legendan loppu
napu
Jenkki-armeijan elokuvista tutuksi tullut tapa polttaa ulosteet on er�s.
Nyt pentagon on vihdoin my�ntynyt lopettamaan t�m�n ikiaikaisen tavan,
sill� h�yryt n�ist� poltoista uhkaavat sotilaiden terveytt�, kuulemma.
Uutislinkki:
http://www.cnn.com/2009/POLITICS/12/18/military.burn.pits/index.html
Heikki Heinonen
H�mm�stytt�v� tieto, t�rke� uutinen.
napu
Se on.
M� vaan ihmettelen: mik� helvetin pakko niit� vessaj�t�ksi� on polttaa
silloin, kun tuuli on v��r�st� suunnasta...
Heikki Heinonen
Luultavasti koska on m��r�tty ett� ne poltetaan.
napu
Ainiin, m� unohdin. On kyse upseereista, niin kuin sotav�ess� aina. :-P
Heikki Heinonen
Asiat voidaan tehd� oikein, v��rin tai armeijan tavalla.
jawohl
"napu" <na...@napu.napu> kirjoitti viestiss�:
Aikoinaan rannikkotykist�ss� oli kallioon tehtyj� tykkitorneja, joiden
ilmanvaihto ei kaiketi ollut riitt�v�. Ammuntojen aikana tykkimiehet
valittelivat ruutik�ryist� tulevaa p��ns�rky�. Ei tainneet ruudin
palamiskaasut olla terveellisi� kun muutamassa tunnissa sai niist� p��ns�
kipe�ksi. Nykyisin rannikkotykist� on korvattu ohjuksilla ja muulla
uudemmalla tekniikalla.
a
ovat rikki ja h�k�.
Toki panssarivaunuissa ja rannikkotykist�n tornikanuunoissa olisi
pit�nyt olla ylipaineistus, jotta savut olisi menneet tykinputkista
ulos, mutta silminn�kij�-havaintojeni perusteella niiss� oli luukut auki
ja paineistus meni siis harakoille.
Rannikkotykist�n tykkikalusto korvattiin ohjuksilla niiden paremman
liikkuvuuden ja suojan vuoksi. Toki vaihto olisi pit�nyt tehd� jo aikoja
sitten, mutta se ei mahtunut pulustusmenoihin, joita vihre�t ja
vasemmistoliitto ovat aina yritt�neet vainota.
a
Miehet ovat armeija. Puna-armeija oli neuvostoihminen, Suomen raskas oli
tsuhna. Oma lukunsa oli upseerit, mutta onneksi he eiv�t olleet armeija.
Viel� suurempi onni on, ettei naiset ole armeija. :-O
Heikki Heinonen
>Eih�n ne ruutikaasut mit��n terveellisi� ole, t�rkeimm�t myrkyt niiss�
>ovat rikki ja h�k�.
>
>Toki panssarivaunuissa ja rannikkotykist�n tornikanuunoissa olisi
>pit�nyt olla ylipaineistus, jotta savut olisi menneet tykinputkista
>ulos, mutta silminn�kij�-havaintojeni perusteella niiss� oli luukut auki
>ja paineistus meni siis harakoille.
Jos ne oli 100 millisi�, hylsyn mukana torniin tulee joka tapauksessa savua.
Hylsy kannattaa siksi nakata pihalle avoimesta luukusta.
>Rannikkotykist�n tykkikalusto korvattiin ohjuksilla niiden paremman
>liikkuvuuden ja suojan vuoksi. Toki vaihto olisi pit�nyt tehd� jo aikoja
>sitten, mutta se ei mahtunut pulustusmenoihin, joita vihre�t ja
>vasemmistoliitto ovat aina yritt�neet vainota.
Ei rannikkotykkej� ole mill��n korvattu, siell� ne j�k�tt�� luodoillaan
edelleen. Muutamia ohjuksia on toki ostettu mutta niiden teho on kyseenalainen.
Vihollinen voi hyvinkin kehitt�� jonkin vastatoimen jolla ne eliminoidaan.
Profeetta_T
Kiinte�t rannikkotykit nyt ainakin ovat tehottomia, neh�n tuhotaan ennen
kuin niit� ehdit��n k�ytt�m��n.
a
Tornikanuunat on poistettu kalustoluettelosta, mutta siell� ne katselee
merta luodoiltansa. Aivan kuten 305mm Obuhovit m�kiluodossa yms. Kell��n
ei ole ollut kiirus niit� leikkelem��n palasiksi.
a
polttoleikell� palasiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Coastal_artillery_exhibition_in_Kuivasaari.JPG
a
> Onhan noi poistettu kalustoluettelosta, mutta niit� ei ole ollut kiirus
> polttoleikell� palasiksi.
