
>
> Ulkonäkö-, ilmansuunta jne kysymyksiin ei nyt tarvitse kiinnittää
huomiota.
>
Jos maapohjat samanlaiset jne. niin en tiedä mistä eroa voisi tulla.
Mutta jos talon saisi laittaa laskevaan rinteeseen lähemmäs tietä, niin
olisi kätevää, kun tien puolelta pääsisi suoraan asuinkerrokseen.
Korkeuseroa voisi myös tasata niin, ettei piha välttämättä jää kovin
jyrkäksi, jollei pengerrys alarinteen suuntaan haittaa. nousevassa rinteessä
tien taso asettaa rajat mahdollisille tasomuutoksille.
Jos talo todella täytyy laittaa pihan perälle, niin nouseva voisi olla
parempi. talosta päin katsottuna nouseva piha ei ole hyvä...
Jarno
marko
"Ville Keränen" <ville.ker...@TAMAesaraita.fi> wrote in message
news:6X9Id.312$y53...@read3.inet.fi...
Käviskös Ville nämä
http://www.lasimyyntijuvonen.fi/kaidelasikiinnityshelat.html
t.marko
Ville Keränen
No taitaapa käydä, kiitti.
Tilanne on sellainen, että parvekkeen kaiteessa on naurettavat viisi noin
neliön palaa lasia ja kysyttyäni tarjouksia lasituksesta sain yhden ja
ainoan kokonaishinnan joka oli tasan 1000e. 4+4mm:n lasin tiedän maksavan
40-50e/m2, joten noiden kiinnikkeiden täytyy olla hurjan kalliita, tai
asennuksen peräti mahdotonta :-)
--
Ville
Ville Keränen
> ja en maksa postikuluja. En haluaisi mennä ulos ennen kuin uusi kämppä
> on muuttovalmis.
Voi tietenkin. Siihen sovelletaan normaaleja postimyyntisäännöksiä, eli
7päivän palautusoikeus ym. Tuo tietenkin vain jos et ole avannut tuotetta.
En tiedä vaikuttaako oven avaaminen palautusoikeuteen.
--
Ville
Pekka Huhta
Hiivatti, mä luulin, että Ovelta kysyttäis enintään että kakkiiko karhu
metsään?
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Jukka Marin
> En tiedä vaikuttaako oven avaaminen palautusoikeuteen.
Ei Ovea vielä avata, hän on yhä hengissä.
-jm
ask@kolumbus.fi ove-la
> että kakkiiko karhu metsään?
höhlä ! ...
kuka sulle uskotteli että tarkotus oli kysyä jotain juuri multa?
musta on vain hauska lukea niitä kysymyksiä sekä
niihin annettuja (joskus aivan uskomattomia!) vastauksia ...
... ja kun jotkut vastauksista on lisäksi niin kovin hassuja
Pekka Huhta
Hei, mutta jos oikeasti miettii että millainen ihminen rupeaa oikeasti
rakentamaan taloa itselleen, niin kyllähän siinä pitää jotain vikaa olla.
Ei ihme että jutut on hassuja.
Kattoo vaikka tuota naapuria joka tekee talonsa meidän viereen. Se on
ihan tolkun äijä siviilissä, mutta piru jos sille näyttää vasaran tällä
viikolla, niin ei se ens viikolla enää muista kuin päin sitä kuului
kädessä pitää. Ja niin vaan sillä on vuoden reuhaamisen jälkeen talo
pystyssä. Semmonen paketti.
Joskus se asuminen ja eläminen kuului jokamiehen perusosaamiseen. Kun ei
se enää nykypäivänä kuulu, niin silmään saa kusta niin paljon kun rakosta
lähtee. Eikä hönteimmät älyä vielä sittenkään vaan tarjoaa
maansiirtourakoitsijoille, kirves- ja sähkömiehille ynnä valikoiduille
muille statisteille vielä kaljat vielä seuraavaa silmänkostutusta varten.
Susta kun ei Ove ota tolkkua, mahdaks olla kännissä kaiken aikaa :)
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
ask@kolumbus.fi ove-la
en toki ihan koko aikaa ... mutta kun eräs neropatti
tiesi (- tai ainakin se väitti kivenkovaan -) täälläkin kerran,
että esim. kännissä olo on (kaikenlaiseen tumpelointiin)
syyllisyyttä lieventävä seikka, niin onhan tuokin tieto
hyödynnettävä
ask@kolumbus.fi ove-la
> miten Älvsby-huussien rakentaminen Suomessa pystyttäisiin
> estämään?
varmaan tuota miettii moni kotimainen talotehtailijakin ... vaikkei
nuo mitään asuntomessujen yleisöäänestyksiä ole voittaneetkaan
ask@kolumbus.fi ove-la
> laittaa paluuputki samaa kokoa vai riittäisikö vaikkapa 15 mm?
riittää hyvin ... vaikka kymppimillinenkin
tiesitkö muuten, että vesijohdotkin on nykyään eristettävä
> Heitetään toinenkin (tästä on kyllä kirjoiteltu tällä palstalla
> ennenkin): teknisen tilan lattiakaivo, normaalisti tuo on kai aina
> tavallinen kaivo (vesilukolla), ei kuivakaivo eikä öljynerotinkaivo
> tai muuta erikoista? Tilassa on kattilan lisäksi öljysäiliö, ja
> mahdollisesti vesipiste. Ja lattiaahan ei vesieristetä, eihän?
kuivakaivo voi olla jopa jonkun viranomaisen vaatimuksena
jos ko. tilassa ei ole lainkaan vesipistettä
ja märkätilan lattia tietysti eristetään aina - mutta senhän
sinä jo tiesitkin
kattilahuoneen/teknisen tilan lattiakaivo on kokenut "kovia";
sitä on määräyksisssä palloteltu sinne-tänne - ja viimeksi tänne
ask@kolumbus.fi ove-la
> 8,5 X 4,1 m huoneeseen 1 kpl poistoilma- ja 2 kpl
> tuloilma-venttiilejä ? Päädyssä useita ikkunoita.
