Katujen puhdistus lumesta
PenttiL
lingotaan suoraan auton lavalle ja vied��n pois. Suomessa lumet
siirret��n ensin teiden reunaosien p��lle, j�tet��n siihen, ja
siirret��n vasta v�h�n ennen Vappua sulavina ja liasta mustina kuormina
mereen tms. Toki t�ll� on ty�llist�v� vaikutus, kun moneen kertaan
siirret��n samaa kasaa. Toki on ymm�rrett�v��, ett� maanteill� lumet
aurataan ja lingotaan pientareille josta ne sitten aikanaan sulavat
eiv�tk� ole kenenk��n tiell�, mutta ett� ahtaalla kaupunkialueella,
jossa l�hes jokaisella neli�ll� on oma liikennearkkitehtoorinen
tarkoituksensa, lumikasat ovat usein jonkun tiell�.
-P
Mikko Lehtikanto
>Mm. Kanadassa kaupungin katuja puhdistettaessa lumet kipataan tai
>lingotaan suoraan auton lavalle ja vied��n pois.
On suomessakin noita kuormaavia "auroja"
http://www.arcticmachine.fi/tuotteet/lumen-poisto/lumenkuormaajat
T��ll� kaupungilla ainakin yksi.
--
Mikko Lehtikanto
Heikki Heinonen
wrote:
Kanadassa lunta saattaa tulla metritolkulla joten mit��n vaihtoehtoja
poiskuljettamiselle ei ole. Suomessakin joskus lunta kuljetetaan keskell� talvea
mutta vain pahoista paikoista kuten risteyksist�.
Mika Iisakkila
> Kanadassa lunta saattaa tulla metritolkulla joten mit��n vaihtoehtoja
> poiskuljettamiselle ei ole. Suomessakin joskus lunta kuljetetaan keskell� talvea
> mutta vain pahoista paikoista kuten risteyksist�.
Jo Neuvvvostoliitossa oli hyvi� ty�koneita lumien samanaikaiseen
putsaamiseen ja poiskuljettamiseen, kuten ns. "k�hmij�" ja
"yliolanheitt�j�". J�ljen luonnollisesti viimeistelev�t luutamummot.
T�ss� kuva, jonka tekstiss� joku imperialisti yritt�� v�itt�� ettei se
muka toimisi, vaikka hyvin n�kee ett� katuhan on aivan puhdas:
http://www.flickr.com/photos/emandernie/3199043355/
Toisin kuin H�slingiss�:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lumivallit+piinaavat+autoilijoita+Helsingiss%C3%A4/1135251759674
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
PenttiL
Huomasin juuri ti 29.12.-09, sivu 04 Metro-lehte� selaillessani, ett�
ym. homma on Suomessa lakis��teisesti estetty. Lumen auraus ja sen
poiskuljetus kun kuuluvat eri instansseille:
"Kun aura-auto vihdoin saapuu, se pakkaa lumen korkeiksi
aurausvalleiksi. -Lumivalli olisi tarkoitus saada jalkak�yt�v�n reunaan,
josta kiinteist�ill� on velvollisuus se poistaa. jne jne..."
N�in siis meill� t�n� p�iv�n�.
-Pentti
a
Ennen kuin polanteet sulaa kokonaan, niist� valuvat vedet j��dytt��
tienpinnat Konginkankaaksi.
Heikki Heinonen
<mika...@pingrid.fi.invalid> wrote:
>
>T�ss� kuva, jonka tekstiss� joku imperialisti yritt�� v�itt�� ettei se
>muka toimisi, vaikka hyvin n�kee ett� katuhan on aivan puhdas:
>
>http://www.flickr.com/photos/emandernie/3199043355/
>
>Toisin kuin H�slingiss�:
>http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lumivallit+piinaavat+autoilijoita+Helsingiss%C3%A4/1135251759674
Ratkaisu on urea! Ei siis se perinteinen vaan purkissa myyt�v� jauhe. Ostaa
kaupasta �mp�rillisen lumensulatusainetta ja ripottelee sen auton p��lle.
Aamulla se on sula, paitsi jos on hirve� pakkanen.
Jouni Nordlund
> <pentti....@helsinki-esto.fi> wrote:
>
>> Mm. Kanadassa kaupungin katuja puhdistettaessa lumet kipataan tai
>> siirretￜￜn ensin teiden reunaosien pￜￜlle, jￜtetￜￜn siihen, ja
>> siirretￜￜn vasta vￜhￜn ennen Vappua sulavina ja liasta mustina kuormina
>> mereen tms. Toki tￜllￜ on tyￜllistￜvￜ vaikutus, kun moneen kertaan
>> siirretￜￜn samaa kasaa. Toki on ymmￜrrettￜvￜￜ, ettￜ maanteillￜ lumet
>> jossa lￜhes jokaisella neliￜllￜ on oma liikennearkkitehtoorinen
>> tarkoituksensa, lumikasat ovat usein jonkun tiellￜ.
>
> Kanadassa lunta saattaa tulla metritolkulla joten mitￜￜn vaihtoehtoja
> poiskuljettamiselle ei ole. Suomessakin joskus lunta kuljetetaan keskellￜ
> talvea mutta vain pahoista paikoista kuten risteyksistￜ.
Erï¿œiden pitï¿œisi asua suurkaupungissa (Suomessa):
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/165717.shtml
--
Jouni Nordlund
"Olisko kellￜￜn myydￜ pￜￜtￜ?"
Newsgroups: sfnet.keskustelu.kuluttaja
Matti Kï¿œki 22.2.2008
Asko Ikävalko
> Toisin kuin H�slingiss�:
> http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lumivallit+piinaavat+autoilijoita+Helsingiss%C3%A4/1135251759674
No enp� tiennyt, ett� tuollainen lumivalli on lievent�v� asianhaara
pys�k�intisakkoa harkittaessa. Kyll� min� ainakin opin melko nopeasti
Helsinkiin muutettuani, ett� autossa pit�� olla kunnollinen alumiininen
lumilapio takakontissa. Maalla omakotitalossa asuessani ei lumilapiota
tarvinnut ikin� autossa kuljettaa mukana.
-Asko
Mika Iisakkila
> No enp� tiennyt, ett� tuollainen lumivalli on lievent�v� asianhaara
> pys�k�intisakkoa harkittaessa. Kyll� min� ainakin opin melko nopeasti
> Helsinkiin muutettuani, ett� autossa pit�� olla kunnollinen
> alumiininen lumilapio takakontissa.
Tuskinpa se muuten olisi, mutta kun parkkipirkotkaan eiv�t jaksane
kantaa mukanaan lapiota ja tehd� varttituntia lumit�it� saadakseen
auton rekisterinumerosta selv��.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jorma Moll
> Katujen puhdistus lumesta
Te, jotka liikutte Helsingissä, seuratkaapa kuinka matalat ovat
lumenkuljetusautojen lavojen laidat.
Olen tainnut jo aiemminkin puhua samasta asiasta.
No,... otin asiasta yhteyttä Pekka Sauriin, hän lupasi _tarkkailla_
asiaa.
Mahtaakohan mitään tapahtua?
JOku kirjoitti Hesarin yleisönosastolle aikoinaan että juuri Kanadassa
jossa lumimäärät ovat eri tasoa, lavojen reunat ovat luokkaa pari
metriä.
Jos näin todella on, kaupunginahallitus ja -valtuusto voisivat tehdä
virkistys- ja opintomatkan Kanadaan, saisivat samalla parempaa jäätä
grogilasiinsa.
