HS -sivulta:
---------
KOTIMAA
Pikkutytt�� etsittiin ihmisketjun avulla rannalta Naantalissa
Julkaistu: 17:13
P�ivitetty: 21:24
MIKKO V�LIMAA
Helsingin Sanomat
Noin sadan vapaaehtoisen muodostama ihmisketju etsi kadonneeksi luultua
pikkutytt�� Naantalissa Nunnalahden uimarannalla maanantaina. Viranomaisten
mukaan ranta saatiin ketjun avulla haravoitua nopeasti.
Tytt� puolestaan l�ytyi kotoaan, jonne h�n oli mennyt omia teit��n.
Etsint�ihin ryhdyttiin kahden aikaan iltap�iv�ll�, kun tyt�n isosisko
huomasi, ettei viisivuotiasta sisarta n�kynyt rannalla.
Naantalilainen Markku Immonen kertoi, ett� tunnelma rannalla oli aluksi
hyvin j�rkyttynyt. "Moni s�ik�hti tyt�n katoamista ja kuului itkuakin.
Viranomaisten j�rjest�m��n ketjuun liittyi kuitenkin nopeasti
vapaaehtoisia."
Poliisi l�ysi tyt�n lopulta kotoaan puolisen tuntia h�lytyksen antamisesta.
Tytt� oli ollut uimakoulussa, eik� kertonut siskolleen kotiinpaluusta. "My�s
tunnelma rannalla helpottui v�litt�m�sti", Immonen kuvaili.
Paikallinen pelastuslaitos k�ytti etsint�ketjua ensimm�ist� kertaa. Ketju
osoittautui tehokkaaksi, kun rantavesi saatiin haravoitua nopeasti.
Paikalle h�lytettiin my�s l��kint�- ja pelastushelikopterit Mediheli ja
Super Puma.
----
Kauko Huotari
Tuollainenhan t�m� yhteiskunta on ollut jo pitk��n. Pienet lapset kulkevat
yp�yksin - tai kaksin. Kerran kotiini saapasteli naapuruston 6 vuotias poika
kaksivuotiaan pikkusiskon kanssa. T�m� poika oli tyt�n lapsenvahtina. K�skin
heid�n menn� v�litt�m�sti kotiin ja k�skin kotona kertoa, ett� jos viel�
tapaan t�m�n pikkupojan pikkusiskonsa vahtina niin ilmoitan asiasta
lastensuojeluviranomaisille.
Er��n kerran pihaani ilmestyi mets�polkua pitkin ajanut naapuruston
kuusivuotias poika. Kysyin pojalta, ett� mihis sinulta on kyp�r� unohtunut?
Poika v�h�n aikaa katseli h�mill��n ja l�hti sitten pois. Pienen ajan p��st�
pojan is� soitti minulle: mik� sin� olet h�nen poikansa kyp�r�nk�ytt��
valvomaan?
Ett� t�llainen se maailma on - kiitos "Teille".!
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
> Kysy� sopii, koska ei vanhemmista puhuta mit��n uutisessa..
> Tuollaiseksiko t�m� yhteiskunta on mennyt jo, ja mit� seuraa per�ss�...
>
> HS -sivulta:
> ---------
> KOTIMAA
>
> Pikkutytt�� etsittiin ihmisketjun avulla rannalta Naantalissa
Uutisen mukaan tytt� oli ollut uimakoulussa. En tied�, millaisesta
uimakoulusta oli kysymys, mutta kyll� normaalisti uimakouluissa
lapsi on uimakoulun opettajien valvonnassa uimakoulun ajan. Vanhempien
teht�v�n� on tuoda lapsi uimakouluun ja olla ajoissa hakemassa h�nt�,
mutta ei valvoa h�nt� opetuksen aikana.
Enemminkin t�ss� ihmetytt�� se, miksi uimakoulun opettaja ei ole
huomannut yhden oppilaan kadonneen. Tai sitten uutisessa on j�tetty
jotain olennaista kertomatta.