... joko kattoon tai käytävän puoleiseen seinään ...
Lähde: iloinen ilmanvaihtotekniikka, osa I
ask@kolumbus.fi ove-la
etkö tiedä mikä on ejektori ... ei (bidé-)suikussa(kaan) sellaista ole
vesi (kuten ilmakin) menee aina siitä, missä on pienempi painehäviö
miks' mulle vain näitä kompia ... ?
ask@kolumbus.fi ove-la
> rakennetaako nousevaan vai laskevaan rinteeseen?
nousevaan rinteeseen tulee yleensä edullisemmaksi
mutta kustannusten ero riippuu talon arkkitehtuurista
sekä monista muista tekijöistä ... kuin rinteen suunnasta
ask@kolumbus.fi ove-la
> viisi noin neliön palaa lasia ja kysyttyäni tarjouksia lasituksesta
> sain yhden ja ainoan kokonaishinnan joka oli tasan 1000e.
> 4+4mm:n lasin tiedän maksavan 40-50e/m2, joten noiden
> kiinnikkeiden täytyy olla hurjan kalliita, tai asennuksen peräti
> mahdotonta :-)
kiinnikkeet ovat kiinnikkeitä ja asennus on "piis-ov-keik" ... mutta
vain (uus)rikkaat rakentavat Espooseen ... ja kaikki tarjousten tekijät
tietävät sen ... sekä sen, etteivät Espoolaiset osaa itse tehdä mitään
ask@kolumbus.fi ove-la
> ja en maksa postikuluja. En haluaisi mennä ulos ennen kuin uusi
> kämppä on muuttovalmis.
netistä saat kyllä tilattua talon, mutta ... tonttia sinä et saa mistään
siitä pitää kaavoitusmafia huolen
... paitsi jos olet se ns. "yleishyödyllinen" ... mafian ystävä
ask@kolumbus.fi ove-la
> että sadevettä pääsee valumaan perustuksiin kallion laelta jonkun verran
> niin miten tekisit ojituksen? Kallioon porataan tai jollain ihme
> vehkeellä kaiverretaan menemään vesikourut? Räjäytetään kalliota metrin
> syvään talon vierestä ja tehdään salaoja? Rakennetaan jonkulainen
> vesikouru valmiista palikoista kallion pinnalle? Vai miten?
> Se kallio on ihan näkyvissä, ei maata päällä ainakaan senttejä enempää.
ei vesi mitään tee perustuksille
muttei tuota kannata alkaa kommentoimeen ... kohdetta näkemättä
Jussi
vaakasuoraan "rimoittaen" ja väli jotain 2 cm. Ennen lopputarkastusta tarvis
jotenkin nuo raot tukkia kun ei kuulemma saa päästä kakarat kiipeämään
kaiteilla. Oulussa siis täytyy estää. Rukalla oli uusissa mökeissä
samanmoiset rimotukset ja ilman suojaa, eli lieneekö Oululaisten keksintöä.
Mitä muutahan noihin voisi laittaa. Pleksikin taitaa maksaa maltaita?
-Jukkanews:css2ll$r22$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
ask@kolumbus.fi ove-la
> vaakasuoraan "rimoittaen" ja väli jotain 2 cm. Ennen lopputarkastusta
> tarvis jotenkin nuo raot tukkia kun ei kuulemma saa päästä kakarat
> kiipeämään kaiteilla. Oulussa siis täytyy estää. Rukalla oli uusissa
> mökeissä samanmoiset rimotukset ja ilman suojaa, eli lieneekö
> Oululaisten keksintöä.
ei ole vain oululaisten keksintöä ! ... kaiteista ei saa tehtä enää tikkaita
( vaatimus kuuluu sarjaan: "rakennuksen on oltava turvallinen" )
ja v:tuttaisi varmaan äärettömästi suakin, jos ne kakarat innostuisivat
kiipeämään - ja onnistuisivat sen jälkeen vielä putoamaan
Rukalla - ja muissakin rinteissä - on monille rakentamismääräyksille
viitattu vain laskettelu-rukkasella ...
Ville Keränen
Laminoitu 4+4mm.
> Mitä muutahan noihin voisi laittaa. Pleksikin taitaa maksaa maltaita?
Pleksi ei ole sallittu, sillä se muodostaa hajotessaan teräviä ja leikkaavia
suikaleita.
Jos halpaa haluat, niin laita vaikka jotain lujalevyä ja maalaa se
pastellivärein.
--
Ville
Jarno
> etkö tiedä mikä on ejektori ... ei (bidé-)suikussa(kaan) sellaista ole
> vesi (kuten ilmakin) menee aina siitä, missä on pienempi painehäviö
>
> miks' mulle vain näitä kompia ... ?
>
Heh, vai kompa :-) Pelkkä painehäviöero johtanee siihen, että suuremman
painehäviön haarassa kuitenkin lirisee pieni virta? Gustavsbergin
luettelosta löytyy muutaman euron hintainen "ejaktori" D-juoksuputkeen.
Tiedätkö voisiko tuota soveltaa ihan vaan letkunvarteen, tai miten vastaava
tehdään "ihan itse". Vai riittäisikö pelkkä T-haara?
Jarno
ask@kolumbus.fi ove-la
> että suuremman painehäviön haarassa kuitenkin lirisee pieni virta?
joo, siihen se tavallisesti johtaa, ja ... mun wessassani on myös
Oraksen bidé-hana ja sen juokusputkestakin tosiaankin lirisee
pieni virta aina silloin kun sitä käsisuihkua käyttää
ejektorissa - sen sijaan - joku toinen virtaus "nappaa mukaansa"
jonkin toisen virtauksen
eikä noissa bidé-hanoissa ole sellaista ejektori-synsteemiä - eikä
edes sitä toista (tässä = siis ensimmäistä) virtaustakaan, joka
kykenisi nappaamaan mukaansa jonkin toisen virtauksen
vaan niissä on vain pelkkä letku, jonka päässä on sulkuhanalla
varustettu käsisuihku
Jussi
steppejäkin. Tietty metriheikkejä on toivottavasti tulollaan visiitille
sitten joskus tulevaisuudessa. Mitä siis laittaisin esteeksi? Vaneri ei nyt
oikein hyvältä kuulosta. onko jotain tiheähköä metalliverkkoa joka ei
ruostu?
