Paistopisteet, paino- vai kappalehinnoittelu
Osmo R
sek� kappale- ja painohinnoittelua. Olen huomannut seuraavan
yleisen piirteen. Jos tuotteet punnitaan, ovat ne yleisesti
huomattavasti kalliimpia. Stockmannilta voi Fazerin munkin ostaa
ykk�skerroksen itsepalvelupisteest� kilohintaan tai Herkusta
leip�tiskilt�. J�lkimm�inen on n. 10 sentti� halvempi.
It�keskuksen Citymarket siirtyi palvelutiskist� itsepalveluun.
Samalla tuotteet tulivat punnittaviksi ja munkin hinta nousi 88
sentist� n. 1,20 euroon. Muissa tuotteissa nousua oli viel�kin
enemm�n. J�ip� munkki ottamatta.
Tuskin kyseess� on sattuma, ett� kilohinnalla on kalliimpaa.
Kilohinta h�m�� kuluttajia, ja siten he ostavat helpommin
kalliimpia tuotteita. Usein tuotteissa ei edes ole arviom��r�ist�
kappalehintaa, joten hinnan tiet�� vasta, kun sen on ottanut ja
punninnut. T�ll�in moni ei kehtaa tai viitsi laittaa sit� en��
takaisin. Minusta t�llainen on suorastaan huijaamista. Joku
munkki on ensisijaisesti kappalem��r�inen tuote. Harva edes on
p�tk��k��n kiinnostunut siit�, mit� se painaa. Kilohinnoilla
saadaan ujutettua huomattavia hinnankorotuksia. Kun t�m� viel�
yhdistyy siihen, ett� hygieenisest� palvelumyynnist� siirryt��n
ep�hygieeniseen itsepalveluun, ei voi kuin ihmetell� miten
kehtaavat. No eip� ole jatkossa tarvetta k�yd� Citymarketissa. Ei
edes heid�n munkkinsa ole 1,20 euron arvoisia.
Minusta kappaletuotteiden kilohinnoittelu on
hintamerkint�asetuksen hengen vastaista ja se voitaisiin aivan
hyvin kielt��.
Osmo
Markku Vainio
> Minusta kappaletuotteiden kilohinnoittelu on
> hintamerkint�asetuksen hengen vastaista ja se voitaisiin aivan
> hyvin kielt��.
Minusta pikemminkin kappalehinnoittelu kilohinnoiteltavissa
elintarvikkeissa pit�isi kielt��. Siis tarkoitan l�hinn� juuri jotain
leipomotuotteita.
Jos ostat tarjouksesta kappalehintaan munkkeja, voit olla varma, ett�
munkit ovat tavallista pienikokoisempia. Kilohinta on otettu k�ytt��n
juuri siksi, ett� pienell� (pakkaus)koolla ei voida h�m�t�.
MTV
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Kilohinta on otettu k�ytt��n juuri siksi, ett� pienell� (pakkaus)koolla
> ei voida h�m�t�.
Eik� isolla.
--
Kaj
Osmo R
> Minusta pikemminkin kappalehinnoittelu kilohinnoiteltavissa
> elintarvikkeissa pit�isi kielt��. Siis tarkoitan l�hinn� juuri jotain
> leipomotuotteita.
Kappalkehinnoittelu on selke�. Tied�t suoraan mit� maksat. Joku
pieni ero munkin koossa ei ole merkitt�v� seikka. Lis�ksi, kuten
totesin, painohinnoittelu tarkoittaa l�hes aina kalliimpaa
hintaa. Joku syy t�h�n on.
Osmo
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Perheelliselle (jolla kortti) pidemm�ss� juoksussa kilohinta on se
ratkaiseva, se kun tulee n�kym��n kuukausilaskussa. Jos se munkki
josta maksaisin 1.30 taikka 1.40 miellytt�� niin voin toki ostaa.
Mutta mik�li 1000 e kuukausimaksussa (numeroheitto, yl�kanttiin)
ruokaostoksista on katsottu kilohintoja s��st� voi olla melkoinen.
Se ett� halvin ei v�ltt�m�tt� ole se paras, taikka edes sit� mit�
halusi ostaa, lienee ryhm�n vakiokeskusteluja.
--
Kaj
Osmo R
>
> Perheelliselle (jolla kortti) pidemm�ss� juoksussa kilohinta on se
> ratkaiseva, se kun tulee n�kym��n kuukausilaskussa. Jos se munkki
> josta maksaisin 1.30 taikka 1.40 miellytt�� niin voin toki ostaa.
> Mutta mik�li 1000 e kuukausimaksussa (numeroheitto, yl�kanttiin)
> ruokaostoksista on katsottu kilohintoja s��st� voi olla melkoinen.
En ymm�rr� pointtiasi. Kyll�h�n niit� munkkeja ostetaan
kappaleittain, eik� kiloittain.
> Se ett� halvin ei v�ltt�m�tt� ole se paras, taikka edes sit� mit�
> halusi ostaa, lienee ryhm�n vakiokeskusteluja.
