"Suomalaisten mentaliteetti on epäilemättä maailman itsepäisin.
Kun he ovat päätyneet mielipiteeseensä, sitä ei mikään logiikka
tai järkipuhe muuta."
Niin. Suomalaiset pysyiv�t itsep�isesti montuissaan, vaikka siin� ei
ollut mit��n j�rke�.
V. 1935-1939 Suomen ministerit olivat vakuuttuneita Kansainliiton ja
sopimusten antamasta suojasta, joten Mannerheimin vaatimuksiin
puolustusm��r�rahojen saattamisesta jo ennalta sovittuihin lukuihin ei
suostuttu.
Usko sopimusten suojaan n�kyi ensimm�isin� sotap�ivin�, kun Helsingiss�
er�s hallituksen ministeri kehoitti ihmisi� kokoontumaan toreille ja
urheilukentille. Siell� he n�kyisiv�t Ven�l�isille koneille, jolloin
niiden ei ollut mahdollista v�itt�� pommittaneensa siviilej� "vahingossa".
Neuvostoven�j�� vastaan pienell� Suomella ei olisi sotilaallisesti
mit��n mahdollisuuksia, niin suuri oli v�est�jen v�linen ep�suhta.
Asehankinnat olisivat Suomelta ainoastaan ep�luottamuksen osoitus mm.
hy�kk��m�tt�myyssopimusta kohtaan. Asevelvollistenkin m��r�� olisi
haluttu supistaa, koska kaikille ei riitt�isi aseita ja varusteita.
Niinp� 90 000 miest� j�tettiin kutsumatta palvelukseen vuosina 1935-1938.
Kun turhat aseet olisi hankittu, ne olisivat sodan alkaessa jo
vanhentuneita, niin perusteltiin m��r�rahojen leikkausta ennalta jo
sovitusta. Curtiss Hawk 75-h�vitt�j�t j�iv�t pois ostoslistalta, samoin
Hawker Hurricane. Sen sijaan tilattiin 36 kpl Fokker D.XXI-h�vitt�ji�,
jotka olivat jo uusina vanhentuneita.
My�s Ven�l�isten mielest� Suomi ei pystyisi puolustautumaan: Stalin
vaati Puna-armeijaa valtaamaan Helsingin 3 p�iv�ss�. Molotov ep�ili sen
onnistumista, sill� teiden ruuhkautuminen haittaisi suuresti. Molotov
oli harvoja hallituksen j�seni�, joita Stalin jollain tavoin kuunteli.
Siksip� h�n taipui asettamaan m��r�ajaksi 1 viikon.
Samoja ajatuksia oli my�s ulkomaiden tarkkailijoilla. Er�s Ranskalainen
sanomalehtimies totesi Eero Erkolle: "Jos Suomi kest�� 3 p�iv�� sen
kunnia on pelastettu".
Niin no, el�m�ss� edes eeppise kamppailut harvemmin ovat nerojen
yhteenottoja vaan voiton vie v�h�n v�hemm�n tyhm�.
Useimmat konfliktit ovat itseasiassa itsess��n isoja virheit�, mist�
Clausewiz aikoinaan totesikin ett� sota on ep�onnistuneen diplomatian tulos.
Kun miettii kaikki konflikteja mitk� on aloitettu viimeisen 30 vuoden
aikana, kaikkihan ne ovat menneet perseelleen. Libanoniin meno oli virhe
Isralilaisilta, Neukut mokasivt Afganistanissa. Argentiilaiset saivat
turpiinsa kun yrittiv�t vallata Falklandin saaret. Saddamn ja Iran
k�yhdyttiv�t toisiaan keskin�isess� sodassa. Mist� seurasi Saddamn
rahapula josta taas p��stiin hy�kk��m��n Kuwaitiin.
Mist� taas Saddamista tuli m�rk� ja amerikkalaiset valtasivat Irakin
josta tuli iso p��ns�rky. Sek� Afganistan josta tuli my�s.
Edes ensimm�inen ja toinen maailmansota ei hy�dytt�nyt oikeastaan
ket��n, muuta kuin ehk� j�lkimm�inen amerikkalaisia. Mutta hintana
sitten olikin kommunistinen It�-Euroooppa, Kiina, Pohjois-Korea ja
Vietnam. Ja Neuvostoliitto sek� Saksa taas maksoivat tosi kovan hinnan.
Sodan aloittaminen vaan yksinkertaisesti helvetin huonoa bisnest� ja
mahdollisuus siit� hy�tymiseen on tosi huono.
Mik� ei kyll� tunnu est�v�n yritt�m�st�, ik�v� kyll�.
T:
Antti
>> My�s Ven�l�isten mielest� Suomi ei pystyisi puolustautumaan: Stalin
>> vaati Puna-armeijaa valtaamaan Helsingin 3 p�iv�ss�. Molotov ep�ili sen
>> onnistumista, sill� teiden ruuhkautuminen haittaisi suuresti. Molotov
>> oli harvoja hallituksen j�seni�, joita Stalin jollain tavoin kuunteli.
>> Siksip� h�n taipui asettamaan m��r�ajaksi 1 viikon.
>>
>> Samoja ajatuksia oli my�s ulkomaiden tarkkailijoilla. Er�s Ranskalainen
>> sanomalehtimies totesi Eero Erkolle: "Jos Suomi kest�� 3 p�iv�� sen
>> kunnia on pelastettu".
Kyse on "Erkon-sodasta"
Paasikiven mielest� "Erkon olisi ment�v� mets��n pistoolin kanssa,
palaamatta"
>
> Niin no, el�m�ss� edes eeppise kamppailut harvemmin ovat nerojen
> yhteenottoja vaan voiton vie v�h�n v�hemm�n tyhm�.
>
> Useimmat konfliktit ovat itseasiassa itsess��n isoja virheit�, mist�
> Clausewiz aikoinaan totesikin ett� sota on ep�onnistuneen diplomatian
> tulos.
>
> Kun miettii kaikki konflikteja mitk� on aloitettu viimeisen 30 vuoden
> aikana, kaikkihan ne ovat menneet perseelleen. Libanoniin meno oli virhe
> Isralilaisilta, Neukut mokasivt Afganistanissa.
Ent�s USA?
Koulutti Pakistanissa hyvi� taistelijoita Saudien kanssa, nyt ne taistelevat
jenkkej� vastaan
Argentiilaiset saivat
> turpiinsa kun yrittiv�t vallata Falklandin saaret. Saddamn ja Iran
> k�yhdyttiv�t toisiaan keskin�isess� sodassa. Mist� seurasi Saddamn
> rahapula josta taas p��stiin hy�kk��m��n Kuwaitiin.
Rumsfeltin mielest� Saddam oli "oli hyv� j�tk�"
>
> Mist� taas Saddamista tuli m�rk� ja amerikkalaiset valtasivat Irakin
> josta tuli iso p��ns�rky. Sek� Afganistan josta tuli my�s.
>
> Edes ensimm�inen ja toinen maailmansota ei hy�dytt�nyt oikeastaan
> ket��n,
Ven�l�isi� ei likvitoidu, kuten AKS:n laskelmissa kaavailtiin
Tanner halusi 22.6.-41 "Leningrad on hajoitettava maantasalle",
elokuussa k�yty��n Mikkeliss� h�n kuuli kaatuneiden m��r�n,_ h�n muutti taas
mielt��n: "Ei olisi pit�nyt ylitt�� vanhaa rajaa!"
>muuta kuin ehk� j�lkimm�inen amerikkalaisia. Mutta hintana
> sitten olikin kommunistinen It�-Euroooppa, Kiina, Pohjois-Korea ja
> Vietnam. Ja Neuvostoliitto sek� Saksa taas maksoivat tosi kovan hinnan.
>
> Sodan aloittaminen vaan yksinkertaisesti helvetin huonoa bisnest� ja
> mahdollisuus siit� hy�tymiseen on tosi huono.
Miksi puolustusministeri R. Cheney perusti Halliburtonin? Ellei sen
tarkoitus ollut "tehd� hyv�� bisnest�"
Atlanta-kaupungin l�hell� tuskin on ty�tt�myytt�? Siell� lienee suuria
asetehtaita/ N. Chomsky kertoo alueen senaattorin muistavan puhua
"luusereista ja verovaroilla el�jist�"
Puakki
>>> a kirjoitti:
>>> My�s Ven�l�isten mielest� Suomi ei pystyisi puolustautumaan: Stalin
>>> vaati Puna-armeijaa valtaamaan Helsingin 3 p�iv�ss�. Molotov ep�ili sen
>>> onnistumista, sill� teiden ruuhkautuminen haittaisi suuresti. Molotov
>>> oli harvoja hallituksen j�seni�, joita Stalin jollain tavoin kuunteli.
>>> Siksip� h�n taipui asettamaan m��r�ajaksi 1 viikon.
>>>
>>> Samoja ajatuksia oli my�s ulkomaiden tarkkailijoilla. Er�s Ranskalainen
>>> sanomalehtimies totesi Eero Erkolle: "Jos Suomi kest�� 3 p�iv�� sen
>>> kunnia on pelastettu".
> Kyse on "Erkon-sodasta"
No kyll�h�n se on p�iv�nselv��, ett� kyse oli "ajan hengen" mukainen
yritys vallata lis�� aluetta pienemm�lt� maalta. Ismit sikseen, kaikki
suurvallat tai semmoisena itse��n pit�v�t ovat aina tehneet sit� ja
tulevat aina tekem��n. Yksik��n suomalainen poliitikko tai muu
nomenklaturan j�sen ei ollut syyllinen talvisodan syttymiseen, syy oli
l�hinn� huono tuuri ja huonot naapurit.
--
----------------------Vesa Turkia------------------------
--- vesa....@pp.inet.fi -- the....@gmail.com ---
-- De gustibus non est disputandum --
Jos molotov-ribbentrop-sopimus tehtiin ajan ostamiseksi, jotta Ven�j�
sai aikaa valmistautuakseen sotaan Natsi-Saksaa vastaan, miksi sitten
Puna-armeija oli hy�kk�ysasemissa l�hell� etulinja (ilman
ammustarvikkeita), sen sijaan ett� olisivat ottaneet Suomesta mallia ja
alkaneet rakentaa puolustuksen syvyytt�?