Kerttu Pollari-Malmi
Jos tuollaisessa isossa joukossa jossain uimakoulussa yksi lapsi p��tt��
kadota, niin seh�n katoaa. Ei ole mielek�st� palkata omaa vartijaa
jokaiselle piltille. Eik� valjojia nyt ainakaan voi syytt�� etsint�toimien
tehottomuudesta: Pelastuslaitos, 100 vapaaehtoista ja kaksi helikopteria
heti paikalle, ennen kuin piltti ehti edes kunnolla k�vell� kotiin, lienee
ihan riitt�v�t toimenpiteet. Ei tuosta tapauksesta kyll� l�ydy ket��n
syytelt�v��.
Siis eih�n tuo juttu edes olisi p��ssyt lehtiin, ellei pelastustoimia olisi
tehty noin rankasti? Kyll�h�n muksuja h�vi�� ja l�ytyy p�ivitt�in kaiken
maailman tarhoissa, kerhoissa ja tapahtumissa.
Pet�
N�in on. Eniten minua ihmetytt�� se, ett� joka kes� ja talvi pieni� alle
kouluik�isi� lapsia hukkuu kun perhe on kes�m�kill� ja lapsi/lapset saavat
yksin��n l�hte� ulos heikoille j�ille tai veden ��reen touhuamaan. kyll�
tuon ik�ist� pit�� veden ��rell� aina jollakin tapaa vahtia - lapsen
hukkuessa min� syyt�n vanhempia vaikka se onkin kielletty�.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
> Jos tuollaisessa isossa joukossa jossain uimakoulussa yksi lapsi p��tt��
> kadota, niin seh�n katoaa. Ei ole mielek�st� palkata omaa vartijaa
> jokaiselle piltille.
Lapsia p��see katoamaan, vaikka tekisi mit�, jos jokaisella lapsella
ei ole omaa kaitsijaa. Riitt��, ett� yksi lapsista kiinnitt�� tehokkaasti
valvojan huomion hetkeksi (saa vaikka haavan varpaaseensa) ja sill�
aikaa toinen l�htee karkuun. Mutta uimakoulu vaikuttaa aika huonosti
organisoidulta, jos valvoja ei nopeasti lapsen katoamisen j�lkeen huomaa,
ett� yksi lapsi on kadoksissa. Ainakin lehtitietojen mukaan katoamisen
huomasi t�ss� tapauksessa lapsen sisarus eik� uimakoulun valvoja.
Kun min� olin lapsena uimakoulussa, uimakoululaiset jaettiin pieniin
ryhmiin (6-8 lasta), joista jokaisella oli oma valvoja. Kuhunkin ryhmiin
kuuluvat lapset merkittiin selv�sti eriv�risill� muovinauhoilla. Kyll�
siin� valvojan pit�isi jatkuvasti tarkkailla sit�, ett� omassa ryhm�ss� on
oikea m��r� lapsia. Erityisesti silloin, jos ryhm�ss� on hyvin pieni�
lapsia.
Toki voi olla, ett� tapauksesta ei ole saanut lehtitietojen perusteella
oikeaa kuvaa.
Kerttu Pollari-Malmi
Sep� hyv�. Vanhemmat itse kun eiv�t syyllisyytt� tunnekaan.
Kyll� siin� varmasti moni on miettinyt, ett� kun olisi edellisiltana
ryyp�nnyt v�hemm�n niin olisi jaksanut aamulla nousta lasten kanssa
touhuamaan.
Aiemmin yhteiskunta syyllisti tuollaisia vanhempia ja oli suuri h�pe� kun
k�vi noin. Nyt ei saa syyllist�� ja se on osittain tehnyt
v�linpit�m�tt�myydest� sallittua ja hyv�ksytt�v��.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
Tuosta johtunee, ett� yksik��n uimakoulu ei toimine yhden valvojan varassa?
Eik�h�n totuus ole lopuksi se, ett� t�m� tytt� on sanonut uimakoulun
opettajalle ett� l�htee kotiin ja niin l�hti my�s opettaja eik� ollut
en��n rannalla. Se isosisko vain ei sit� tiennyt. Ilmeisti t�m�
pienitytt� on tullut kotiin sielt� uimakoulusta yksin aijemminkin . Kuka
uskoo ett� n�in oli.?