Pitääkö muuten olla lapsiportit portaissa jos on puolenkerroksen
pudotus/nousu rappusissa. Tulee 6 porttia ja se tuntuu kyllä ylisuojelulta.
Kai nyt ipanoidenkin täytyy jotain oppia ennenkuin auton rattiin pääsevät.
-jukka
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:cstpa6$5jq$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Ulla Mansikka-aho
Jussi wrote:
> Kakarat on 13 ja 15 eli menevät yli kyllä parvekkeen kaiteesta ilman
> steppejäkin. Tietty metriheikkejä on toivottavasti tulollaan visiitille
> sitten joskus tulevaisuudessa. Mitä siis laittaisin esteeksi? Vaneri ei nyt
> oikein hyvältä kuulosta. onko jotain tiheähköä metalliverkkoa joka ei
> ruostu?
Meillä on ulkoportissa minkkiverkkoa koirien takia. Ei ole ainakaan
vielä ruostunut. Verkon silmä on noin kaksi senttiä. Verkko on melko
jäykkää ja pysyy hyvin suorana portissakin. Eikä ole kallista.
>
> Pitääkö muuten olla lapsiportit portaissa jos on puolenkerroksen
> pudotus/nousu rappusissa. Tulee 6 porttia ja se tuntuu kyllä ylisuojelulta.
> Kai nyt ipanoidenkin täytyy jotain oppia ennenkuin auton rattiin pääsevät.
>
Ei minun tietääksen portaissa tarvita mitään portteja. Riippuu tietysti
anopista. Meillä anoppi vaati porttia jopa sellaisiin kellarin
portaisiin jossa oli ihan oikea ovi :-)
Ulla
ask@kolumbus.fi ove-la
> pudotus/nousu rappusissa. Tulee 6 porttia ja se tuntuu kyllä
> ylisuojelulta. Kai nyt ipanoidenkin täytyy jotain oppia ennenkuin
> auton rattiin pääsevät.
lapsiportteja ei ole vielä vaadittu ... mutta invahissejä kyllä
... ja vähintään metrin leveä paraati-portaan ovi
(jotta siitä mahtuu sisään Sotka:n vaihtovuode)
ja jokuhan oli kai tietävinään myös, ettei
1-jouksuista (suoraa) rappuakaan olisi saanut enää ok-taloon tehdä
(muttei sellaista saa oikein sovitettuakaan alle 300 m2:n mökkiin)
ja kyllähän siinä vahvatkin niskat voi helposti nyrjähtääkin
jos yläkerran käytävän mattoon kompastuttuaan
pyörii pää edellä alas kaikki ne 16 rappusta ...
ASalo
>
>>Heitetään toinenkin (tästä on kyllä kirjoiteltu tällä palstalla
>>ennenkin): teknisen tilan lattiakaivo, normaalisti tuo on kai aina
>>tavallinen kaivo (vesilukolla), ei kuivakaivo eikä öljynerotinkaivo
>>tai muuta erikoista? Tilassa on kattilan lisäksi öljysäiliö, ja
>>mahdollisesti vesipiste. Ja lattiaahan ei vesieristetä, eihän?
>
> kuivakaivo voi olla jopa jonkun viranomaisen vaatimuksena
> jos ko. tilassa ei ole lainkaan vesipistettä
Ei-rakennusalan teoreetikko ihmettelee, että toimiiko tuon
kuivakaivon laskuputki sitten ilmanvaihtokanavana? Ja jos toimii
niin onko sillä väliä?
Ei olisi mikään ongelma vetää putkea kattilahuoneen kuivakaivosta
pesuhuoneen lattiakaivoon. Mutta kattilahuoneeseen tulee korvausilma
ulkoa, ja pesuhuoneessa on koneellinen poisto. Imu lienee väistämätön.
> ja märkätilan lattia tietysti eristetään aina - mutta senhän
> sinä jo tiesitkin
Toissapäivänä tiesin, eilen opin toisin ja tänään tiedän tuon taas.
Tai siis märkätilan lattia on selkeä juttu, mutta tulkintavaikeuksia
aiheuttaa se, milloin teknisestä tilasta tulee märkätila, juuri tänään.
Ja juuri sen vesilaitoksen henkilön mielestä, kenen kanssa kulloinkin
olen puheissa. (Toivottavasti saan LVI-katselmukseen sen saman tyypin,
kenen ohjeiden mukaan rakennan!) LVI-suunnittelijallani on kyllä mielipide,
silti hämää se, että joillakin on eri.
Antero
ask@kolumbus.fi ove-la
> kuivakaivon laskuputki sitten ilmanvaihtokanavana?
> Ja jos toimii niin onko sillä väliä?
no tietenkin se toimii ... jos tilojen välillä on jokin paine-ero
(teoreettinenkin ajattelu on joskus hyväksi!)