Ainakaan tämän palstan kirjoittajista juuri kukaan ei
tunnu vaihtavan mielipidettään millään keinolla.
Ei, sopimus tehtiin siksi, ett� _Saksa_ sai aikaa valmistella
hy�kk�yst�. Ven�j�� sopimus ei palvellut tippaakaan, koska
sellaista maata ei ollut olemassakaan. Toki se NL:a my�s palveli
mutta eih�n Stalin tahtonut uskoa viel� sittenk��n olevansa
sodassa kun Saksa oli jo ylitt�nyt rajat.
Molotov-Ribbentrop oli saksalaisten keksim� paskapaperi, kuten
my�hemmin huomattiin.
--
JuKu
> Ei, sopimus tehtiin siksi, ett� _Saksa_ sai aikaa valmistella
> hy�kk�yst�. Ven�j�� sopimus ei palvellut tippaakaan, koska
> sellaista maata ei ollut olemassakaan. Toki se NL:a my�s palveli
> mutta eih�n Stalin tahtonut uskoa viel� sittenk��n olevansa
> sodassa kun Saksa oli jo ylitt�nyt rajat.
>
> Molotov-Ribbentrop oli saksalaisten keksim� paskapaperi, kuten
> my�hemmin huomattiin.
>
> --
> JuKu
S� olet jumissa vanhassa propagandassa, ett� Neuvostoliitto olisi ollut
oikeasti joku valtio. Pelkk� kulissi se oli. Todellisuudessa kyse oli
Ven�l�isest� diktatuurista, joka oli ven�l�isen kansanluonteen
mukaisesti rasistinen.
Se etupiirijako meni aika paljon keisarillisen Saksan ja Tsaarien
Ven�j�n rajojen mukaisesti. Se tehtiin ihan yhteisymm�rryksess�:
kummankin osapuolen tavoite oli sama.
J�lkik�teen on tekaistu selitys, ett� Stalin halusi muka aikaa
valmistautuakseen sotaan. Todellisuudessa puna-armeija oli 1941 sodan
alkaessa paljon paremmin ja raskaammin varustettu kuin wehrmacht.
Min� ainakin yrit�n perustella mielipiteeni historialla.
>> Ei, sopimus tehtiin siksi, ett� _Saksa_ sai aikaa valmistella
>> hy�kk�yst�. Ven�j�� sopimus ei palvellut tippaakaan, koska
>> sellaista maata ei ollut olemassakaan. Toki se NL:a my�s palveli
>> mutta eih�n Stalin tahtonut uskoa viel� sittenk��n olevansa
>> sodassa kun Saksa oli jo ylitt�nyt rajat.
>>
>> Molotov-Ribbentrop oli saksalaisten keksim� paskapaperi, kuten
>> my�hemmin huomattiin.
>S� olet jumissa vanhassa propagandassa, ett� Neuvostoliitto olisi ollut
>oikeasti joku valtio. Pelkk� kulissi se oli. Todellisuudessa kyse oli
>Ven�l�isest� diktatuurista, joka oli ven�l�isen kansanluonteen
>mukaisesti rasistinen.
...josta seuraa, ett� Suomikin on kulissi ?
--
JuKu
> Edes ensimm�inen ja toinen maailmansota ei hy�dytt�nyt oikeastaan
> ket��n, muuta kuin ehk� j�lkimm�inen amerikkalaisia. Mutta hintana
> sitten olikin kommunistinen It�-Euroooppa, Kiina, Pohjois-Korea ja
> Vietnam. Ja Neuvostoliitto sek� Saksa taas maksoivat tosi kovan hinnan.
>
> Sodan aloittaminen vaan yksinkertaisesti helvetin huonoa bisnest� ja
> mahdollisuus siit� hy�tymiseen on tosi huono.
>
> Mik� ei kyll� tunnu est�v�n yritt�m�st�, ik�v� kyll�.
>
Kyll� sota on suurta liiketoimintaa. Sodat eiv�t ilman suunnittelua
k�ynnisty, lopettaminen on toinen juttu.
Maailmansotien seurauksena Yhdysvalloista tuli johtava merenkulkija,
koska sotatarvikkeiden kuljetuskalusto otettiin kauppamerenkulun
k�ytt��n. Muiden maiden laivastoa oli upotettu tai se oli vanhentunutta.
Pienin sotilaallisin tappioin (1. ms:ss�) USA sai samat oikeudet kuin
britit kuljetusreitteihin ja satamiin.
Yhdysvalloista ja N-liitosta tuli supervaltoja. Sodanaikaista
aseteollisuutta ei ajettu alas. Puolustusteollisuudesta tuli merkitt�v�
ty�llist�j�. Politiikka ja talous liittoutuivat, vapaa markkinatalous ja
kommunismi j�iv�t oppikirjoihin. T�t� on nimitetty "Kest�v�n sodan
taloudeksi (Permanent war economy)":
http://en.wikipedia.org/wiki/Permanent_war_economy
Hyv� esimerkki t�lt� p�iv�lt�: Bush kasvatti sotilasmenoja jotain 3%:sta
4%:iin bkt:sta ja ty�llisti sill� 5 milj. henke� samalla, kun
ty�paikkoja globalisoitiin. Sodan on pakko jatkua, ei Obama voi
joukkoja kotiuttaa.
hau
> T:
> Antti
>
>
>
>
>
>
Nykyinen demokratiamme onkin EU:n ja etenkin WTO:n takia.
> Kyll� sota on suurta liiketoimintaa. Sodat eiv�t ilman suunnittelua
> k�ynnisty, lopettaminen on toinen juttu.
>
> Maailmansotien seurauksena Yhdysvalloista tuli johtava merenkulkija,
> koska sotatarvikkeiden kuljetuskalusto otettiin kauppamerenkulun
> k�ytt��n. Muiden maiden laivastoa oli upotettu tai se oli vanhentunutta.
> Pienin sotilaallisin tappioin (1. ms:ss�) USA sai samat oikeudet kuin
> britit kuljetusreitteihin ja satamiin.
>
> Yhdysvalloista ja N-liitosta tuli supervaltoja. Sodanaikaista
> aseteollisuutta ei ajettu alas. Puolustusteollisuudesta tuli merkitt�v�
> ty�llist�j�. Politiikka ja talous liittoutuivat, vapaa markkinatalous ja
> kommunismi j�iv�t oppikirjoihin. T�t� on nimitetty "Kest�v�n sodan
> taloudeksi (Permanent war economy)":
> http://en.wikipedia.org/wiki/Permanent_war_economy
>
> Hyv� esimerkki t�lt� p�iv�lt�: Bush kasvatti sotilasmenoja jotain 3%:sta
> 4%:iin bkt:sta ja ty�llisti sill� 5 milj. henke� samalla, kun
> ty�paikkoja globalisoitiin. Sodan on pakko jatkua, ei Obama voi
> joukkoja kotiuttaa.
>
> hau
>
Natsit ja kommunistit eiv�t tunne k�sitett� kaupank�ynti. Niill�
kummallakin systeemi perustuu komentotalouteen. Neuvostoliitto oli
pakotettu myym��n kaasua ja �ljy�, koska se ei kaikesta k�skytyksest�
huolimatta kyennyt tuottamaan tarvitsemiaan tuotteita. Etenkin
maataloustuotteet jouduttiin yh� useammin ostamaan rappioituneesta
l�nnest� NL:n loppuaikojen l�hestyess�.
USA:ssa ja Neukuissa ydinasetuotanto oli huono ty�llist�j�. Ydinaseiden
tuotanto oli melko pitk�lti koneistettua.
Bushin aikana USA:n sotatuotantoa ulkoistettiin Kiinaan. Jenkkien
univormut, saappaat, kyp�r�t ja luotiliivit tulivat Kiinasta.
Ajoneuvoissa k�ytetyt komponentit tulivat Kiinasta. Jopa Irakin sodan
rahoitus perustui Kiinalaisten antamiin lainoihin.
>
>> Kyse on "Erkon-sodasta"
>
> No kyll�h�n se on p�iv�nselv��, ett� kyse oli "ajan hengen" mukainen
> yritys vallata lis�� aluetta pienemm�lt� maalta. Ismit sikseen, kaikki
> suurvallat tai semmoisena itse��n pit�v�t ovat aina tehneet sit� ja
> tulevat aina tekem��n. Yksik��n suomalainen poliitikko tai muu
> nomenklaturan j�sen ei ollut syyllinen talvisodan syttymiseen, syy oli
> l�hinn� huono tuuri ja huonot naapurit.
>
Ja viel� joku h�ntti yritti v�itt��, ett� Suur-Suomea l�hdettiin
tekem��n, ett� kehittyv�lle puunjalostusteollisuudelle riitt�isi
jatkossa raaka-ainetta. Suomen puolustusvoimat pyrki turvaamaan
tasavallan koskemattomuutta ja itsen�isyytt�, ei muuta. Muut ne rajoja
siirtelee. Pelkk�� pahansuopaa Stalinistien propagandaa ja panettelua...?
Kyse oli talvisodasta. Jatkosota on sitten eri pelikentt��.
Kenraali: "Seis, sotamies! Mik� unohtui?"
Sotamies vastaa: "per�lauta n�emm�"
--
Ei niin lyhytt� viesti�, ettei siihen kirjoitusvirhett� mahdu
TUO, on t�ysin poliittinen v�ite
> Ismit sikseen, kaikki suurvallat tai semmoisena itse��n pit�v�t ovat aina
> tehneet sit� ja tulevat aina tekem��n.
Ent�s pienet?
Suomen valloittanut Saksalainen kenraali R�diger von der Goltz toivoi
suomalaisten hy�kk��v�n It�-Karjalaan, niin tapahtui..
