Sotarikollinen Linkomies ?
Puakki
mielest� Edvin Linkomies.
Juho K. Paasikiven mielest� lienee ollut valehtelija, muistelmiinsa h�n on
kirjoittanut: "T�rngreen k�vi luonani, ja kertoi: Linkomies valehteli,
Neuvostoliitto ei vaatinut kapitulaatiota" (Kyseess� on v,1943
aselepo-tarjous, jonka Suomen Hallitus torjui. Koska Casaplancassa Roosevelt
ja Churchill olivat p��tt�neet vaatia "Kaikkien Saksan k�tyrien ehdotonta
antautumista"!")
O. Koivukosken kolumni koskee kirjaa ns. sotasyyllisist� (Harri Raitis)
"Oikeudenk�ynti oli Suomenlakien vastainen ja siis laiton"??
-P��ministeri Paasikiven sihteerin Heikkisen? teoksessa mainitaan t�st�,
arveltiin "oikeudenk�ynti� lakien vastaiseksi"
Kutsuttiin paikalle itse "Pyk�l�", eli St�hlberg joka oli lait laatinut, h�n
ilmoitti: "Jo n�ill� entisill� laeilla voidaan sota-syylliset tuomita"
- Syytt�j� Eirik Hornborgille ei kerrottu Eduskunnan sihteerin V. J.
Sukselaisen muistiinpanoja Eduskunnasta, Presidentin sihteeri L. Puntila
poltatti muijallaan "rikollisten p�yt�kirjat, kun maa alkaa
polttaa"kes�m�kin hellassa.
Ainoaksi todisteeksi j�i Rytin P�iv�kirjat, ja tietysti sanomalehtien
artikkelit.
"Oli marraskuu 1945 ja Linkomiehen viimeinen luento, ennen lusimaan
menoa,...kaksi opiskelijaa nousi esiin ja vei luennoitsijalle 20 keltaista
ruusua"..
Kun Linkomies vapautui marraskuussa -48, h�n jatkoi Latinan luentojaan.."
- Ja varsinkin nuorten runoilijatytt�jen opastusta runomitan k�yt�ss�,
parhaimmin se onnistui s�ngyss�, kuten Aila Meriluoto kertoo..
Roomassa Villa Lantessa Olavi ja pari tutkijanaista sai tustustua "aivan
toisenlaiseen Linkomieheen,...h�n ompelutti naisilla irronneet paidannapit,
Olavi itse joutui tulilinjalle, solmi rusetin professorin kaulaan......
Professori puhutteli k�yh�� Roomalaista poikaa ja antoi h�nelle setelin.
H�ness� sykki l�mmin syd�n" (!!!)
Syd�men l�mpimyydest� ei huomaa merkkej� 1941-2 Elsa En�j�rvi - Martti
Haavion kirjeenvaihdossa. Elsa k�vi Helsingiss� lukemassa madonlukuja Radion
puolenp�iv�n mietelauseiksi, ja tapasi hengenhimolaisiaan, "Wilkuna ja
Manniset olivat siell�",_ iloittiin kun Martti kertoi vaimolleen kirjeess�
10 000 ryss�n n��ntyneen leireiss�!
_Olisiko joku sotaleski ilolla kuullut uutisen, ett� Linkomies on kuristettu
solmioonsa Roomassa?
Puakki
a
Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista, kunnes Teheranin
konferensissa Roosevelt vaati, ettei Suomea saanut miehitt��.
Stalin oli suostuvinaan, mutta kokosi kes�hy�kk�ykseen 1944
moninkertaisesti vahvemmat joukot kuin 1939-1940 talvisotaan.
Miesvahvuus oli sama, mutta kalustoa moninkertaisesti ja se oli
raskaampaa. Stalin vaati virallisesti "Suomen irroittamista sodasta".
Hy�kk�yksen piti ulottua Salpalinjalle (Kotkan tasalle). Kun Karjalan
kannaksen ja Laatokan Karjalan rintamat eiv�t murtuneet, Stalin vaati
uuden rintaman avaamista pohjoiseen Saksan ja Suomen joukkojen
vastuualueiden rajalla.
