Esim. nyt näyttää siltä, että eri kunnissa rokotetaan kansalaisia eri
tavoin sikaflunssaa vastaan. Toisissa kunnissa rokotuksen saa
(riskiryhmään kuuluva) nopeasti, toisissa joudutaan odottamaan päiviä,
ehkä enemmänkin.
(Ei nyt puhuta siitä ovatko rokotukset hyödyllisiä vai eivät.)
>
>Tarkoittaako t�m� sit� ett� n�in on lakituvassa, vai tarkoittaako se
>koko inhimillist� el�m��.
>
>Esim. nyt n�ytt�� silt�, ett� eri kunnissa rokotetaan kansalaisia eri
>tavoin sikaflunssaa vastaan. Toisissa kunnissa rokotuksen saa
>(riskiryhm��n kuuluva) nopeasti, toisissa joudutaan odottamaan p�ivi�,
>ehk� enemm�nkin.
>
>(Ei nyt puhuta siit� ovatko rokotukset hy�dyllisi� vai eiv�t.)
Eih�n sit� rokotetta riit� viel� kaikille. Jonkinlainen j�rjestys
t�ytyy olla joten riskiryhm�t rokotetaan ensin.
... niin ... niin .... mutta eiks nyt olla tilanteessa että edes se ei
toteudu.
Riskiryhm�tkin on osin rokottamatta kun rokotteita ei ole.
Espanjassa kaikki ovat saaneet rokotuksen, he osasivat tilata rokotteet
ajoissa.
--
Ympyr�n t�ytyy olla py�re�, my�s nurkista!
Periaatteessa koko lainkäytön alaa.
> Esim. nyt näyttää siltä, että eri kunnissa rokotetaan kansalaisia eri
> tavoin sikaflunssaa vastaan. Toisissa kunnissa rokotuksen saa
> (riskiryhmään kuuluva) nopeasti, toisissa joudutaan odottamaan päiviä,
> ehkä enemmänkin.
Yhdenvertaisuus lain edessä ei käytännössä mitenkään voi tarkoittaa,
että kaikkien ihmisten pitäisi saada rokotus samalla kellonlyömällä,
vaan esimerkiksi sitä, että rokotusaikataulu ja -järjestys määräytyy
hallinnollisten käytännön järjestelyjen ja lääketieteellisten
riskianalyysien perusteella. Ei esimerkiksi niin, että ensin neekerit,
sitten muut paitsi ruotsinkielisille ei ollenkaan.
OIkeusjärjestykselle on tyypillistä, että siinä ovat eri hyveet
vastakkain. Toisaalta kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta
toisaalta kunnilla on itsehallinto. Jälkimmäisestä seuraa, että kaikki
kansalaiset eivät voi saada täsmälleen samanlaista kohtelua kuntien
tehtäviin kuuluvissa asioissa. Käytännön lain käyttö (ml. hallinto) on
sitten tasapainoilua näiden kahden asian välillä.
Samanlaisia vastinpareja ovat mm. sananvapaus <--> yksityisyyden
suoja, yksityselämän suoja <---> pakkokeinot rikosten selvittämiseksi,
jne.
Ennenkaikkea oikeusj�rjestykselle on tyypillist� se, ett� sen perusteena
k�yt�nn�n askareissa eiv�t ole hyveet, ideaalit, toiveet ja makuasiat, vaan
laki.
Jos nyt puhutaan t�st� esimerkkitapauksesta, olisi hyv� tehd� itselleen
selv�ksi, mitk� ne lait ovat, joiden puitteissa ihmiset eiv�t t�ss�
tapauksessa kenties ole samanarvoisia. Onko jossain olemassa laki, joka
m��r�� ennakoivan terveydenhuollon toimien tapahtuvan kaikille
kansalaisille samalla kellonly�m�ll�?
Mik� olisi sinun "l��kkeesi" tuohon, ett� osa hoitajista muuttuisi
rokotteeksi?
Voisimpa melkein v�itt�� ettei ole...
Esim.
Korkeimman oikeuden (KKO 2008:93) mukaan uskonnollisiin ja sosiaalisiin syihin
perustuvaa, asianmukaisella l��ketieteellisell� tavalla teetetty� muslimipojan
ymp�rileikkausta ei ollut pidett�v� oikeudenvastaisena eik� siten rangaistavana
tekona.
Korkein oikeus antoi 17.10.2008 p��t�ksen, joka piti voimasssa hovioikeuden
p��t�ksen, jonka mukaan poikansa ymp�rileikkauksen j�rjest�nyt henkil� ei ole
syyllistynyt poikansa pahoinpitelyyn . P��t�ksen perusteluina olivat erityisesti
seuraavat seikat (kohta 29):
- toimenpide oli tehty pojan kannalta hyv�ksytt�vist�, h�nen ja h�nen
huoltajansa uskontoon liittyvist� syist�, ja
- toimenpiteell� voidaan katsoa t�ss� tapauksessa puututun kokonaisuutena
arvostellen v�h�isess� m��rin pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen.
Korkeimman oikeuden p��t�s rikkoo Suomen perustuslakia (7� ja 11�), rikoslakia
(21. luku 5�), lastensuojelulakia (4�), lakia miesten ja naisten v�lisest�
tasa-arvosta (4� ja 7�) sek� Lapsen oikeuksien sopimusta (artiklat 14 ja 19).