Asko Ikävalko
> Tuskinpa se muuten olisi, mutta kun parkkipirkotkaan eiv�t jaksane
> kantaa mukanaan lapiota ja tehd� varttituntia lumit�it� saadakseen
> auton rekisterinumerosta selv��.
Taisit osua villakoiran ytimeen. Lakimies Keijo Kuoppala vaan onnistui
verhoamaan tuon asian k�ytt�en hienoja korulauseita HS:n
lehtihaastattelussa. :-)
-Asko
Asko Ikävalko
> lavojen reunat ovat luokkaa pari
Taitaisi menn� ylikuormaksi, jos kes�ll� kuskattaisiin soraa/multaa/yms.
noin korkeilla laidoilla.
Ja Helsingin talvea varten tuskin kannattaa rakentaa erillisi�
lumenkuljetusautoja, jotka olisivat sitten 10 kuukautta vuodesta joko
eritt�in ep�k�yt�nn�llisi� tai t�ysin k�ytt�kelvottomia.
-Asko
Jorma Moll
<ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> "Jorma Moll" <jorma.m...@gmail.com> wrote
>
> > lavojen reunat ovat luokkaa pari
>
> Taitaisi mennä ylikuormaksi, jos kesällä kuskattaisiin soraa/multaa/yms.
> noin korkeilla laidoilla.
>
> Ja Helsingin talvea varten tuskin kannattaa rakentaa erillisiä
> lumenkuljetusautoja, jotka olisivat sitten 10 kuukautta vuodesta joko
>
> -Asko
Täällä on arviointikykyisiä lukijoita.
Akseli M�ki
>Taitaisi menn� ylikuormaksi, jos kes�ll� kuskattaisiin soraa/multaa/yms.
>noin korkeilla laidoilla.
K�sitt��kseni tavallisenkin lavan saa helposti ylikuorman puolelle jos
tavara on tarpeeksi tihe��. Toisaalta vaikka laidat olisi metrien
korkuiset ei ne korkeat laidat ket��n pakota lastaamaan ylikuormaa.
Monissa kuormaajissa on 'vaaka' jolla voidaan kullekin autolle lastata
juuri sopiva kuorma, erityisesti kai firmoissa joissa myyd��n paljon
erilaisia kuormia painon perusteella.
>Ja Helsingin talvea varten tuskin kannattaa rakentaa erillisi�
>lumenkuljetusautoja, jotka olisivat sitten 10 kuukautta vuodesta joko
>eritt�in ep�k�yt�nn�llisi� tai t�ysin k�ytt�kelvottomia.
Vaihtolavat on keksitty.
PenttiL
Ennen vanhaan kuorma-autojen lavoissa k�ytettiin irrotettavia lis�laitoja.
Muuten, jos Suomessa korjattaisiin lumi kaupunkialueella suoraan pois
aurauksen yhteydess�, mutta vaikkapa Ven�j�ll� aurattaisiin lumet
kev��seen asti katujen reunoille ja pys�k�ityjen autojen p��lle ja
eteen, kyll�p� meit� tuommoinen h�lm�ily naurattaisi niin mahottomasti.
V�h�n niin kuin kotosalla siivotessa ensin roskat laastaisiin harjalla
huoneen nurkkiin ja mattojen alle, josta ne sitten erikseen my�hemmin
imuroitaisiin.
-Pentti
Jukka Töyrylä
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestiss� news:hhdldl$gt1$1...@news.eternal-september.org...
Kyll� noita lumilaitoja monin paikoin k�ytet��n, siis tavallisen lavan
reunassa oleva erillinen korotusosa lumenajoa varten.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Jorma Moll
<jukka.toyrylanos...@phnetinvalid.fi> wrote:
> "Asko Ikävalko" <ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> viestissänews:hhdldl$gt1$1...@news.eternal-september.org...
>
> > "Jorma Moll" <jorma.m...@gmail.com> wrote
> >> lavojen reunat ovat luokkaa pari
>
> > Taitaisi mennä ylikuormaksi, jos kesällä kuskattaisiin soraa/multaa/yms.
> > noin korkeilla laidoilla.
>
> > Ja Helsingin talvea varten tuskin kannattaa rakentaa erillisiä
> > lumenkuljetusautoja, jotka olisivat sitten 10 kuukautta vuodesta joko
>
> reunassa oleva erillinen korotusosa lumenajoa varten.
Hyvä. Just niin. Lumi ei ole kovin painavaa edes nuoskaisena
verrattuna kiviin tai soraan.
Muistaakseni Helsingissä kuljetetaan 50 000 lumikuormaa talvessa. Jos
näin on ja jokaiseen kuormaan saataisiin yksi lapiollinen lisää, olisi
se jo melkoinen voitto.
Nykyään kait kaupunki pyrkii myös kasaamaan lunta esim puistoihin tms
paikkoihin johon lumi sitten aikanaan sulaa. Eihän se keväisin kovin
kauinsta ole, mutta halpaa. Ostetaan säästyneillä rahoilla vaikka
leipää leipäjonoihin.
Toisaalta välillä kaupungnin lumenajohommille nauretaan, että
paikoitellen vievät äkkiä lumet pois ennen kuin ne ehtivät sulaa. :-)
No lumenajo on taiteilemista monta asiaa huomioon ottaen.
Joka tapauksessa lavojen reunoja olisi korotettava. Mutta siellä
taitaa painaa pissness päälle.
Kyllä kait (yksityiset)kuljetusfirmat veis vaikka yhden lapiollisen
kerralla.
Paljonkohan yhden lumikuorman kuljetus mahtaa maksaa veronmaksajalle?
>
> --
>
> Jukka Thttp://faq.varas.to/http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Kare Pietilä
> Muuten, jos Suomessa korjattaisiin lumi kaupunkialueella suoraan pois
> aurauksen yhteydess�, mutta vaikkapa Ven�j�ll� aurattaisiin lumet
> kev��seen asti katujen reunoille ja pys�k�ityjen autojen p��lle ja
> eteen, kyll�p� meit� tuommoinen h�lm�ily naurattaisi niin mahottomasti.
> V�h�n niin kuin kotosalla siivotessa ensin roskat laastaisiin harjalla
> huoneen nurkkiin ja mattojen alle, josta ne sitten erikseen my�hemmin
> imuroitaisiin.
Joo mutta kun nyt asialla on Helsingin kaupunki. Lumen aurauksella
ei ole mit��n tekemist� j�rjen kanssa. Kuljetuskalenterikin on laa-
dittu varmaan joskus ennen kes�lomia ja jos niin� p�ivin� ei ole
lunta, niin sitten kolistellaan kauhalla asfalttia - y�t�in� tie-
tysti. Monta vuotta olen t�t� h�lm�l�isten hommaa ihmetellyt ja
ajatellut, ett� malla kun kertoisi miten kaupungissa ajetaan lumia,
niin kukaan ei uskoisi!
--
Byrgcn hgryvnf.
os...@oskut.fi
> aurausvalleiksi. -Lumivalli olisi tarkoitus saada jalkak yt v n reunaan,
> josta kiinteist ill on velvollisuus se poistaa. jne jne..."
Suurin ongelmahan kuitenkin on se, että käytössä
on ylileveitä mukaturvallisia ruotsinlaivoja, joille
nykyiset väylät ovat aivan liian kapeita.
http://www.vartti.fi/artikkeli/6419d63f-e698-4d1a-b798-dd96f78689b0
PenttiL
>> "Kun aura-auto vihdoin saapuu, se pakkaa lumen korkeiksi
>> aurausvalleiksi. -Lumivalli olisi tarkoitus saada jalkak yt v n reunaan,
>> josta kiinteist ill on velvollisuus se poistaa. jne jne..."
