Yrityksen jakama osinko
juoksupoika
siirt�misest� seuraavalle vuodelle. Itselleen h�n maksoi osingon heti
yhti�kokouksen p��tytty� kev��ll�. Nyt h�n vetoaa lamaan ja huonoon
rahatilanteeseen, on venytt�nyt maksua v�hemmist�osakkaille t�h�n
p�iv��n asti. T�n��n ilmoitti tylysti, ett� osinko maksetaan ensi vuoden
puolella.
Miten t�m� laillisesti menee?
Ari Laitinen
Ei osakas voi maksaa itselleen yht��n ainoaa osinkoa omalla p��t�ksell��n.
Osingon jakamisesta ja sen ehdoista p��tt�� yhti�kokous. Lue yhti�kokouksen
p��t�s miten osinko on p��tetty jakaa. Osingonjakamisesta p��tet��n
yhti�kokouksessa m��r� per osake ja hetki milloin se jaetaan. T�m� tieto
menee p��t�ksest� my�s verottajalle joka voi verottaa osinkoa sen mukaan
miten kokous on sen p��tt�nyt jakaa riippumatta siit� miten sit� k�yt�nn�ss�
on jaettu.
Toki osingonjakamisessa voi olla ongelmia jos yhti�ll� ei ole rahaa maksaa
osinkoa. Siin� tapauksessa virhe on tapahtunut yhti�kokouksessa joka on
jakanut osinkoa enemm�n kuin yhti�ll� on jakokelpoisia varoja. Laki kielt��
t�llaisen: "Varoja ei saa jakaa, jos jaosta p��tett�ess� tiedet��n tai
pit�isi tiet�� yhti�n olevan maksukyvyt�n tai jaon aiheuttavan
maksukyvytt�myyden."
Yhti�n t�ss� tilassa jo maksamat osingot tulee palauttaa: "Vastoin t�m�n
lain tai yhti�j�rjestyksen m��r�yksi� yhti�st� saadut varat on palautettava,
jos varojen saaja tiesi tai h�nen olisi pit�nyt tiet�� jakamisen tapahtuneen
t�m�n lain tai yhti�j�rjestyksen vastaisesti."
Eli jos haluat niin n�ht�v�sti voisit nostaa yhti�t� vastaan kanteen, jossa
vaaditaan osingonjaon muuttamista sellaiseksi johon yhti�ll� on varaa.
Jukka Pakkanen
Ellei yhti�kokous ole p��tt�nyt mist��n poikkeavasta
osingonmaksutavasta, niin osakkeita/osakkaita ei ole kohdeltu
yhdenvertaisesti. Vaikka olisi tehty tuollainen p��t�s, niin se mit�
todenn�k�isimmin olisi osakeyhti�lain vastainen:
1 luku 7 �
Yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhti�ss� yht�l�iset oikeudet, jollei
yhti�j�rjestyksess� m��r�t� toisin. Yhti�kokous, hallitus,
toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehd� p��t�st� tai ryhty�
muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle
tai muulle ep�oikeutettua etua yhti�n tai toisen osakkeenomistajan
kustannuksella.
kts. my�s 3 luku 1 �
5 luku 13 �
Yhdenvertaisuusperiaate
Yhti�kokouksessa ei saa tehd� 1 luvun 7 �:ss� tarkoitetun
yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista p��t�st�.
Lis�ksi on jutun perusteella mahdollisesti rikottu my�s seuraavaa
lainkohtaa:
13 luku 2 �
Maksukyky
Varoja ei saa jakaa, jos jaosta p��tett�ess� tiedet��n tai pit�isi
tiet�� yhti�n olevan maksukyvyt�n tai jaon aiheuttavan maksukyvytt�myyden.
Eli ei ole ihan "nappiin" mennyt tuo osinkojen jako teid�n firmassa,
noilla tiedoilla useampaaki lainkohtaa rikottu. Ja vastuussa on tietysti
toimiva johto varsinkin kun ko. toimiva johto on itse lainrikkojana
t�ss�.
Mit� yhti�kokousp�yt�kirjasta l�ytyy kohdasta "Osingonjako", mit� siell�
on kerrottu maksuaikataulusta?
juoksupoika
Kiitos vastanneille.
T�m� asia on toistunut joka vuosi. P��omistaja ei nosta itselleen
palkkaa vaan nostaa palkkansa osinkoina, jotka eiv�t ole ihan pienet.
Hyvin on mennyt, paitsi t�m� vuosi joka tiputti liikevaihtoa 30%.
Vaikka on mennyt edellisin� vuosina hyvin, v�hemmist�osakkaat ovat
saaneet vasta joululahjaksi osingot, vaikka yhti�kokous on kev��ll�
tilinp��t�ksen j�lkeen. Eik�s t�m�kin kuulu tuohon
yhdenvertaisuuspyk�l�n piiriin? Laitontahan se on maksaa muille vuoden
lopussa, eik� t�ss� tapauksessa voi vaatia korkolain mukaista korkoa?