Siell� k�ytett�viss� oli l�hinn� partisaani-joukkoja, jotka olivat
kommunistisen puolueen, eiv�t puna-armeijan alaisia. Ne eiv�t
uskaltaneet k�yd� Suomen tai Saksan sotilaita vastaan, vaan yrittiv�t
murtaa Suomen kansan puolustustahdon siviilien murhaamisella.
Partisaanien ep�onnistuttua teht�v�ss��n Stalin antoi siirt��
puna-armeijan vakinaisia divisioonia pohjoiseen. Vain 3 divisioonaa oli
ehditty lastata juniin, kun Saks. lento-osasto K�hlmey teki useita
iskuja Muurmannin radalle.
Stalin peruutti vaatimuksensa pohjoisesta rintamasta, ja antoi l�hett��
jo juniin lastatut divisioonat valko-ven�j�lle Saksalaisia vastaan.
Sinne l�hetettiin my�s os. K�hlmey, vaikka se oli alunperin tilap�iseksi
tarkoitettu. Ilomantsin korpitaisteluissa puna-armeija yritti viel�
l�pimurtoa, ja melkein onnistuikin yll�tt�m��n Suomen sodanjohdon.
Puakki
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:kS5Zm.55772$La7....@uutiset.elisa.fi...
Kerropa l�hteesi?
>
> Stalin oli suostuvinaan, mutta kokosi kes�hy�kk�ykseen 1944
> moninkertaisesti vahvemmat joukot kuin 1939-1940 talvisotaan. Miesvahvuus
> oli sama, mutta kalustoa moninkertaisesti ja se oli raskaampaa. Stalin
> vaati virallisesti "Suomen irroittamista sodasta".
>
> Hy�kk�yksen piti ulottua Salpalinjalle (Kotkan tasalle). Kun Karjalan
> kannaksen ja Laatokan Karjalan rintamat eiv�t murtuneet,
60 000 saksalaista sotilasta miehitti Viipurinlahden rannan Marskin
vaatimuksesta.
Lentolaivue Kuhlmey saatiin narrattua pois Valko-Ven�j�lt�, ja siell� Saksan
armeijat romahti t�ysin
Maasel�n kalliolinnoitukset eiv�t ampuneet laukaustakaan.
Ilomantsissa vihdoin Puna-armeija sai paniikissa paenneet kiinni.
Rukaj�rvell� ei ollut ollenkaan sotatoimia.
Ratkaisutaistelu k�ytiin Valkeasaaren asemissa, tykist�tulessa
>Stalin vaati
Kun saksalaiset miehitti Viipurinlhden rannan, Stalin tiesi bluffin
onnistuneen.
Ja m��r�si joukot siirett�v�ksi kiireesti Saksan rintamalle, Suomesta ei
ollut en�� vastusta.
Ilomantsissa saarroksiin joutunut divisioona m��r�ttiin j�tt�m��n raskaat
aseensa, ja pelastamaan miehist�n t�rke�mpiin teht�viin.
Suomalainen upseeri: "Emme ehtineet tehd� mit��n m��r�tyll� hetkell�
vihollisen sotilaat ponnahtivat yl�s ja juoksivat asemiemme l�vitse"
> uuden rintaman avaamista pohjoiseen Saksan ja Suomen joukkojen
> vastuualueiden rajalla.
>
Suomalaisten oli suostuttava antautumiseen, ja miehitykseen, sek� taisteluun
saksalaisia vastaan
a
Jatkosodan pikkuj�ttil�inen. Lis�ksi jungerin teeveen esitt�m�, osin
maanpuolustuskillan tuottama "Suomen tie Jatkosotaan" itsen�isyysp�iv�n�
2009.
>> Stalin oli suostuvinaan, mutta kokosi kes�hy�kk�ykseen 1944
>> moninkertaisesti vahvemmat joukot kuin 1939-1940 talvisotaan.
>> Miesvahvuus oli sama, mutta kalustoa moninkertaisesti ja se oli
>> raskaampaa. Stalin vaati virallisesti "Suomen irroittamista sodasta".