mutta sehän on iv-suunnittelijan hommia - tehdä sellainen talo,
jossa ei paine-eroja esiinny
kyse lienee kai ollut vain "teknisestä tilasta" eikä siis mistään
kattilahuoneesta ... vai kuinka ? (taisinpa ymmärtää väärin)
no öljysäiliötila (mainitsit kuitenkin säiliön) ainakin aina haisee,
joten ilmavirtaus ihan pientäkin avointa viemäriputkea pitkin
tuo varmuudella kaikki ikävät hajut ilman mukana, joten kyllä
tuolla "suunnitteluvirheellä" saattaa olla joskus vähän "väliäkin"
no oikein säädetyssä ilmanvaihdossa alipaine talossa on
kuitenkin "äärettömän" pieni, joten ... (no en minä kuitenkaan
tuota kuivakaivoa kattilahuoneesta / öljysäiliötilasta mihinkään
kodinhoitohuoneeseen toisi, vaikka luvan siihen viranomaisilta
saisinkin)
vv-suunnittelun pääsääntöhän on, että kuivakaivon saa yhdistää
VAIN samassa huonetilassa sijaitsevaan (oikeaan) lattiakaivoon
vv-rakennusvalvonta on kutenkin lipsunut tästä ehdottomuudesta,
ja käytännössä joskus jopa VAATINUT, että teknisessä tilassa on
käytettävä kuivakaivoa, ellei samassa tilassa ole myöskin vesipistettä
jos homma tehdään oikein "kunnolla", niin asennutat tekniseen
tilaan MYÖS hanan ja pesualtaan, jonka viemäröit 32mm:n
viemärillä samaan tilaan asennettavaan "oikeaan" lattiakaivoon"
- ja noin varsinkin silloin JOS kyseessä on kattilahuone (+öljysäiliö)
muttakun monet rakentajat ovat niin saitoja, että jo muutamien
kymmenien eurojen "turha" lisäkustannus saa heidät hyppimään
melkein seinille
ns. "märkätilan" yksinkertaisin määritelmä kuuluu:
se on tila, jossa ON lattiakaivo ... joten kaikki lattiakaivolliset tilat
ovat - ainakin siis teoriassa - märkätiloja
on sitten tulkinta-ongelma: onko kuivakaivo myöskin lattiakaivo?
no minun mielestäni se on, muttei tilan, johon asennetaan kuivakaivo
ns. "varmuuden vuoksi" tarvitse kuitenkaan välttämättä olla mikään
märkätila (josta esimerkkejä kyllä löytyy), mutta
esim. kaikenlaisten teknisen tilojen lattiat kannattaa jo ihan oman
mielenrauhankin vuoksi myös vesieristää kunnolla ... sillä joskus
niissä varmasti käsitellään vettä niin, että sitä valuu myös lattialle
... ja silloin usein melko runsaastikin
on siis turha - ainakaan suurten "säästöjen" vuoksi - alkaa riitauttaa
teknisten tilojen lattioiden asiallista vesieristämistä, vaadittiinpa sitä
sitten tahi ei, sillä
viranomaiset (vesilaitoksellakaan!) eivät ole edes myöhemminkään
missään vastuussa sinun talossasi mahdollisesti tapahtuneesta
vesivahingosta
ja voihan sinne kattila-/tekninen tila -huoneeseen toki oikeankin
lattiakaivon asennuttaa, vaikkei siellä olisi sitä vesipistettäkään
(ja jos vesilaitoksen tarkastavat viranomaiset sen sallivat) mutta
silloin sun on aina muistettava käydä noin viikon välein lisäämässä
lattiakaivon vesilukkoon vettä, niin ettei se pääse kuivumaan ja
pahanhajuiset ja myrkylliset viemärikaasut pääse tunkeutumaan
taloon sisälle - edes sen tekniseenKÄÄN huonetilaan
ASalo
Kyseessä on todellakin tekninen tila, jossa on sähkötaulun,
pölynimurin ja jakotukkien lisäksi myös itse asian ydin eli
öljykattila ja öljysäiliö. Ja tuohon tilaan haluan asentaa
myös pesualtaan, niin kauan kuin se minusta on kiinni.
Antero
ask@kolumbus.fi ove-la
> pölynimurin ja jakotukkien lisäksi myös itse asian ydin eli
> öljykattila ja öljysäiliö. Ja tuohon tilaan haluan asentaa
> myös pesualtaan, niin kauan kuin se minusta on kiinni.
sen verran vielä edellisiin juttuihin ns. korjauksena, että:
olen jostain kuullut (siis tää on pelkkää kuulopuhetta!) että
jossakin (ehkä useissakin ? - en tiedä) "uudessa" lattiakaivossa
tuo kuivakaivosta tuleva 32mm:n viemäriputki tuodaan/viedään
(tavallaan tupla-)vesi-/hajulukon myös muodostavan
(ja kaivon puhdistusta varten pois-nostettavan) "toisen"
pystyseinän taakse, jolloin sitä vapaata ilmavirtausta kaivosta toiseen
(= huonetilasta toiseen) ei pitäisi päästä enää tapahtumaan
tuollaista lattiakaivo-viritystä (ehkä Upovieser?) käyttäen
lienee mahdollista "turvallisesti" käyttää
siinä toisessa tilassa myöskin kuivakaivoa ilman että
kaasut pääsevät lattiakaivojen kautta häiritsemään toista tilaa
tukkurin lattiakaivo-tilanne (ja -mallit) täytynee kai tarkistaa
kehitys siis kai ? kehittyy ... ja tekniset rimpulat sen myötä
Ilkka P.
> esim. kaikenlaisten teknisen tilojen lattiat kannattaa jo ihan oman
> mielenrauhankin vuoksi myös vesieristää kunnolla ... sillä joskus
> niissä varmasti käsitellään vettä niin, että sitä valuu myös
> lattialle ... ja silloin usein melko runsaastikin
>
Luokittelisitko itse esim. epoksimaalilla maalatun betonilattian
kunnolla vesieristetyksi? Vedeneristysmassalla käsitelty on sitä
mitä ilmeisimmin, mutta mitä sen päälle? Kaakelilattia teknisessä
tilassa voi jonkun mielestä olla jo hieman liioittelua. Muovimatto -
lattian läpi tulee usein monennäköistä putkea, jotka aiheuttavat
hankaluuksia. Tuleeko vielä mieleen hyviä vaihtoehtoja?
I
OKN
> tilassa voi jonkun mielestä olla jo hieman liioittelua. Muovimatto -
> lattian läpi tulee usein monennäköistä putkea, jotka aiheuttavat
> hankaluuksia. Tuleeko vielä mieleen hyviä vaihtoehtoja?
Siis meinaatko järjestää tanssit siellä teknisessä tilassa? Kai se on aika
yks p:skan hailee mitä siellä on lattialla. Tuskin on mikään läpikulkutila.
jossa vieraita kierrätyteytään.. Vaikka saahan sinne laittaa vaikka
parkettia, kai...