Osakassopimuksessa t�llaisesta ei ole mainintaa, ja
yhti�kokousp�yt�kirjassa lukee, ett� "osinko on heti nostettavissa".
Jukka Pakkanen
Kuuluu ko. pyk�l�n piiriin, selv�sti osakkaita kohdellaan eriarvoisesti
jos toinen saa osingot kev��ll� heti p��t�ksen j�lkeen ja toinen vasta
vuodenvaihteessa. Tai seuraavana vuonna. Tai 10 vuoden p��st�.
Sen lis�ksi tuossa siirret��n riski� muille osakkaille, jos firmalla ei
tosiaan edes rahaa maksaa osinkoja niin sen lis�ksi ett� p��t�s
alunperin ollut laiton, niin muut osakkaat joutuvat kantamaan sen riskin
ett� firma konkassa tai muuta vastaavaa eik� osinkoa tule koskaan.
Koron vaatiminen on hieman ongelmallista, kenelt� sit� korkoa
esimerkiksi vaaditaan. Yritykselt� itselt��n, yrityksen johdolta
jonkinlaisena "vahingonkorvauskorkona" jne.
Kyll� tuossa kannattaa vain vaatia yrityksen toimivaa johtoa toimimaan
yhti�kokouksen p��t�ksen ja lakien mukaisesti. Ellei firmalla tosiaan
rahaa maksaa muiden osakkaiden osinkoja v�litt�m�sti niin vaatia
p��osakasta palauttamaan saamansa osingot, ylim��r�isess�
yhti�kokouksessa todeta aiempi p��t�s lainvastaiseksi ja mit�tt�m�ksi,
tehd� uudet p��t�kset osingonjaosta jne.
Ja jos p��osakas ei toimi niin sitten oikeusteitse, miss� tietysti
keskim��rin kaikki h�vi�v�t, mutta yksil�tasolla tilanne tasoittuu...
Jos oikein veikkaan niin pienosakkaat ovat my�s firman hallituksen
j�seni�? Silloin teill� on oikeuksien lis�ksi my�s velvollisuus puuttua
lainvastaisiin p��t�ksiin ja lakia rikkovan k�yt�nn�n lopettamiseen.
panhead
Veikkaanpa ett� juoksupojan yritys on ns. muutaman hengen paja tai
perheyritys, miss� t�llaiset tapaukset ovat todella yleisi�. Yrityksen
toimitusjohtaja on luultavasti perustanut yrityksen ja ottanut muutaman
ty�ntekij�osakkaan mukaan. Itsell��n pit�nyt osake-enemmist�n.
V�ltt�m�tt� yrityksell� ei tarvitse menn� huonosti, kun diktaattori TJ
p��tt�� mutu-perusteella asioista ja v�hemmist�osakkaita vied��n kuin
kuori�mp�ri� (yleens� suvun ammattitaitoisia ja kilttej� nuoria joilla
ei ole tietoa laista ja sokea luottamus suvun is�hahmoon). Lis�ksi jos
v�hemmist�osakkaat eiv�t ole hallituksessa mukana, tilanne on hankala
varsinkin suku-/perheyrityksiss�. Mutta kyll� lain suojaa aina l�ytyy,
ei tarvi huolissaan olla - toinen asia sitten alkaako riitelem��n
sukulaisten kesken ja vet�m��n muutkin asianosattomat sukulaiset siihen.
Nimim. kokemusta on ;)
Ari Laitinen
> Osakassopimuksessa t�llaisesta ei ole mainintaa, ja
> yhti�kokousp�yt�kirjassa lukee, ett� "osinko on heti nostettavissa".
Se tarkoittaa sit� ett� yhti� maksaa osingon heti kun sit� vaadit.
Itse ratkaisisin asian silt� pohjalta mik� on todellinen panokseni yhti��n,
mit� kuvittelin omistajana siit� saavani ylip��ns� ja tarvitsisinko rahaa
juuri sill� hetkell�. Jos olisi l�hinn� kannatusosakas nimellisell�
panoksella, josta en v�ltt�m�tt� ole edes maksanut mit��n, niin antaisin
asian olla. Jos kyse olisi sijoituksesta niin olettaisin ett� p��omistaja
ymm�rt�isi tehneens� v��rin ja korjaisi tilanteen ihan sill� ett�
selitt�isin asian h�nelle. Siin� peliss� kun ei voi voittaa.
Jukka Pakkanen
Onneksi laki ei tunne tuollaisia "kannatusosakkaita", sen enemp�� kuin
kirjanpito, tilintarkastajat jne. Eik� ty�panos liity mitenk��n
omistajuuteen ja sit� my�t� osinkoihin. T�st�h�n tietyiss� piireiss�
juuri paljon keskusteltu ja jotain j�rke� siihen keplotteluun saatu.
Heikki Heinonen
wrote:
Eik�s firmaa voi hakea konkurssiin jos se ei maksa? Konkurssikyps�h�n
se on jos rahaa ei kerran ole.