>
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Coastal_artillery_exhibition_in_Kuivasaari.JPG
>
Kuivasaaren ja m�kiluodon 305mm kanuunoihin liittyy tarina: kun
vallankumouksen my�t� Ven�j�n valkoisia pakeni ranskaan, he veiv�t
mukanaan uuden panssarilaiva Empiraritsa Ekaterina II:n. P��aseet 8 x 305mm.
Ranska takavarikoi laivan pantiksi Ven�j�n veloista. Neuvostoven�j�
ilmoitti, ettei se tunnusta velkoja omikseen, joten fransmannit pisti
ekaterinan palasiksi. Olihan Neuvostoven�j�kin takavarikoinut
Ranskalaisia investointeja Ven�j�lle.
Tykkej� kaupiteltiin ymp�riins�, mm. Norjaan ja Ruotsiin. Tanskaan
myynti oli toteutumaisillaan, mutta se peruutettiin, kun Fransmannit
alkoi ep�ill� tykkien olevan menossa Saksaan. Lopulta ostajaksi l�ytyi
vasta itsen�istynyt Suomi, jolla oli ennest��n muutamia samanlaisia
305mm kanuunoita tarpeineen.
Tykit kuljetettiin Suomeen salaisesti, koska oli ep�ilt�viss�, ett�
Puna-lipun laivasto voisi yritt�� kaapata kuljetuksen.
jawohl
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:FVpZm.56021$La7....@uutiset.elisa.fi...
> jawohl kirjoitti:
>> "napu" <na...@napu.napu> kirjoitti viestiss�:
>>> Legendat tunnistaa siit�, ett� ne p��ttyv�t joskus.
>>>
>>> Jenkki-armeijan elokuvista tutuksi tullut tapa polttaa ulosteet on er�s.
>>>
>>> Nyt pentagon on vihdoin my�ntynyt lopettamaan t�m�n ikiaikaisen tavan,
>>> sill� h�yryt n�ist� poltoista uhkaavat sotilaiden terveytt�, kuulemma.
>>>
>>> Uutislinkki:
>>> http://www.cnn.com/2009/POLITICS/12/18/military.burn.pits/index.html
>>
>> Aikoinaan rannikkotykist�ss� oli kallioon tehtyj� tykkitorneja, joiden
>> ilmanvaihto ei kaiketi ollut riitt�v�. Ammuntojen aikana tykkimiehet
>> valittelivat ruutik�ryist� tulevaa p��ns�rky�. Ei tainneet ruudin
>> palamiskaasut olla terveellisi� kun muutamassa tunnissa sai niist� p��ns�
>> kipe�ksi. Nykyisin rannikkotykist� on korvattu ohjuksilla ja muulla
>> uudemmalla tekniikalla.
> Eih�n ne ruutikaasut mit��n terveellisi� ole, t�rkeimm�t myrkyt niiss�
> ovat rikki ja h�k�.
Rikkipitoista mustaaruutia ei kai en�� ole k�ytetty aikoihin. Pikemmin
TNT:t� mist� tulee typenoksideja.
Heikki Heinonen
wrote:
Ei sill� ole niin kauheasti merkityst� koska varsinainen ase rannikon
puolustuksessa on miinoitus. Rannikkotykeill� suojataan miinoitusta tai ainakin
ostetaan v�h�n lis�aikaa. Ilman niit� vihollinen voisi ajaa suoraan Helsinkiin
ja sota alkaisi siell�. Ohjuksien asemiintuonti ja valmistelu kest��
ikuisuuksia.
Heikki Heinonen
Et sent��n pannut linkki� keskiaikaisiin mustaruutitykkeihin? Rannikkotykist� on
edelleen olemassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkotykist%C3%B6
Kiinte�tkin tykit on olemassa ainakin vuoteen 2020, tai jos vanhat merkit pit��
paikkansa, viel� kymmeni� vuosia sen j�lkeenkin koska m��r�rahoja leikataan.
Heikki Heinonen
>
>"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:FVpZm.56021$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> jawohl kirjoitti:
>>> "napu" <na...@napu.napu> kirjoitti viestiss�:
>>>> Legendat tunnistaa siit�, ett� ne p��ttyv�t joskus.
>>>
>>> Aikoinaan rannikkotykist�ss� oli kallioon tehtyj� tykkitorneja, joiden
>>> ilmanvaihto ei kaiketi ollut riitt�v�. Ammuntojen aikana tykkimiehet
>>> valittelivat ruutik�ryist� tulevaa p��ns�rky�. Ei tainneet ruudin
>>> palamiskaasut olla terveellisi� kun muutamassa tunnissa sai niist� p��ns�
>>> kipe�ksi. Nykyisin rannikkotykist� on korvattu ohjuksilla ja muulla
>>> uudemmalla tekniikalla.