Eversti Paavo Talvela kertoi v.1941: "Olevansa Aunuksessa jo kolmatta kertaa
> Yksik��n suomalainen poliitikko tai muu nomenklaturan j�sen ei ollut
> syyllinen talvisodan syttymiseen, syy oli l�hinn� huono tuuri ja huonot
> naapurit.
>
Oliko syyllisi� Aktivistit? Tai AKS:ss�l�iset? Ehk� pastori Elias
Simojoki, joka "Ilokseen kuuli sodan ��nten l�hestyv�n!"
Onko USA "huono", huonompi, vai paha?
Vai oliko Jugosavialla, Irakilla ja Afganistanilla huono tuuri?
Oliko?
Neuvotteluissa h�n ilmoitti: "Tsaarilla oli Porkkalan tykit, mutta se on
liian l�hell� Helsinki�...."
"Mutta ankkuripaikka Lappohjassa ja nuo kolme saarta, voitte ainakin.."
> Se oli h�nen syyns� hy�k�t� Puolaan ja Georgiaan, yms. Leningradin
> (Pietarin) turvaaminen oli pelkk� ulkomaita varten keksitty tekosyy.
ev Sepp�l�: 'Tilanne Suomenlahdella kes�ll� -41. osoitti Stalinin
ennustuksen olleen t�ysin oikea'
>
> Jos molotov-ribbentrop-sopimus tehtiin ajan ostamiseksi, jotta Ven�j� sai
> aikaa valmistautuakseen sotaan Natsi-Saksaa vastaan, miksi sitten
> Puna-armeija oli hy�kk�ysasemissa l�hell� etulinja (ilman
> ammustarvikkeita), sen sijaan ett� olisivat ottaneet Suomesta mallia ja
> alkaneet rakentaa puolustuksen syvyytt�?
Zukov: "Oli meid�n onnemme, ett� rajalla oli vain v�h�iset joukot, koska
suuremmatkin olisivat tuhoutuneet siin�"
Kolme Kauko-Id�st� siirretty� Armeijaa heitti Saksalaiset Moskovan luota
pois.
Oliko puolustuksella syvyytt�?
Tanner-syndrooma?
>
> Molotov-Ribbentrop oli saksalaisten keksim� paskapaperi, kuten
> my�hemmin huomattiin.
Siit� oli hy�ty� sotilasvakoilulle, kenraali Guderian saattoi k�yd�
Kazanissa, ja teki oikeita havaintoja N-liiton sotateollisuuden volyymista.
Ilmoittaen N-liitolla olevan 17 000 panssaria!
Sit� ei uskottu, kuten Hitler "yksinpuhelussaan" Mannerheimille kertoi.
Jo 3. elokuuta -41. Novy Borissovissa Hitler katui sodan aloittamistaan,
"Jos olisin tiennyt kenraalini olevan oikeassa, tuskin olisin t�t� sotaa
aloittanutkaan" (Uudet keskiraskaat T-38 panssarit olivat rintamalla
aiheuttaneet kauhua)
Puakki
Eih�n t�m� v�ite ole rasistinen?
>
> Se etupiirijako meni aika paljon keisarillisen Saksan ja Tsaarien Ven�j�n
> rajojen mukaisesti. Se tehtiin ihan yhteisymm�rryksess�: kummankin
> osapuolen tavoite oli sama.
>
> J�lkik�teen on tekaistu selitys, ett� Stalin halusi muka aikaa
> valmistautuakseen sotaan. Todellisuudessa puna-armeija oli 1941 sodan
> alkaessa paljon paremmin ja raskaammin varustettu kuin wehrmacht.
Sen j�lkeen, kun sotateollisuus oli siirretty turvaan Uralille!
Vintovka mallia -41. oli ilman rihloja (kertoo Saksan rintama-tiedustelu)
Sit� edellinen oli aselevon m��r��m�, joka solmittiin Moskovassa!
Jossa Stalin m��r�si kommunistit vapautettavaksi, AKS:�n, IKL.n, SKS:n, sek�
Lotta-Sw�rd j�rjest�t lopetettaviksi.
Suomeen palautti Stalin demokratian, asein
Asia vahvistettiin Pariisissa, jossa Vysinski �rjyi Suomen delegaatiolle:
"Jos luulette pelaavanne USA:n kortilla, erehdytte!"
Suomen edustaja Enckel "sai" esitt�� n�kemyksens�, ja poistettiin salista,
viel� lehdist�-aitiostakin, jonne er��t oli kiivenneet.
Tsekki-puheenjohtajan toimesta.
Noin kohdeltiin kaltoin "torjuntavoiton" saaneen kansan valtuuskuntaa!
Arvaan, sen olevan sotarosvo Eino Jutilan kirjoittama Historia?
(Kuoli �skett�in, kerrottiin vihanneen ryssien lis�ksi my�s naisia!)
Kuulemma on "arvostettu maailmalla", pit�isi silm�ill� joskus...
Min� luotan Hans Petter Krosbyn kirjoituksiin enemm�n
Puakki
"Herra presidentti, miksi ylitettiin vanhat rajat, jos tarkoitus oli vain
ottaa menetetyt alueet takaisin?"
"Se oli takoituksemme my�s Talvisodassa"! Vastasi Ryti
Ismeiss� on se huono puoli, ett� niiden huonoja puolia joko yli- tai
alikorostetaan. T�ydellinen puolueettomuus historiaa tarkasteltaessa on
mahdollista todella harvoille. Miltei kaikilla historiasta, varsinkin
poliittisesta historiasta, kiinnostuneilla on oma poliittinen kanta,
joka est�� paitsi n�kem�st� pahaa omissa aateveljiss� my�s olematta
demonisoimatta "v��rin" ajattelevia. Mit� voimakkaampi ismi, sit�
voimakkaampi on tarve perustella ko. ismin erehtym�tt�myytt�
p�invastaisista todisteista huolimatta.
Talvisodan alla vallalla olleella "ajan hengell�" oli monta
ilmenemismuotoa. Fasismi, kansallisosialismi ja marxismi-leninismi
olivat ja ovat kaikki saman myrkyllisen juuren tuottamia kasveja. "Me"
vastaan "ne" on ikivanhaa perua. Vasta kun ihmiskunta oppii, ett� "me
kaikki hengit�mme samaa ilmaa ja olemme kaikki kuolevaisia" se kenties
vapautuu harhaluulosta, ett� olemme toistemme vihollisia. Todellinen
vihollinen on Jotain Ihan Muuta.
Sosialistisissa maissa l�nsimainen talous on tehnyt selv�� j�lke�.
Gorbakin teki virheen yritt�ess��n keskitty� korkean teknologian
tuotteisiin ja unohti kulutustuotteet. = aseteknologia omasta takaa ja
muu ostetaan �ljyll�.
Ukraina oli ennen It�-Euroopan vilja-aitta, jota natsitkin
tavoittelivat. Muutamassa vuodessa siit� tehtiin IMF:n ja muiden
rahastojen maaorja. Viljaa dumpattiin l�nnest� samalla kun �ljyn
markkinahinta nousi. �ljy� ja koneita tarvitaan maanviljelyksess�
runsaasti, siihen ne lainarahat meniv�t. T�n��n EU on joutumassa
maksamaan Ukrainan �ljy- ja kaasulaskuja, ett� itse saisi. Rehti korvaus
maataloustuotteiden dumppauksesta.
> USA:ssa ja Neukuissa ydinasetuotanto oli huono ty�llist�j�. Ydinaseiden
> tuotanto oli melko pitk�lti koneistettua.
>
> Bushin aikana USA:n sotatuotantoa ulkoistettiin Kiinaan. Jenkkien
> univormut, saappaat, kyp�r�t ja luotiliivit tulivat Kiinasta.
> Ajoneuvoissa k�ytetyt komponentit tulivat Kiinasta. Jopa Irakin sodan
> rahoitus perustui Kiinalaisten antamiin lainoihin.
Puolustusteollisuus ei ole pelkk�� ydinteknologiaa. Sopii katsoa mit�
kaikkea pelk�st��n Halliburton ja Kellogg, Brown and Root (KBR) tekev�t
maailmalla. On iso joukko muitakin isoja yrityksi�, yliopistoja,
tutkimuslaboratorioita, organisaatioita, jne. jotka tekev�t p��asiassa
armeijan t�it�. "Sota on rauhaa", sanoi joku.
hau
Koska stalinistien piti vakuuttaa Ven�l�isille, ett� Suomi on
vihollismaa, Lotta-Sv�rd-j�rjest�n vakuutettiin olevan fasistinen.
Olihan sen tunnuksessa hakaristi (mit� siit�, ett� se ei ollut natsien
hakaristi). Seurauksena useimmat vihollisen k�siin j��neet lotat murhattiin.
Ven�j� ei sanellut Pariisin rauhanehtoja, kuten vaikkapa aserajoituksia
tai ilmavoimien h�vitt�j�m��r�n asettamista 60 koneeseen. Se oli
l�ht�isin briteilt�. Niiden oli hankala olla asettamatta Suomelle
rajoituksia, kun muillekin natsien liittolaisille oli asetettu, sek�
Saksalle itselleen.
Ne ovat muuten Saksan osalta voimassa viel�kin. Sen armeijassa
esimerkiksi saa olla korkeintaan 400 000 miest�. Niin ik��n kieltoon
joutuivat torpedot ja sukellusveneet, vaikka L�nsi-Saksan kohdalla
n�ist� rajoitteista luovuttiin 1950-luvulla. Neuvostopropagandalle se
oli tietysti osoitus NATO:n fasistisuudesta.
Britanniassa oli 1950-luvulla valmiudessa V-forceen kuuluva yksikk�,
jonka teht�v� oli atomipommittaa E-Suomen lentokent�t, mik�li Ven�j�
miehitt�isi Suomen YYA-sopimuksen varjolla ja ottaisi em. kohteet
hallintaansa. Britit pitiv�t p��ns�, vaikka Suomi vakuutti politiikan
kulisseissa, ettei YYA:n nimiss� sellaiseen suostuttaisi miss��n
oloissa. Vasta CIA:n ja PV:n johdon v�linen yhteisty� 1960-luvulta
alkaen poisti brittien atomipommin uhkakuvien joukosta.