>
> on ylileveit� mukaturvallisia ruotsinlaivoja, joille
> nykyiset v�yl�t ovat aivan liian kapeita.
>
> http://www.vartti.fi/artikkeli/6419d63f-e698-4d1a-b798-dd96f78689b0
Se, ett� l�htee pys�k�im��n v��rin, vaikkapa esimerkiksi juuri
raitiovaunukiskoille tai suojatien p��lle on jo oma juttunsa. Kaikki
eiv�t "huomaa" suojatiet�k��n pelkist� liikennemerkeist� vaan pys�k�iv�t
t�m�n p��lle jos siin� on lunta. Viikon verran lappuliisat ja poliisit
olivat t�t� katsoneet sorrmien l�pi Helsingiss� Porvoonkadulla Aleksis
Kiven koulun l�hist�ll�. T�n� aamuna oli miespuolinen lappu"liisa"
puhdistamassa n�iden tuulilaseja ja kirjoittelemassa
rangaistum��r�yksi�. Olipa kattomopon merkki mik� tahansa jotkut
katsovat oikeudekseen pys�k�id� vaikka keskelle tiet� jos reunemmalla on
lunta. Tuossa yo. Vartin jutussa oli vain k�ynyt ns. vanhanaikaisesti.
Itse olin aikoinaan pitk��n t�iss� tuossa Snellun ja Liisankadun
risteyksen vieress�. Suunnilleen joka p�iv� siit� piti hinata joku
"tulppa" pois ratikkakiskojen p��lt�. Laittomasti pys�k�ityj� autoja,
eiv�t kuskit osaa lukea liikennemerkkej�. Yleens� muualta tulleita,
vaikka liikennemerkit ovat paitsi koko Suomessa samat, my�s l�hialueilla
hyvin samanlaisia.
-Pentti
l
PenttiL <pentti....@helsinki-esto.fi> wrote:
> Se, ett� l�htee pys�k�im��n v��rin, vaikkapa esimerkiksi juuri
> raitiovaunukiskoille tai suojatien p��lle on jo oma juttunsa. Kaikki
> eiv�t "huomaa" suojatiet�k��n pelkist� liikennemerkeist� vaan pys�k�iv�t
> t�m�n p��lle jos siin� on lunta. Viikon verran lappuliisat ja poliisit
> olivat t�t� katsoneet sorrmien l�pi Helsingiss� Porvoonkadulla Aleksis
> Kiven koulun l�hist�ll�. T�n� aamuna oli miespuolinen lappu"liisa"
Ei se ole tahallista aina. Sain itse sakot aikoinaan Porvoonkadulla
Aleksis Kiven koulun kohdalla, eli tarkemmin Porvoonkatu ykk�sess�.
Siin� rautakaupan kohdalla tuli sateisena y�n� pys�k�ity� lounaan ajaksi
suojatien p��lle. Omaa tyhmyytt� kun en tajunnut katsoa tarkemmin. Sama
tilap�isen oloinen betoniporsaaseen isketty suojatietolppa on muuten
edelleen 13 vuotta tapahtuneen j�lkeenkin siin�.
Viime talvena sain sakon Hietaniemenkadun ja Lapuankadun risteyksess�,
suojatien p��lle pys�k�ity�ni. Merkinn�t piilossa lumen alla, suojatien
merkki ei suinkaan kadun reunassa niin kuin kai pit�isi, vaan
sivusuunnassa paljon kauempana, leve�n jalkak�yt�v�n j�lkeen suoraan
talon sein�ss� kolmen metrin korkeudessa ilman edes mit��n vartta joka
toisi merkki� l�hemm�s reunaa. Voisi melkein jo sanoa ett� kyseess� on
sakkorys�. Mutta oma moka sekin, tietysti. Ei se kolme euroa tunnissa
mink� silt�kin ajalta maksoin sitten riitt�nytk��n.
Silti olen sit� mielt�, ett� v��rin pys�k�idyt, ja varsinkin suojateiden
eteen, niiden p��lle, bussipys�keille, taksiasemille ja raitiovaunuja
haittaavasti, py�r�teille ja jalkak�yt�ville ja porttikonkien eteen
pys�k�idyt autot pit�isi hinata v�litt�m�sti jonnekin naapurikuntaan,
josta ne saisi lunastaa vain maksettua kuittia vastaan seuraavana
arkip�iv�n�. Ja maksamaan pystyisi vain virka-aikaan yhdess� paikassa.
Hinnaksi hinauskulut, parkkisakko jonka summaksi joukkoliikenteen
tarkastusmaksu kertaa 2, plus s�ilytysmaksua parkkisakon verran per
p�iv�. Kuukauden p��st� huutokaupattavaksi ja loput eli kaupaksi
menem�tt�m�t Kuusakoskelle.
Miika Seppanen
>> "Kun aura-auto vihdoin saapuu, se pakkaa lumen korkeiksi
>> aurausvalleiksi. -Lumivalli olisi tarkoitus saada jalkak yt v n reunaan,
>> josta kiinteist ill on velvollisuus se poistaa. jne jne..."
>
>Suurin ongelmahan kuitenkin on se, ett� k�yt�ss�
>on ylileveit� mukaturvallisia ruotsinlaivoja, joille
>nykyiset v�yl�t ovat aivan liian kapeita.
>
>http://www.vartti.fi/artikkeli/6419d63f-e698-4d1a-b798-dd96f78689b0
Hupaisaa sin�ns�, ett� "isona autona" edelleen pidett�v� Volvo 740
(1753mm) on kapeampi, kuin nykyinen alemman keskiluokan tyypillinen
edustaja VW Golf (1779mm.) Painossa (1372 vs. 1329kg) ja pituudessa
(4788mm vs. 4216mm) sent��n Volvo vet�� pidemm�n korren edelleen.
Aikoinaan Volvoja pidettiin tavallisen kadunmiehen silmiss�
tarpeettoman isoina m�hk�in�. ;)
-Miika
Antti-Juhani Kaijanaho
> suojatien merkki ei suinkaan kadun reunassa niin kuin kai pitäisi, vaan
> sivusuunnassa paljon kauempana, leveän jalkakäytävän jälkeen suoraan talon
> seinässä kolmen metrin korkeudessa ilman edes mitään vartta joka toisi
> merkkiä lähemmäs reunaa.
"Jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee alimman liikennemerkin tai lisäkilven
alareunan korkeuden olla 1,5-3,2 metriä ajoradan pinnasta"
"Liikennemerkit on pyrittävä edellä mainittujen mittojen puitteissa
sijoittamaan tien poikkileikkaukseen yhtenäisesti samalla tienosalla."
Merkistä 511 Suojatie:
"Ajoradan ulkopuolelle sijoitetun merkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan
reunasta saa olla enintään kaksi metriä. Mikäli näkemät ovat suojatien kohdalla
erittäin hyvät, voidaan merkki poikkeuksellisesti sijoittaa sivusuunnassa
kauemmaksikin, kuitenkin enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta."
Lainaukset http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820203
--
Mr. Antti-Juhani Kaijanaho, Jyvaskyla, Finland
PenttiL
>
> Hupaisaa sin�ns�, ett� "isona autona" edelleen pidett�v� Volvo 740
> (1753mm) on kapeampi, kuin nykyinen alemman keskiluokan tyypillinen
> edustaja VW Golf (1779mm.) Painossa (1372 vs. 1329kg) ja pituudessa
> (4788mm vs. 4216mm) sent��n Volvo vet�� pidemm�n korren edelleen.