>> Eih�n ne ruutikaasut mit��n terveellisi� ole, t�rkeimm�t myrkyt niiss�
>> ovat rikki ja h�k�.
>
>Rikkipitoista mustaaruutia ei kai en�� ole k�ytetty aikoihin. Pikemmin
>TNT:t� mist� tulee typenoksideja.
Argh. Tykeiss� k�ytet��n kordiittia joka on savutonta ruutia joka valmistetaan
k�sittelem�ll� selluloosaa nitraushapolla. Lis�ksi kordiittiin voidaan imeytt��
hiven nitroglyseriini�.
jawohl
"a" <a@a.a> kirjoitti viestiss�:
>>
> Kuivasaaren ja m�kiluodon 305mm kanuunoihin liittyy tarina: kun
> vallankumouksen my�t� Ven�j�n valkoisia pakeni ranskaan, he veiv�t
> mukanaan uuden panssarilaiva Empiraritsa Ekaterina II:n. P��aseet 8 x
> 305mm.
>
> Ranska takavarikoi laivan pantiksi Ven�j�n veloista. Neuvostoven�j�
> ilmoitti, ettei se tunnusta velkoja omikseen, joten fransmannit pisti
> ekaterinan palasiksi. Olihan Neuvostoven�j�kin takavarikoinut Ranskalaisia
> investointeja Ven�j�lle.
>
> Tykkej� kaupiteltiin ymp�riins�, mm. Norjaan ja Ruotsiin. Tanskaan myynti
> oli toteutumaisillaan, mutta se peruutettiin, kun Fransmannit alkoi
> ep�ill� tykkien olevan menossa Saksaan. Lopulta ostajaksi l�ytyi vasta
> itsen�istynyt Suomi, jolla oli ennest��n muutamia samanlaisia 305mm
> kanuunoita tarpeineen.
>
> Tykit kuljetettiin Suomeen salaisesti, koska oli ep�ilt�viss�, ett�
> Puna-lipun laivasto voisi yritt�� kaapata kuljetuksen.
Olin Kuivasaaren linnakkeella 2004 kiertok�ynnill�. T��ll� upseeri kertoi,
ett� 1945 j�lkeen Neuvostoliitto vaati, ett� Suomen pit�� purkaa j�re�t 305
mm kanuunat. N�in molemmat j�re�t tykkipatterit (Suomi ja Viro) saatiin
eliminoitua, Virolla oli muutama vastaava tykki eli Suomenlahti voitiin
sulkea Suomen ja Viron tykeill� ennen WW2.
Seuraava muistimerkinn�t olen kirjoittanut Kuivasaaren kiertok�ynnist�:
"Kuivasaari 19.6.2004.
Obuhovin tykkien kantama on 42 km. Ammus painaa 480 kg ja ruutipanos 180 kg.
Maksimikorotus 38 astetta, t�ll�in lakikorkeus 11 km. Alikalina lent��
pidemm�llekin, mutta osumatarkkuus on t�ll�in huono.
Panos kehitt�� r�j�ht�ess��n 9 miljoonan hv tehon, jolloin ammus l�htee
putkesta 3 kertaisella ��nen nopeudella. 1934 suoritettiin koeammunta 20 mm
panssariter�ksen l�pi, et�isyyten� 1 km. Ammus meni r�j�ht�m�tt� panssarista
l�pi niin kuin pitikin, r�j�ht�en my�hemmin. 1941 Obuhovilla ammuttiin
upoksiin neuvostoliittolainen sota-alus.
Tykkien pelotevaikutus on ollut merkitt�v�. 1945 sodan j�lkeen
valvontakomissio vaati v�litt�m�sti tykkien purkamista. Tykin putki
irroitettiin ja asetettiin ensin patterin viereen ja my�hemmin Parolan
tienoille.
Kuivasaaren tutka on leveydelt��n puolipiirua eli siihen on tykill� vaikea
osua. Tutkaan on liitetty tietokone 1960-luvulta. Sen paino on 600 kg ja
muistia on 300 kb. Se tulosti laskelmansa reik�nauhalle.
"
a
Tornikanuunat mahdollisesti on viel� kalustoluettelossa, mutta ei niihin
en�� kouluteta ket��n. Vedett�v�t 130mm kanuunat saattaa pysy�
aktiivisemmassa k�yt�ss� viel� toistaiseksi, mutta niidenk��n liikkuvuus
ei ole mill��n muotoa tyydytt�v� verrattuna Spike LR-rannikko-ohjukseen.