> Onhan tuo kaupank�ynti�: rahat tai henki. Noin se menee t�n��nkin, kun
> tavaran arvo on riitt�v�n suuri.
>
> Sosialistisissa maissa l�nsimainen talous on tehnyt selv�� j�lke�.
> Gorbakin teki virheen yritt�ess��n keskitty� korkean teknologian
> tuotteisiin ja unohti kulutustuotteet. = aseteknologia omasta takaa ja
> muu ostetaan �ljyll�.
Vain aito markkinatalous voi hintojen kautta viestitt��
tuotantotarpeista ja etenkin tuotannon k�yt�nn�n ratkaisuista.
> Ukraina oli ennen It�-Euroopan vilja-aitta, jota natsitkin
> tavoittelivat. Muutamassa vuodessa siit� tehtiin IMF:n ja muiden
> rahastojen maaorja. Viljaa dumpattiin l�nnest� samalla kun �ljyn
> markkinahinta nousi. �ljy� ja koneita tarvitaan maanviljelyksess�
> runsaasti, siihen ne lainarahat meniv�t. T�n��n EU on joutumassa
> maksamaan Ukrainan �ljy- ja kaasulaskuja, ett� itse saisi. Rehti korvaus
> maataloustuotteiden dumppauksesta.
Natseilla oli jo Baijeri ja Puola. Ei ne varsinaisesti tarvinneet en��
lis�� viljelysmaata, mutta luonnonvaroja vallataan my�s niiden
riist�miseksi viholliselta.
Ukrainan menetys merkitsisi Neuvostoven�j�n n�lkiintymist�, Hitler
k�tyreineen haaveili. Eiv�t osanneet kuvitella, ett� USA antaisi
massiivista ruoka-apua ideologiselle veriviholliselle.
Noam Chomskyk��n ei n�emm� ehdi jokapaikkaan? :-)
Vain B. Zilliacus ilmoittaa tunteneensa h�pe�� sodanaikaisista puheista,
"Ryss�t saa Leningradissa mit� ovat olleet vailla!"
Jos "ven�l�inen" olisi sota-aikaan m��r�nnnyt N-liitossa, ei olisi ollut
aselepoja Suomen suunnalla,_ ehk� Suur-Suomi olisi toteunut-kin?
"Stalin oli Ven�j�lle korvaamaton sodan aikaan!" Awerell Harriman l�h.
>
> Ven�j� ei sanellut Pariisin rauhanehtoja, kuten vaikkapa aserajoituksia
> tai ilmavoimien h�vitt�j�m��r�n asettamista 60 koneeseen. Se oli l�ht�isin
> briteilt�. Niiden oli hankala olla asettamatta Suomelle rajoituksia, kun
> muillekin natsien liittolaisille oli asetettu, sek� Saksalle itselleen.
>
> Ne ovat muuten Saksan osalta voimassa viel�kin. Sen armeijassa esimerkiksi
> saa olla korkeintaan 400 000 miest�. Niin ik��n kieltoon joutuivat
> torpedot ja sukellusveneet, vaikka L�nsi-Saksan kohdalla n�ist�
> rajoitteista luovuttiin 1950-luvulla. Neuvostopropagandalle se oli
> tietysti osoitus NATO:n fasistisuudesta.
>
> Britanniassa oli 1950-luvulla valmiudessa V-forceen kuuluva yksikk�, jonka
> teht�v� oli atomipommittaa E-Suomen lentokent�t, mik�li Ven�j� miehitt�isi
> Suomen YYA-sopimuksen varjolla ja ottaisi em. kohteet hallintaansa.
Olet oikeilla j�jill�, mutta tuo suunnitelma lienee j��nyt varalle, CIA:n
ex-agentti paljasti Suomessa olevat kohteet monik�rkiohjuksille!
Ne oli lueteltu HYMY-lehdess� sensaationa, muistan vain Teijon! Jonka
mukana oloa ihmeteltiin (se oli paikka jossa tehtiin puimakonetta
Teijon -Paavo)
Saska Saarikoski Hesarista oli saanut "her�tyksen" Osmo Jussilan ja Timo
Vihavaisen "Yliopisto luennot 1980- luvun puoliv�liss�, avasivat silm�ni
n�kem��n, millainen diktatuuri ja roistovaltio Neuvostoliitto alusta loppuun
oli. Kaikki sen j�lkeen oppimani on vain vahvistanut t�t� kuvaa"
Jukka Luomalta uusi kielikukkanen: "Sama perverssi viehtymys pahuuteen pit��
yll� Iosif Stalinin suosiota"
Jos l�hettil�s Awerell Harrimanin Moskovassa sodan aikaan tekem� analyysi on
p�tev�: "Stalin oli Ven�j�lle korvaamaton!"
Jokainen asioita p��ttelem��n pystyv� ven�l�inen unohtaa vainoissa tapetut,
koska valtio, ja sen kansat pelastui.
My�s Karjalan v�est�, ja Paanaj�rven rannat raiskaukselta, ja
m�kkiasutukselta, kuten kuulimme eilen dokumentissa evakon my�nt�v�n.
Sain Puolalaiselta lahjaksi Ryszard Kapuscinskin kirjan Eebenbuu, se kertoo
Afrikasta, �ij� s�ilyi hengiss� sattumankauppaa vuosia.(Ruanda kerrotaan
yksityiskohtaisesti)
H�nen ajatuksensa mainittiin hiljan Hesarissa: "On kolme Ruttoa maailmassa,
Imperialismi, Nationalismi ja Rasismi"
>
Niin on...
Kroatiassa kapakoitsija ilmoitti Palinille: "Kommunismin aikaan, saattoi
toimia samassa ty�ss� koko el�m�ns�, nyt on paljon ty�tt�myytt�"
Unkarissa: "ennen meill� oli rahaa, mutta ei ollut oikeutta matkustaa, nyt
on vapautta, mutta ei rahaa matkustaa"
>
> Ukraina oli ennen It�-Euroopan vilja-aitta, jota natsitkin tavoittelivat.
Stalin lienee j�tt�nyt maan "kesannolle", koska Hitler paljasti
valtaus-ajatuksen Mein Kampf:issa?
Nuoret henkil�t meni tehdast�ihin, maanviljelys oli vanhojen vastuulla.
Saksa joutui tuomaan viljaa Ukrainaan
> Muutamassa vuodessa siit� tehtiin IMF:n ja muiden rahastojen maaorja.
Argentiinassa havaittiin sama probleema: "Olemme tehneet kaiken kuten IMF on
vaatinut, ja valtio on konkurssissa"
>
>> USA:ssa ja Neukuissa ydinasetuotanto oli huono ty�llist�j�. Ydinaseiden
>> tuotanto oli melko pitk�lti koneistettua.
>>
>> Bushin aikana USA:n sotatuotantoa ulkoistettiin Kiinaan. Jenkkien
>> univormut, saappaat, kyp�r�t ja luotiliivit tulivat Kiinasta.
>> Ajoneuvoissa k�ytetyt komponentit tulivat Kiinasta. Jopa Irakin sodan
>> rahoitus perustui Kiinalaisten antamiin lainoihin.
>
> Puolustusteollisuus ei ole pelkk�� ydinteknologiaa. Sopii katsoa mit�
> kaikkea pelk�st��n Halliburton ja Kellogg, Brown and Root (KBR) tekev�t
> maailmalla. On iso joukko muitakin isoja yrityksi�, yliopistoja,
> tutkimuslaboratorioita, organisaatioita, jne. jotka tekev�t p��asiassa
> armeijan t�it�. "Sota on rauhaa", sanoi joku.
>
"Sota tuottaa Rahaa, sen tiesi R. Cheney perustaessaan Halliburtonin.
Sen rahan maksaa USA:n veronmaksajat.
Kiinassa aletaan huolestua USA:n dollarin heikentymisen vuoksi!
Joten USA:n lainojen saanti saattaa vaikeutua tulevaisuudessa, jos taaloja
hankitaan painokoneilla Mugaben tavoin?
Puakki
Sato saksassa v.1941 oli huono, ja miesten rintamalla oleminen sadon
korjaamiseen estyi. Berliiniss� alkoi leiv�n s��nn�stely, ja pettuleiv�n
valmistus, v,-42 sato oli hyv� ja G�ppels erehtyi lupaamaan t�ydet annokset.
>
> Ukrainan menetys merkitsisi Neuvostoven�j�n n�lkiintymist�, Hitler
> k�tyreineen haaveili.
Radzinski kertoo: "Kubanin viljalla ruokimme N-liiton!" oli iskulause 30
luvulla.
>Eiv�t osanneet kuvitella, ett� USA antaisi massiivista ruoka-apua
>ideologiselle veriviholliselle.
>
Suomen upseerit "osasi kuvitella", ett� USA hy�kk�� heti Moskovaan, kuten
ker. Patton ehdotti, ja piilotti aseita sotaa varten
Palinin jäljillä:
(rajan toisella puolella Pakanamaa ja Laurimäki)
http://tinyurl.com/yajqsrb
http://tinyurl.com/yd5rho3
On May 30, at 11:30, two Russian military cargo trucks (license plate
# 86-21 DB and 86-20 DB) arrived at the "Pellu" homestead not far
from Ape
with 3 officers and 30-40 enlisted personnel. As the road ended
at this
homestead, the military personnel crossed the Latvian-Estonian
border on
foot;
IG Farben, Esso, Krupp, Bofors ja pari muuta
sopivat asioista Sveitsissä:
http://www.helmet.fi/record=b1125823~S9*fin
Tsekkaan l�ytyyk� meilt�.
Tuppaa aina unohtumaan, ett� eurooppalaisia keksint�j� on inkvisitiokin.
Niit� on sitten vain muualla jalostettu.
hau
Amerikkalainen versio on tuosta ett� py�ritet��n kaikkea
rahamarkkinoiden kautta ja unohdetaan kaikki muu. T�n�p�iv�n�
Yhdysvallat ei ole en�� ykk�s maa patenteissa, ei tuotekehittelyss� ja
ulkomaalaisia kyll� tulee opiskelemaan mutta l�htev�t muualle t�ihin.