>
> Aikoinaan Volvoja pidettiin tavallisen kadunmiehen silmiss�
> tarpeettoman isoina m�hk�in�. ;)
>
> -Miika
Mun -82 Granada oli muistaakseni jotain 1800mm leve�, vaikka sit�
pidettiin "vain" pullistettuna Taunuksena. Siell� oli kiva ottaa nokoset
takapenkill�...;-)
Eip� silti, oli Tanarissakin ihan mukavasti tilaa.
Nykyinen -87 kartano-Volvo taitaa olla Taunuksen kanssa suunnilleen yht�
leve�, ellei kapeampi. Volvo on vain aika lailla korkeampi.
Manuaaleistahan tuon n�kisi, muttei jaksa nyt kaivaa.
-Pentti
PenttiL
> In article <hhfso6$pio$1...@oravannahka.helsinki.fi>,
> PenttiL <pentti....@helsinki-esto.fi> wrote:
>
>> Se, ett� l�htee pys�k�im��n v��rin, vaikkapa esimerkiksi juuri
>> raitiovaunukiskoille tai suojatien p��lle on jo oma juttunsa. Kaikki
>> eiv�t "huomaa" suojatiet�k��n pelkist� liikennemerkeist� vaan pys�k�iv�t
>> t�m�n p��lle jos siin� on lunta. Viikon verran lappuliisat ja poliisit
>> olivat t�t� katsoneet sorrmien l�pi Helsingiss� Porvoonkadulla Aleksis
>> Kiven koulun l�hist�ll�. T�n� aamuna oli miespuolinen lappu"liisa"
>
> Ei se ole tahallista aina. Sain itse sakot aikoinaan Porvoonkadulla
> Aleksis Kiven koulun kohdalla, eli tarkemmin Porvoonkatu ykk�sess�.
> Siin� rautakaupan kohdalla tuli sateisena y�n� pys�k�ity� lounaan ajaksi
> suojatien p��lle. Omaa tyhmyytt� kun en tajunnut katsoa tarkemmin. Sama
> tilap�isen oloinen betoniporsaaseen isketty suojatietolppa on muuten
> edelleen 13 vuotta tapahtuneen j�lkeenkin siin�.
>
Se merkki joka oli siell� Alppi-raudan puolella oli yhdess� v�liss�
betoniporsaineen suojatien v��r�ll� puolella, eli suojatien takareunan
tasolla...
> Viime talvena sain sakon Hietaniemenkadun ja Lapuankadun risteyksess�,
> suojatien p��lle pys�k�ity�ni. Merkinn�t piilossa lumen alla, suojatien
> merkki ei suinkaan kadun reunassa niin kuin kai pit�isi, vaan
> sivusuunnassa paljon kauempana, leve�n jalkak�yt�v�n j�lkeen suoraan
> talon sein�ss� kolmen metrin korkeudessa ilman edes mit��n vartta joka
> toisi merkki� l�hemm�s reunaa. Voisi melkein jo sanoa ett� kyseess� on
> sakkorys�. Mutta oma moka sekin, tietysti. Ei se kolme euroa tunnissa
> mink� silt�kin ajalta maksoin sitten riitt�nytk��n.
>
> Silti olen sit� mielt�, ett� v��rin pys�k�idyt, ja varsinkin suojateiden
> eteen, niiden p��lle, bussipys�keille, taksiasemille ja raitiovaunuja
> haittaavasti, py�r�teille ja jalkak�yt�ville ja porttikonkien eteen
> pys�k�idyt autot pit�isi hinata v�litt�m�sti jonnekin naapurikuntaan,
> josta ne saisi lunastaa vain maksettua kuittia vastaan seuraavana
> arkip�iv�n�. Ja maksamaan pystyisi vain virka-aikaan yhdess� paikassa.
> Hinnaksi hinauskulut, parkkisakko jonka summaksi joukkoliikenteen
> tarkastusmaksu kertaa 2, plus s�ilytysmaksua parkkisakon verran per
> p�iv�. Kuukauden p��st� huutokaupattavaksi ja loput eli kaupaksi
> menem�tt�m�t Kuusakoskelle.
N�inh�n se on. Kerran sain parkkisakot K�pl�ss� Velodromen
parkkipaikalla, kun olin pys�k�inyn bussien parkkipaikalle. Aikani olin
ensin kierrellyt t�ytt� parkkipaikkaa ja sitten kun n�in katuun
maalatun, pys�k�iniruuduksi merkityn alueen, pakitin siihen ja kun tulin
v�h�n ajan p��st� takaisin, oli lappu lasissa. Oli siell� aikaisemmin
tulov�yl�ll� merkki, ett� ruutu on bussin pys�k�intipaikka. Tosin noihin
aikoihin siin� ei busseja k�ynyt, koska velodrome ja potkupallokentt�,
jolle bussit tuovat katsojia ja tarvitsevat ko. ruutua, olivat molemmat
remontissa. Silloin keljutti. Sin�ns� ei helpottanut, kun kuulin
j�ljest�p�in, ett� moni muukin on k�ynyt siit� ruudusta ottamassa lapun.
Duunikaverini sai kerran sakot Vallilassa Lemuntien l�hell�. Merkki
n�ytti, ett� tien sivussa on tietyn suuntaisia pys�k�intiruutuja.
K�yt�nn�ss� alue on l�hes kesantopeltoa. Oli pys�k�inyt viistoon. Oli
kes�aika eik� koko rakentamattomalla tontilla ollut muita autoja. Sai
sakot, kun auto oli ilmeisesti v��r�ssa asennossa. Tuota olemme noin
yritt�neet tulkita.
-Pentti
Teemu Uusi-Esko
> No lumenajo on taiteilemista monta asiaa huomioon ottaen.
> Joka tapauksessa lavojen reunoja olisi korotettava. Mutta siell�
> taitaa painaa pissness p��lle.
> Kyll� kait (yksityiset)kuljetusfirmat veis vaikka yhden lapiollisen
> kerralla.
Kysymys on ihan puhtaasti siit�, mist� hinta muodostuu. Jos maksun saa
per kuorma niin mieluustihan sit� veisi vaikka vain lapiollisen,
kuutioperusteisena saatettaisiin lis�laitojakin harkita, ellei sitten
lis�laitojen tuoma lis�hinta ole niin v�h�inen ettei sellaisia kannata
alkaa v�kert��, etenkin kun ensi vuoden Suomessa kaikki pit�isi olla
niin perkuleen tirektiivinmukaista, mit� jos eiv�t lis�laidat t�yt�k��n
jotain malagalaista m��ritelm��, ai ai. Viranomaistaholla kyll� l�ytyy
aikaa ja mielenkiintoa t�llaisen pohtimiseen, vaikka pois kuljettamista
odottava lumikasa muodostaisikin pahan n�kem�esteen jossain risteyksess�.
Tuota yksityisyyteen osoittavaa piikki� kannattaa mietti� silt�
kantilta, ett� kunnan ajoneuvokalusto ja/tai henkil�st� ei viel�
mahdottoman pitk�lle riit� kun lumishow on kovimmillaan, ja
valtiollisten n�enn�isyksityisten kuljetusliikkeiden kalusto ei sovellu
muutamia mahdollisia poikkeuksia lukuunottamatta lumenajoon. Mit� j��?
Yksityiset tai lumikasat.
> Paljonkohan yhden lumikuorman kuljetus mahtaa maksaa veronmaksajalle?
