Rikoslaki... ("Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, jne... )
Esa
"Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Ven�j�nmaan Keisari ja
Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m.
Teemme tiett�v�ksi: Suomenmaan Valtios��tyjen alamaisesta esityksest�
tahdomme Me t�ten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen
Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin my�skin
rangaistusten t�yt�nt��npanosta erityinen asetus annetaan:"
Koko laki on viimeksi uudelleenkirjoitettu kai 1996, ja sen j�lkeenkin
osia on tarpeen mukaan uusittu. Mutta miksi tuo alkuteksti on
s�ilytetty? Ja montako lakia (Tai "kaarta", kuten niit� joskus
kutsuttiin) mahtaa edelleen olla suurruhtinaskunnan ajalta?
Tuossa mainitussa asetuksessa onkin j�ljell� tekstej� Aleksantri III:n
ajalta.
Jukka K. Korpela
> Suomen tasavallan rikoslaki alkaa edelleenkin sanoilla:
>
> "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Ven�j�nmaan Keisari ja
> Koko laki on viimeksi uudelleenkirjoitettu kai 1996, ja sen j�lkeenkin
> osia on tarpeen mukaan uusittu.
Suurin osa rikoslain sis�ll�st� on s��detty 2000-luvulla.
> Mutta miksi tuo alkuteksti on s�ilytetty?
Rikoslakia ei ole koskaan kumottu uudella lailla, vaan laeilla on muutettu
rikoslain sis�lt��. Siksi se, mit� ei erikseen muuteta, s�ilyy. Esipuhetta
ei oikein voisikaan muuttaa (paitsi s��t�m�ll� uusi laki, joka kumoaa
vanhan), koska nykyisin esipuheita ei laeissa ole.
> Ja montako lakia (Tai "kaarta", kuten niit� joskus
> kutsuttiin) mahtaa edelleen olla suurruhtinaskunnan ajalta?
Kaaret olivat Ruotsin vallan aikaisen maanlain osia. Niist� taitavat olla
en�� voimassa vain rakennuskaari, kauppakaari ja oikeudenk�ymiskaari, nekin
toki suuresti muutettuina tai sis�ll�lt��n muodollisesti yh� voimassaolevina
mutta asiallisesti merkityksett�min�. Vai mit�h�n merkityst� on esimerkiksi
nykyisin seuraavalla muodollisesti voimassa olevalla lain s��d�ksell�?
"Jos toisen leikkaamaton pelto est�� toista korjaamasta viljaansa, k�skek��n
h�nen leikata pois tielt�. Jos h�n ei leikkaa, niin leikatkoon se, joka
korjata tahtoo, toisen viljan pois tielt�, miss� vahinko on v�hin, sitokoon
lyhteisiin, poimikoon t�hk�p��t ja ajakoon sitten siit� vapaasti. Jos niitty
on niitt�m�tt�, on silloinkin hein� tielt� sek� niitett�v� ett� haravoitava.
Joka toisin ajaa pellon tahi niittysaran yli vet�k��n sakkoa talarin joka
saralta ja korvatkoon vahingon."
(T�m�h�n liittyy vanhoihin maanjako-oloihin, joiden aikana t�llaiset
s��d�kset saattoivat olla hyvinkin tarpeellisia.)
Nykylaeista ovat kaari-nimisi� ulosottokaari, perint�kaari ja maakaari,
mutta ne ovat kokonaan uusia lakeja, joille vain on annetty vanhahtavat
nimet.
> Tuossa mainitussa asetuksessa onkin j�ljell� tekstej� Aleksantri III:n
> ajalta.
My�s itse rikoslaissa on alkuper�isi� s��d�ksi�, ainakin 18. luvussa
(Rikoksista sukuoikeuksia vastaan), joka on l�hinn� kuollutta kirjainta.
(N�k�j��n Finlexin rikoslakiversiossa ei ole huomattu tai viitsitty edes
panna kuritushuonetta ja kansalaisluottamuksen menett�mist� hakasulkeisiin.)