Eri asioiden v�lill� pit�� olla tasapaino. Vienteollisuutta tarvitaan
jotta saadaan rahaa ja teknologia kehittyy. Mutta se ett� saadaan tehtya
korkeatasoista teknologiaa kyll� vaatii aika laajan
palvelusektorin(johon kuuluu my�s koulutus) sek� tietenkin rahoitusta.
Neuvostosysteemin ongelma oli se ett� voitiin kyll� l�hett�� ihminen
avaruuteen mutta hyv�st� vessapaperista oli pula.
Amerikkalaisen systeemin ongelma on se ett� on kyll� rahaa, mutta
kadotetaan tajuttomasti sit� inhimillist� p��omaa kun sit� pit�� aina
rahdata tohtoritasoisia ihmisi� ulkomailta.
T�m� vaan todistaa sen ett� miss��n systeemiss� ei kannata menn� liian
pitk�lle jonkin sen osan kustannuksella. Kaikkia pit�isi pit�� tietyn
v�limatkan p��ss� toisistaan tai jostakin syntyy pullonkaula.
Ja en n�e itseasiassa t�ss� kohtaa eroa amerikkalaisen ja neuvosto
systeemin v�lill�. NL pani melkein koko kansantuotteen varusteluun,
amerikkalaiset taas ovat siirt�neet ison osan omasta
kansallivarallisuudesta harvojen k�siin.
Kummastakin seuraa se ett� jostain tulee mahtava pula taloudessa, kun
raha ei mene enemmist�n tarpeisiin vaan jakautuu kaoottisesti pienen
piirin kuluttamana.
Amerikkalaisessa systeemiss� se tarkoittaa sit� ett� vaikka
korkeatasoisia kouluja, monella on niin pahoja perusongelmia
toimeentulossa ett� se haittaa koulunk�ynti� eik� ole varaa kouluttaa
tarpeeksi pitk�lle. Ei pystyt�, ei jakseta, ei voida tukea omia lapsia
tarpeeksi hyvin ja todenn�k�isyys l�hte� esim. rikosten tiell� kasvaa.
Prameita miljoonien kasinoita on, mutta kaikki eiv�t osaa edes
perusmattikkaa toisinkuin meid�n inhotussa DDR:n tasap�ist�v�ss�
systeemiss�.
Ja noin 4 miljoonaa ty�ik�ist� ihmist� vankilassa on aika
hyvinvointitappio mille tahasa taloudelle. Edes keskiverto sota ei
aiheuta noin isoja m��r�� ihmisi� jotka kuolisivat ja olisivat poissa
t�ist� jatkuvasti.
Kyll� min� olen ihan ehdottomasti sit� mielt� ett� mik� tahansa
ep�tasapainonen tulonjako mik� vaan pahenee, on myrkky� mille tahansa
kansantaloudelle. Se luo vaan pulaa jostain pitk�ll� aikav�lill� ja
aiheutta sen ett� tulee ylitsep��sem�tt�mi� ongelmia.
Asioiden pit�� kehitty� tasapainossa suhteessa toisiinsa, ja aina
pitk�ll� aikav�lill� menn��n hitaamman tahdissa.
T:
Antti
Minusta on todella hankala mitata pahuutta.
Ajattellaanpa vaikka Belgiaa. Se mitenk� kohtelivia afrikkalaisia
kuninkaan omassa alusmaassa Belgian Kongossa oli kyll� aika karmivaa.
Jopa oman aikautensa mittapuissa.
Sitten Japanin ne noin, en muista oliko 4 vai 10 miljoonaa, kiinalaista
jotka tapettiin/raiskattiin systemaattisesti.
Japanilaiset muuttivat v�h�n systeemi��n kun ottivat parlamentin, silti
vanhoa etsittyj� sotarikollisia l�ytyi my�hemmin isoisa japanilaisista
firmoista. Eiv�tk� koskaan pyyt�neet anteeksi.
Ja Belgialla on edelleen kuningshuone.
Jos oikeasti n�hd��n niin ett� systeemi tappaa ihmisi� ensisijaisesti,
sitten pit�isi lakkauttaa sek� Japanin keisarius systeemi ja Belgian
kuningashuone.
Vai onko se vaan niin ett� vaan kommunismiss� tappaa systeemi, muualla
yksil�t? Vai miten se oli?
Moraalinen n�rk�stys on hienoa asia, mutta todellista moraalia ei voi
olla ilman logiikka. Ei meinaan koskaan voi olla oikein ett� yht�
rangaistaan tietyst� asiasta ja toisia ei ollenkaan samasta.
Neuvostoliittoa on helppo haukkua kun se on jo kaatunut, mutta mit�
j�rke� on tuomita kaatuneet systeemit pahoiksi ja ohittaa j�rjestelm�t
mitk� ovat viel� pystyss� jotka ovat tehneet ihan yht� kovia kauheuksia?
Saddam ep�ilem�tt� oli kauhea, mutta ei h�nen aikanaan l�htenyt niin
paljon v�ke� karkuun maasta(milkoonia) kun 'vapautuksen' j�lkeen. Ja
satoja tuhansia ihmisi� kuoli my�s lis��.
Esimerkiksi Yhdysvallat voisi vet�� ihan oikeuteen siit� ett�
laiminl�iv�t miehitt�j�n� tavallisten ihmisten turvallisuuden.
Miehitt�jill� on my�s vastuu miehitett�vist�.
Jos kerta kaataa hallinnon, niin kyll� voisi edellytt�� ett� korvaa sen
niin ett� tietty turvallisuus s�ilyy. Ei se paikallisten vika ole jos
lakkautetaan viranomaiset ja jokainen rikollinen sek� terroristi p��see
hy�dynt�m��n kaaosta.
Se on vain ja ainoastaan miehitt�j�n vika. Ei ennen heit� jokainen
pommia heitt�v� pystyny pommeja heittelem��n.
T:
Antti
>> S� olet jumissa vanhassa propagandassa, ett� Neuvostoliitto olisi
>> ollut oikeasti joku valtio. Pelkk� kulissi se oli. Todellisuudessa
>> kyse oli Ven�l�isest� diktatuurista, joka oli ven�l�isen
>> kansanluonteen mukaisesti rasistinen.
>
> Eih�n t�m� v�ite ole rasistinen?
Se vaan sattuu olemaan niin, ett� Ven�l�iset on olleet t�h�n asti
maailman rasistisin kansa, ja erin�isist� uutismedioista p��tellen ovat
edelleen. Ven�j�ll� sit� ei k�sitell� julkisesti kovin paljon, koska
niill� on hyv�ss� muistissa USA:n ja NATO-maiden fasistisuudesta
jauhaminen.
>> Se etupiirijako meni aika paljon keisarillisen Saksan ja Tsaarien
>> Ven�j�n rajojen mukaisesti. Se tehtiin ihan yhteisymm�rryksess�:
>> kummankin osapuolen tavoite oli sama.
>>
>> J�lkik�teen on tekaistu selitys, ett� Stalin halusi muka aikaa
>> valmistautuakseen sotaan. Todellisuudessa puna-armeija oli 1941 sodan
>> alkaessa paljon paremmin ja raskaammin varustettu kuin wehrmacht.
>
> Sen j�lkeen, kun sotateollisuus oli siirretty turvaan Uralille!
> Vintovka mallia -41. oli ilman rihloja (kertoo Saksan rintama-tiedustelu)
Ven�l�iset tuottivat jo I maailmansodan aikana sotatuotanto-versioita
perusaseistaan. Esimerkiksi Maksim-Sokolov-konekiv��ri� tuotettiin
lyhennetyll� piipulla ja vaipalla metallin s��st�miseksi, usein my�s
ilman rihlausta. Monet Neuvostoven�j�n "saavutukset" ja k�yt�nn�t olivat
peruja Tsaarin vallan ajalta, mutta kommunistit tekiv�t niist� omiaan.
Siihen aikaan kun pojille annettiin etunimi� kuten Vladlen (Vladimir
Lenin) ja tyt�ille Oktjabrina (lokakuutar) tai per�ti Pjatiletka
(viisivuotissuunnitelma) koulukirjoissa opetettiin my�s, ett� traktorin
keksi neuvostoty�l�inen nimelt� Traktor, puhelimen toveri Telefon jne.
Saavutusten ihannoinnissa el�� viel�kin sama henki.
> Saavutusten ihannoinnissa el�� viel�kin sama henki.
>
Eik� ne olleet niin suuria kummiskaan.
kuvalinkki:
http://guns.connect.fi/rs/maxim.jpg
Kuvan sotasaalis-sokolovissa Suomalainen metallivy� (vaati sy�tt�j�n
vaihtamisen), mutta muuten j�tetty alkuper�iseksi: raskas py�r�jalusta
ja lumiluukun puuttuminen vaipassa. Ilmeinen Jatkosodan loppuaikojen
sotasaalis, jota ei ehditty kokonaan muuttaa m/32:n mukaiseksi.
> Siihen aikaan kun pojille annettiin etunimi� kuten Vladlen (Vladimir
> Lenin) ja tyt�ille Oktjabrina (lokakuutar) tai per�ti Pjatiletka
> (viisivuotissuunnitelma) koulukirjoissa opetettiin my�s, ett�
> traktorin keksi neuvostoty�l�inen nimelt� Traktor, puhelimen toveri
> Telefon jne.
Ja eniten maailmassa patentteja saanut oli tietysti ven�l�inen keksij�
Regus Patoff.
--
Erkki N�si
> Siit� oli hy�ty� sotilasvakoilulle, kenraali Guderian saattoi k�yd�
> Kazanissa, ja teki oikeita havaintoja N-liiton sotateollisuuden volyymista.
> Ilmoittaen N-liitolla olevan 17 000 panssaria!
> Sit� ei uskottu, kuten Hitler "yksinpuhelussaan" Mannerheimille kertoi.