Heikki Heinonen
>Heikki Heinonen kirjoitti:
>>
>> http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkotykist%C3%B6
>>
>> Kiinte�tkin tykit on olemassa ainakin vuoteen 2020, tai jos vanhat merkit pit��
>> paikkansa, viel� kymmeni� vuosia sen j�lkeenkin koska m��r�rahoja leikataan.
>
>Tornikanuunat mahdollisesti on viel� kalustoluettelossa, mutta ei niihin
>en�� kouluteta ket��n.
Mahdollisesti et tied� asiasta mit��n. 152 mm Canet on poistettu k�yt�st� mutta
uudempia ei. Suunnitelmia toki on, mutta ei rahoitusta. Vuonna 2020 asiat tuskin
ovat kovasti muuttuneet ja purkamista siirret��n taas eteenp�in muutamia vuosia.
Rannikkotykkien etu on mahdollisuus ampua varoituslaukauksia.
Meritorjuntaohjuksessa on satojen kilojen taisteluk�rki ja silloin on parasta
ett� sumun keskelt� ilmestyv� kivitalon kokoinen laiva on varmasti vihollinen
eik� esimerkiksi ruorivian saanut ruotsinlaiva.
Rannikkotykeill� kerrotaan my�s olevan pysyv� lupa ampua ilman erillist�
tulik�sky�, eli jos v��r�n lipun alla purjehtivasta laivasta ei ole toimitettu
tietoa linnakkeille, ammutaan varoituslaukaus ja kysyt��n radiolla
matkasuunnitelmaa. Ohjuksella ei oikein voi ampua varoituslaukausta.
Kiinte� rannikkotykki voi avata tulen muutamassa minuutissa. Ohjuksia pit��
ensin l�hte� hakemaan varikolta ja alkaa valmistelemaan ammuttavaksi. Se on
hieman monimutkaisempi juttu kuin esimerkiksi PC:n boottaaminen. Voi olla ett�
maa ei ole en�� itsen�inen kun ohjus on viimein valmis.
Jos ohjus kuitenkin saadaan ammuttua, vihollisella saattaa olla sit� vastaan
jokin ovela vastatoimi joka tekee sen tehottomaksi. Tykist�n kranaatteja on
hieman vaikeampi torjua.
>Vedett�v�t 130mm kanuunat saattaa pysy�
>aktiivisemmassa k�yt�ss� viel� toistaiseksi, mutta niidenk��n liikkuvuus
>ei ole mill��n muotoa tyydytt�v� verrattuna Spike LR-rannikko-ohjukseen.
Spikej� on muutama hassu ampumalaite ja niiden vaikutus sotalaivaan on
kyseenalainen. Suuren laivan kapteeni ei v�ltt�m�tt� edes huomaisi osumaa.
a
> On Sun, 27 Dec 2009 19:26:34 +0200, a <a@a.a> wrote:
>
>> Heikki Heinonen kirjoitti:
>>> http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkotykist%C3%B6
>>>
>>> Kiinte�tkin tykit on olemassa ainakin vuoteen 2020, tai jos vanhat merkit pit��
>>> paikkansa, viel� kymmeni� vuosia sen j�lkeenkin koska m��r�rahoja leikataan.
>> Tornikanuunat mahdollisesti on viel� kalustoluettelossa, mutta ei niihin
>> en�� kouluteta ket��n.
>
> Mahdollisesti et tied� asiasta mit��n. 152 mm Canet on poistettu k�yt�st� mutta
> uudempia ei. Suunnitelmia toki on, mutta ei rahoitusta. Vuonna 2020 asiat tuskin
> ovat kovasti muuttuneet ja purkamista siirret��n taas eteenp�in muutamia vuosia.
>
> Rannikkotykkien etu on mahdollisuus ampua varoituslaukauksia.
> Meritorjuntaohjuksessa on satojen kilojen taisteluk�rki ja silloin on parasta
> ett� sumun keskelt� ilmestyv� kivitalon kokoinen laiva on varmasti vihollinen
> eik� esimerkiksi ruorivian saanut ruotsinlaiva.
Varoituslaukaukset ovat menneisyytt�. Radioitse annettavat varoitukset
kuuluvat niin laajalle, ett� niiden antaminen kaikilla taajuuksilla
riitt�� kansainv�lisen lain mukaan. N�in oli tilanne mm. Falklandin
sodassa, kun britti-helikopterit upotti syvyyspommeilla Argentiinalaisen
rahtilaivan, joka kielt�ytyi pys�htym�st�.
Spike LR-ohjuksen osuma komentosillalle tai konehuoneeseen ei taatusti
j�� huomaamatta. Ihan sama uppoaako kohde vai ei, p��asia ettei se mene
mihink��n. My�s TOW-ohjuksia oli tarkoitus k�ytt�� rannikko-ohjuksina,
mutta siit� on ilmeisesti luovuttu.