Mikä vika betonissa on? Tai maalatussa betonissa? Tai vesieristetyssä ja
maalatussa betonissa?
Ihme hienostelua. Meillä on pannuhuone betonia ja nokea. Enkä kovin montaa
hetkeä jaksais panostaa siihen että siitä tulisi "hieno" ja
"edustuskelpoinen". Enkä usko asunnon ostajankaan sitä kovin suuresti
rahallisesti arvostavan.
Olli
Ilkka P.
> Siis meinaatko järjestää tanssit siellä teknisessä tilassa? Kai
> se on aika yks p:skan hailee mitä siellä on lattialla. Tuskin on
> mikään läpikulkutila. jossa vieraita kierrätyteytään.. Vaikka
> saahan sinne laittaa vaikka parkettia, kai...
Oliko huono päivä?
P3 Qla
"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> wrote in message
news:1106676421.8...@z14g2000cwz.googlegroups.com...
Meille laitettiin vesieristys, ja hainpa vielä paikallisesta K-raudasta
(mitään muuta mokomasta ei ole käytännössä ostettukkaan) sekalaisia
kaakeleita yhden neliön hinnalla kaikki kahdeksan. Niistä sitten tehtiin
blandis -laatoitus. Olisikohan ollut 2 tai 3 väriä.
Pakkoko sinne on hienoimpia laittaa.
Ulla Mansikka-aho
OKN wrote:
>>
> Ihme hienostelua. Meillä on pannuhuone betonia ja nokea. Enkä kovin
> montaa hetkeä jaksais panostaa siihen että siitä tulisi "hieno" ja
> "edustuskelpoinen". Enkä usko asunnon ostajankaan sitä kovin suuresti
> rahallisesti arvostavan.
>
Ei meillä ainakaan ole pannuhuoneessa nokea, olisiko teillä kattilassa
jotain vikaa?.
Maalasin pannuhuoneen lattian ihan sen vuoksi, että se on helppo pitää
puhtaana, en sen vuoksi, että aikoisin kutsua sinne vieraita. Ei meillä
kyllä muutenkaan siivota vieraiden takia vaan ihan oman viihtyvyyden vuoksi.
Ulla
ask@kolumbus.fi ove-la
> Enkä kovin montaa hetkeä jaksais panostaa siihen että siitä
> tulisi "hieno" ja "edustuskelpoinen". Enkä usko asunnon
> ostajankaan sitä kovin suuresti rahallisesti arvostavan.
luulo ei ole tiedon väärtti ... kyllä kaikki ostaja-ehdokkaat
tuollaista pannuhuonetta (ali)arvostavat ... ja suunnilleen
noin sadantonnin mummonmarkan edestä ...
(= kokeneen kiinteistönvälittäjän arvio)
minkä verran (vähintään) enemmän saisit mökistäsi, jos sen pannu-
huonekin olisi edes hiemankin "edustava" eikä mikään tuollainen,
pelkkä epäsiisti-täysin-sekava-ja-likainen-jäte-törky-kasa
eikä sitten edes klinkkeriä lattiassa ... no jo on tosi köyhää !
etpä taida asua ainakaan ... Espoossa ...
täällä uus-snobbareiden luvatussa maassa
ask@kolumbus.fi ove-la
kunnolla vesieristetyksi? Vedeneristysmassalla käsitelty on sitä
mitä ilmeisimmin, mutta mitä sen päälle? Kaakelilattia teknisessä
tilassa voi jonkun mielestä olla jo hieman liioittelua. Muovimatto -
lattian läpi tulee usein monennäköistä putkea, jotka aiheuttavat
hankaluuksia. Tuleeko vielä mieleen hyviä vaihtoehtoja?
epoksimaali (ihan yksinkin) betonilattiassa (joissa kummassakaan
ei ole kovin paljoa, eikä isoja halkeamia) muodosta mun mielestäni
(=vain mielipide) aivan riittävän tiiviin lattian tekniseen tilaan, jossa
ei kuitenkaan pääsääntöisesti eikä "tarkoituksella" käsitellä vettä
sitä en tiedä onnistuuko epoksilla vesieristeen päälle maalaminen,
en ole tuota koskaan kokeillut, joten ... ???
mutta entä kaikki nuo ongelmalliset, ja yleensä HYVIN
epäsiististi ja huolimattomasti asennetut ja rumannäköiset
putkien läpiviennit/tuonnit lattiasta sitten ...
... ne nyt kuitenkin tehdään "oikein" ja asiallisesti siten, että:
1) kaikki putket tuodaan siististi, kauniiissa (ja sopivan väljässä)
rivissä jonkin (yhden) seinän vieressä ja mieluiten myös vain
yhdessä ryhmässä
2) jokainen putki varustetaan omalla, riittävän väljällä (ja aivan
pystysuoralla!) suojaholkilla (teräksisellä, muovisella tai jollain
muulla) jotka valetaan kiinni varsinaiseen lattiavaluun ja jotka
kaikki nostetaan yhtä korkealle noin 150 - 200 mm lattiatasosta ylös
(jos suojaholkit eivät pysy valun aikan issekseen pystysuorassa,
niin ne voi kytkeä tosiinsa vaikka parilla ohuella lattaraudalla
tai reikä(teräs)nauhalla joka jää betonivalun (ja myöhemmin
tehtävän korokevalun) sisään
3) jokaisen (yhtä korkealle!) yltävän suojaholkin ja kunkin
putken seinämän väliin jäävä vapaa (5-10 mm) tila kitataan
täysin vesitiiviiksi jollain sopivalla kitillä
4) raa'an (betoni)lattiapinnan päälle tehdään sitten (käsityönä)
ns. "jälkivalu" siten, että kaikki suojaholkit tulee yhtenä ryhmänä
ympäröityä noin 100 mm korkealla betonivalu"kakulla"
(valumuotiksi pari 100mm leveää, lyhyttä sahalaudanpätkää)
joka valu ympäröi lattiasta nousevat suojaputket tiiviisti ja jonka
yläpinta on siis tasainen ja vaakasuora (tai mieluummin hieman
seinästä huoneen keskelle päin viettävä)
5) kun valut ovat kuivuneet, niin koko lattia, suojaputkia
ympäröivä 100 mm:n korkea korotusvalu(kakku) sekä kaikki seinät
lattiatasosta vähintään 150 mm korkeuteen asti vesieristetään
jotain VTT:n tyyppihyväksymää vesieristys"järjestelmää"
käyttäen, - kaikki edellä mainitut siis yhtenä isona "könttänä"
(sekä tietysti myös lattiassa olevan lattiakaivon ympärystä)
Näin saadaan tekniseen tilaan hyvä, siisti ja vesitiivis lattia.