Lis�ksi p��t�s rikkoo keskeist� eettist� periaatetta ruumiillisesta
koskemattomuudesta sek� lapsen seksuaalioikeuksien toteutumista.
Olsikohan samaan tulokseen KKO tullut jos vaikka ateistivanhemmat olisivat
leikanneet korvasta pienen palan pois...
Eip� silti, nyky��n on muotia kohdella ihmisi� eriarvoisesti henkil�n
syntyper�n, etnisen taustan tai uskonnon perusteella esimerkkej�
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan p��tt�arviointi
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,7008,84164
"Maahanmuuttajataustaisen oppilaan osaamista arvioitaessa tulee k�ytt��
monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menetelmi�, jotta
h�n kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen
puutteista huolimatta."
Opetushallituksen tutkimuksesta"Maahanmuuttajien opiskeluasenteet my�nteisi�
2008 "
"Arvostelu ei kaikilta osin noudata sit� linjaa, jota suomalaisten oppilaiden
arvosanat noudattavat, mutta Opetushallitus on antanut erilliset ohjeet
maahanmuuttajaoppilaiden monipuoliseksi arvioimiseksi ja heid�n tilanteensa
huomioon ottamiseksi."
Korkeakoulujen kansainv�listymistrategia
http://www.kansainvalistymisstrategia.fi/
"Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen
tarjontaa kehitt�m�ll� voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten
kynnyst� osallistua korkeakouluopetukseen sek� antaa sis�ll�llisi� ja
kielellisi� valmiuksia opiskeluun
Korkeakoulut kehitt�v�t opiskelijavalintojensa perusteita ja
p��sykoek�yt�nt�j��n siten, ett� kielelliset ja kulttuuriset tekij�t eiv�t
muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen p��syn esteeksi."
Eli korkeakouluun pyrkiv�t eiv�t olekkaan samalla viivalla vaan toisilla onkin
rima matalammalla...eik�s t�ll�inen ole syrjint��?
Sis�asiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edist�miseksi
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1A6B7F1F40484648C225750400338C8F/$fil
e/Suomi.pdf
"Kahden samanvahvuisen hakijan osalta valinnassa painotetaan kulloinkin
aliedustettuina olevia ryhmi� sukupuolen ja etniseen v�hemmist��n kuulumisen
osalta."
Hallituspuolueen linjausta
Kohti kansalaisuutta - vihre� kotoutumispolitiikka
"Yksi este maahanmuuttajien ty�llistymiselle erityisesti julkisella sektorilla
ovat kielitaitovaatimukset. On kuitenkin t�rke��, ett� maahanmuuttajataustaisia
ty�ntekij�it� saadaan my�s julkiselle sektorille ja ett� se on maahanmuuttajille
yksi mahdollisuus ty�llisty�. Er�s vaihtoehto voisi olla, ett� niille
maahanmuuttajille, jotka t�ht��v�t julkisiin teht�viin, olisi oma
koulutusohjelmansa. Toisaalta my�s kielitaitovaatimuksia pit�� uskaltaa arvioida
joiltain osin uudestaan. Esimerkiksi, l�ytyyk� paikkakuntia ja ty�teht�vi�,
joissa toisen kotimaisen kielen vaatimuksesta voisi luopua ilman, ett� palvelu
huononisi.
Arvioidaan virkojen kielitaitovaatimusten mielekkyytt� ja vaihtoehtoisia
malleja."
Eli kaikilla virkamiehill� ei olisikaan esim. virkamieruotsin vaatimusta eli
kahdella hakijalla ns. perussuomalaisella on samaan virkaan haettaessa
virkamiesruotsi vaatimuksena mutta "maahanmuttajalla" ei?
Kysymys:ty�el�m�st�?
Voiko potilas kielt�yty� sellaisen sairaanhoitohenkil�kunnan edustajasta jos
ko.henkil� ei noudata vaikkapa yleisi� hygieniam��r�yksi� ja on esim.
potentiaalinen MRSA tartunnan levitt�j� ja mik� oikeus heill� on poiketa
yleisest� ty�vaatepukeutumispakosta joka koskee kyll� kaikkia muita?
esimerkki tulee UK:sta mutta ompa n�it� liehuhelmaisia sairaanhoitajia n�kynyt
Jorvin sairaalassa?
http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1577426/Female-Muslim-medics-disobey-hygi
ene-rules.html
Jos minulta kysyt, niin en tiedä.
>
> - Näytä siteerattu teksti -
No nyt en ymmärrä mitä tarkoittaa "koko lainkäytön ala"?
No kannattaako siit� sitten r�ksytt��, kun n�ytt�� silt� ett� toimitaan
niiden resurssien mukaan mit� on olemassa eik� sinullakaan ole esitt��
mit��n parempaa vaihtoehtoa. Maailman nyt vain ei ole aina ihan t�ydellinen.
> No nyt en ymmärrä mitä tarkoittaa "koko lainkäytön ala"?
Kaikkialla missä lakia sovelletaan, tuomioistuimessa, viranomaisissa,
yksityisten kesken.