> Jo 3. elokuuta -41. Novy Borissovissa Hitler katui sodan aloittamistaan,
> "Jos olisin tiennyt kenraalini olevan oikeassa, tuskin olisin t�t� sotaa
> aloittanutkaan" (Uudet keskiraskaat T-38 panssarit olivat rintamalla
> aiheuttaneet kauhua)
>
> Puakki
Hitler sanoi, ettei h�n uskonut Neuvostoven�j�n (Neuvostoliiton) voivan
tuottaa 30 000 panssaria. T�m� nauhoite on ainoa, jossa H. puhuu
luonnollisella ��nell��n. Tosin mist� h�n oli tuon 30K tempaissut, se on
mysteeri.
Tiett�v�sti erilaisten punatankkien tuotanto, joista huomattava osa
kevyit�, oli jopa 57 000 vuosina 1941-1945. Siihen p��lle 18 000
rynn�kk�tykki�, joista my�s osa kevyit�.
USA ja Britannia toimittivat neukuille 6 000 erilaista tankkia, kuten
Sherman, joita Ven�l�iset pitiv�t taisteluarvoltaan kyseenalaisina
(kuten jenkkien ja brittien omatkin sotilaat).
>> Jos molotov-ribbentrop-sopimus tehtiin ajan ostamiseksi, jotta Ven�j�
>> sai aikaa valmistautuakseen sotaan Natsi-Saksaa vastaan, miksi sitten
>> Puna-armeija oli hy�kk�ysasemissa l�hell� etulinja (ilman
>> ammustarvikkeita), sen sijaan ett� olisivat ottaneet Suomesta mallia
>> ja alkaneet rakentaa puolustuksen syvyytt�?
>
> Zukov: "Oli meid�n onnemme, ett� rajalla oli vain v�h�iset joukot, koska
> suuremmatkin olisivat tuhoutuneet siin�"
>
> Kolme Kauko-Id�st� siirretty� Armeijaa heitti Saksalaiset Moskovan luota
> pois.
> Oliko puolustuksella syvyytt�?
Zukovin puhe lienee propagandaa, totuutta ei Stalinin sotap��t�ksist�
koskaan kerrottu Ven�j�ll�. Ei ole varmaan kerrottu viel�k��n,
poislukien taivaskanavat.
Tosiasia on, ett� puna-armeijan ylivoima tankeissa oli juuri ennen
operaatio Barbarossaa 6:1, lentokoneissa 12:1 ja tykist�ss� 16:1.
Vastaavat luvut saavutettiin seuraavankerran v. 1944.
Mihin t�m� sodan alun punainen ylivoima katosi? Joukot olivat
hy�kk�ysryhmityksess�, mutta ilman ammuksia ja polttoainetta, koska
niiden ei haluttu aloittavan sotaa vahingossa ennenaikaisesti. Kun
Saksan hy�kk�ys k�ynnistyi, per��ntymislupaa ei Stalin antanut, vaikka
joukot eiv�t voineet tehd� mit��n hy�dytt�mill� aseillaan.
Etk� tunne patentteja jotka ovat rekist�r�ity
Osku
>>Todellisuudessa puna-armeija oli 1941 sodan
>alkaessa paljon paremmin ja raskaammin varustettu kuin wehrmacht.
Toihan nyt on ilmiselvästi totta,mutta jos joku sattuis epäilemään
niin voit varmaan mainita viitteet lähteisiin ja arkistoihin.
> Eri asioiden v�lill� pit�� olla tasapaino. Vienteollisuutta tarvitaan
> jotta saadaan rahaa ja teknologia kehittyy. Mutta se ett� saadaan tehtya
> korkeatasoista teknologiaa kyll� vaatii aika laajan
> palvelusektorin(johon kuuluu my�s koulutus) sek� tietenkin rahoitusta.
>
> Neuvostosysteemin ongelma oli se ett� voitiin kyll� l�hett�� ihminen
> avaruuteen mutta hyv�st� vessapaperista oli pula.
>
> Amerikkalaisen systeemin ongelma on se ett� on kyll� rahaa, mutta
> kadotetaan tajuttomasti sit� inhimillist� p��omaa kun sit� pit�� aina
> rahdata tohtoritasoisia ihmisi� ulkomailta.
>
Kun keskityt��n oleelliseen vain avainhenkil�st� tarvitaan, muu voidaan
hankkia ulkopuolelta. Kansakunnan johtaminen ison yrityksen lailla vie
v�ist�m�tt� ep�vakaaseen yhteiskuntaan. Sek� NL ett� USA ovat
ep�vakaita, toinen meni jo.
> T�m� vaan todistaa sen ett� miss��n systeemiss� ei kannata menn� liian
> pitk�lle jonkin sen osan kustannuksella. Kaikkia pit�isi pit�� tietyn
> v�limatkan p��ss� toisistaan tai jostakin syntyy pullonkaula.
>
> Ja en n�e itseasiassa t�ss� kohtaa eroa amerikkalaisen ja neuvosto
> systeemin v�lill�. NL pani melkein koko kansantuotteen varusteluun,
> amerikkalaiset taas ovat siirt�neet ison osan omasta
> kansallivarallisuudesta harvojen k�siin.
>
T�ss� on vinha per�. Yksinkertainen syy samankaltaisuuteen mielest�ni
on, ett� omistaminen (=resurssien hallinta) on harvojen k�siss� niin
USAssa kuin NLssa. Keskityt��n olennaiseen, mik� olennainen ei olekaan
kaikille se sama olennainen. V�ittely keskittyy tehokkuuteen eik�
palvelevuuteen.
> Kummastakin seuraa se ett� jostain tulee mahtava pula taloudessa, kun
> raha ei mene enemmist�n tarpeisiin vaan jakautuu kaoottisesti pienen
> piirin kuluttamana.
>
> Amerikkalaisessa systeemiss� se tarkoittaa sit� ett� vaikka
> korkeatasoisia kouluja, monella on niin pahoja perusongelmia
> toimeentulossa ett� se haittaa koulunk�ynti� eik� ole varaa kouluttaa
> tarpeeksi pitk�lle. Ei pystyt�, ei jakseta, ei voida tukea omia lapsia
> tarpeeksi hyvin ja todenn�k�isyys l�hte� esim. rikosten tiell� kasvaa.
> Prameita miljoonien kasinoita on, mutta kaikki eiv�t osaa edes
> perusmattikkaa toisinkuin meid�n inhotussa DDR:n tasap�ist�v�ss�
> systeemiss�.
>
> Ja noin 4 miljoonaa ty�ik�ist� ihmist� vankilassa on aika
> hyvinvointitappio mille tahasa taloudelle. Edes keskiverto sota ei
> aiheuta noin isoja m��r�� ihmisi� jotka kuolisivat ja olisivat poissa
> t�ist� jatkuvasti.
>
Ihmiset vankilassa palvelevat vallitsevia moraalik�sityksi�. Siit�
jenkit ovat valmiita maksamaan. Turvallisuus ei tuosta tunnu parantuneen.
> Kyll� min� olen ihan ehdottomasti sit� mielt� ett� mik� tahansa
> ep�tasapainonen tulonjako mik� vaan pahenee, on myrkky� mille tahansa
> kansantaloudelle. Se luo vaan pulaa jostain pitk�ll� aikav�lill� ja
> aiheutta sen ett� tulee ylitsep��sem�tt�mi� ongelmia.
>
Paljon puhutaan palveluyhteiskunnasta. Minustakaan sit� eiv�t edist�
isot tuloerot tai monikansallisten tuotantoketjut tai kartellisoituminen.
Sen sijaan omistusten hajauttaminen, ns. "kansankapitalismi", tekisi
lis�� p��llik�it�, suunnitelmia, palvelevuutta ja tietysti my�s
tehottomuutta. Mutta omaisuus vaihtaisi k�si� (rahan sijaan) siin� kun
pankkikriiseiss�kin. Nyt kansankapitalismi n�kyy omistusasunnoissa,
kes�m�keiss� ja pieness� osakesalkussa, pankki (Suomessa ulkomaiset
pankit) valitsee kehityskohteet ja rahoituksen.
> Asioiden pit�� kehitty� tasapainossa suhteessa toisiinsa, ja aina
> pitk�ll� aikav�lill� menn��n hitaamman tahdissa.
>
> T:
> Antti
>
>
hau
---
> Minusta on todella hankala mitata pahuutta.
>
> Ajattellaanpa vaikka Belgiaa. Se mitenk� kohtelivia afrikkalaisia
> kuninkaan omassa alusmaassa Belgian Kongossa oli kyll� aika karmivaa.
>
> Jopa oman aikautensa mittapuissa.
>
> Sitten Japanin ne noin, en muista oliko 4 vai 10 miljoonaa, kiinalaista
> jotka tapettiin/raiskattiin systemaattisesti.
>
> Japanilaiset muuttivat v�h�n systeemi��n kun ottivat parlamentin, silti
> vanhoa etsittyj� sotarikollisia l�ytyi my�hemmin isoisa japanilaisista
> firmoista. Eiv�tk� koskaan pyyt�neet anteeksi.
>
> Ja Belgialla on edelleen kuningshuone.
>
> Jos oikeasti n�hd��n niin ett� systeemi tappaa ihmisi� ensisijaisesti,
> sitten pit�isi lakkauttaa sek� Japanin keisarius systeemi ja Belgian
> kuningashuone.
>
> Vai onko se vaan niin ett� vaan kommunismiss� tappaa systeemi, muualla
> yksil�t? Vai miten se oli?
>
> Moraalinen n�rk�stys on hienoa asia, mutta todellista moraalia ei voi
> olla ilman logiikka. Ei meinaan koskaan voi olla oikein ett� yht�
> rangaistaan tietyst� asiasta ja toisia ei ollenkaan samasta.
>
Kyse on arvoista. Kuningashuone, elintavat, k�sitys itsest� ovat
t�rke�mpi� kuin muun maailman muutama miljoona ep�ihmist�. N�in se menee
t�n�kin p�iv�n�. Kun on voimaa tarpeeksi takana, ei tarvitse asioista
keskustella pelk�st��n perhepiiriss� vaan voi opettaa toisiakin.