Enp� osaa sanoa, mutta voithan ehdottaa vaikka hyys�l�lle tai
Kataiselle, jospa kiellett�isiin lumisateet, saataisiin huikeat s��st�t
joka talvi. Aluksi voidaan kielt�� lumisateet vain taajamista, sitten
koko maasta, koska se haittaa muuallakin liikennett� sek�
v��rinymm�rrettyjen rikoksiin sortuneiden ihmisparkojen pakenemista
virkavallalta.
-Teemu-
PenttiL
> Jorma Moll wrote:
>
>> No lumenajo on taiteilemista monta asiaa huomioon ottaen. Joka
>> tapauksessa lavojen reunoja olisi korotettava. Mutta siell� taitaa
>> painaa pissness p��lle. Kyll� kait (yksityiset)kuljetusfirmat veis
>> vaikka yhden lapiollisen kerralla.
>
> Kysymys on ihan puhtaasti siit�, mist� hinta muodostuu. Jos maksun
> saa per kuorma niin mieluustihan sit� veisi vaikka vain lapiollisen,
> kuutioperusteisena saatettaisiin lis�laitojakin harkita, ellei
> sitten lis�laitojen tuoma lis�hinta ole niin v�h�inen ettei sellaisia
> kannata alkaa v�kert��, etenkin kun ensi vuoden Suomessa kaikki
> pit�isi olla niin perkuleen tirektiivinmukaista, mit� jos eiv�t
> lis�laidat t�yt�k��n jotain malagalaista m��ritelm��, ai ai.
> Viranomaistaholla kyll� l�ytyy aikaa ja mielenkiintoa t�llaisen
> pohtimiseen, vaikka pois kuljettamista odottava lumikasa
> muodostaisikin pahan n�kem�esteen jossain risteyksess�.
>
> Tuota yksityisyyteen osoittavaa piikki� kannattaa mietti� silt�
> kantilta, ett� kunnan ajoneuvokalusto ja/tai henkil�st� ei viel�
> mahdottoman pitk�lle riit� kun lumishow on kovimmillaan, ja
> valtiollisten n�enn�isyksityisten kuljetusliikkeiden kalusto ei
> sovellu muutamia mahdollisia poikkeuksia lukuunottamatta lumenajoon.
> Mit� j��? Yksityiset tai lumikasat.
>
T�ss� on keskseisesti kysymys siit�, ett� tuollaiseen h�lm�ilyyn jossa
lumet aurataan tahallaan pys�k�ityjen autojen p��lle ja v�leihin sen
sijaan, ett� lumi ker�tt�isiin suoraan pois, pit�isi jotenkin keksi�
parempi vaihtoehto. Eih�n sit� autojen v�leihin aurattua lunta en�� saa
pys�k�ityjen autojen v�leist� pois juuri mill��n koneella sen j�lkeen
kun se on sinne tiiviisti pakattu, kakkulapion tai pullasudin luokkaa
tulee ty�v�lineiden olla siin� vaiheessa. Kallista k�sity�t� joka
teetet��n kiinteist�iden ja asukaspys�k�ijien laskuun voimassaolevan
sopimuksen turvin. Olisi tasapuolista, ett� kiinteist�huoltoyhti�t
kippaisivat lkadulta auratut lumet takaisin keskelle katua, sinne mist�
ne on aurattukin, utta kunna suojaksi tehdyn kiinteis�huoltosopimuksen
johdosta n�in ei pid� menn� tekem��n.
Kaupungilla ja kunnilla ei siis ole tienrakennus ja maansiirtot�ihin
tarkoitettua soveltuvampaa kalustoa jokatalvisiin lumit�ihin?
Kun kerran yksityisilt� onnistuu noin liosteliaasti se loppuhommakin,
voisiko yksityisill� teett�� sen alkupuolenkin, eli ykstyiset firmat
voisivat korjata lumet pois suoraan tiet� eik� vaikeammin tien
reunoilta. Voisiko t�llaista ty�t� kilpailuttaa. Saisi pois ne tiekarhut
tielt� sotkemasta ja asiallisempaa kalustoa tilalle?
-Pentti
Pekka Miettinen
> Kyll� noita lumilaitoja monin paikoin k�ytet��n, siis tavallisen lavan
> reunassa oleva erillinen korotusosa lumenajoa varten.
Varmaan matalia laitoja k�ytet��n osittain my�s sen vuoksi, kun kaikki
kuormaajat eiv�t ylety muuten kuormaamaan autoja. Ei edes kippaavilla
kauhoilla.
T: Pekka
Hannes Öhman
> On 29 joulu, 10:48, PenttiL <pentti.leppa...@helsinki-esto.fi> wrote:
>
>
>> Katujen puhdistus lumesta
>
> Te, jotka liikutte Helsingissä, seuratkaapa kuinka matalat ovat
> lumenkuljetusautojen lavojen laidat.
Tarkalleen miten korkeita laitojen tulisi mielestäsi olla?
--
Hannes Öhman
Hannes Öhman
> Mm. Kanadassa kaupungin katuja puhdistettaessa lumet kipataan tai
> lingotaan suoraan auton lavalle ja viedään pois. Suomessa lumet
> siirretään ensin teiden reunaosien päälle, jätetään siihen, ja
> siirretään vasta vähän ennen Vappua sulavina ja liasta mustina
> kuormina mereen tms.
Lumen kerääminen heti pois olisi ainakin huomattavasti
hitaampaa, ts. menisi paljon kauemmin ennenkuin edes
ajoradat saadaan puhdistettua lumesta. Ellei nyt sitten
saada valtavasti kalustoa rikospaikalle aina lumisateen
yllättäessä, mutta kuka senkin maksaisi.
Noita lumet suoraan auton kyytiin linkoavia auroja on
kyllä käytössä suomessakin, enkä usko että niiden vähyys
johtuu vain tyhmyydestä.
Kipataanko jossakin päin suomea lumet vielä mereen?
Luulin että sitä ei saisi enää tehdä.
> Toki tällä on työllistävä vaikutus, kun moneen
> kertaan siirretään samaa kasaa. Toki on ymmärrettävää, että maanteillä
Veikkaan päinvastaista. Ensiksi lykitään lumet liikenteen
alta pois, sitten, mahdollisuuksien mukaan illalla tai
muuten riittävän hiljaiseen aikaan aloitetaan poiskuljetus.
Siinä vaiheessa ei ole enää mikään kauhea kiire ja tullaan
toimeen pienemmälläkin kalustolla.
Myös valmiudessa oleva kalusto maksaa rahaa vaikka lunta ei
tulisi koko talvena.
--
Hannes Öhman
Kare Pietilä
> Kipataanko jossakin päin suomea lumet vielä mereen?
> Luulin että sitä ei saisi enää tehdä.
Hehe, kalanperkeet pit�� vied� ongelmaj�telaitokseen ja lunta
ei saa kipata mereen. Mit�k�h�n seuraavaksi?
--
Byrgcn hgryvnf.
Teemu Uusi-Esko
> Kaupungilla ja kunnilla ei siis ole tienrakennus ja maansiirtot�ihin
> tarkoitettua soveltuvampaa kalustoa jokatalvisiin lumit�ihin?
Kuka niin sanoi? Kirjoitin, ettei sit� v�ltt�m�tt� kovimman lumishown
aikana ole likik��n riitt�v�sti. Tai sitten on muita syit�, miksi se
kannattaa hoitaa ostopalveluna. Tuota kannattaa ehk� kysy�
kunnanvirastosta..