N�in oli asian laita my�s Falklandin sodassa, kun britit puhkoi Sea
Skua-ohjuksilla Argentiinalaisen sukellusveneen l�hell� South-Georgian
saarta.
Heikki Heinonen
>Heikki Heinonen kirjoitti:
>> On Sun, 27 Dec 2009 19:26:34 +0200, a <a@a.a> wrote:
>>
>>> Heikki Heinonen kirjoitti:
>>>> http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkotykist%C3%B6
>>
>> Rannikkotykkien etu on mahdollisuus ampua varoituslaukauksia.
>> Meritorjuntaohjuksessa on satojen kilojen taisteluk�rki ja silloin on parasta
>> ett� sumun keskelt� ilmestyv� kivitalon kokoinen laiva on varmasti vihollinen
>> eik� esimerkiksi ruorivian saanut ruotsinlaiva.
>
>Varoituslaukaukset ovat menneisyytt�. Radioitse annettavat varoitukset
>kuuluvat niin laajalle, ett� niiden antaminen kaikilla taajuuksilla
>riitt�� kansainv�lisen lain mukaan. N�in oli tilanne mm. Falklandin
>sodassa, kun britti-helikopterit upotti syvyyspommeilla Argentiinalaisen
>rahtilaivan, joka kielt�ytyi pys�htym�st�.
Joo ja it�rajalle liikennevalot niin Ven�j�n panssarikolonnat pys�htyy kuin
sein��n. En usko ett� yksik��n hy�kk��v� sotalaiva on koskaan pys�htynyt
radioitse annettuun varoitukseen.
>Spike LR-ohjuksen osuma komentosillalle tai konehuoneeseen ei taatusti
>j�� huomaamatta. Ihan sama uppoaako kohde vai ei, p��asia ettei se mene
>mihink��n. My�s TOW-ohjuksia oli tarkoitus k�ytt�� rannikko-ohjuksina,
>mutta siit� on ilmeisesti luovuttu.
Miten yksi muutaman kilon taisteluk�rki voisi pys�ytt�� sotalaivan kun jo
Skagerrakissa laivoihin saattoi osua useita satojen kilojen painoisia
kranaatteja ja silti ne seilasi takaisin kotisatamaansa. Kuusituumaisten osumia
ei taidettu edes laskea.
Spikeill� voi olla jonkinlaista vaikutusta pieniin maihinnousualuksiin joita
vastaan ne kai onkin tarkoitettu.
>N�in oli asian laita my�s Falklandin sodassa, kun britit puhkoi Sea
>Skua-ohjuksilla Argentiinalaisen sukellusveneen l�hell� South-Georgian
>saarta.
Joka on hiukka eri kokoluokan ohjus. Se olisikin jotain jos ilmavoimat
aseistaisi muutaman Hornetin merimaaliohjuksilla. Hornetti voisi olla perill� jo
tunnissa h�lytyksest�. Sek��n ei tietenk��n p�rj�isi rannikkotykeille jotka voi
avata tulen minuuteissa.
Kari T Seppänen
> Kiinte�t rannikkotykit nyt ainakin ovat tehottomia, neh�n tuhotaan
> ennen kuin niit� ehdit��n k�ytt�m��n.
Miten?
--
Kari Sepp�nen koo �s ee at iki piste fi
Profeetta_T
> Profeetta_T<vet�k��@k�teenne.olenMinisteri> writes:
>
>> Kiinte�t rannikkotykit nyt ainakin ovat tehottomia, neh�n tuhotaan
>> ennen kuin niit� ehdit��n k�ytt�m��n.
>
> Miten?
>
>
Ei kumminkaan taida Suomen puolustusvoimilla olla paljoakaan mahiksia
nykyaikaista armeijaa vastaan. Tuskin ryss�k��n (mik�li t�nne olisi
tulossa) juoksisi myssyt vilkkuen laumoina peltojen yli sapelit tanassa.
Eik�h�n sielt� tulisi nykyainen mekanisoitu ammattiarmeija, tukenaan
ilmaherruus ja t�sm�aseet.
Suomen kokoinen maa nyt ei vaan pysty varustamaan ja yll�pit�m��n
uhkakuvia vastaavaa armeijaa, ei ainakaan ilman liittoutumista.
Heikki Heinonen
wrote:
>On 29.12.2009 4:13, Kari T Sepp�nen wrote:
>> Profeetta_T<vet�k��@k�teenne.olenMinisteri> writes:
>>
>>> Kiinte�t rannikkotykit nyt ainakin ovat tehottomia, neh�n tuhotaan
>>> ennen kuin niit� ehdit��n k�ytt�m��n.
>>
>> Miten?