Osku
Varmasti joku joo.
Mutta se on sinun henkil�kohtainen p�ihdeongelmasi, jos
et n�e lasten tapaturmaisille kuolemantapauksille mit��n
muita selityksi� kuin vanhempien alkoholin k�yt�n.
Jos katselisit l�hiymp�rist��si kauemmas, niin huomaisit,
etteiv�t kaikki vanhemmat ole juoppoja. Aika harva on.
> Aiemmin yhteiskunta syyllisti tuollaisia vanhempia ja
> oli suuri h�pe� kun k�vi noin.
En tied� millaisen viiteryhm�n kautta mielipiteesi
muodostuu, mutta ainakaan t��ll� meill� juoppoja vanhempia,
tai juoppoja muutenkaan, ei hyv�ll� katsota.
Ehk� parhaimmissa rapatapauksissa, kuten juoppoporukoiden
itsens� kesken, juoppo itse ei en�� osaa h�pe�� tuntea,
mutta sit� ei kannata yleist�� koko yhteiskuntaan.
No t�m�n n�kemykseni perustin niihin muutamiin tapauksiin jotka minulla on
lehdist� j��nyt muutamalta viime vuodelta mieleen. Vanhemmat nukkuivat
sis�ll�...
Ei perskule terve aikuinen nuku sis�ll� jos muutaman vuoden ik�inen lapsi
leikkii rannassa?
Voihan se tietty olla siihen v�symykseen muukin syy kuin ylim��r�inen
alkoholin k�ytt� mutta kyll� se usein noissa tapauksissa on mielest�ni l�pi
paistanut.
Min� en ainakaan usko omien uimakoulukokemusteni perusteella. Aina koulun
aluksi ja lopuksi kaikki kokoontuivat yhteen ja tarkistettiin keit� oli
paikalla nimilistan kanssa.
- siis tuollaisissa luonnonvesipaikan uimakouluissa - halleissa menettely
lienee erilainen.
Vaatimukseni:
1) oppivelvollisuus 6-12-vuotiaille
2) p��sykokeet lukioon
3) kouluihin putkat niskoittelijoille ja tunkeilijoille
4) koulun vaksille poliisin valtuudet koulun kiinteist�ss�
Lukaisin tänään vaihteeksi iltapäivälehtien digiversiot. Siellä
kerrottiin, että tyttö oli tullut uimakouluun isosiskonsa kanssa
(jolla oli jo ajokortti) autolla ja isosisko oli odottanut häntä
takaisin paikan päällä. Kun tyttöä ei näkynytkään uimakoulun loputtua,
sisko oli soittanut isälleen, joka oli kotona. Isä oli soittanut
112:een käynnistäen etsinnät ja lähtenyt itsekin rannalle. Ilmeisesti
äiti ei ollut kotona. Lopulta tyttö löytyi kotiportailtaan sikeässä
unessa. Ei tuosta nyt vanhempia voi syyttää. Sen sijaan hämmästyttää,
miten tyttö pääsi häviämään valvojilta ja miksei kukaan joka näki
uimapukuun pukeutuneen pikkutytön kävelevän usean kilometrin päässä
rannasta puuttunut tilanteesees, Rannalta kotiin oli neljä
kilometriä.
N�in maailma muuttuu sadassa vuodessa. Minun anoppini kertoi kun asui
maalla syrj�kylill� ja �iti laittoi illalla h�net lehmi� hakemaan
mets�lautumelta Oli jotain 7-8 vuoden ik�inen. Oli eksynyt mets��n ei
l�yt�nyt lehmi�. Lehm�t olivat tulleet omia aikojaan kotipihaan. Tytt�
oli kiivennyt ison kiven p��lle etteiv�t sudet sy� ja nukkui siin�
aamuunasti. Ei sit� mitenk��n oltu etsitti silloin illalla eik� oltu
huolestuneita.
Osku
No, edesvastuuttomia p�sil�it� ja muita hutiluksia on kyll� el�nyt
kaikkina aikoina...
--
Byrgcn hgryvnf.