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jori Mantysalo
> Suurin osa rikoslain sis�ll�st� on s��detty 2000-luvulla.
Onko noin? Ainakin HE 6/1997 ja HE 239/1997 ovat isoja paketteja,
ja vaikka tuoreita ovat niin eiv�t ihan tarkkaan 2000-luvulta. Yleiset
osatkin ovat kai konfiskaatiouudistuksen j�ljilt� eli 1990-luvulta,
er�in uudistuksin tosin nekin.
> Rikoslakia ei ole koskaan kumottu uudella lailla, vaan laeilla on muutettu
> rikoslain sis�lt��. Siksi se, mit� ei erikseen muuteta, s�ilyy.
>> Ja montako lakia (Tai "kaarta", kuten niit� joskus
>> kutsuttiin) mahtaa edelleen olla suurruhtinaskunnan ajalta?
> Kaaret olivat Ruotsin vallan aikaisen maanlain osia. Niist� taitavat olla
> en�� voimassa vain rakennuskaari, kauppakaari ja oikeudenk�ymiskaari, nekin
> toki suuresti muutettuina tai sis�ll�lt��n muodollisesti yh� voimassaolevina
> mutta asiallisesti merkityksett�min�.
Sivun http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ mukaan tosiaan 1700-luvulta
l�ytyy vain vuoden 1734 lait ja juurikin kertomasi.
Tosin yll� toteat, ett� laki s�ilyy ellei sit� kumota. Periaatteessahan
siis saattaa olla lakeja, joita ei vain tiedet�. Sopivassa arkistojen
tutkimuksessa l�ytyy joku Ruotsin kuninkaan laillisesti s��t�m� laki,
ja sitten todetaan ett� voimassaolevaa lains��d�nt��h�n se... Nojuu,
kaipa tuohon keksitt�isiin jotain, mutta periaatteessahan asia on noin.
Viel� 1993 otettiin kantaa papiston erioikeuksiin vuodelta 1723.
> Vai mit�h�n merkityst� on esimerkiksi nykyisin seuraavalla
> muodollisesti voimassa olevalla lain s��d�ksell�?
> "Jos toisen leikkaamaton pelto est�� toista korjaamasta viljaansa,
> k�skek��n h�nen leikata pois tielt�. Jos h�n ei leikkaa, niin
> leikatkoon se, joka korjata tahtoo, toisen viljan pois tielt�, miss�
> vahinko on v�hin, sitokoon lyhteisiin, poimikoon t�hk�p��t ja
> ajakoon sitten siit� vapaasti. Jos niitty on niitt�m�tt�, on
> silloinkin hein� tielt� sek� niitett�v� ett� haravoitava. Joka
> toisin ajaa pellon tahi niittysaran yli vet�k��n sakkoa talarin joka
> saralta ja korvatkoon vahingon."
> (T�m�h�n liittyy vanhoihin maanjako-oloihin, joiden aikana t�llaiset
> s��d�kset saattoivat olla hyvinkin tarpeellisia.)
Ei tuo laki itse asiassa ihan j�rjett�m�lt� tunnu. Seh�n on samaa
ideaa kuin tiemaan pakkolunastus. Kyll�h�n tuollainen pellonp��
voi viel� jossain olla.
--
"Suhde 8 vett� 8 poroja. Sievenn�."
-- Teksti matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kahvinkeittimess�
Esa
> Esa wrote:
>
>> Suomen tasavallan rikoslaki alkaa edelleenkin sanoilla:
>>
>> "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Ven�j�nmaan Keisari ja
>
>> Koko laki on viimeksi uudelleenkirjoitettu kai 1996, ja sen j�lkeenkin
>> osia on tarpeen mukaan uusittu.
>
> Suurin osa rikoslain sis�ll�st� on s��detty 2000-luvulla.
>
>> Mutta miksi tuo alkuteksti on s�ilytetty?