> Neuvostoliittoa on helppo haukkua kun se on jo kaatunut, mutta mit�
> j�rke� on tuomita kaatuneet systeemit pahoiksi ja ohittaa j�rjestelm�t
> mitk� ovat viel� pystyss� jotka ovat tehneet ihan yht� kovia kauheuksia?
>
> Saddam ep�ilem�tt� oli kauhea, mutta ei h�nen aikanaan l�htenyt niin
> paljon v�ke� karkuun maasta(milkoonia) kun 'vapautuksen' j�lkeen. Ja
> satoja tuhansia ihmisi� kuoli my�s lis��.
>
> Esimerkiksi Yhdysvallat voisi vet�� ihan oikeuteen siit� ett�
> laiminl�iv�t miehitt�j�n� tavallisten ihmisten turvallisuuden.
> Miehitt�jill� on my�s vastuu miehitett�vist�.
>
T�m� ei ole mahdollista, koska USA on ilmoittanut, ett� kaikki Haagin
kansainv�liseen tuomioistuimeen haastetut USAn kansalaiset k�yd��n
vapauttamassa vaikka v�kivalloin.
Bush oli rehellinen presidentti. H�n muistaakseni ilmoitti, ett�
Irakissa on kyse amerikkalaisista arvoista ja elintavasta, jotka olivat
uhattuna. Mainittiin tietysti vapaus ja ihmisoikeudet, mutta
todellisuudessa tarkoitettiin talouden vapautta ja yritysten oikeuksia.
> Jos kerta kaataa hallinnon, niin kyll� voisi edellytt�� ett� korvaa sen
> niin ett� tietty turvallisuus s�ilyy. Ei se paikallisten vika ole jos
> lakkautetaan viranomaiset ja jokainen rikollinen sek� terroristi p��see
> hy�dynt�m��n kaaosta.
>
T�ss� sotilaille tapahtui luultavasti k�py. Ei haluttu Saddamin salaista
poliisia valvomaan j�rjestyst� vaan kaikki erotettiin. It�-Euroopan
maissa k�yd��n jatkuvaa syyllisyysoikeutta, kuka ilmiantoi kenet ja kuka
tappoi kenet. Sitten kun asiaa yritettiin korjata, ei henkil�it� en��
l�ytynyt. Luultavasti pakolaisina jossain.
> Se on vain ja ainoastaan miehitt�j�n vika. Ei ennen heit� jokainen
> pommia heitt�v� pystyny pommeja heittelem��n.
>
Terroristin k�site riippuu m��rittelij�st�.
> T:
> Antti
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
Ai saatana, pit�� ulkolukea ne kaikki!
Miten olisi sotakirjat?
Ei. Tulee sanasta lyhenteen� patentoitu USA:ssa . Ven�l�isill� oli sen
niminen insin��ri Regusa
Osku
Luotettavaa tietoa saa esim. Burroughsin John Carter opuksista.
John Carter, Warlord of Mars on hyv� esimerkki.
Noh, Pattonia(sit� amerikkalaista panssarikenraalia) aikoinaan
moitittiin miksi antoi Saksassa sotarikollisten tai entisten natsien
hoitaa edelleen taloutta.
Vastasi tuohon vaan ett� jos ei anna niin sitten pys�htyy monia asia ja
menee entist� huonommin. Ja h�nen vastuullaan on se ett� asia py�riv�t.
Jotain kertoo siit� mihin suuntaan ollaan menty kun sama maa paljon
pienemp�� vihollista vastaan pienimmill� tappioilla toimi juuri
p�invastoin noin 60 vuotta my�hemmin.
On menty kovaa vauhtia taaksep�in johtajien ja p��tt�jien tasossa kun on
unohdettu jo opitut sek� tehdyt asiat, ja tehty juuri p�invastoin kuin
pit�isi tiet�� tehd�.
Toisaalta mit� sit� voi odottaa jos Yhdysvaltain presidenttin� oli MBA
tutkinnon suorittanut henkil�? Muodollinen koulutus, nopea tie rahaan
mutta huono yleissivistys sek� historian tuntemus.
Kaikki on helppoa kun ei tarvitse itse tehd�.
>
>> Se on vain ja ainoastaan miehitt�j�n vika. Ei ennen heit� jokainen
>> pommia heitt�v� pystyny pommeja heittelem��n.
>>
> Terroristin k�site riippuu m��rittelij�st�.
Noinhan se on. Eniten siit� terrorista todenn�k�isesti on vaan k�rsinyt
keskiverto irakilainen. Heill� kun ei ole suojattua asuinaluetta,
luotiliivi�, kyp�r��, panssaroitua autosaattuetta ja armeijan maksamaa
t�ytt� yll�pitoa sairaanhoito mukaanluettuna.
Joutuvat raapimaan toimeentulonsa pommien keskell�. Ei yht��n ihme ett�
niin moni l�hti sielt�. Varmaan kaikki jotka kykeniv�t.
On se hienoa kun se vapautusarmeija erist�� itsens� vapautettavista ja
parhaat vapautettavista l�htev�t karkuun vapautuksen j�lkeen muualle.
Ei ihan tainnut menn� putkeen tuo operaatio?
Irak on ihan t�ydellinen katastrofi, mit��n positiivista siit� ei l�yd�.
Ainoa mit� tuosta paikasta on hy�ty� on se ett� voidaan kirjoittaa niit�
kirjoja miss� opetetaan ett� n�in ei kannata maata miehitt��.
T:
Antti
Jo Roosewelt I:n aikana valloitettiin tukikohtia Guant�namo, ja Hawaiji,
ehk� muitakin, nyt niit� on jo yli 1000!
>>>>
>>>> Pienin sotilaallisin tappioin (1. ms:ss�) USA sai samat oikeudet kuin
>>>> britit kuljetusreitteihin ja satamiin.
>>>>
>>>> Yhdysvalloista ja N-liitosta tuli supervaltoja. Sodanaikaista
>>>> aseteollisuutta ei ajettu alas. Puolustusteollisuudesta tuli merkitt�v�
>>>> ty�llist�j�.
>>>>
>>>> Hyv� esimerkki t�lt� p�iv�lt�: Bush kasvatti sotilasmenoja jotain
>>>> 3%:sta
>>>> 4%:iin bkt:sta ja ty�llisti sill� 5 milj. henke� samalla, kun
>>>> ty�paikkoja globalisoitiin. Sodan on pakko jatkua, ei Obama voi
>>>> joukkoja kotiuttaa.
>>>>
USA:n Puolustusmenot on noin 50% koko maailman sotilasmenoista!
>>> Natsit ja kommunistit eiv�t tunne k�sitett� kaupank�ynti. Niill�
>>> kummallakin systeemi perustuu komentotalouteen. Neuvostoliitto oli
>>> pakotettu myym��n kaasua ja �ljy�, koska se ei kaikesta k�skytyksest�
>>> huolimatta kyennyt tuottamaan tarvitsemiaan tuotteita. Etenkin
>>> maataloustuotteet jouduttiin yh� useammin ostamaan rappioituneesta
>>> l�nnest� NL:n loppuaikojen l�hestyess�.
Kultaa oli, sill� viljaa ostettiin ja sy�tettiin jopa lehmille!
>>>
>> Sosialistisissa maissa l�nsimainen talous on tehnyt selv�� j�lke�.
>> Gorbakin teki virheen yritt�ess��n keskitty� korkean teknologian
>> tuotteisiin ja unohti kulutustuotteet. = aseteknologia omasta takaa ja
>> muu ostetaan �ljyll�.
>
> Amerikkalainen versio on tuosta ett� py�ritet��n kaikkea
> rahamarkkinoiden kautta ja unohdetaan kaikki muu. T�n�p�iv�n�
> Yhdysvallat ei ole en�� ykk�s maa patenteissa, ei tuotekehittelyss� ja
> ulkomaalaisia kyll� tulee opiskelemaan mutta l�htev�t muualle t�ihin.
>
> Eri asioiden v�lill� pit�� olla tasapaino. Vienteollisuutta tarvitaan
> jotta saadaan rahaa ja teknologia kehittyy. Mutta se ett� saadaan tehtya
> korkeatasoista teknologiaa kyll� vaatii aika laajan
> palvelusektorin(johon kuuluu my�s koulutus) sek� tietenkin rahoitusta.
>
> Neuvostosysteemin ongelma oli se ett� voitiin kyll� l�hett�� ihminen
> avaruuteen mutta hyv�st� vessapaperista oli pula.
wc-paperilla ei puolustauduta nykymaailmassa
>
> Amerikkalaisen systeemin ongelma on se ett� on kyll� rahaa, mutta
> kadotetaan tajuttomasti sit� inhimillist� p��omaa kun sit� pit�� aina
> rahdata tohtoritasoisia ihmisi� ulkomailta.
Nyky��n "rahaa painetaan", kiina jo varoittaa "dollarin arvon
huonontamisesta"
>
> T�m� vaan todistaa sen ett� miss��n systeemiss� ei kannata menn� liian
> pitk�lle jonkin sen osan kustannuksella. Kaikkia pit�isi pit�� tietyn
> v�limatkan p��ss� toisistaan tai jostakin syntyy pullonkaula.
USA:n sota-teollinen-kompleksi vei maan "helppoon sotaan" alikehittynytt�
valtiota vastaan, olettaen vain saavansa k�ytetty� varastot tyhj�ksi ja
saavansa Irakin alistettua.
Sama suunnitelma vei Ajganistaniin, pommitettiin vuorien luolat kasaan
oletetun johtajan tappamiseksi, molemmat sodat on julistettu voitetuksi,
silti ne vaatii suunnattomasti tarvikkeita, mik� on my�s
sota-teollisen-kompleksin tavoite, mutta Bushin hallinto p��sti valtion
talouden kuralle, joten pian tapahtunee jotain mullistavaa?