>>
>>
>Ohjus? Pommi? Mahtaisko noilla menn�?
Kiinteit� rannikkotykkej� on noin 100 kpl. Niitten pommittamiseen neuvostoajan
kalustolla (30wee) menee oma aikansa, mutta mahdollista se on toki. Tykkien
pommittamiseen menee sen verran aikaa ett� varsinainen puolustus eli miinoitus
saadaan kuntoon.
>Ei kumminkaan taida Suomen puolustusvoimilla olla paljoakaan mahiksia
>nykyaikaista armeijaa vastaan. Tuskin ryss�k��n (mik�li t�nne olisi
>tulossa) juoksisi myssyt vilkkuen laumoina peltojen yli sapelit tanassa.
>Eik�h�n sielt� tulisi nykyainen mekanisoitu ammattiarmeija, tukenaan
>ilmaherruus ja t�sm�aseet.
Njet. Me n�imme telkkarissa miten entinen puna-armeija, nykyinen kaksip�isen
mutanttikotkan armeija, vy�ryi Georgiaan. Ne tuli pitk�n� jonona tiet� pitkin.
Kalusto oli neuvostoaikaista romua, paitsi joukossa muutama reaktiiveill�
varustettu T-80. Yleisimm�t ajoneuvot olivat mallia BTR-80 ja BMP-1. Lis�ksi
tietysti paljon kuorma-autoja.
Ilmaherruuden Ven�j� sai heti mutta menetti yhden yli��nipommikoneen ja kolme
rynn�kk�konetta. Kaikki olivat neuvostovallan aikaisia.
Eli Ven�j� ei t�ll� hetkell� ole mik��n sotilaallinen supervalta vaan l�hinn�
romuvarasto. Tulevaisuudessa asiat saattavat muuttua, mutta rahoitus taas kerran
p�tkii. Silloinkaan Ven�j� ei luultavasti k�ytt�isi parhaita aseitaan Suomea
vastaan, vaan s��st�isi ne oikean sodan varalle, jos maahan satuttaisiin
hy�kk��m��n vaikka jostain id�n suunnalta.
>Suomen kokoinen maa nyt ei vaan pysty varustamaan ja yll�pit�m��n
>uhkakuvia vastaavaa armeijaa, ei ainakaan ilman liittoutumista.
Periaatteessa Suomi sai jonkinlaiset turvatakuut kun Lissaboinin sopimus astui
voimaan nyt joulukuun alussa. EU-maista voitaisiin saada aseapua sodan aikana.
Aikaisemminhan se oli mahdotonta, koska YK:n joku sopimus kielt�� aseiden
viennin sotaa k�yv��n maahan.
a
> Miten yksi muutaman kilon taisteluk�rki voisi pys�ytt�� sotalaivan kun jo
> Skagerrakissa laivoihin saattoi osua useita satojen kilojen painoisia
> kranaatteja ja silti ne seilasi takaisin kotisatamaansa. Kuusituumaisten osumia
> ei taidettu edes laskea.
No ne skagerrakin jutut oli ehk� hieman eri juttu kuin n��. Tiett�v�sti
ainoa sotalaiva, joka tosissaan kesti rankaisua, oli SMS Derflinger.
Sekin upposi lopulta miehist�ns� sinnikkyydest� huolimatta. Toisaalta
siksi sen miehist� sitten hukkuikin viimeist� rottaa my�ten: pysyiv�t
asemissaan, eiv�tk� paenneet ovia ja luukkuja availlen.
Nykyiset laivat ei ole panssaroituja, koska siit� ei ole mit��n hy�ty�.
On niit� muitakin rannikko-ohjuksia kuin Spike LR. Esimeriksi MTO 95
Sisun lavalla, kuten my�s ohjusveneiss�.
Mit� Suomi tosissaan tarvitsisi olisi helikoptereita pohjamiinojen
nopeaan laskuun.
>> N�in oli asian laita my�s Falklandin sodassa, kun britit puhkoi Sea
>> Skua-ohjuksilla Argentiinalaisen sukellusveneen l�hell� South-Georgian
>> saarta.
>
> Joka on hiukka eri kokoluokan ohjus. Se olisikin jotain jos ilmavoimat
> aseistaisi muutaman Hornetin merimaaliohjuksilla. Hornetti voisi olla perill� jo
> tunnissa h�lytyksest�. Sek��n ei tietenk��n p�rj�isi rannikkotykeille jotka voi
> avata tulen minuuteissa.
Kielt�m�tt� Harpoon olisi tavallaan itsest��nselvyys Hornetin
aseistuksessa, mutta Suomella kun on vain 60 konetta, ne pit�� kaikki
varata h�irint�teht�v��n.
a
kuin riippuvuus keskitetyst� l�mm�ntuotannosta ja ilmavoimien heikkous.
