hesari: rikkaat maat velkaantuvat
a
kierteenomaisesti. Lainaajia ovat id�n suuret maat, kuten Kiina.
No niill�p� on mist� lainata.
Miksi Kiina ei tarvitse itse velkaa? Syit� on monia. T�rkeimpi� on
tietystikin Kiina-ilmi� eli USA:n, EU:n ja WTO:n j�rjestelm�llisesti
sponsoroima ty�paikkojen siirt�minen sinne.
Siin� sivussa on Kiinan tapa j�tt�� kansalaiset oman onnensa nojaan.
Heit� eiv�t puolusta AY-liike sen enemp�� kuin poliittiset puolueetkaan.
Ei ole julkista terveydenhuoltoa eik� sosiaaliluukkua, joiden
kustantamiseen tarvittaisiin valtion varoja.
Kiinalaiset ovat varmaan onnellisia, koska heid�n kotimaansa ei velkaannu?
Antti Tolamo
L�nsimaiden velkaantuminen on omaa syyt�. Se ett� yritt�� vapaakauppaa
ilman panostusta voimakkaaseen vienti� teollisuuteen, johtaa
velkaantumiseen v��j��m�tt� jos muut toimivat kumminkin niin ett�
panostavat.
Jos ei ole myyt�v�� mutta paljon ostettavaa, luonnollisesti velkaantuu
tuollaisessa globaalissa kaupassa. Se miksi se ei aikaisemmin n�kynyt,
johtui siit� ett� k�ytettiin hyv�ksi m��r��v�� finanssi asemaa sek� vero
kikkailu joka peitti vientivirtojen k��ntymisen vaikutuksen.
Kummallakin nostettiin kotimaista kysynt�� yli sen mit� tuotettiin itse
ja talous kasvoi vaikka kilpailukyky maailmamarkkinoilla putosi.
Jos oikeasti aikoo rakentaa globaalin systeemin miss� kaikki perustuu
ty�njakoon, luulisi ett� olisi t�rke� varmistaa oma osa siin�
ty�njaossa. Sen sijaan t�rke�� on ollut alentaa veroja, leikata valtiota
ja kehitt�� palvelusektoria. Asioita joita ei vaihtaa
maailmanmarkkinoilla miksik��n vastineeksi velasta.
Kiinalaiset ovat sumeilematta laittaa ulkomaalaiset ja omat rahat samaan
kasaan laittaen rahat vientiin eik� mitk��n liberaalit hassut ajatukset
siit� ett� valtio ei saa sekaantua ole olleet hidastamassa
koordinaatiota tai panostusta.
Kiinalaiset ovat toimineet j�rjestelm�llisesti, kokonaisalvaltaisesti ja
panostaneet siihen ett� heid�n osuutensa maailman tuotannosta kasvaa.
L�nsimaat ovat toimineet p�invastoin ja jopa vapaaehtoisesti leikanneet
l�hes kaikkea uskoen palvelusektorien oleva oikea suunta globaalissa
ty�anjaossa. N�in toimiessaan ovat leikannat omaa paino-arvoa ja
hy�dyllisyytt� kansainv�lisess� ty�njaossa.
Jos ei aio ottaa osaa globaalin ty�anjakoon, turha itke� jos velkaantuu
ja joku muu ei. Kyll� globaalissakin kaupassa aina etuly�nti asema on
sill� jolla on eniten vaihdettavaa.
Nyky tilanne on ihan selv� todiste siit� miksi laissez-fairez ei toimi
ja aina h�vi�� toiminnalle jonka alla selv� koordinaatio, tarkoitus ja
yleinen luja tahto. Pahat pojat voittavat yleens� koska paskaa
v�litt�v�t mist��n n�teist� teorioista, tekev�t sumeilematta sen mik�
toimii vaikka pakottamalla.
Jos vastapuolella on kirkasotsaisia idealisteja jotka vaan toimivat
vapaaehtoisuuteen ja perustuen siihen mik� olisi silleen kivaa tehd�
ahtaissa ideologissa rajoissa, niin kyll� heid�n yli ajetaan kovaa
vauhtia paremmin organisoitunut porukka joka on hitsattu yhteen timantin
kovuudella. Varsinkin jos ideologia ja moraali ei est�.
T�m� liberalistinen ajattelu ett� jokainen tekee mit� haluaa ja kaikki
toimii sen mukaan mist� yksil�st� tuntuu, ei vaan yksinkertaisesti toimi
viel�k��n isoissa kuvioissa. Pit�� olla raudanluja koordinaatio kaikilla
tasoilla ja yleinen tahto sek� halu tila saavuttaa asioita. Ja se ei
tule sill� l�ys�ll� systeemill� miss� jokainen jarruttaa joka tasolla
oman edun nimiss� kaikkea.
Ihmisten pit�� alkaa katsoa sit� yleist� etua kuin omaansa, tai se oma
etukin k�rsii.
Suomessa t�m� tarkoittaisi sit� varakkaiden pit�isi kantaa isompi
varallisuudesta yhteiseen kekoon jotta saadaan rahaa investointeihin
sek� yhteiksunnan py�ritt�miseen ja palkansaajien pit�� luopua eduistaan
sek� ty�skennell� kovempaa.
Ja jotta nuo uhraukset eiv�t mene hukkaan, tarvitaan koordinaatiota koko
yhteiskunnassa ett� uhraukset menev�t jonkin j�rkev�n suunnitelman
mukaan sinne minne pit�isi ja ett� saadaan kompensaatiota kun alkaa
n�kym��n tulosta. Jotta j�rjestelm� olisi edes jotenkin kannustava kaikille.
Muuten vaarana on se ett� t�ll� laissez-fairez systeemill� kukaan ei
ikin� luovu mist��n ja mit��n ei saada aikaiseksi, ja tilanne vaan
pahenee kun kaikki pit�v�t kiinni omistaan kun kukaan ei luovu mist��n.
Se on se koordinaatio joka ratkaisee kaikki ongelmat, suuri ongelma vaan
on se ett� ihmisten pit�� ymm�rt�� mit� se vaatii. Pit�� olla sit�
solidaarisuutta ja v�h�n uhrihenke�kin jotta p��st��n eteenp�in v�h�n
kaikilla omistajista, yritt�jiin sek� ty�ntekij�ihin.
Sill� tavalla se lukko ainoastaan aukeaa.
T:
Antti
Puakki
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:YYsYm.55166$La7....@uutiset.elisa.fi...
Ent�s jenkkil�?
"SE on ainoa kehittynyt teollisuusvaltio, jossa ei ole kaikille
kansalaisille kattavaa sosiaaliturvaa"
Nyt presidentti Obama yritt�� sit� ajaa, kuin k�rmett� pyssyyn...
a
yksityiset terveysalan yritykset yhdess� vakuutusyhti�iden kanssa ajaisi
maan kansalaisia vararikkoon.
Puakki
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:hf4Zm.55732$La7....@uutiset.elisa.fi...
Kirurgit ja l��k�rit eiv�t uskalla ty�skennell�, ilman vakuutusyhti�n
takuuta, se tiet�� hoitopalkkioon tuntuvaa lis��, joten alkaa ymm�rt��
kuinka USA:n terveydenhoito on tuplaten kalliimpaa, kuin "kustannus
tehokkaimmassa luum�ess�!"