>
> joka kumoaa vanhan), koska nykyisin esipuheita ei laeissa ole.
>
Juuei. Ellei "esipuheeksi" lasketa lain aloittavaa lausetta: "Eduskunnan
p��t�ksen mukaisesti s��det��n:"
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti:
>
>> Suurin osa rikoslain sis�ll�st� on s��detty 2000-luvulla.
>
> Onko noin?
En ole tehnyt j�rjestelm�llist� selvityst� ja laskentaa; silm�ilin vain
Finlexiss� olevaa rikoslain versiota ja erityisesti pyk�lien kohdalla olevia
tietoja viimeisimmist� muutosajankohdista. Siit� syntyi mainitsemani
vaikutelma. Toki kyse on usein pienist�, hyvin pienist�kin muutoksista, niin
ett� pyk�l�n perussis�lt� saattaa olla esimerkiksi 1990-luvulta tai paljon
vanhempikin mutta esimerkiksi yht� sanaa on muutettu 2000-luvulla. Toisaalta
jos esimerkiksi on s��detty pyk�l�n muuttamisesta toisensis�lt�iseksi,
vaikka todellisuudessa vain yksi sana muuttuu, voitaneen l�hte� siit�, ett�
pyk�l� kokonaisuudessaan on ollut tarkasteltavana ja ik��n kuin vahvistettu
muilta osin. (Pyk�l� kokonaisuutena on mielest�ni t�ll�in "modernimpaa
lains��d�nt��" sis�ll�lt��n kuin esimerkiksi vuoden 1743 lain pyk�l�, jota
ei ole vain koskaan huomattu tai viitsittu muuttaa tai edes saattaa
lains��t�j�n harkittavaksi.)
> Tosin yll� toteat, ett� laki s�ilyy ellei sit� kumota.
> Periaatteessahan siis saattaa olla lakeja, joita ei vain tiedet�.
Muistelisin, ett� tuollaista on oikeustieteen yleisiss� opeissa pohdittu,
p��sem�tt� ihan selviin linjauksiin. Kuitenkin niiss� opeissa tunnetaan
periaate, jonka mukaan s��d�st� pidet��n kumoutuneena, jos sit� ei ole
pitkiin aikoihin sovellettu (desuetudo-periaate). Jos laista ei ole
vuosisatoihin kukaan tiennyt, niin eik�h�n tuo ehto toteudu. Voi sen katsoa
toteutuneen silloinkin, kun laki on ollut tiedossa... esimerkiksi vuoden
1743 lain s��d�s humalan viljelyn pakollisuudesta (200 humalasalkoa tilaa
kohti) kumottiin vasta vuonna 1915, mutta sit� ei ollut aikoihin sovellettu.
>> "Jos toisen leikkaamaton pelto est�� toista korjaamasta viljaansa,
>> k�skek��n h�nen leikata pois tielt�. Jos h�n ei leikkaa, niin
>> leikatkoon se, joka korjata tahtoo, toisen viljan pois tielt�, miss�
>> vahinko on v�hin, sitokoon lyhteisiin, poimikoon t�hk�p��t ja
>> ajakoon sitten siit� vapaasti. Jos niitty on niitt�m�tt�, on
>> silloinkin hein� tielt� sek� niitett�v� ett� haravoitava. Joka
>> toisin ajaa pellon tahi niittysaran yli vet�k��n sakkoa talarin joka
>> saralta ja korvatkoon vahingon."
>
>> (T�m�h�n liittyy vanhoihin maanjako-oloihin, joiden aikana t�llaiset
>> s��d�kset saattoivat olla hyvinkin tarpeellisia.)
>
> Ei tuo laki itse asiassa ihan j�rjett�m�lt� tunnu. Seh�n on samaa
> ideaa kuin tiemaan pakkolunastus. Kyll�h�n tuollainen pellonp��
> voi viel� jossain olla.
