18.2.2013 19.49, Pertti kirjoitti:
> On Feb 18, 6:32 am, Antti Tolamo <
use...@linux.tola.org> wrote:
>> 17.2.2013 19.55, Pertti kirjoitti:
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>> Mielisairauden m��ritelm� on, ett� "itselleen ja muille vaarallinen"
>>> henkil� on mielisairas. T�ss� suhteessa neuroj�rjestelmien asiakkaat
>>> eiv�t p��s��nt�isesti ole mielisairaita. Asia jonka media toistuvasti
>>> esitt�� v��r�ss� valossa.
>>> Sen sijaan maailman hallitsijoissa on ollut ja on paljon - itselleen
>>> ja muille vaarallisia - henkil�it�. Henkil�it�, jotka on katsottava
>>> mielisairaiksi.
>>> Suomessa ulkoministeri on selv�sti vaarallinen henkil�. Rikkoessaan
>>> suhteet t�rkeisiin vientimaihin tilausten puute keskeisill�
>>> teollisuudenaloilla on johtanut massaty�tt�myyteen esim. Turun
>>> seudulla. Kymmenet tuhannet ovat j��neet ty�tt�m�ksi. Erityisen
>>> vaarallista on ty�tt�mien heitteillej�tt�, joka johtaa
>>> joukkokuolemiin. Ty�voimaministeri on my�s vaarallinen henkil�,
>>> vastustaessaan ty�tt�mien aseman kohentamista, mm. perustuloa ja
>>> velvoitety�llist�mist�, h�n avainpaikalla ollen laittaa tuhannet
>>> viattomat ihmisest ahdinkoon.
>>
>> Ulkoministerist� olen ihan samaa mielt� mutta minusta Suomessa holhotaan
>> ihan liikaa ty�tt�mi�(siis huonolla tavalla). Minusta ihmisten
>> toimeentulosta tulisi huolehtia, my�s ty�ss�k�yvien.
>
> Jos huolehditaan ty�tt�mien toimeentulosta huolehditaan my�s
> ty�ss�k�yvien toimeentulosta maksimaalisesti. TY�voima kokee suurempaa
> turvallisuutta kokonaisuutena.
Olet osaksi oikeassa mutta tilanne ei ole noin yksiselitteinen.
Mietit��n vaikka opiskelijoita. He eiv�t voisi monesti tulla toimeen
monenkaan ty�suhteen palkalla jos eiv�t saisi yhteiskunnan tukea esim.
asumiseen.
Ty� ei ole t�m�n p�iv�n Suomessa sama kuin toimeentulo. Perverssi
lopputulos on t�st� se ett� jos asiaa katsotaan silt� kannalta mit�
ihminen tarvitsee el�miseen niin ty�t�n, opiskelija tai sosiaaliavun voi
olla paremmassa asemassa kuin ty�ss� oleva palkansaaja tai yritt�j�.
Se johtuu vain siit� ett� sosiaalitoimistoa kiinnostaa mill� ihminen
tulee toimeen ty�nantajaa tai yrityksi� ei.
Meill� ei ole minimipalkkaa eik� toimeentuloa sek� pienyritt�jill� ei
ole mit��n suojaa k�yt�nn�ss�. Ty�ll� ei ole pakko tulla toimeen eik�
ole pakko maksaa ett� sill� voisi tulla toimeen.
Laki ei sit� vaadi.
>> Eik� ty�tt�m�t ole yksi ryhm� eik� pakottamisella kyll� saada ihan
>> hirve�sti aikaan.
>>
>> En tied� kuka ihminen on joskus saanut pakottamalla ty�paikan mutta
>> kyll� minun ainakin on pakko ollut olla kiinnostunut ty�paikasta sek�
>> olla ihan tosissani ett� olen saanut sellaisen. Ei ne ty�antajat palkkaa
>> ihmisi� jotka eiv�t halua paikkaa.
>>
>> Ihmisille pit�isi mieluummin antaa yllykkeit� ett� voivat parantaa omaa
>> oloaan pakottamisen sijaan. Jos joku ei oikeasti halua sitten tehd�
>> mit��n niin se onkin aika hankala korjata pakolla.
>>
>> Suomessa on esimerkiksi sopimusvapaus ja minua hieman mietitytt�� ett�
>> voiko edes ty�voimatoimisto vaatia ket��n tekem��n ty�sopimuksen.
>> Meinaan kaikki sopimukset ovat mit�tt�mi� jos ne on solmittu esim.
>> merkitt�v�n painostuksen alla kuten taloudellisilla seikoilla uhkaamisella.
>
> Ty�tt�m�t ovat valmiit ottamaan vastaan vaatimattomankin ty�n, jos
> sellaista tarjotaan. Akateemisella uralla on ty�t� paljonkin,
> palkanmaksaja puuttuu, sitten kunta ja valtio tulisivat takuumiehiksi.
Voi pit�� paikkansakin.
>>
>> N�m� ty�notto pakotteet saattavat rikkoa lakia aika rankasti tai jos
>> eiv�t niin ainakin sit� henke� ett� meill� on sopimusvapaus. Ty�suhteet
>> kumminkin ovat juridisia sopimuksia joiden pit�isi perustua
>> vapaaehtoisuuteen.
>>
>> Jos palkansaajaa voidaan vaatia tekem��n sopimuksia vastoihin tahtoaan
>> niin miksei sitten kohta yrityksi� ja yritt�ji�kin voida vaatia?
>>
>> Ajatelkaa mik� haloo tulisi jos valtio yht�kki� kertoisi joillekin
>> yritt�jille ett� teid�n on nyt pakko tehd� t�llainen sopimus tai ette
>> tee en�� bisnest�. Ty�voimatoimisto voi tehd�n t�m�n kumma kyll�
>> palkansaajalle. Ja ironian huippu on ett� vapaa yritt�mist� ja valtion
>> sekaantumista vastustavat yritt�j�t jopa itse vaativat t�t�.
>
> Yritt�j�t hy�tyisiv�t t�ysty�llisydest� paljonkin kun osan
> palkasta maksaisi valtio. Ty� lis�isi vaurautta ja lopulta kaikki
> hy�tyisiv�t.
Ja samalla h�m�rtyisi oikeat kustannukset. Joku sen palkan osan pit�isi
maksaa my�s jos raha tulisi verovaroista. Ongelma siirtyisi muualle.
Kenelle?
T:
Antti