> Kun kerran yksityisilt� onnistuu noin liosteliaasti se loppuhommakin,
> voisiko yksityisill� teett�� sen alkupuolenkin, eli ykstyiset firmat
> voisivat korjata lumet pois suoraan tiet� eik� vaikeammin tien
> reunoilta. Voisiko t�llaista ty�t� kilpailuttaa. Saisi pois ne tiekarhut
> tielt� sotkemasta ja asiallisempaa kalustoa tilalle?
Miksei voisi, hienohan tuollainen ven�l�inen olanyliheitt�j� olisi,
taitaisi vain tuntihinta muodostua kovaksi kun v�rkill� on muuten melko
v�h�n k�ytt��, vaikka se olisikin ven�l�isvalmisteinen. Muutenkin
varmasti homman voisi kilpailuttaa, hintaan tietysti vaikuttaa sekin,
mink� verran kalustolla on muuta hommaa. Lumenajoahan hoidetaan paljon
�isin juuri siksi, ett� autoja ja koneita on silloin paremmin vapaana.
Perimm�isen� syyn� voi olla niinkin yksinkertainen asia, kuin raha.
-Teemu-
>
> -Pentti
Tapio Keihanen
> Kipataanko jossakin pￜin suomea lumet vielￜ mereen?
> Luulin ettￜ sitￜ ei saisi enￜￜ tehdￜ.
Varmaan suunnilleen kaikissa rannikkokaupungeissa. Helsingissￜ
kipataan (ainakin) Hernesaaren kￜrjestￜ, kun Ruoholahteen
Kaapelitehtaan taakse tuli kippauskielto. Oli aika sotkuisen nￜkￜistￜ
se kaduilta kerￜtty, joskus aikaisemmin lumena tunnettu mￜssￜ siellￜ
veden joukossa.
Ruoholahti muuten on jokin ykkï¿œsluokkien ykkï¿œsluokka lumen lykkimisen
suhteen. Ensin kadut aurataan tiekarhuarmadalla kasaksi, sitten
traktorit siirtￜvￜt kasan toiseen paikkaan, josta se siirretￜￜn
edelleen kolmanteen paikkaan, jonka jï¿œlkeen se kuormataan kuorma-auton
kyytiin ja viedￜￜn pois. Tￜtￜ traktoritanssia tuli seurattua
useampanakin talvena entisen tyï¿œhuoneen ikkunasta, mutta nyt pari
vuotta on ollut nï¿œkymï¿œt konttorilla toiseen suuntaan.
--
--- Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/ ---
"Fiat 600 kulkee lumessa kuin aikapoika. Lisï¿œksi se on helppo
tyￜntￜￜ, kevyt kantaa, alamￜki vauhdin antaa."
-- Purje ja moottori -lehti, tammikuu 1972
Mika Iisakkila
>> Kipataanko jossakin p�in suomea lumet viel� mereen?
>> Luulin ett� sit� ei saisi en�� tehd�.
>
> Varmaan suunnilleen kaikissa rannikkokaupungeissa. Helsingiss�
> kipataan (ainakin) Hernesaaren k�rjest�, kun Ruoholahteen
> Kaapelitehtaan taakse tuli kippauskielto. Oli aika sotkuisen n�k�ist�
> se kaduilta ker�tty, joskus aikaisemmin lumena tunnettu m�ss� siell�
> veden joukossa.
Ja nyt se loppuu Hernesaarestakin kun sinne tulee jotain �kyk�mppi�,
joiden asukit eiv�t luonnollisesti halua katsella rekkarallia.
Sen j�lkeen ei taida Etel�-Helsingiss� olla yht��n lumenkaatopaikkaa,
joten puolen kaupungin kaduilta ker�tyt lumet roudataan jonnekin
Espooseen tai keh� ykk�sen taakse, joten rekkarallia saadaan sitten
koko kaupungin l�pi ja yhden kuorman kuljetusaika huonosti hoidetuilla
kaduilla varmaankin ylitt�� puoli tuntia. N�in se homma hoituu.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jorma Moll
wrote:
> Teemu Uusi-Esko wrote:
> > Jorma Moll wrote:
>
> >> No lumenajo on taiteilemista monta asiaa huomioon ottaen. Joka
> >> painaa pissness p��lle. Kyll� kait (yksityiset)kuljetusfirmat veis
> >> vaikka yhden lapiollisen kerralla.
>
> > Kysymys on ihan puhtaasti siit�, mist� hinta muodostuu. Jos maksun
> > saa per kuorma niin mieluustihan sit� veisi vaikka vain lapiollisen,
> > kuutioperusteisena saatettaisiin lis�laitojakin harkita, ellei
> > sitten lis�laitojen tuoma lis�hinta ole niin v�h�inen ettei sellaisia
> > kannata alkaa v�kert��, etenkin kun ensi vuoden Suomessa kaikki
> > pit�isi olla niin perkuleen tirektiivinmukaista, mit� jos eiv�t
> > lis�laidat t�yt�k��n jotain malagalaista m��ritelm��, ai ai.
> > Viranomaistaholla kyll� l�ytyy aikaa ja mielenkiintoa t�llaisen
> > pohtimiseen, vaikka pois kuljettamista odottava lumikasa
>
> > Tuota yksityisyyteen osoittavaa piikki� kannattaa mietti� silt�
> > kantilta, ett� kunnan ajoneuvokalusto ja/tai henkil�st� ei viel�
> > mahdottoman pitk�lle riit� kun lumishow on kovimmillaan, ja
> > valtiollisten n�enn�isyksityisten kuljetusliikkeiden kalusto ei
> > sovellu muutamia mahdollisia poikkeuksia lukuunottamatta lumenajoon.
>
> T�ss� on keskseisesti kysymys siit�, ett� tuollaiseen h�lm�ilyyn jossa
> lumet aurataan tahallaan pys�k�ityjen autojen p��lle ja v�leihin sen
> sijaan, ett� lumi ker�tt�isiin suoraan pois, pit�isi jotenkin keksi�
> parempi vaihtoehto. Eih�n sit� autojen v�leihin aurattua lunta en�� saa
> pys�k�ityjen autojen v�leist� pois juuri mill��n koneella sen j�lkeen
> kun se on sinne tiiviisti pakattu, kakkulapion tai pullasudin luokkaa
> teetet��n kiinteist�iden ja asukaspys�k�ijien laskuun voimassaolevan
> sopimuksen turvin. Olisi tasapuolista, ett� kiinteist�huoltoyhti�t
> kippaisivat lkadulta auratut lumet takaisin keskelle katua, sinne mist�
> ne on aurattukin, utta kunna suojaksi tehdyn kiinteis�huoltosopimuksen
> johdosta n�in ei pid� menn� tekem��n.
> Kaupungilla ja kunnilla ei siis ole tienrakennus ja maansiirtot�ihin
> tarkoitettua soveltuvampaa kalustoa jokatalvisiin lumit�ihin?
> Kun kerran yksityisilt� onnistuu noin liosteliaasti se loppuhommakin,
> voisiko yksityisill� teett�� sen alkupuolenkin, eli ykstyiset firmat
> voisivat korjata lumet pois suoraan tiet� eik� vaikeammin tien
> reunoilta. Voisiko t�llaista ty�t� kilpailuttaa. Saisi pois ne tiekarhut
> tielt� sotkemasta ja asiallisempaa kalustoa tilalle?
>
> -Pentti- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Taitaa olla joitakin vuosikymmeniä jo aikaa kun kaupungin lumia
yritettiin sulattaa talvella. Oli joku semmonen auto, joka ajoi
likakaivon päälle, ylhäältä lastattiin lunta ja alhaalta valui vesi
suoraan likakaivoon.
Toimivaa, ei järkevää.
----
Miten olis jo lumi pakattaisiin tiiviiksi levyiksi katujyrällä!!
