Himlerin hommat ja asekätkentä..
Puakki
aseveljemme innokasta Suomalaisen kansanperinteen ker�ily�, ihasteltiin
Hesarin sivuilla laajalti, h�nen kokoelmassaan oli 10 kannelta.
Sek� aiheesen liittyv�n sodanj�lkeisen asek�tkenn�n muistoksi on
Muhoksessa paljastettu "Jemma", innokkaan v�nrikin piilottamia aseita, "Sen
mahdolisuuden varalta, ett� Neuvostoliitto miehitt�� Suomen".
T�m� on Historiamme hellim� v�ite, my�hempi versio olettaa k�tkenn�n
syyn olleen sama p��telm� kuin yst�v�ll�mme em. Himlerill�: "Liittoutuneiden
aseveljeys on mahdoton, se tulee repe�m��n pian", ja hy�kk�ys Moskovaan
alkaa uudestaan.
T�llaista hy�kk�yst� kannatti kenr. Patton joka kusi Rein-jokeen ("sylki15
min") kertoi lehdist�.
M�nts�l��n koottiin suuremmat ase-arsinaalit, jonka muistomerkki paljastuu
huomenna, ehdotan sille nimeksi Magasiini!
Puakki
P.S. Syytt�m�ksi todistetulta kenr. Airolta kysyi toimittaja, Tiesik�
kenraali asek�tkenn�st�?
"Minun asemassani olevan henkil�n t�ytyi tiet��!" Vastasi kenraali, toisessa
kyselyss� h�n ilmoitti: "Sotatoimet on tarkasti kirjoitettuna osastojen
P�iv�kirjoissa, miksi muistella ja kirjoittaa, niihin tulee virheit�"
a
En tied� mit� lehdist� kirjoitteli aikanaan Pattonin tempauksessa, mutta
h�nen helpotuksensa Reini� ylitt�v�ll� Bailey-sillalla tallentui
filmille. TK-kuvaaja aikoi k��nty� hienotunteisesti pois, mutta Patton
k�ski h�nen antaa filmin py�ri�. Kohtaus on mukana parhaillaan YLE
Teema-kanavalla py�riv�ss� "Amerikkalaiset sodassa"-sarjassa, joka on
13-osainen.
Er�s huhu asek�tkenn�st� on, ett� jenkit olisivat vaihvihkaa vihjanneet,
ett� asek�tkent��n ja NL:n kehnoihin aikeisiin on syyt� varautua.
Ainakin se l�hetti NL:��n viestin, jonka joukot olivat sattumoisin
telttamajoituksessa l�hell� uutta suomenvastaista rajaa.
Suomessa kommunistit tivasivat 1946 Hertta Kuusiselta, miksei t�m�
vaatinut ryhtymist� aseelliseen vallankaappaukseen. Hertta oli is�lt��n
kuullut Moskovassa, ett� mit� NL ja stalin todella olivat. Siksip�
Hertta vastasi: "no miksi ette tehneet sit� (kumousta), kun teill� oli
aseet".
Puakki
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:TNACm.29729$La7...@uutiset.elisa.fi...
Reiniin kuseminen lienee ollut Valittujen Palojen Pattonin toimintaa
ihailevassa artikkelissa? (Patton otti k�ytt��n kaiken liikkumaan sopivan
kaluston, ja toimi kerran "liikennepoliisina risteykss� jossa kuljetukset
ruuhkautui")
>
> Er�s huhu asek�tkenn�st� on, ett� jenkit olisivat vaihvihkaa vihjanneet,
> ett� asek�tkent��n ja NL:n kehnoihin aikeisiin on syyt� varautua. Ainakin
> se l�hetti NL:��n viestin, jonka joukot olivat sattumoisin
> telttamajoituksessa l�hell� uutta suomenvastaista rajaa.
Samanlaisella tiedotuksella saksalaiset loivat kauhua suomalaisiin v.-40
"Puna-armeija on siirt�nyt suuria osastoja Suomen rajalle? /Ainakin
Baltiasta on siirretty joukkoja jonnekin"
>
> Suomessa kommunistit tivasivat 1946 Hertta Kuusiselta, miksei t�m�
> vaatinut ryhtymist� aseelliseen vallankaappaukseen. Hertta oli is�lt��n
> kuullut Moskovassa, ett� mit� NL ja stalin todella olivat. Siksip� Hertta
> vastasi: "no miksi ette tehneet sit� (kumousta), kun teill� oli aseet".
Stalin lupasi Teheranissa Rooseveltille kahdenkesken neuvoteltuaan: "Suomi
saa pit�� vapautensa, se on sen ansainnut!" (Roosevelt oli etupiirijakona
luvannut: "Baltian ja Puolan,_kunhan asiaa ei julkisteta, tarvitsen
vaaleissa siirtolaisten ��net) Lienee ollut lis�n� my�s 50 milj.
kultadollrin laina? Stalin kinusi sit� Potsdamissa Trumanilta.
Neuvostoliitolle oli edullisempaa saada sotakorvaukset, kuin valvoa
kumouksen j�lkeist� uudelleen j�rjestely�.