Jukka Pakkanen
Varmaan ajaa osakkaan etua ajaa firmansa konkurssiin. Varsinkin jos
sielt� oikeati saatavia...
Mutta ei tuossa nyt mit��n vaikeaa ole, osakkaat vain vaativat omansa,
kusettajap��osakkaan lompsasta ellei muuten.
tero
> Onko laillista, että firman enemistöosakas/tj voi päättää osingonmaksun
> siirtämisestä seuraavalle vuodelle. Itselleen hän maksoi osingon heti
> yhtiökokouksen päätyttyä keväällä. Nyt hän vetoaa lamaan ja huonoon
> rahatilanteeseen, on venyttänyt maksua vähemmistöosakkaille tähän
> päivään asti. Tänään ilmoitti tylysti, että osinko maksetaan ensi vuoden
> puolella.
>
> Miten tämä laillisesti menee?
Osakkaita pitää kohdella tasavertaisesti (osakeyhtiöl. 1:7 §). Päätös,
jonka mukaan osakkaille maksetaan osinko eri aikaan on mielestäni
laiton.
Jos osinkoa ei vaadittaessa makseta, niin siitä voinee vaatia
viivästyskorkoa. Jos on keväästä asti ollut osinko maksamatta, niin
ihan mukava korko siitä on kertynyt.
Jukka Pakkanen
>> siirt�misest� seuraavalle vuodelle. Itselleen h�n maksoi osingon heti
>> rahatilanteeseen, on venytt�nyt maksua v�hemmist�osakkaille t�h�n
>> puolella.
>>
>> Miten t�m� laillisesti menee?
>
> Osakkaita pit�� kohdella tasavertaisesti (osakeyhti�l. 1:7 �). P��t�s,
> jonka mukaan osakkaille maksetaan osinko eri aikaan on mielest�ni
> laiton.
Ei sin�ns� ole laitonta tehd� tuollaista p��t�st�, mutta vaatii tietysti
kaikkien osakkaiden joita asia koskee hyv�ksynn�n.
tero
wrote:
> Ei sinänsä ole laitonta tehdä tuollaista päätöstä, mutta vaatii tietysti
> kaikkien osakkaiden joita asia koskee hyväksynnän.
Onko näin? Ainakaan laista en löytänyt pykälää, joka sallisi poiketa
yhdenmukaisuudesta edes kaikkien osakkaiden suostumuksella.
Jukka Pakkanen
>> kaikkien osakkaiden joita asia koskee hyv�ksynn�n.
>
> Onko n�in? Ainakaan laista en l�yt�nyt pyk�l��, joka sallisi poiketa
> yhdenmukaisuudesta edes kaikkien osakkaiden suostumuksella.
Kyll� sopimusvapauden puitteissa voidaan sopia ett� kaikki katsovat
tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi vaikka olisi eri k�yt�nt�j� eri
osakkaiden kesken.
Esim. pikkufirmassa voidaan sopia ett� saat s� n�� osingot t�lle
viikolla ja m� nostan ensi viikolla kun tulee lis�� rahaa kassaan. Ei
tuossa lakia rikota.
Heikki Heinonen
No mit� jos vaatii saada osinkonsa heti eik� saa niin eik�s silloin
voi hakea firmaa konkurssiin?
Jukka Pakkanen
Kai sit� voi haasteella hakea saataviaan, hakean konkurssiin, mit� nyt
huvittaakin. Eri asia mit� j�rke� siin� olisi hakea oma firmansa
konkurssiin.
tero
wrote:
> No mitä jos vaatii saada osinkonsa heti eikä saa niin eikös silloin
> voi hakea firmaa konkurssiin?
No ei ihan niin pienestä, velallisen tarvitsee olla vararikossa,
ennenkuin konkurssiin voi hakea. Eli sitten vasta, kun ulosottokaan ei
tuota tulosta.
tero
wrote:
> Kyllä sopimusvapauden puitteissa voidaan sopia että kaikki katsovat
> tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi vaikka olisi eri käytäntöjä eri
> osakkaiden kesken.
Olisko sulla heittää jotain viitettä tähän? En jaksa kaivaa...
Juha
>> tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi vaikka olisi eri k�yt�nt�j� eri
>> osakkaiden kesken.
>
> Olisko sulla heitt�� jotain viitett� t�h�n? En jaksa kaivaa...
Osakeyhti�laki 21.7.2006/624
IV OSA, YHTI�N VAROJEN JAKAMINEN
13 luku, Varojen jakaminen
6 �, P��t�ksenteko
Jukka Pakkanen
Aivan, ja erityisesti:
"Vapaata omaa p��omaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella
jakaa my�s muulla kuin 1 �:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jollei
yhti�j�rjestyksest� johdu muuta."
Itsekin tullut tuota pyk�l��n jonkun kerran k�ytetty�, kun on
yrityskauppojen yhteydess� esimerkiksi p��tetty ett� kaupan kohteena
olevat osakkeet eiv�t oikeuta ko. vuoden osingonjakoon jne.