>>
>> Hy�kk�yksen piti ulottua Salpalinjalle (Kotkan tasalle). Kun Karjalan
>> kannaksen ja Laatokan Karjalan rintamat eiv�t murtuneet,
>
> 60 000 saksalaista sotilasta miehitti Viipurinlahden rannan Marskin
> vaatimuksesta.
> Lentolaivue Kuhlmey saatiin narrattua pois Valko-Ven�j�lt�, ja siell�
> Saksan armeijat romahti t�ysin
Kuhlmey koostettiin Norjaan ja Lappiin sijoitetuista Luftflotte 5:n
koneista, joita olivat FW 190 A-4/A-6-h�vitt�j�pommittajat, Stuka, Ju
88, He 111 ja joitakin Henschel-tiedustelukoneita. Yhteyskoneina oli
muutamia Arado Ar 96- ja Ju 52-koneita.
Aradoilla lennettiin my�s tiedustelulentoja. Suomessa oli erikseen
muutamia Luftwaffen Bf 108 G-8-tiedustelukoneita, jotka eiv�t kuuluneet
Kulhmeyn alaisuuteen.
M��r�vahvuus paperilla 180 konetta. Lis�ksi osastoon kuului muutamia
37mm ja 88mm aseilla varustettuja ilmatorjunta-yksik�it�. Osasto oli
t�ysin v�liaikaiseksi tarkoitettu, eik� se ollut mink��n Luftwaffen
ilmalaivaston (Luftflotte) alainen.
T�ysin vastoin alkuper�isi� suunnitelmia osasto sai k�skyn siirty�
Baltiaan ja sitten valko-ven�j�lle torjumaan puna-armeijan painostusta.
Yleens� t�ll�iset poikkeukselliset k�skyt tulivat suoraan G�ringilt�
itselt��n.
T�m�n l�hde Kuhlmeyn komentajan haastattelu jungerin radiossa kes�ll� 2006.
> Kun saksalaiset miehitti Viipurinlhden rannan, Stalin tiesi bluffin
> onnistuneen.
> Ja m��r�si joukot siirett�v�ksi kiireesti Saksan rintamalle, Suomesta ei
> ollut en�� vastusta.
> Ilomantsissa saarroksiin joutunut divisioona m��r�ttiin j�tt�m��n
> raskaat aseensa, ja pelastamaan miehist�n t�rke�mpiin teht�viin.
>
> Suomalainen upseeri: "Emme ehtineet tehd� mit��n m��r�tyll� hetkell�
> vihollisen sotilaat ponnahtivat yl�s ja juoksivat asemiemme l�vitse"
>
>> uuden rintaman avaamista pohjoiseen Saksan ja Suomen joukkojen
>> vastuualueiden rajalla.
>>
> Suomalaisten oli suostuttava antautumiseen, ja miehitykseen, sek�
> taisteluun saksalaisia vastaan
Stalin ymm�rsi, ett� Suomalaiset tunsivat suurta vihaa Neuvostoven�j��
kohtaan, siksi sodan jatkaminen Suomea vastaan oli ep�tarkoituksen
mukaista. Puna-armeijan taistelujoukot oli kulutettu loppuun, ja
ainoastaan ne 3 divisioonaa, jotka oli lastattu juniin ja jotka eiv�t
ehtineet lainkaan mukaan taisteluun, voitiin siirt�� Valko-Ven�j�lle.
Puakki
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:5Y7_m.56807$La7....@uutiset.elisa.fi...
Kenen kirjoitus? Ei selvinnyt, mutta usea l�hde kertoo, "Roosevelt ja Stalin
k�viv�t kahdestaan kabinetti keskustelun, jossa Roosevelt suostui: Baltian
ja Puolan j��misest� N-liiton etupiiriin, kunhan asiaa ei paljasteta ennen
vaaleja, Tarvitsen heid�n ��nens� vaaleissa". Sitten he ilmeisesti palasivat
Churchillin seuraan?, jolloin Stalin lupasi "Suomi saa pit�� vapautensa!"