Sodan viel� jatkuessa tammikuussa -45 J. Nykopp sai Moskovassa aikaan kaupat
5 milj. kg vehn�� ja 25 000 tonnia ruista, Stalinin saate sanoin: "Emme
vaaranna sotakorvausten saantia suomesta n�l�nh�t��n" /J. Nykopp
Puakki
napu
Tiett�v�sti ainoa kerta, kun h�n toimi "liikennepoliisina", oli
Tunisiassa. Se oli Saksalaisen Afrika Korpsin viimeisi� jalansijoja.
Varsinainen syy ruuhkaan oli Pattonin ainainen taipumus muutella
etenemissuuntiaan informoimatta esimiehi�.
>> Er�s huhu asek�tkenn�st� on, ett� jenkit olisivat vaihvihkaa
>> vihjanneet, ett� asek�tkent��n ja NL:n kehnoihin aikeisiin on syyt�
>> varautua. Ainakin se l�hetti NL:��n viestin, jonka joukot olivat
>> sattumoisin telttamajoituksessa l�hell� uutta suomenvastaista rajaa.
>
> Samanlaisella tiedotuksella saksalaiset loivat kauhua suomalaisiin v.-40
> "Puna-armeija on siirt�nyt suuria osastoja Suomen rajalle? /Ainakin
> Baltiasta on siirretty joukkoja jonnekin"
En tunne tapausta, joten sit� on vaikea kommentoida. Sen sijaan HS on
kertonut, kuinka Suomen suurl�hettil�s Yhdysvalloissa sai salaisen
kutsun ulkoministerin puheille. H�n varoitti NL:n aikeista ryhty�
talvisotaan. L�hettil�s ei uskonut, eik� l�hett�nyt viesti� Helsinkiin,
vaan vasta saavuttuaan lomalle kertoi tietonsa. Tosin silloin sodan
ilmapiiri oli jo muutenkin ilmeinen.
>> Suomessa kommunistit tivasivat 1946 Hertta Kuusiselta, miksei t�m�
>> vaatinut ryhtymist� aseelliseen vallankaappaukseen. Hertta oli
>> is�lt��n kuullut Moskovassa, ett� mit� NL ja stalin todella olivat.
>> Siksip� Hertta vastasi: "no miksi ette tehneet sit� (kumousta), kun
>> teill� oli aseet".
>
> Stalin lupasi Teheranissa Rooseveltille kahdenkesken neuvoteltuaan:
> "Suomi saa pit�� vapautensa, se on sen ansainnut!" (Roosevelt oli
> etupiirijakona luvannut: "Baltian ja Puolan,_kunhan asiaa ei julkisteta,
> tarvitsen vaaleissa siirtolaisten ��net) Lienee ollut lis�n� my�s 50
> milj. kultadollrin laina? Stalin kinusi sit� Potsdamissa Trumanilta.
> Neuvostoliitolle oli edullisempaa saada sotakorvaukset, kuin valvoa
> kumouksen j�lkeist� uudelleen j�rjestely�.
> Sodan viel� jatkuessa tammikuussa -45 J. Nykopp sai Moskovassa aikaan
> kaupat 5 milj. kg vehn�� ja 25 000 tonnia ruista, Stalinin saate sanoin:
> "Emme vaaranna sotakorvausten saantia suomesta n�l�nh�t��n" /J. Nykopp
>
> Puakki
Ei se noin mennyt, vaan Potsdamissa Truman k�ski Stalinia pit�m��n n�pit
irti Suomesta. Se oli Churchill, joka korosti Trumanille, ett� Suomi oli
koko sodan ajankin ollut edustuksellinen demokratia (vaikka kommunistit
ansaitusti olivatkin vankilassa tai maanpaossa). Churchill my�s ehdotti,
ett� Mannerheimille annetaan t�m�n halutessa turvapaikka liittoutuneille
yst�v�llismielisess� kolmannessa maassa (Sveitsi).
Puakki
"napu" <na...@napu.napu> kirjoitti
viestiss�:PtZCm.30116$La7....@uutiset.elisa.fi...
Varmin l�hde, Hans Petter Krosbyn "anti-ajopuu" kirja, joka perustuu
haastatteluihin ja Saksan sota-arkistoihin.
> Sen sijaan HS on kertonut, kuinka Suomen suurl�hettil�s Yhdysvalloissa sai
> salaisen kutsun ulkoministerin puheille. H�n varoitti NL:n aikeista ryhty�
> talvisotaan. L�hettil�s ei uskonut, eik� l�hett�nyt viesti� Helsinkiin,
"Pysyin aina demokraateista mahdollisimman kaukana", kertoi l�h. Procop�
> vaan vasta saavuttuaan lomalle kertoi tietonsa. Tosin silloin sodan
> ilmapiiri oli jo muutenkin ilmeinen.
Jos kyse oli Procop�sta h�nen kaikki viestins� saattoivat olla v��renn�ksi�,
eli saksan kannalle edullisia!