eivätkä lattiasta "nousevat" putket ole siis mikään iso ongelma
... vähänkään mitään osaavalle tee-se-itse-rakennusmiehellekään
6) lattia, seinien alaosa sekä korokevalun pystysuorat reunat
kaakeloidaan vain! klinkkerilaatoilla ja homehtuvia, orgaanisia
ainesosia sisältämätöntä pakkasenkestävää "uima-allaslaastia"
ja -saumausainetta käyttäen
7) vesieristeen ja klinkkerit voi toki korvata myös vesieristeeksi
tyyppihyväksytyllä muovimatolla, jos kykenee "hitsaamaan"
sen saumat tiiviiksi
(mikä on tee-se-itse-miehelle jo paljon vaativampi homma)
8) mahdoinkohan unohtaa jotain ? ... lisätkää jos tulee mieleen!
noin se menee ... kun sen OSAA
ja nyt jokainen (täysin tumpelokin?) sen osaa ... eikö niin ?
... ja oman kämpän arvo (sekä itsetunto) nousevat kohisten
ja tommotteen siistiin pannuhuoneeseen voi koska tahansa
paeta nalkuttavaa vaimoaankin ... hyvälle laatu-konjakille
sano
nimimerkki: "valvoja"
ask@kolumbus.fi ove-la
tietysti! lämpöeristetty al-pinnoitetulla vuorivillakourulla tms.
jonka - siis sen eristeen ! - ympärillä se suojaputki vasta on,
joten työohjeeseen pikku täsmennyksenä:
putken eristeen pinnan ja suojaputken välinen tyhjä tila (5-10 mm)
ja sen varsinaisen putken seinämän ja suojaputken välinen (3-5 cm) tila
kitataan vesitiiviisti umpeen VAIN aivan yläpäästään, eli
noin (10-20 mm syvyydeltä) josta kohden (vain lyhyeltä pätkältä)
se eristekouru on poistettu (tiivistä kittausta varten)
kittiä EI siis koskaan pursoteta putkilosta
lattiasta nousevan putken ja sen suojaputken koko välitilaa täyteen,
eikä se homma edes käytännössä onnistuisikaan
sillä se suojaputkihan on yleensä noin ½ metriä pitkä
Juha Ruismaki
> Luokittelisitko itse esim. epoksimaalilla maalatun betonilattian
> kunnolla vesieristetyksi? Vedeneristysmassalla käsitelty on sitä
> mitä ilmeisimmin, mutta mitä sen päälle?
Kaikenlaisia. Eikun maali päälle vaan ilman mitään massoja. Pienten
vuotojen kanssa tärkeätä on, että ne tulevat näkyville (kaadot)
eivätkä vuoda seinän sisään näkymättömiin ja kastele vähitellen
betonilattiaa arempia rakenteita. Isojen vuotojen kanssa
on sitten yksi hailee onko siellä sinistä vai ei. Kyllä se kastuu
kumminkin siihen mennessä, kun ylimääräinen vesi alkaa valua
postiluukusta ulos talosta.
Kuinkas Ove kun meidän koiranpennulta tuli vesivahinko lattialle
eikä siinä ole vesieristystä. Soitanko ensin rakennusvalvontaan,
vakuutusyhtiölle, VTT:lle vai suoraan sinulle? Onko talo nyt
kokonaan homeessa? Koulutanko piskistä saman tien homekoiran?
Juha
ask@kolumbus.fi ove-la
hm ... sull'on nyt pieni ongelma ... ... koira ?
jospa yrittäisit ihan ekaks' pirauttaa koiran myyneeseen
kenneliin ?
ask@kolumbus.fi ove-la
yrittäisit myös opetella ... ... siteeraamaan "oikein"
Petri
"Juha Ruismaki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:41F748...@genera.sci.fi...
> ove-la wrote:
> > Luokittelisitko itse esim. epoksimaalilla maalatun betonilattian
> > kunnolla vesieristetyksi? Vedeneristysmassalla käsitelty on sitä
> > mitä ilmeisimmin, mutta mitä sen päälle?
>
> Kaikenlaisia. Eikun maali päälle vaan ilman mitään massoja. Pienten
> vuotojen kanssa tärkeätä on, että ne tulevat näkyville (kaadot)
> eivätkä vuoda seinän sisään näkymättömiin ja kastele vähitellen
> betonilattiaa arempia rakenteita. Isojen vuotojen kanssa
> on sitten yksi hailee onko siellä sinistä vai ei. Kyllä se kastuu
> kumminkin siihen mennessä, kun ylimääräinen vesi alkaa valua
> postiluukusta ulos talosta.
>
Purkinpohjan vetäminen lattiaan ja vähän seinillekkin ei kauaa vie eikä
maksakaan.
Kyllä näitä viikkoja muhineita "pikku vuotojen" tekemiä vaurioita on nähty
jo ihan riittävästi.
Omasta mielestäni tästä on kyse.
Yks kymmenen euroa sinne tänne. Typerä yrittää säästää tässä kohtaa, imo.
Juha Ruismaki
> Kyllä näitä viikkoja muhineita "pikku vuotojen" tekemiä vaurioita
> on nähty jo ihan riittävästi.
Nii-in. Siksi ne "pikku vuodot" pitää näkyä eikä valua ties minne.