Juuri lentokaluston kalleus aiheuttaa, ett� Suomella ei NATO:n
ulkopuolella ole aitoa puolustusta.
Heikki Heinonen
>Heikki Heinonen kirjoitti:
>
>> Miten yksi muutaman kilon taisteluk�rki voisi pys�ytt�� sotalaivan kun jo
>> Skagerrakissa laivoihin saattoi osua useita satojen kilojen painoisia
>> kranaatteja ja silti ne seilasi takaisin kotisatamaansa. Kuusituumaisten osumia
>> ei taidettu edes laskea.
>
>No ne skagerrakin jutut oli ehk� hieman eri juttu kuin n��. Tiett�v�sti
>ainoa sotalaiva, joka tosissaan kesti rankaisua, oli SMS Derflinger.
>Sekin upposi lopulta miehist�ns� sinnikkyydest� huolimatta. Toisaalta
>siksi sen miehist� sitten hukkuikin viimeist� rottaa my�ten: pysyiv�t
>asemissaan, eiv�tk� paenneet ovia ja luukkuja availlen.
Olen n�hnyt kuvia saksalaisista laivoista jotka palasivat satamaan aivan p�rein�
kuin terminator jota on ammuttu haulikolla l�hiet�isyydelt�. Jos osuma ei tule
ammusvarastoon tai vesilinjaan, sotalaiva voi kest�� aivan uskomattoman m��r�n
osumia.
>Nykyiset laivat ei ole panssaroituja, koska siit� ei ole mit��n hy�ty�.
>On niit� muitakin rannikko-ohjuksia kuin Spike LR. Esimeriksi MTO 95
>Sisun lavalla, kuten my�s ohjusveneiss�.
Aivan niin, meritorjuntaohjuksia on kahta mallia eli Spike ja MTO 85, ei siis
95. Jos vihollinen keksii jonkin ovelan vastatoimen niit� vastaan, ollaan
kusessa.
Suurimmat sotalaivat ovat edelleen panssaroituja, vaikkakin kevyesti.
Taistelukest�vyytt� saadaan osastoinnilla ja k�ytt�m�ll� palamattomia
materiaaleja. T�rkeimm�t laitteet on suojattu tai kahdennettu eli on olemassa
varaj�rjestelm�t.
>Mit� Suomi tosissaan tarvitsisi olisi helikoptereita pohjamiinojen
>nopeaan laskuun.
Tai jos niill� on yht��n �lli� p��ss�, miinat on jo valmiina t�rkeimmill�
v�ylill�. Pohjaan voidaan asentaa t�hysmiinoja tai her�temiinoja jotka
aktivoidaan tarvittaessa. Jotenkin luulisin ett� ainakin muutamia miinoja on jo
paikallaan, mutta siit� ei hiiskuta mit��n. Miinanraivaus estet��n tietysti
rannikkotykist�ll�.
>>> N�in oli asian laita my�s Falklandin sodassa, kun britit puhkoi Sea
>>> Skua-ohjuksilla Argentiinalaisen sukellusveneen l�hell� South-Georgian
>>> saarta.
>>
>> Joka on hiukka eri kokoluokan ohjus. Se olisikin jotain jos ilmavoimat
>> aseistaisi muutaman Hornetin merimaaliohjuksilla. Hornetti voisi olla perill� jo
>> tunnissa h�lytyksest�. Sek��n ei tietenk��n p�rj�isi rannikkotykeille jotka voi
>> avata tulen minuuteissa.
>
>Kielt�m�tt� Harpoon olisi tavallaan itsest��nselvyys Hornetin
>aseistuksessa, mutta Suomella kun on vain 60 konetta, ne pit�� kaikki
>varata h�irint�teht�v��n.
Jos vaikka 10 Hornettia voitaisiin aseistaa merimaaliohjuksilla, sill� olisi
varsin suuri vaikutus puolustukseen. 60 nykyaikaista h�vitt�j�� on aika paljon
verrattuna Ven�j�n romuvarastoon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Air_Force#Current_state
Russia's air forces have 650 dedicated fighter jets in service, mainly of the
Sukhoi and MiG variety. The most numerous type of aircraft is the MiG-31. The
291 MiG-29s have fallen into disrepair however and many of them suffer rust
damage. 200 of these aircraft have been rated unsafe to fly.
On 5 June 2009, Russian Chief of the General Staff Nikolai Makarov said of the
Russian Air Force that "They can run bombing missions only in daytime with the
sun shining, but they miss their targets anyway".[19] Maj. Gen. Pavel Androsov
said that Russia's long-range bombers would be upgraded in 2009 with the aim of
being able to hit within 20 meters of their targets
Lis�ksi lent�j�t saavat vuodessa vain 20-25 lentotuntia joten sotiminen voisi
menn� ryssiksi. On hankala sanoa montako nykyaikaista h�vitt�j�� Ven�j�ll� on ja
montako lent�j�� niihin on koulutettuna mutta luultavasti m��r� on alle 100.