Ei se miss��n tapauksessa ollut j�rjet�n sit� s��dett�ess�, oloissa, joissa
peltotilkut ja sarat saattoivat olla hyvinkin hajallaan niin, ett�
viljelij�iden piti sovittaa maatalousty�ns� yhteen. Nykyoloissa se on
melkoisen j�rjet�n, enk� tarkoita vain sit�, ett� antaa luvan
omank�denoikeuteen (viljelij� saa itse p��tt�� ja toteuttaa leikkaamisen,
ilman hallintoviranomaisen saati tuomioistuimen p��t�st�). Kuinkahan
realistinen on lain vaatimus lyhteisiin sitomisesta ja t�hk�p�iden
poimimisesta? Eik� se ole mitenk��n verrattavissa pakkolunastukseen, jossa
omaisuus siirtyy. Tuossa s��d�ksess�h�n oli kyse oikeudesta toimia toisen
maalla, ei ottaa sit� omistukseensa eik� edes pysyv��n k�ytt��ns�.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Osmo R
> Koko laki on viimeksi uudelleenkirjoitettu kai 1996, ja sen j�lkeenkin
> osia on tarpeen mukaan uusittu. Mutta miksi tuo alkuteksti on
> s�ilytetty? Ja montako lakia (Tai "kaarta", kuten niit� joskus
> kutsuttiin) mahtaa edelleen olla suurruhtinaskunnan ajalta?
Rikoslakia ei koskaan ole kokonaisuudessaan kerralla uusittu,
vuoden 1889 j�lkeen. Autonomian ajalta ei taida olla muita
merkitt�vi� lakeja. Vuoden 1734 laista on j�ljell� viel� osia.
Lain mukaan tuomari vannoo tuomitsevansa "Jumalan ja Ruotsin lain
mukaan"
Viimeiset yksitt�iset autonomian aikaiset rikokset kumottiin
1990-luvulla. N�it� oli mm. Keisarin murha maanpetoksena, josta
ainoa rangaistu oli kuolemantuomio (kuolemantuomio poistettiin
rauhanajan laista 1949 ja kokonaan 1972 ja pyk�l� oli vanhentunut
viimeist��n itsen�istymisen aikaan).
Viimeisi� suhteellisen vanhoja rikoslain pyk�li� oli t�n� vuonna
kumottu laki siki�nl�hetyksest� vuodelta 1950. Se oli
periaatteessa samansis�lt�inen kuin vuoden 1912 laki.
Nykylain mukaan, jos ty�nt�� v�lisin k�den naisen em�ttimeen on
se raiskaus: max 6 vuotta. Jos sensijaan ty�nt�� v�kisin
sukkapuikon kohtuun ja aiheuttaa keskenmenon, on se t�rke� laiton
raskaudenkeskeytys: max 4 vuotta. Joku ei t�sm��.
Osmo
napu
Joku laamanni selitti telkkarissa (jo vuosia takaperin), ett� kyseiset
jutut on j�tetty ihan perinnesyist�.
Ei se sen kummallisempaa ole kuin vaikkapa tsaarin patsas
senaatintorilla yms.
Historialliset seikat eiv�t tosin haitanneet, kun kolmikieliset
kadunnimet muutettiin kaksikielisiksi 1920-1930-luvuilla.
Jori Mantysalo
> Muistelisin, ett� tuollaista on oikeustieteen yleisiss� opeissa pohdittu,
> p��sem�tt� ihan selviin linjauksiin. Kuitenkin niiss� opeissa tunnetaan
> periaate, jonka mukaan s��d�st� pidet��n kumoutuneena, jos sit� ei ole
> pitkiin aikoihin sovellettu (desuetudo-periaate). Jos laista ei ole
> vuosisatoihin kukaan tiennyt, niin eik�h�n tuo ehto toteudu.