Mihin Churchill lis�si: "Mutta selk�saunan he ansaitsevat"
(V. Tanner on ainoa sotasyyllinen joka kertoo N-liiton tarjouksesta Ruotsin
kautta, "Riippumatta suursodan lopusta, Suomi saa pit�� vapautensa, mutta
jos se tekee aselevon nyt, se tulee saamaan v. 1939 rajat, paitsi
Kannaksella jossa Leningradin...jne.. Aftonditningen paljasti 31. 7-43.
asian, jolloin N-liitto kielsi mit��n neuvotteluja olleenkaan)
"T�m� on hirmuista, hallitus ei tehnyt mit��n!" J.K. P.
Hallitus oli voimaton viel� 1943. Suur-Suomi oli laajimmillaan, 50 000
miest� oli kuollut sit� valloitettaessa.
Viel� Viipurin lahdella B. Zilliacus, "Katseli jopa kadehtien
upseeritoveriensa uskoa lopulliseen voittoon_olin sent��n Ruotsin lehdist�
saanut enemm�n tietoja kuin he. B. Z. suvun omistama Hapenen saari meni, B.
Z. on esitellyt sit� "Jungerin TV:ss�"
< Lis�ksi jungerin teeveen esitt�m�, osin
> maanpuolustuskillan tuottama "Suomen tie Jatkosotaan" itsen�isyysp�iv�n�
> 2009.
Tuon "killan" j�senet ovat yleens� "ylti�is�nmaallisia", jotka eiv�t esit�
tosiasioita, vaan AKS:s�l�isen n�kemyksen
Jos luet Wipert von Bl�cherin muistelmat, n�et mist� A. Korhonen l�ysi
kuuluisan "Ajopuunsa" / mutta Krosbyn k�sittelyss� h�n kertoi jo
totuudenkin, samoin kuin useat Suomen upseerit
"Taistelimme Saksan puolesta Kannaksella, mutta Stalin 'petti'(!)
ja suuntasi hy�kk�yksens� Berliinin suuntaan
T�m� on Savossa "luhvi" (bluffi)
Faneerista valmistettuja panssareita kuljetettiin Galitziaan, ja
Kannakselle, ja Saksalaiset meni ansaan, olettaen niiden olevan
iskusuuntina
>
>> Kun saksalaiset miehitti Viipurinlhden rannan, Stalin tiesi bluffin
>> onnistuneen.
>> Ja m��r�si joukot siirett�v�ksi kiireesti Saksan rintamalle, Suomesta ei
>> ollut en�� vastusta.
>> Ilomantsissa saarroksiin joutunut divisioona m��r�ttiin j�tt�m��n raskaat
>> aseensa, ja pelastamaan miehist�n t�rke�mpiin teht�viin.
>>
>> Suomalainen upseeri: "Emme ehtineet tehd� mit��n m��r�tyll� hetkell�
>> vihollisen sotilaat ponnahtivat yl�s ja juoksivat asemiemme l�vitse"
>>
>>> uuden rintaman avaamista pohjoiseen Saksan ja Suomen joukkojen
>>> vastuualueiden rajalla.
>>>
>> Suomalaisten oli suostuttava antautumiseen, ja miehitykseen, sek�
>> taisteluun saksalaisia vastaan
>
> Stalin ymm�rsi, ett� Suomalaiset tunsivat suurta vihaa Neuvostoven�j��
> kohtaan, siksi sodan jatkaminen Suomea vastaan oli ep�tarkoituksen
> mukaista. Puna-armeijan taistelujoukot oli kulutettu loppuun, ja
> ainoastaan ne 3 divisioonaa, jotka oli lastattu juniin ja jotka eiv�t
> ehtineet lainkaan mukaan taisteluun, voitiin siirt�� Valko-Ven�j�lle.
Mannerheimristin ritari Paavo Suoranta s�hk�tti tiedustelulle: "Junia vaunut
katettu pressuilla menee etel��n" Tiedustelu kysyi: "Mit� on pressujen
alla?"
"Ei tee mieli menn� katsomaan, menk�� itse"
Kauan on kest�nyt kuljetus!
Sotaa kesti viel� seuraavaan kev��seen, tammikuussa Stalin antoi viljaa:
"Ettei sotakorvausten valmistus vaarannu"