Ja sen jälkeen kuskattais pois tai tehtäis mitä nyt keksittäis.
Toimisko?
Jorma Moll
> Hannes Ã?hman wrote:
> > Kipataanko jossakin päin suomea lumet vielä mereen?
> > Luulin että sitä ei saisi enää tehdä.
>
> Hehe, kalanperkeet pitää viedä ongelmajätelaitokseen ja lunta
> ei saa kipata mereen. Mitäköhän seuraavaksi?
Peltoja pitää suojella sadevedeltä. Haaposateita nääs.
Vain konellisesti ruiskutettu vesi kelpaa.
> --
> Byrgcn hgryvnf.
Jorma Moll
> hannes.oh...@iki.fi.mil (Hannes Öhman) writes:
> > Kipataanko jossakin p in suomea lumet viel mereen?
> > Luulin ett sit ei saisi en tehd .
>
> Varmaan suunnilleen kaikissa rannikkokaupungeissa. Helsingiss
Joo Hernesaaren kärjessä maikäläinenkin on ollut katselemassa lumeajoa
mereen. Siellä pääsi näkemään kuinka matalia autojen lavat olivat ...
Lumen mukana kulkevat epäpuhtaudet tuskin kaipaavat paljoa huomiota
siihen verrattuna mitä peltojen valumavedet jokien kautta Itämereen
suoltavat.
kun Ruoholahteen
> Kaapelitehtaan taakse tuli kippauskielto. Oli aika sotkuisen n k ist
> se kaduilta ker tty, joskus aikaisemmin lumena tunnettu m ss siell
> veden joukossa.
>
> Ruoholahti muuten on jokin ykk sluokkien ykk sluokka lumen lykkimisen
> suhteen. Ensin kadut aurataan tiekarhuarmadalla kasaksi, sitten
> traktorit siirt v t kasan toiseen paikkaan, josta se siirret n
> edelleen kolmanteen paikkaan, jonka j lkeen se kuormataan kuorma-auton
> kyytiin ja vied n pois. T t traktoritanssia tuli seurattua
> useampanakin talvena entisen ty huoneen ikkunasta, mutta nyt pari
> vuotta on ollut n kym t konttorilla toiseen suuntaan.
>
> --
> --- Tapio Keihanen --- d...@iki.fi ---http://www.iki.fi/dio/---
> "Fiat 600 kulkee lumessa kuin aikapoika. Lis ksi se on helppo
> ty nt , kevyt kantaa, alam ki vauhdin antaa."
Jorma Moll
wrote:
No tietenkin niin korkeita kuin asetukset ja turvallisuus sallivat.
50 000 kuormaa talvessa on paljon. Asiaan kannattaa kiinnittää
huomiota.
Kunpa joku kertois miltä siellä Helsingissä nyt näyttää, kun lunta on
paljon. Minkälaisilla lavoilla ollaan liikkeellä?
>
> --
> Hannes Öhman
PenttiL
>
> No tietenkin niin korkeita kuin asetukset ja turvallisuus sallivat.
> 50 000 kuormaa talvessa on paljon. Asiaan kannattaa kiinnitt��
> huomiota.
>
> Kunpa joku kertois milt� siell� Helsingiss� nyt n�ytt��, kun lunta on
> paljon.
Milt� se nyt n�ytt��, kun lunta on tullut joka paikkaan ja p��kaduilla
aurattu lumet katuvarsille ja pys�k�ityjen autojen p��lle ainakin
Helsingin Kalliossa. My�hemmin kev�ttalvella tulee sitten katujen
alkup�ihin kehoitukset siirt�� autot pois katuvarresta, kun n�m� samat
tiekarhut sitten ajavat ne auratut ja j��tyneet lumet pois katuvarsista.
Ne, jotka eiv�t sukkelasti huomaa autoaan siirt��, siirret��n
laskutusperiaatteella l�hisiirtona. Jos auto on lukossa ( kuten yleens�
) ovi avataan lukkosep�n tms toimesta autonnhaltijan tiet�m�tt� mik�li
siirto edellytt�� auton kajuuttaan p��sy�.
Eli lumet on ja pysyy.
Mink�laisilla lavoilla ollaan liikkeell�?
>
>
Ne lava-autot tulee sitten v�h�n ennen Vappua...
-Pentti
Pekka Pessi
>JOku kirjoitti Hesarin yleis�nosastolle aikoinaan ett� juuri Kanadassa
>jossa lumim��r�t ovat eri tasoa, lavojen reunat ovat luokkaa pari
>metri�.
Kanadassa homma on j�rkeistetty, kaupungista ei aurata kuin
muutama isompi katu, joiden varsilla on pys�htymiskielto
lumisateen ("snow emergency") aikana. Niiden varsille kertyykin
sitten ihan miehekk��t lumikasat.
Jos lunta tulee v�hemm�n, l�nnen maassa luotetaan vankkumatta
suolan ihmeelliseen vaikutukseen. Ei haittaa, vaikka pakkasta
olisikin parikymment� astetta - voihan sit� suolaa laittaa v�h�n
enemm�n. Tuloksena on tietysti Iisakkilan ihannekeli, 30 sentti�
suolaloskaa.
>Jos n�in todella on, kaupunginahallitus ja -valtuusto voisivat tehd�
>virkistys- ja opintomatkan Kanadaan, saisivat samalla parempaa j��t�
>grogilasiinsa.
Jos nyt j�tett�isiin v�liin.
--Pekka
Jorma Moll
> Jorma Moll <jorma.m...@gmail.com> writes:
> >jossa lumimäärät ovat eri tasoa, lavojen reunat ovat luokkaa pari
> >metriä.
>
> Kanadassa homma on järkeistetty, kaupungista ei aurata kuin
> muutama isompi katu, joiden varsilla on pysähtymiskielto
> lumisateen ("snow emergency") aikana. Niiden varsille kertyykin
>
> Jos lunta tulee vähemmän, lännen maassa luotetaan vankkumatta
> suolan ihmeelliseen vaikutukseen. Ei haittaa, vaikka pakkasta
> enemmän. Tuloksena on tietysti Iisakkilan ihannekeli, 30 senttiä
> suolaloskaa.
>
> >Jos näin todella on, kaupunginahallitus ja -valtuusto voisivat tehdä
> >virkistys- ja opintomatkan Kanadaan, saisivat samalla parempaa jäätä
> >grogilasiinsa.
>
> Jos nyt jätettäisiin väliin.
Ei nyt vielä, kyllä sieltä jotakin opittavaakin varmasti olisi.
>
> --Pekka
Kare Pietilä
> laskutusperiaatteella l�hisiirtona. Jos auto on lukossa ( kuten yleens�
> ) ovi avataan lukkosep�n tms toimesta autonnhaltijan tiet�m�tt� mik�li
> siirto edellytt�� auton kajuuttaan p��sy�.
Ne k�y auton alta kiskomassa suoraan siirtaj�st� vapaan silm��n.
Ne ei mun k�sitt��kseni saa menn� autoon sis�lle (ja m��r�ys on
toimeksiantajan, lakeja ja asetuksia rikotaan t�ysin surutta).
--
Byrgcn hgryvnf.
Tapio Keihanen
> PenttiL wrote:
>> laskutusperiaatteella lￜhisiirtona. Jos auto on lukossa ( kuten yleensￜ
>> ) ovi avataan lukkosepￜn tms toimesta autonnhaltijan tietￜmￜttￜ mikￜli
>> siirto edellyttￜￜ auton kajuuttaan pￜￜsyￜ.