Totta kyll�. Toisaalta t�ss� tullaan rajanvetoon joka ei liene ihan
selv�, joskin esimerkit tulevat aika teenn�isiksi. Osa rikoksista on
joka tapauksessa ��rimm�isen harvinaisia, joten miten pitk��n vaikka
maanpetos ja valtiopetos ovat voimassaolevaa oikeutta ellei niit�
sovelleta?
>>> "Jos toisen leikkaamaton pelto est�� toista korjaamasta viljaansa,
>>> k�skek��n h�nen leikata pois tielt�. Jos h�n ei leikkaa, niin
>>> leikatkoon se, joka korjata tahtoo, toisen viljan pois tielt�, miss�
>>> vahinko on v�hin, sitokoon lyhteisiin, poimikoon t�hk�p��t ja
>>> ajakoon sitten siit� vapaasti. Jos niitty on niitt�m�tt�, on
>>> silloinkin hein� tielt� sek� niitett�v� ett� haravoitava. Joka
>>> toisin ajaa pellon tahi niittysaran yli vet�k��n sakkoa talarin joka
>>> saralta ja korvatkoon vahingon."
>>
>>> (T�m�h�n liittyy vanhoihin maanjako-oloihin, joiden aikana t�llaiset
>>> s��d�kset saattoivat olla hyvinkin tarpeellisia.)
>>
>> Ei tuo laki itse asiassa ihan j�rjett�m�lt� tunnu. Seh�n on samaa
>> ideaa kuin tiemaan pakkolunastus. Kyll�h�n tuollainen pellonp��
>> voi viel� jossain olla.
> Ei se miss��n tapauksessa ollut j�rjet�n sit� s��dett�ess�, oloissa, joissa
> peltotilkut ja sarat saattoivat olla hyvinkin hajallaan niin, ett�
> viljelij�iden piti sovittaa maatalousty�ns� yhteen. Nykyoloissa se on
> melkoisen j�rjet�n, enk� tarkoita vain sit�, ett� antaa luvan
> omank�denoikeuteen (viljelij� saa itse p��tt�� ja toteuttaa leikkaamisen,
> ilman hallintoviranomaisen saati tuomioistuimen p��t�st�). Kuinkahan
> realistinen on lain vaatimus lyhteisiin sitomisesta ja t�hk�p�iden
> poimimisesta? Eik� se ole mitenk��n verrattavissa pakkolunastukseen, jossa
> omaisuus siirtyy. Tuossa s��d�ksess�h�n oli kyse oikeudesta toimia toisen
> maalla, ei ottaa sit� omistukseensa eik� edes pysyv��n k�ytt��ns�.
Mik� sitten t�ll� hetkell� on tilanne, jos esimerkiksi tie katkeaa
(vaikkapa siltarummun sortumisen vuoksi) ja vilja pit�isi korjata
nyt eik� kohta?
Eikun joo. Se mahtuisi varmaan pakkotilan tunnusmerkist��n, vaikka
ei yht� akuutti ole kuin palon sammuttaminen naapurin �mp�rill�.
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti:
>
>> Muistelisin, ett� tuollaista on oikeustieteen yleisiss� opeissa
>> pohdittu, p��sem�tt� ihan selviin linjauksiin. Kuitenkin niiss�
>> opeissa tunnetaan periaate, jonka mukaan s��d�st� pidet��n
>> kumoutuneena, jos sit� ei ole pitkiin aikoihin sovellettu
>> (desuetudo-periaate). Jos laista ei ole vuosisatoihin kukaan
>> tiennyt, niin eik�h�n tuo ehto toteudu.
>
> Totta kyll�. Toisaalta t�ss� tullaan rajanvetoon joka ei liene ihan
> selv�, joskin esimerkit tulevat aika teenn�isiksi. Osa rikoksista on
> joka tapauksessa ��rimm�isen harvinaisia, joten miten pitk��n vaikka
> maanpetos ja valtiopetos ovat voimassaolevaa oikeutta ellei niit�
> sovelleta?