Jututappas joskus ihmisi� jotka ovat el�neet noin satavuotta sitten niin
huomaat mik� ero el�misess� on nykyp�iv��n.
Med�n el�kerhossa on yksi ukko joka on syntyj��n Kuusamolaisia kertoi
ett� h�net laitettiin kouluun jo 6 vuotiaana kun h�nen siskonsa joka oli
7v ja aloitti koulunk�ynnin eik� uskaltanut yksin menn� kouluun kun
koulumatkaan kuului my�s j�rven yli soutu soutumatkaa liki kilometri.
Olivatko vanhemmat p�sil�it� vai johtuiko se 40 luvun el�m�st�
Osku
Asiassa ihmetyttää lähinnä Hesarin ja muutaman muun lehden uutisointi.
Iltapäivälehdessä kerrottiin asiasta tarkemmin (kopioin toisesta
viestistäni):
Lukaisin tänään vaihteeksi iltapäivälehtien digiversiot. Siellä
kerrottiin, että tyttö oli tullut uimakouluun isosiskonsa kanssa
(jolla oli jo ajokortti) autolla ja isosisko oli odottanut häntä
takaisin paikan päällä. Kun tyttöä ei näkynytkään uimakoulun loputtua,
sisko oli soittanut isälleen, joka oli kotona. Isä oli soittanut
112:een käynnistäen etsinnät ja lähtenyt itsekin rannalle. Ilmeisesti
äiti ei ollut kotona. Lopulta tyttö löytyi kotiportailtaan sikeässä
unessa. Ei tuosta nyt vanhempia voi syyttää. Sen sijaan hämmästyttää,
miten tyttö pääsi häviämään valvojilta ja miksei kukaan joka näki
uimapukuun pukeutuneen pikkutytön kävelevän usean kilometrin päässä
rannasta puuttunut tilanteesees, Rannalta kotiin oli neljä
kilometriä.
Tottakai tuohon aikaan on ollut yleinen tapa, ett� lapset ovat kulkeneet
koulumatkat itsekseen vaikka matka olisi ollut pitk�kiin.
Sanoisin, ett� vanhemmat olisivat olleet p�sil�it� jos eiv�t koulup�iv�n
j�lkeen olisi odottaneet lastaan kotiin. Viimeist��n illalla olisi pit�nyt
huomata jos joku perheest� puuttu - mit� on tapahtnut.
Kyll� on aika p�sil� jos j�tt�� lapsen mets��n y�ksi - siis todella p�sil�.
Tapahtuipa se mill� vuosikymmenell� tahansa - siis tapauksessa jossa mets��n
j�tt�minen ei ole nimenomainen tsarkoitus.
En kyll� tunnista moista vaikka 80-luvun alussa peruskoulun aloitinkin.
Voisin vaikka vannoa ett� koko kouluajan oli k�yt�snumerot.
Vihreist� ei kyll� silloin ollut tietoakaan enk� usko ett� kovin
taistolaisia opetus on voinut olla kun osa opettajista oli viel� sit�
sukupolvea joka oli ollut lapsia talvisodassa.
Ainakin oma rehtorini ala-asteella kertoi sotajuttuja koko luokalle
Helsingin pommituksista.
Eik� Suomessa koskaan menty siihen Steineril�is systeemiin kuten
ruotsissa jossa poistettiin kaikki arvosanat.
Se suomalainen peruskoulu jonka min� k�vin, oli kylla aika perinteinen
arvosanoilla py�riv� enk� minun aikanani tuputettu yritt�jyytt�,
kommunismia eik� ekoaatteita koulussa.
Oman aikani koulu omien muistkuvieni mukaan aika asiaan perustuva jossa
ei menty noiden arvojen puolelle muuta kuin silloin kun ei sit� voitu
v�ltt��.
> Vaatimukseni:
>
> 1) oppivelvollisuus 6-12-vuotiaille
> 2) p��sykokeet lukioon
Taas lis�� nuorisolle pingotettaevaa? S��stet��n nyt nuorisoa!