>
> Ne kￜy auton alta kiskomassa suoraan siirtajￜstￜ vapaan silmￜￜn.
> Ne ei mun kￜsittￜￜkseni saa mennￜ autoon sisￜlle (ja mￜￜrￜys on
> toimeksiantajan, lakeja ja asetuksia rikotaan tï¿œysin surutta).
Menee ne sisￜￜn ovesta. Tￜstￜ oli vuosi tai pari sitten Hesarissakin
juttua, kun joku koki autoaan vaurioitetun ko. operaatiossa.
Hￜmￜrￜ mielikuva sanoisi, ettￜ asiasta kￜytiin oikeudessakin ja
sieltￜkin tuli myￜntￜvￜ pￜￜtￜs mennￜ autoon ovesta sisￜￜn nￜissￜ
katujen kunnossapitotapauksissa. Tai sitten kyseessￜ oli vain jonkun
poliisin lausunto lehdessￜ.
Tapsa
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/
"Virtalukko on aivan yksinkertainen eikￜ sillￜ ole sanottavaa
merkitystￜ varkaiden varalta. Myￜs olisi suotavaa, ettￜ konepellin
voisi lukita." - Fiat 600 koeajo, Tekniikan Maailma 4/1957
Jorma Moll
> Jorma Moll <jorma.m...@gmail.com> writes:
> >JOku kirjoitti Hesarin yleisönosastolle aikoinaan että juuri Kanadassa
> >jossa lumimäärät ovat eri tasoa, lavojen reunat ovat luokkaa pari
> >metriä.
>
> muutama isompi katu, joiden varsilla on pysähtymiskielto
> lumisateen ("snow emergency") aikana. Niiden varsille kertyykin
Oleet ilmeisesti ollut Kanadassa. Satuitko näkemään minkälaisilla
autoilla lunta siirreltiin, kuinka korkeat olivat lavojen reunat?
>
> Jos lunta tulee vähemmän, lännen maassa luotetaan vankkumatta
> suolan ihmeelliseen vaikutukseen. Ei haittaa, vaikka pakkasta
> olisikin parikymmentä astetta - voihan sitä suolaa laittaa vähän
> enemmän. Tuloksena on tietysti Iisakkilan ihannekeli, 30 senttiä
> suolaloskaa.
>
> >Jos näin todella on, kaupunginahallitus ja -valtuusto voisivat tehdä
> >virkistys- ja opintomatkan Kanadaan, saisivat samalla parempaa jäätä
> >grogilasiinsa.
>
> Jos nyt jätettäisiin väliin.
>
> --Pekka
Kare Pietilä
> Menee ne sis��n ovesta. T�st� oli vuosi tai pari sitten Hesarissakin
> juttua, kun joku koki autoaan vaurioitetun ko. operaatiossa.
Sen verran karskia sakkia on, ett� varmaan ei pienet vauriot pid�t-
tele. Meill� j�ttiv�t yli 100 kilon kilven keskelle katua. Kaunpun-
gin kanssa asiasta keskustellessani tehtiin selv�ksi, ett� kaupunki
auraa, mutta kaikki vastuu kuuluu auratun katuosuuden kohdalla si-
jaitsevalle taloyhti�lle. Meinasin k�yd� kippaamassa kiven asiaa
k�sitelleen virkamiehen pihalle mutta annoin olla; j�ljet olisivat
johtaneet v�h�n turhan suoraan sylttytehtaalle.
--
Byrgcn hgryvnf.
os...@oskut.fi
alkaa lapiota etsiä. Lumet aurataan, ilmeisesti
jalkakäytävälle, sieltä luultavasti takaisin autojen
väliin. Täytynee ehtiä sopivaan väliin liikkeelle.
http://www.vartti.fi/artikkeli/8642519f-c976-42b0-a777-cf058d26d360
Koska kadut aurataan koko leveydeltään, ei myöskään ajoradan ja
pysäköityjen autojen väliin jää lumivalleja.
Yleisin siirtomaksu on 68 euroa. Siirrosta ei kuitenkaan peritä
maksua, jos auto on ollut pysäköitynä ennen kuin siirtokehotuskylttejä
peittäneet huput on otettu pois.
Mika Iisakkila
> jalkak�yt�v�lle, sielt� luultavasti takaisin autojen
> v�liin. T�ytynee ehti� sopivaan v�liin liikkeelle.
>
> http://www.vartti.fi/artikkeli/8642519f-c976-42b0-a777-cf058d26d360
Nyt kaikki tarkkailemaan laitojen korkeuksia.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Eino Tuominen
>
> Nyt kaikki tarkkailemaan laitojen korkeuksia.
Varsinkin jos on kokemusta my�s muista maista, vaikkapa
Kanadasta, niin voisi koostaa t�nne vertailun eri maissa
k�yt�ss� olevista lumensiirtoautojen laitakorkeuksista.
Tossa olis selke�sti uudelle yhteis�sivustolle tilausta.
--
Eino Tuominen
Pekka Pessi
>Oleet ilmeisesti ollut Kanadassa. Satuitko näkemään minkälaisilla
>autoilla lunta siirreltiin, kuinka korkeat olivat lavojen reunat?
Ne lumet jätettiin siihen tien viereen sulamaan.
––Pekka
Jorma Moll
> Jorma Moll <jorma.m...@gmail.com> writes:
> >Oleet ilmeisesti ollut Kanadassa. Satuitko näkemään minkälaisilla
> >autoilla lunta siirreltiin, kuinka korkeat olivat lavojen reunat?
>
> Ne lumet jätettiin siihen tien viereen sulamaan.
Jospa katselit vain tien vieriä, et huomannut mitä tiellä kulki :-)
>
> ––Pekka
Jorma Moll
> On 29 joulu, 10:48, PenttiL <pentti.leppa...@helsinki-esto.fi> wrote:
>
> > Katujen puhdistus lumesta
>
> Te, jotka liikutte Helsingissä, seuratkaapa kuinka matalat ovat
> lumenkuljetusautojen lavojen laidat.
> No,... otin asiasta yhteyttä Pekka Sauriin, hän lupasi _tarkkailla_
> asiaa.
> Mahtaakohan mitään tapahtua?
>
> JOku kirjoitti Hesarin yleisönosastolle aikoinaan että juuri Kanadassa
> jossa lumimäärät ovat eri tasoa, lavojen reunat ovat luokkaa pari
> metriä.
>
> virkistys- ja opintomatkan Kanadaan, saisivat samalla parempaa jäätä
> grogilasiinsa.
Eilen tuli Viron tv- uutisissa filminpätkä Pietarin
lumenhävittämisestä. Siellä oli lumensulatuskone torilla likakaivon
päällä, siin samoin kuin Helsingissä joskus takavuosina. Taustalla
vilahti myös lumenkuljetusauto. Lavan reunat näyttivät korkeilta.
-------
Suomen radiouutisissa kerrottiin jotakin siihen suuntaan, että
Helsingissä keräillään lumia puistojen nurmikoiden tms päälle. Näin ei
tarvitse kujetella pitkin kaupunkia. Eikö se ole ihan hyvä idea. Ainoa
epäkohta mikä tulee mieleen on se, että kevättalvella lumien sulaessa
nämä kasat eivät ole kovin esteettisiä.
-----------
Muistaako joku vielä sen kun lunta ajettiin jäälle,
Kaisaniemenlahdelle, sinne ratapihan ja Kaupunginteatterin välille?
Pieniä, yhden kuorman kasoja jää täysi. Keväällä maisema oli kuin kuun
pinnalta. Hiekka jäi sulavan lumen pintaan.