Ne eiv�t ole itse asiassa niin kovin harvinaisia rikoksia, ainakaan jos
sovelletaan 1920- ja 1930-luvun tulkintoja. Niiden rajanveto on tietysti
muutenkin poliittinen kysymys. Suomen liittyminen Euroopan unioniin
toteutettiin tavalla, jonka hyvin voisi tulkita valtiopetokseksi, koska
siin� muutettiin perustuslakien ja valtioj�rjestyksen sis�lt�� ilman
perustuslains��t�misj�rjestyst� eli muutettiin laittomasti valtios��nt��.
Tietenk��n kanne t�st� ei menestyisi nyky-Suomessa, mutta jos poliittiset
olot olennaisesti heilahtaisivat, tilanne olisi toinen.
Mutta asiaan... on toki olemassa hyvinkin harvinaisia rikoksia,
sellaisiakin, joista ket��n ei ole koskaan tuomittu eik� edes oikeudessa
syytetty. Kekkosen ajan Suomessa vieraan valtion loukkaaminen taisi olla
sellainen, mutta se oli silti yhteiskunnallisesti eritt�in merkitt�v� asia:
syytteen uhka leijui ilmassa ja vaikutti mm. lehtien kirjoitteluun.
Desuetudo-opin kannalta on kai olennaista, ett� lakia ei sovelleta
sellaisissa tilanteissa, joihin se sis�lt�ns� mukaan ilman muuta soveltuisi.
Lis�ksi asiaan vaikuttaa varmaan sekin, mit� laista puhutaan ja miten siihen
suhtaudutaan.
> Mik� sitten t�ll� hetkell� on tilanne, jos esimerkiksi tie katkeaa
> (vaikkapa siltarummun sortumisen vuoksi) ja vilja pit�isi korjata
> nyt eik� kohta?
En tied�, mutta tuskinpa siihen ruvettaisiin vuoden 1734 lakia soveltamaan.
Varsinkaan kun se ei yleens� edes sanamuotonsa perusteella soveltuisi ja kun
se johtaisi siihen, ett� vilja on sidottava lyhteisiin jne.
> Eikun joo. Se mahtuisi varmaan pakkotilan tunnusmerkist��n, vaikka
> ei yht� akuutti ole kuin palon sammuttaminen naapurin �mp�rill�.
Pakkotilasta tuskin on kyse silloin, kun asiasta on aikaa neuvotella ja
etsi� sovintoratkaisua.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Osmo R
. Suomen liittyminen Euroopan unioniin
> toteutettiin tavalla, jonka hyvin voisi tulkita valtiopetokseksi, koska
> siin� muutettiin perustuslakien ja valtioj�rjestyksen sis�lt�� ilman
> perustuslains��t�misj�rjestyst� eli muutettiin laittomasti
> valtios��nt��.
Ei vaan nimenomaan sovellettiin sit�, mit� vuoden 1928
valtiop�iv�j�rjestys sanoi perustuslain muuttamisesta silloin,
kun se liittyy valtiosopimuksen.
"69�
Ehdotus joka koske Suomen ja ulkovallan v�liseen sopimukseen
sis�ltyvien lains��d�nn�n alaan kuuluvien m��r�ysten
hyv�ksymist�, sis�ltyk��tp� rauhansopimukseen tai muuhun
valtiosopimuksen, k�sitell��n 66 �:n mukaan sek�, mik�li asia
koskee perustuslakia, noudattamalla, mit� 67 �:n 1 momentissa on
s��detty. �lk��n kuitenkaan lakiehdotusta n�iss� tapauksissa
j�tett�k� lep��m��n."
Tietysti joku voisi ajatella, ett� varmuuden vuoksi olisi
s��detty tiukemmassa j�rjestyksess�, mik� olisi edellytt�nyt
kiireelliseksi julistamista 5/6 enemmist�ll�, mutta laki ei anna
mahdollisuutta t�llaiseen varmuuden vuoksi pelaamiseen.