> Yks kymmenen euroa sinne tänne. Typerä yrittää säästää tässä kohtaa,
> imo.
Jaa kymmenellä eurolla klinkkerit ja sauma-aineet ja laatoitustyö
vielä päälle? Vai jätetäänkö paljas vesieristys näkyviin? Ei kiitos,
Betoluxia pintaan ja hyvä tulee. Kyllä se sen verran pitää kunhan
ne jakotukkien ympäristöt ja muut mahdolliset vuotopaikat tehdään
oikein. Koko teknisen tilan vesieristäminen on liioittelua, vaikka
lattiakaivo siitä Oven mukaan kylpyhuoneen tekeekin.
Juha
marko
>>
> ns. "märkätilan" yksinkertaisin määritelmä kuuluu:
> se on tila, jossa ON lattiakaivo ... joten kaikki lattiakaivolliset
tilat
> ovat - ainakin siis teoriassa - märkätiloja
RakMK C2:
"Märkätila
tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta
joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi
vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille
voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim.
kylpyhuone, suihkuhuone, sauna)."
Siis, lattiakaivo ei tee tilasta märkätilaa, vaan
PÄÄasiallinen käyttötarkoitus.
Märkätila voi olla myös OSA huonetta.
T:Marko
ask@kolumbus.fi ove-la
> lattiakaivo siitä Oven mukaan kylpyhuoneen tekeekin.
ei se nyt sentään sitä tee ... ei ainakaan mun "mukaani"
minähän vain toistan (- kuin apina -) mua viisaampien, eli
määräysten laatijoiden sekä valvonta-viranomaisten "tulkintoja"
jotka olen itse jo oppinut - kantapään kautta - "sisäistämään"
eikö olekin ove-laa
Petri
> Petri wrote:
> > Kyllä näitä viikkoja muhineita "pikku vuotojen" tekemiä vaurioita
> > on nähty jo ihan riittävästi.
>
> Nii-in. Siksi ne "pikku vuodot" pitää näkyä eikä valua ties minne.
>
Ne valuvat lattiakaivoon. Mutta jos lattialla on vettä parikin viikkoa (
ainiin, tosimiehet käyvät kolme kertaa päivässä pannuhuoneessa, joten eihän
se näin mene) alkaa sitä imeytymään.
> > Yks kymmenen euroa sinne tänne. Typerä yrittää säästää tässä kohtaa,
> > imo.
>
> Jaa kymmenellä eurolla klinkkerit ja sauma-aineet ja laatoitustyö
> vielä päälle? Vai jätetäänkö paljas vesieristys näkyviin? Ei kiitos,
> Betoluxia pintaan ja hyvä tulee. Kyllä se sen verran pitää kunhan
> ne jakotukkien ympäristöt ja muut mahdolliset vuotopaikat tehdään
> oikein. Koko teknisen tilan vesieristäminen on liioittelua, vaikka
> lattiakaivo siitä Oven mukaan kylpyhuoneen tekeekin.
>
> Juha
10 euroa -kommenttini liittyi vesieristyksen materiaalikuluun. Meillä
ainakin jäi pöntöstä jäljelle, joten voidaan sanoa ettei kulua ollut.
Ja vielä kerran, pakkoko sinne on laittaa hienoimpia laattoja. Kympillä saat
kottikärryllisen jämälaattoja.
Betolux on hyvää tavaraa, mutta jos se pitää ostaa erikseen, versus
vesieristeen purkinpohjan käyttäminen, kumpi olikaan halvempi ?
En tiedä, kuinka hyvin se pitää vettä ? Tuollaiset kylpyhuone-puheet nyt
ovat leikittelyä. Lähtökohtaisesti meillä ei ole tarkoitus käyttää ko.
tilassa vettä.
_Omasta mielestäni_ (ei tarvitse ollaa samaa mieltä ! ) ainakaan
rakentamisvaiheessa ei kannata jättää hyödyntämättä mahdollisuutta laittaa
asianmukaiset suojat. Sitten kun se vesivahinko sattuu (sehän on vain ajan
kysymys) vauriot jäävät pienemmiksi. En yritäkkään sanoa, että kaikkiin
rintamamies-mökkeihin kannattaisi tehdä muutoksia jälkikäteen.
ask@kolumbus.fi ove-la
> "Märkätila
> tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta
> joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi
> vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille
> voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim.
> kylpyhuone, suihkuhuone, sauna)."
>
> Siis, lattiakaivo ei tee tilasta märkätilaa, vaan
> PÄÄasiallinen käyttötarkoitus.
> Märkätila voi olla myös OSA huonetta.
laki ei ole koskaan niin kuin maallikko sen lukee
vaan aina niin kuin viranomainen sen tulkitsee
RakMK
C2 (1998) "Kosteus, määräykset ja ohjeet"
on nyt jo yli 6 vuotta vanha (=siis IKIvanha)
ja rakennusten vesieristysten tulkinnat (vaatimukset)
ovat tuona aikana muuttuneet (kiristyneet)
jo hyvin moneenkin kertaan ...
se mikä viime vuonna oli vielä täysin sallittua
on usein jo tänä vuonna kokonaan kiellettyä ...
ja juuri sehän tuosta lupa-ruljanssista niin
hauskan leikin aina tekeekin: koskaan ei voi
ihan täydellä "varmuudella" etukäteen tietää
mitä siellä tänään edellytetään ja vaaditaan
ja jos olet yhden vuodenkin suunnittelematta, niin
johan jo olet kaikista uusista kuvioista (tulkinnoista)
"pihalla kuin lumiukko"
ja niinpä sulta kysellään valvontavirastossakin
kuorossa ja kulmakarvoja kohotellen, sekä
- kauas taaksepäin, tuolin selkänojaan nojautuen -
ja hyvin - HYVIN ! - epäuskoisella äänensävyllä:
oletsä koskaan aikaisemmin tehny' näitä hommia?
meillä on ollut vaatimus, että vain todella pätevät
suunnittelijat saavat suunnitella ...
ja KAIKKI on esitettävä piirustuksissa - ja näissä
piirustuksissa on nyt useitakin ja selviä puutteita ...
emmekäme tänne ahtaisiin tiloihin mitään paksuja
työselityksiä ala arkistoimaan
hah - haa ! ...
mutta nyt mun on juostava - ja hypynkenkää -
ympäristöministeriöön ... "osallistumaan"
uusiin juoniin, joilla estetään tee-se-itse-miehiä
sekaantumasta rakentamis-ammattilaisten töihin
Juha Ruismäki
> Betolux on hyvää tavaraa, mutta jos se pitää ostaa erikseen, versus
> vesieristeen purkinpohjan käyttäminen, kumpi olikaan halvempi ?