>
> Ja en n�e itseasiassa t�ss� kohtaa eroa amerikkalaisen ja neuvosto
> systeemin v�lill�. NL pani melkein koko kansantuotteen varusteluun,
Assuanin pato, valtavat voimala-padot Siperian jokiin, uusi rata BAM
hy�dynt�m��n Siperian pohjoisia malmialueita!
Ob-joen vesist�n juoksusta osan k��nt�minen pelastamaan Aral- j�rvi
> amerikkalaiset taas ovat siirt�neet ison osan omasta
> kansallivarallisuudesta harvojen k�siin.
130 000 jenkki� on rikastunut suunnattomasti Bushin hallitessa
>
> Kummastakin seuraa se ett� jostain tulee mahtava pula taloudessa, kun
> raha ei mene enemmist�n tarpeisiin vaan jakautuu kaoottisesti pienen
> piirin kuluttamana.
>
> Amerikkalaisessa systeemiss� se tarkoittaa sit� ett� vaikka
> korkeatasoisia kouluja, monella on niin pahoja perusongelmia
> toimeentulossa ett� se haittaa koulunk�ynti� eik� ole varaa kouluttaa
> tarpeeksi pitk�lle. Ei pystyt�, ei jakseta, ei voida tukea omia lapsia
> tarpeeksi hyvin ja todenn�k�isyys l�hte� esim. rikosten tiell� kasvaa.
> Prameita miljoonien kasinoita on, mutta kaikki eiv�t osaa edes
> perusmattikkaa toisinkuin meid�n inhotussa DDR:n tasap�ist�v�ss�
> systeemiss�.
>
> Ja noin 4 miljoonaa ty�ik�ist� ihmist� vankilassa on aika
> hyvinvointitappio mille tahasa taloudelle. Edes keskiverto sota ei
> aiheuta noin isoja m��r�� ihmisi� jotka kuolisivat ja olisivat poissa
> t�ist� jatkuvasti.
>
Sen lis�ksi 15 miljoonaa ty�t�nt�, eli 19 miljoonaa joutilasta, el�kel�isten
lis�ksi....
> Kyll� min� olen ihan ehdottomasti sit� mielt� ett� mik� tahansa
> ep�tasapainonen tulonjako mik� vaan pahenee, on myrkky� mille tahansa
> kansantaloudelle. Se luo vaan pulaa jostain pitk�ll� aikav�lill� ja
> aiheutta sen ett� tulee ylitsep��sem�tt�mi� ongelmia.
>
> Asioiden pit�� kehitty� tasapainossa suhteessa toisiinsa, ja aina
> pitk�ll� aikav�lill� menn��n hitaamman tahdissa.
>
Onko Pankkikriisi ohi?
Kriisi taitaa olla jo rakenteissa, pankit eiv�t halua sijoittaa tuotantoon,
vaa "nopeisiin voittoihin", joista saa johtajille muhkeat voitot.
Puakki
Siin� kerrottiin syy miksi Intian v�kiluku pysyi 300 miljoonassa Englannin
hallitessa :"30 miljoonaa kuoli n�lk��n, vaikka satamissa oli viljaa menossa
Englantiin"
Upseerien raiskaamien naisten synnytt�m�t �p�r�t ker�ttiin yhteen kouluun
>
>>> Se etupiirijako meni aika paljon keisarillisen Saksan ja Tsaarien
>>> Ven�j�n rajojen mukaisesti. Se tehtiin ihan yhteisymm�rryksess�:
>>> kummankin osapuolen tavoite oli sama.
"Schlieffen suunnitelman mukaan luodaan Suur-Saksa, hy�kk��m�ll� Belgian
kautta Ranskaan, joka valloitetaan, sen j�lkeen Ven�j� on helppo nakki"
Ludendorf tyri suunnitelman mitoittaen hy�kk�ysvoimat liian v�h�isiksi,
joten taistelut jumiutui Verdunin ja Ypresin taisteluihin.
35 vuotta vanha suunnitelma sopi my�s Hitlerille, H�n onnistui pitemm�lle,
mutta onneksi meill� oli johdossa tsaarin kenraali joka kavalsi ja esti
kaikki Johtajan Suomelle m��r��m�t toimet.
"Sitova hy�kk�ys Kannaksella, esti D. 163 hy�kk�yksen Syv�rin taakse
auttamaan Tihvin�ss� taistelevia Saksalaisia (Puna-armeija saattoi my�s
Syv�rilt� siirt�� Panssariprikaatin ja jv.rykmentin ly�m��n Tihvin��n
saapuneet")
Ilmeisesti vakoilija maj. von Hellens sai tiedot Marskin p��t�ksist�
suoraan P��majasta? Hellens raportoi juuri D. 163 liikkeit�!
>>>
>>> J�lkik�teen on tekaistu selitys, ett� Stalin halusi muka aikaa
>>> valmistautuakseen sotaan. Todellisuudessa puna-armeija oli 1941 sodan
>>> alkaessa paljon paremmin ja raskaammin varustettu kuin wehrmacht.
>>
>> Sen j�lkeen, kun sotateollisuus oli siirretty turvaan Uralille!
>> Vintovka mallia -41. oli ilman rihloja (kertoo Saksan rintama-tiedustelu)
>
> Ven�l�iset tuottivat jo I maailmansodan aikana sotatuotanto-versioita
> perusaseistaan. Esimerkiksi Maksim-Sokolov-konekiv��ri� tuotettiin
> lyhennetyll� piipulla ja vaipalla metallin s��st�miseksi, usein my�s ilman
> rihlausta. Monet Neuvostoven�j�n "saavutukset" ja k�yt�nn�t olivat peruja
> Tsaarin vallan ajalta, mutta kommunistit tekiv�t niist� omiaan.
Olet ehk� oikeassa? sakut huomasivat pariviikkoa ryssi� vastaan
taisteltuaan, ett� " Talvisota oli bluffia"
Puakki
Ven�laiset onnistuivat jo 50-luvulla, ja Cerniss� on nyt maailman yhteisen�
projektina saada TOKAMAK "tuottavaksi"
Rokossovsky kertoo muistelmissaan: "Ihmettelin Zukoville, kuinka sin�
saatoit huutaa ylip��llik�lle siten?"
"Se, mink� kuulit oli pient�, mit� tapahtuu kun olemme kahdestaan", kuittasi
Zukov.
Kerran Stalin �rjyi takaisin: "Ei tarvitse sanoa noin, kukaan ei ole
korvaamaton! (Zukov oli pyyt�nyt siirtoa rintamalle)
toisen kerran Zukov "joutui itse johtamaan" pienen kyl�n valtauksen, "Otin
pataljoonan komentooni ja valloitimme tuon pahaisen kyl�n takaisin, ilmoitin
toteuttaneeni k�skyn" (Oli ilmoitettu menetetyksi saman niminen kaupunki,
josta Stalin raivostui)
>
> Tosiasia on, ett� puna-armeijan ylivoima tankeissa oli juuri ennen
> operaatio Barbarossaa 6:1, lentokoneissa 12:1 ja tykist�ss� 16:1.
> Vastaavat luvut saavutettiin seuraavankerran v. 1944.
>
> Mihin t�m� sodan alun punainen ylivoima katosi? Joukot olivat
> hy�kk�ysryhmityksess�, mutta ilman ammuksia ja polttoainetta, koska niiden
> ei haluttu aloittavan sotaa vahingossa ennenaikaisesti. Kun Saksan
> hy�kk�ys k�ynnistyi, per��ntymislupaa ei Stalin antanut, vaikka joukot
> eiv�t voineet tehd� mit��n hy�dytt�mill� aseillaan.
Kuinka Brest Litovskin linnaketta ei saatu vallatuksi aseettomilta
joukoilta?
Kenraali Halderilla oli toisenlainen k�sitys, kuukauden kuluttua h�n
kirjoitti synkk�n�: "Olemme t�rm�nneet Ven�j�n j�ttil�iseen, joukot ovat
v�syneet"
> Kurtshatov k�vi neuvomassa USA:ssa kuinka saadaan ydinfuusio aikaan.
> Noin 1978? Turun Sanomissa oli pieni ilmoitus: "Pincetonissa on
> onnistuttu saamaan aikaan ydinfuusio TOKAMAKILLA" (20 vuotta
> ven�l�isten j�lkeen)
> Ven�laiset onnistuivat jo 50-luvulla, ja Cerniss� on nyt maailman
> yhteisen� projektina saada TOKAMAK "tuottavaksi"
Igor Kurtshatov kuoli vuonna 1960 eik� takuulla k�ynyt USA:ssa
neuvomassa yht��n mit��n. Cerniss� tutkitaan alkeishiukkasia eik�
ydinfuusiota. ITER-koefuusioreaktoria rakennetaan Ranskassa. Tokamakin
periaatteen keksi suuresti inhoamasi Andrei Saharov 40-luvun alussa.
--
Erkki N�si
" �l� vanno v��rin", neuvosto-l�hteen mukaan h�n potki jenkkien romuja
luennoiden, mik� k�y mihinkin kohtaan hyvin.
"Heid�n hyvien s�hk�nsy�tt�laitteiden avulla oli fuusio helppo toteuttaa"
(Ihmettelen kuinka Princeton ilmoitti vasta -78? fuusion onnistuneen?)
K�vi my�s Britanniassa, kertomassa ettei heid�n fuusioreaktorinsa toimi!
Neuvostoliitossa rakennettiin kopio, vain tuon toteamisen toteamiseksi
(Varoja oli!)
Cerniss� tutkitaan alkeishiukkasia eik�
> ydinfuusiota. ITER-koefuusioreaktoria rakennetaan Ranskassa. Tokamakin
> periaatteen keksi suuresti inhoamasi Andrei Saharov 40-luvun alussa.
>
Neuvostol�hde ei kerro "kuka keksi munkkirinkil�n", vain ryhm�ty�t� tehtiin
50-luvulta saakka Kurtshatovin johdolla, "Meill� saatiin varoja
tutkimukseen, jonka tulokset olivat ep�varmoja"