Heikki Heinonen
Panssarintorjunta on ongelma koska ohjuksia on vain muutama kymmenen
ampumalaitetta ja nekin kannettavia. Siin� on hommaa jos id�st� vy�ryy 1000
tankkia vaikka kuinka olisivat vanhentuneita.
Ilmapuolustukseen tarvittaisiin pitk�n kantaman ohjuksia kuten Patriot. Joku
5-10 patteria kattaisi koko maan. Kaksi patteria riitt�isi p��kaupunkiseudun
puolustukseen.
Kari T Seppänen
> On Tue, 29 Dec 2009 05:21:47 +0200, Profeetta_T <vet�k��@k�teenne.olenMinisteri>
> wrote:
>
>>On 29.12.2009 4:13, Kari T Sepp�nen wrote:
>>> Profeetta_T<vet�k��@k�teenne.olenMinisteri> writes:
>>>
>>>> Kiinte�t rannikkotykit nyt ainakin ovat tehottomia, neh�n tuhotaan
>>>> ennen kuin niit� ehdit��n k�ytt�m��n.
>>>
>>> Miten?
>>>
>>>
>>Ohjus? Pommi? Mahtaisko noilla menn�?
>
> Kiinteit� rannikkotykkej� on noin 100 kpl. Niitten pommittamiseen neuvostoajan
> kalustolla (30wee) menee oma aikansa, mutta mahdollista se on toki. Tykkien
> pommittamiseen menee sen verran aikaa ett� varsinainen puolustus eli miinoitus
> saadaan kuntoon.
Jeps. T�st�h�n taidettiin keskustella jo aiemminkin, mutta
tornikanuunahan taitaa vaatia sen l�hestulkoon t�ysosuman, ett� se on
varmasti pois pelist�. Kun veli ven�l�isell� taitaa olla aika
rajoitettu varasto t�sm�pommeja (joita voidaan my�s h�irit�), niin
kyll�h�n siin� taitaisi aika monta tonnia tyhmi� rautapommeja per
kanuuna kulua ennen kuin rannikkotykist� olisi eliminoitu.
a
Sulla on sitke�ss� k�sitys, ett� ilmastorjunta voisi korvata
ilmataistelun. Sama juttu vaivasi 1950-luvulta etenkin Briteist�. Siell�
"asiantuntijat" v�itti, ett� ydink�rkisill� IT-ohjuksilla voitaisiin
tuhota vihollisen pommikonelautat...
Heikki Heinonen
Ajattelin niit� nykyisten aseiden lis�ksi. Nyt ilmapulustuksen teho on varsin
kyseenalainen, varsinkin jos Hornetit saadaan jotenkin pelattua pois pelist�.
Jani Puoma-Korvela
On 12/27/2009 07:26 PM, a wrote:
>
> Tornikanuunat mahdollisesti on viel� kalustoluettelossa, mutta ei niihin
> en�� kouluteta ket��n. Vedett�v�t 130mm kanuunat saattaa pysy�
> aktiivisemmassa k�yt�ss� viel� toistaiseksi, mutta niidenk��n liikkuvuus
> ei ole mill��n muotoa tyydytt�v� verrattuna Spike LR-rannikko-ohjukseen.
Tietoni mukaan viimeiset varusveijarit on koulutettu 130TK-kalustolle
2002. Pikaisella Jos varusmiehet ovat suunnilleen parikymppisi� niin
koulutettuja k�ytt�ji� riitt�� pitk�lle 2030-luvulle asti. Nykyisell�
kertautettavalla reservill� tuo kalusto pysyy viel� ainakin 20-luvun
lopulle. Eik� a-tarvikkeetkaan tuota ongelmaa koska KT k�ytt�� samaa romua.
--JPK
a
Ven�l�iset eiv�t todenn�k�isesti vaivaudu ryhtym��n laajamittaisiin
operaatioihin Hornetien eliminoimiseksi, vaan pyrkiv�t shokeeraamaan
suomen kansan.
Heikki Heinonen
Ei siihen mit��n ryss�� tarvita Kepun seuraava puoluekokous riitt�nee.
a
Eikun vihreitten. Kasvihuoneilmi�, v�est�nkasvu, harmageddon...ja kaikki
huutaa kuoroon: kapitalismi on ajettava alas. H�rpp��v�t sitten vett�
huudon kuivattamaan suuhunsa, ja kiirehtiv�t markettiin.