Minusta se rumba mik� on keskiarvojen ja p��sykokeiden kanssa on nyt
ihan riitt�v�. Moni nuori joutuu tekem��n niin monta erilaista
p��sykoetta kun haeskellaan eri kouluihin.
Samoin nyky��n ty�paikoilla on kaikenlaisia testej� ja kokeita uusia
ty�ntekij�it� haastatellessa. En usko ett� mit��n aikaisempaa
sukupolvela on testattu niin paljon kirjallisilla kokeilla kuin nyt
aikuisi�ss� olevia.
Enemm�nkin voisi tiputtaa kouluarvosanojen merkityst� ja lopettaa
kirjakokeet, ja joskus kysell� sen motivaation per��n: miksi olet t��ll�?
Minulla kun on sellainen j�nn� teoria ett� motivaatiolla on jotain
tekemist� opiskelussa onnistumisen kanssa. :)
> 3) kouluihin putkat niskoittelijoille ja tunkeilijoille
> 4) koulun vaksille poliisin valtuudet koulun kiinteist�ss�
Opettajien auktoriteetin minusta Suomessa purkivat entiset uhrit.
Ainakin oman is�ni, ja ilmeisesti Lipposen my�s, kokemukset opettajista
olivat sellaisia ett� eiv�t sit� auktoriteettia halunneet en�� ikin�
antaa opettajille.
Se sukupolvi ihan loogisesti omasta n�k�kulmastaa purki opettajien
auktoriteettia kun tuli valtaan.
Siin� ehk� vaan mentiin yhdess� vaiheessa liian pitk�lle, kun opettajat
eiv�t saa koskea oppilaisiin edes suojatakseen toisia oppilaita.
T:
Antti
Se joukko-opin poistaminen oli kyll� suuri virhe. Erityisesti
se n�kyy t��ll� etel�ss�, jossa valehteleminen on olennainen
osa paikalliskulttuuria. Yksinkertaisenkaan asian mallintami-
nen ei nykyjunnuilta onnistu ja ne stoorit on sitten kuin
R�ikk�sen ammoinen ulosheitto Kaivohuoneelta. Sitaatti meni
jotenkin niin, ett� "ei me oo ees oltu siell�... sit� paitsi
me l�hettiin meneen ite!".
Taas olis joukko-oppi pelastanut...
--
Byrgcn hgryvnf.
Piti katsoa mik� joukko-oppi oli t�ss� yhteydess�.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukko-oppi
Cantorin kyll� tunnistin ja lukenut nuo perusperiaatteet joskus siit�
oikeasta joukko-opista matematiikassa mutta oma peruskouluaikanani en
tuota n�hnyt. 1981 aloitin ensimm�isen luokan Helsingin keskustassa.
Mit� tulee tuohon sukupolvi eroon, niin kyll� minusta omani oli v�h�n
paremmin kasvatettu ja sivistetty kun mit� nyky��n n�kee.
Ja en my�sk��n tykk�� nyky��n siit� tietyst� kieroudesta mink� n�kee.
Tuntuu ett� joka toinen jamppa yritt�� laskeskella itsens� jonkin edun
jolla hiljaa jotenkin kusettaa.
Jotenkin aika moni olettaa olevansa kaikki muita fiksumpia. Mik� on
jotenkin s��litt�v�� katsella kun sit� yritet��n useasti eik� se toimi.
Hirve�n laskelmoivaa porukkaa nykyisin tapaa.
Liikenne k�ytt�ytt�ymisess� nyky��n my�s n�kee sen tietyn
piittaamattomuuden ja ylimielisyyden, kun monet meinaavat melkein ajaa
jalankulkijoiden p��lle.
Suomalaisista on v�h�n tullut ylimielisi� idiootteja jotka luulevat
osaavansa kaiken. Se n�kyy niin monessa asiassa nyky��n, ett� se ei
todellakaan ole hyv� juttu.
Enemm�n n�yryytt�, enemm�n rehellisyytt� ja paljon enemm�n valmiutta
oppia muilta pit�isi olla mit� nyky��n n�kee.