"USA ei kannata erillist� aselepoa", Procop� ilmoitti v.-43
H�net karkoitettiin USA:sta" / V. Tanner: "Olihan se aika kornia"
"Miksi k�yd� sotaa ollenkaan, jos se on puoli-sotaa?"/ Procop�
>
>>> Suomessa kommunistit tivasivat 1946 Hertta Kuusiselta, miksei t�m�
>>> vaatinut ryhtymist� aseelliseen vallankaappaukseen. Hertta oli is�lt��n
>>> kuullut Moskovassa, ett� mit� NL ja stalin todella olivat. Siksip�
>>> Hertta vastasi: "no miksi ette tehneet sit� (kumousta), kun teill� oli
>>> aseet".
>>
>> Stalin lupasi Teheranissa Rooseveltille kahdenkesken neuvoteltuaan:
>> "Suomi saa pit�� vapautensa, se on sen ansainnut!" (Roosevelt oli
>> etupiirijakona luvannut: "Baltian ja Puolan,_kunhan asiaa ei julkisteta,
>> tarvitsen vaaleissa siirtolaisten ��net) Lienee ollut lis�n� my�s 50
>> milj. kultadollrin laina? Stalin kinusi sit� Potsdamissa Trumanilta.
>> Neuvostoliitolle oli edullisempaa saada sotakorvaukset, kuin valvoa
>> kumouksen j�lkeist� uudelleen j�rjestely�.
>> Sodan viel� jatkuessa tammikuussa -45 J. Nykopp sai Moskovassa aikaan
>> kaupat 5 milj. kg vehn�� ja 25 000 tonnia ruista, Stalinin saate sanoin:
>> "Emme vaaranna sotakorvausten saantia suomesta n�l�nh�t��n" /J. Nykopp
>>
> Ei se noin mennyt, vaan Potsdamissa Truman k�ski Stalinia pit�m��n n�pit
> irti Suomesta.
Viel� v.1947 2 vuotta my�hemmin Pariisissa Vyshinski �yski Suomen
valtuuskunnalle: "Jos kuvittelette pelaavanne USA:n kortilla, erehdytte!"
> Se oli Churchill, joka
"Kertoi: Truman ilmoitti: "Meill� on pommi! Stalin ei muuttanut ilmett��n,
h�n ei ymm�rt�nyt asiaa"(Zukov: "Kyll� ymm�rsi, tultuaan neuvottelusta h�n
sanoi: Niill� on pommi, Kravtshenkoon on pantava vauhtia")
> korosti
:Teheranissa Stalinille ja Rooseweltille: "Suomalaiset ansaitsee
selk�saunan!"
>Trumanille, ett� Suomi oli koko sodan ajankin ollut edustuksellinen
>demokratia (vaikka kommunistit ansaitusti olivatkin vankilassa tai
>maanpaossa). Churchill my�s ehdotti, ett� Mannerheimille annetaan t�m�n
>halutessa turvapaikka liittoutuneille yst�v�llismielisess� kolmannessa
>maassa (Sveitsi).
Huomaatko millaisen hupijutun esit�t?
Puna-armeija pelasti Euroopan pahemmalta kuin Stalinin valta oli, ja Marski
antoi auliisti tietoja Liittoutuneille maj. Max. von Hellensin kautta.
�skett�in, luettuani Keinosen sotakirjan "K�rjoukkojen mukana Syv�rille"
Tajusin vasta,_millaisia satuja sotahistoriamme kertoo!
"Maj. von Hellens ilmoitti tarkasti miss� saksalainen D. 163 sijaitsee"
Viimein se saapui Syv�rin rantaan, keski-juoksulla? Suomalaiset joukot
olivat olleet jo pariviikkoa joen takana ��nisen rannalla.
Saksalaiset olivat juuri valloittaneet Tihvin�n, ja vaativat suomalaisia
hy�kk��m��n.
Marski m��r�si D,163;n 24 h valmiustilaan, suomalainen tykist� ja
ilmavoimat olisi tukeneet YLITYST�!? sitten aikaa jatkettiin 48 h ja 76 h,
ja luovuttiin, silloin saksalaiset jo pakenivat sekasorrossa ,"ja vain
teloituksin saatiin P�hkin�linna pidetyksi ja saarto pidetty�"
Miksi Engelbrektin D. eivoinut seurata Keinosen j�lki� yl�juoksulta?
Siell� muuten kahdesti, tai kolmesti osastole "tuli vesikauhu", osastojen
miehet eiv�t uskaltaneet ylitt�� jokea y�ll�! Vain luutn. Keinonen "lupasi
"Pinnan ylitt�v�n", komentava ev. Kuiri ep�si: "Ei alistetulla joukolla,
vaan omilla on ment�v�", ylitys tehtiin sitten p�iv�ll�.
Kuinka Puna-armeija uskalsi siirt�� jv.Rykmentin ja Panssri Prikaatin
Syv�rilt� - Tihvin��n? Joltain oli saatu hyvi� tietoja, ettei D. 163 ylit�
jokea