Osmo
tero
> Desuetudo-opin kannalta on kai olennaista, että lakia ei sovelleta
> sellaisissa tilanteissa, joihin se sisältönsä mukaan ilman muuta soveltuisi.
Näin homman täytyy arkijärjellä ajatellen mennä, ei siis pelkän ajan
kulumisen takia. Onhan olermassa lakeja, jotka on säädetty ilmeisen
harvinaisia tilanteita varten, kuten vaikkapa Laki avaruuslentäjien
pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden
palauttamisesta. Tätä 39 vuotta vanhaa lakia tuskin koskaan on
sovellettu, mutta jos katolle nyt mäjähtäisi astro-, kosmo-, tai
taigonautin alus, niin tämän lain perustella varmaankin valtiolta
saisi korvauksia ja toisaalta olisi velvoitettu hra/rva
avaruuslentäjää/tärtä auttamaan.
Itse alkuperäiseen aiheeseen, niin oikeudenkäymiskaaressa näyttäisi
olevan montakin sellaista säännöstä vuodelta 1734, jotka ovat
sellaisenaan voimassa nykypäivänä (6 §, 7 §, 9 §, 11 §). Esimerkiksi
11 §:n maan tavan noudattamisella on paljonkin merkitystä
nykypäivänäkin.
Sen sijaan selvästi pätemätön nykypäivänä on esim. Kauppakaaren 7:5 §
"Maakaupunkien markkinoilla älkööt ulkomaalaiset kauppaa tehkö tahi
tavaroita vaihtako. Joka sen tekee, menettäköön tavaran ja vetäköön
lisäksi sakkoa sata talaria."
Osmo R
> Sen sijaan selv�sti p�tem�t�n nykyp�iv�n� on esim. Kauppakaaren 7:5 �
> "Maakaupunkien markkinoilla �lk��t ulkomaalaiset kauppaa tehk� tahi
> tavaroita vaihtako. Joka sen tekee, menett�k��n tavaran ja vet�k��n
> lis�ksi sakkoa sata talaria."
Ent�s miten se siat terhomets�ss�. :-)
Muuten kuka ja milloin on tuon em. s��nn�ksen suomentanut? Onko
suomennoksella lain voima?
Osmo
Timo Koo
"napu" <na...@napu.napu> wrote in message
news:xajHm.34510$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> Joku laamanni selitti telkkarissa (jo vuosia takaperin), ett� kyseiset
> jutut on j�tetty ihan perinnesyist�.
>
> Ei se sen kummallisempaa ole kuin vaikkapa tsaarin patsas senaatintorilla
> yms.
>
N�in min�kin olen asian itselleni selitt�nyt. Rikoslain "alkupuhe" on
j�tetty alkuper�iseksi ihan perinnesyist�, vaalitaan sit�kautta sit�
historiaa, johon nykyinen rikoslakimme vahvasti pohjaa.
H. Markus Lang
Esa wrote:
> Koko [rikos]laki on viimeksi uudelleenkirjoitettu kai 1996, ja sen j�lkeenkin
> osia on tarpeen mukaan uusittu.
T�m� ei pid� paikkaansa. Rikoslakia (39/1889) on uudistettu monina
"osapaketteina", ja lis�ksi erityislains��d�nt�� on kehitetty. Rikoslain
merkitt�vi� uudistuksia:
- rikosten uusimista koskevat s��nn�kset (6 luku) 1939
- rikoslain kokonaisuudistuksen I vaihe 1991
- rikoslain kokonaisuudistuksen II vaihe 1995
- rikoslain kokonaisuudistuksen III vaihe 1999
- yleisi� oppeja koskevien s��nn�sten uudistus [IV vaihe] 2004.
Koko rikoslaki on tarkoitus kirjoittaa uudelleen ja julkaista SDK:ssa,
mutta t�m� on viel� tulevaisuutta.
L�hde: Pekka Koskinen, Rikosoikeuden perusteet (2008), s. 20 - 24.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/