T:
Antti
Meh�n ei tiedet� vaikka sit� olisi illalla lypsynj�lkeen etsitty mutta
ei l�ydetty. Mets� on ikiaikoina ollut Suomalaiselle koti ja turva ei se
ole ollut pelottava kun viimeisin� vuosikymmenin�. Mets��n on paettu
vihollista mets�st� on haettu elanto. Lis�� ihmettelemist� nuorille.
Anoppini kertoi ett� kouluun kuljettiin paljainjaloin syksyll� niin
pitk��n kunnes lumi tuli maahan . Koulumatka oli 7km Kerran k�vi ett�
koulup�iv�n aikana satoi maahan lumi. k�veliv�t veljiens� kanssa
paljainjaloin koulusta kotiin . T�m� 20-luvun alkuvuosina
Osku
>
>
>N�in on. Eniten minua ihmetytt�� se, ett� joka kes� ja talvi pieni� alle
>kouluik�isi� lapsia hukkuu kun perhe on kes�m�kill� ja lapsi/lapset saavat
>yksin��n l�hte� ulos heikoille j�ille tai veden ��reen touhuamaan.
Min� olen ainakin pienen� lapsena joutunut aina omin lupineni menem��n
heikoille j�ille leikkim��n, minua kyll� varoiteltiin ettei j�� kanna
vaikka tiesin vallan hyvin itse sen, ett� j��n kantavuus pit�� kokeilla, ei
sit� muuten tied�. Mill�s est�t?
>kyll� tuon ik�ist� pit�� veden ��rell� aina jollakin tapaa vahtia
Yrityst� oli kyll�, etenkin kun �itini on lapsena kaatunut/tippunut pieneen
lampeen niin ett� h�nen t�tins� pelasti h�net. Mutta jos lapsi haluaa
l�hte� jonnekin eik� ole en�� sen ik�inen ett� joka hetki voi valvoa, niin
sittenh�n lapsi ottaa ja l�htee.
>Uutisessa mainitun lapsen i�n huomioiden vanhemmat todenn�k�isimmin
>1970-1980-luvuilla syntyneet. Siis taistolais-vihre�n peruskoulun
>tuotteita.
En min� ainakaan peruskoulua tunnista taistolais-vihre�ksi.
>Aluksi peruskouluissa ei ollut edes k�yt�snumeroa.
Ei, mutta sanallinen arviointi oli. Tyyliin:
Tulee toimeen muiden oppilaiden kanssa:
[ ] osaa taidon [X] tarvitsee toisinaan ohjausta [ ]tarvitsee usein
harjoitusta.
Lis�ksi tuo arvostelu oli paljon monipuolisempaa kuin pelkk� kaksiosainen
numero k�yt�s ja huolellisuus. Joskus kolmannella luokalla siirryttiin
pelkk��n numeroarvosteluun.
>Niiss� oli
>my�s joukko-oppia, josta lapset eiv�t ymm�rt�neet mit��n sen paremmin
>kuin opettajat tai opetussuunnitelmien taistolais-vihre�t laatijat.
Ei koulussa voi mitenk��n kaikille opettaa kaikkea. Kaikille toki yritet��n
opettaa v�h�n kaikkea mutta kaikkea ei vaan opi.
En min�k��n. Pelk�� taistolaisuutta vaan, mist��n vihre�st�
ei viel� edes tiedetty.
--
Byrgcn hgryvnf.
Kannattaa v�h�n mietti� miten lapsia opettaa. Kaikki kiellot on
perusteltava, jotta lapset tiet�v�t miten toimia rikkoessaan kieltoja. Itse
olen opettanut, ett� suolla tai j��ll� k�velless� kannattaa pit�� k�siss�
pitk�� seiv�st�, oksaa, karahkaa tai vastaavaa. Jos menee j��st� tai
suokannesta l�pi, niin seiv�s j�� reunoihin kiinni. Niin ja tietysti
kiellet��n, ettei j��lle saa menn�, mutta t�m� ev�styksen�. Lumesta olen
opettanut, ett� sit� keltaista lunta ei kannata sy�d�. Vaimo siit� aina
marisee, mutta mariskoon. Sy�h�n lapset kuitenkin lunta, kun se on hyv��,
vaikka mit� sanoisit.
Pet