Mutta Betolux on nätti pinta sellaisenaan. Ainakin minä
kyllästyin tuohon lattioiden laatoittamiseen tuossa 40 neliön
jälkeen niin totaalisesti, että sitä viimeistä 3 neliöö ei
paljon napannut laatoittaa vaikka niitä klinkkereitä, saneeraus-
laastia ja saumalaastia joku olisi lahjoittanut ilmaiseksi.
> _Omasta mielestäni_ (ei tarvitse ollaa samaa mieltä ! ) ainakaan
> rakentamisvaiheessa ei kannata jättää hyödyntämättä mahdollisuutta
> laittaa asianmukaiset suojat.
Meillä vastaava mestari oli tarkkana nimenomaan putkiläpivientien
tiiviydestä ja oikeista kaadoista niiden kohdalla. Hänen mukaansa
teknistä tilaa ei tarvitse eikä kannata vesieristää, mutta voi
sen kuulemma tehdä jos haluaa vaikka harjoitella ennen kylpyhuoneen
laittoa. Joku oli näköjään löytänyt pykälänkin tuosta kun Ove
ei oikein järjen sanaa usko.
Juha
Lauri Uusitalo
> Petri wrote:
>
>>Betolux on hyvää tavaraa, mutta jos se pitää ostaa erikseen, versus
>>vesieristeen purkinpohjan käyttäminen, kumpi olikaan halvempi ?
>
>
> Mutta Betolux on nätti pinta sellaisenaan.
Mielestäni Betolux ei pysy kunnolla kiinni mutta tekniikassa (vai
lattiassa) on hiomista?
--
Lauri
ASalo
> vastaava mestari ... Hänen mukaansa
> teknistä tilaa ei tarvitse eikä kannata vesieristää, mutta voi
> sen kuulemma tehdä jos haluaa vaikka harjoitella ennen kylpyhuoneen
> laittoa.
Toisaalta tekninen tila olisi sellainen paikka, mihin voi lopulta
käyttää kaikki jämälaatat (puoli neliötä kutakin :-).
Ikävä ristiriita.
Antero
ask@kolumbus.fi ove-la
> käyttää kaikki jämälaatat (puoli neliötä kutakin :-).
> Ikävä ristiriita.
se on just' sellanen ... ja kun asentaa kutakin eri sorttia laattaa
pystyriveihin, samaa aina lattiasta kattoon saakka, niin erivärisyys
- eikä edes laattojen erilaisuuskaan - haittaa (silmää) lainkaan ...
vaikka seinät olisivat laatoituksen jälkeen aivan riemunkirjavia
(... ulkonäkö on kuitenkin paljon parempi kuin lateksimaali)
lattian kanssa sen sijaan on oltava huomattavasti tarkempi ...
mieluiten vain kahta eriväristä, mutta muutoin samanlaista laattaa
shakkilaudan muotoon vuorotellen ... tai sitten
toisenlainen/-värinen laattamalli kaikkia seinänvierustoja kiertämään
ja se toinen malli/väri keskelle lattiaa
mullon ylijäämälaatoilla laatoitettu pannuhuone, ja se on hyvä niin
... siisti ja hyvä ... ... ja sen lattia on vesieristetty
ja siellä on lattiakaivo ja lavuaari(+hana)
JukkaP
Niin, taas on puurot vellit sekaisin.
Määräyksissä tulee esittää selkeästi vaatimukset tärkeille asioille ,
niin että ne ymmärtää suunnittelija ja tekijä .
Ja varsinkin myös tekijä ja myöskin rakennuksen loppukäyttäjä häntä
olennaisesti koskevilta osiltaan.
Tulkinnanvaraisuudet luovat harmaan alueen josta onnistuu menemään
jostain välistä läpi liian helpolla ja kun reikä on löydetty , sitä
käytetään ja syntyy tarve kiristää ja monimutkaistaa määräyksiä jotta
päästäisiin edes sille tasolle jonne alunperin oli aikomus.
Määräyksistä ja meneistä synneistä puheen olleen taannoin lueskelin
rakennusmääryksiä rakennuksen salaojituksesta yms . Ja mielestäni oli
sangen selvästi sanottu että pitää olla salaojat ja pitää
ollaperustuksista poispäin viettävä jne.
Kuitenkin niitä rivareita yms. on jatkuvasti löytynyt joista puuttuvat
salaojat ja vietotkin on miten sattuu.
Eli ei määräyksillä ja tarkastamalla saada aikaiseksi yhtään mitään,
aina joku onnistuu tekemään syyntakeettomasti.(LIENEE NOISSAKIN OLLUT
hyväKsytyt KUVAT)
Laitettaisiin tuo seuranta jne järkevälle tasolle PERUSASIAT kuntoon ja
sitten pyöriteltäisiin niitä pilkkuja lupa-asioissa.
VAI OTETTAISIINKOS VAKUUTUS, kun on vakuutus, takaa se, että kaikki
toimii paremmin ja rakentaminen on laaadukkaampaa!
On se meinaan taas semmoinen silmänkääntötemppu että.
Mutta Artisti maksaa, niin ei kait sillä niin väliä .
VAi luuleeko joku kuluttajaoikeushihhuli oikeasti että rakennusliike
maksaa vakuutukset omasta pussistaan ?