Toki laatu on oma kysymyksens�. Se ei liity t�h�n. Min� puhuinkin
tapauksissa, joissa tuote oli t�ysin sama. Kilohinnalla hinta
vain oli 20-30 % kalliimpi.
Osmo
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>>
>> Perheelliselle (jolla kortti) pidemm�ss� juoksussa kilohinta on se
>> ratkaiseva, se kun tulee n�kym��n kuukausilaskussa. Jos se munkki
>> josta maksaisin 1.30 taikka 1.40 miellytt�� niin voin toki ostaa.
>> Mutta mik�li 1000 e kuukausimaksussa (numeroheitto, yl�kanttiin)
>> ruokaostoksista on katsottu kilohintoja s��st� voi olla melkoinen.
> En ymm�rr� pointtiasi. Kyll�h�n niit� munkkeja ostetaan
> kappaleittain, eik� kiloittain.
Pointtini on ett� koska maksan kortilla (enk� k�teisell�) minulle on
varsin samantekev�� mik� on kappalehinta, taikka loppusumma kassalla.
Mik�li jotain ostan vertaan kilohintoja, jolloinka edulliset valinnat
tulee n�kym��n kuukausimaksussa.
Lapsen kanssa kaupassa kaupassa tuo kyll� v�lill� tuottaa ongelmia:
"isi, �iti halusi suklaata, mutta miksi otit tuon (hinta 3.15 euroa) kun
tuo on vain 2.50". Vastaus voi olla ett� se 2.50-suklaa oli
kilohinnaltaan 16.50, "kalliimman" kilohinta oli 8.50.
>> Se ett� halvin ei v�ltt�m�tt� ole se paras, taikka edes sit� mit�
>> halusi ostaa, lienee ryhm�n vakiokeskusteluja.
> Toki laatu on oma kysymyksens�. Se ei liity t�h�n. Min� puhuinkin
> tapauksissa, joissa tuote oli t�ysin sama. Kilohinnalla hinta
> vain oli 20-30 % kalliimpi.
Niin, kyll� esim. ennenkuin ostaa ison pakkauksen kannattaa katsoa
kilohinta, ei ole v�ltt�m�tt� halvempaa.
Jos se munkki on tarjouksessa halvempi niin jotta voisit
todistaa ettei ole samalla pienempi joudut tekem��n melkoisen
volyymilaskennan. Kilohinta kertoo asiasta heti.
--
Kaj
Jukka Pakkanen
> Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
>> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>>> Perheelliselle (jolla kortti) pidemm�ss� juoksussa kilohinta on se
>>> ratkaiseva, se kun tulee n�kym��n kuukausilaskussa. Jos se munkki
>>> josta maksaisin 1.30 taikka 1.40 miellytt�� niin voin toki ostaa.
>>> Mutta mik�li 1000 e kuukausimaksussa (numeroheitto, yl�kanttiin)
>>> ruokaostoksista on katsottu kilohintoja s��st� voi olla melkoinen.
>
>> En ymm�rr� pointtiasi. Kyll�h�n niit� munkkeja ostetaan
>> kappaleittain, eik� kiloittain.
>
> Pointtini on ett� koska maksan kortilla (enk� k�teisell�) minulle on
> varsin samantekev�� mik� on kappalehinta, taikka loppusumma kassalla.
Uskotko oikeasti ett� lopullinen laskusi riippuu jotenkin siit� maksatko
kortilla vai k�teisell�?
> Mik�li jotain ostan vertaan kilohintoja, jolloinka edulliset valinnat
> tulee n�kym��n kuukausimaksussa.
Ei siell� "kuukausimaksussa" ole kilohintoja vaan tietty m��r� euroja.
Kiloista ei puhuta mit��n.
> Lapsen kanssa kaupassa kaupassa tuo kyll� v�lill� tuottaa ongelmia:
> "isi, �iti halusi suklaata, mutta miksi otit tuon (hinta 3.15 euroa) kun
> tuo on vain 2.50". Vastaus voi olla ett� se 2.50-suklaa oli
> kilohinnaltaan 16.50, "kalliimman" kilohinta oli 8.50.
T�ss�h�n se hyvin n�kyy, ostamalla sen 2.50e maksaneen suklaan olisit
s��st�nyt 65 sentti�. Oli kilohinnat mit� tahansa. Ja kersa olisi saanut
suklaansa ihan samalla tavalla.
>>> Se ett� halvin ei v�ltt�m�tt� ole se paras, taikka edes sit� mit�
>>> halusi ostaa, lienee ryhm�n vakiokeskusteluja.
Mutta tuo on aika uutta ett� joku tekee ostop��t�ksens� kilohinnolla..
melko kallista. Kun ei voi valita sit� asiansa ajavaa v�hemm�n maksavaa,
ehk� hieman pienemp�� pakettia, kun jumbolevyss� oli pienempi kilohinta.
> Niin, kyll� esim. ennenkuin ostaa ison pakkauksen kannattaa katsoa
> kilohinta, ei ole v�ltt�m�tt� halvempaa.
> Jos se munkki on tarjouksessa halvempi niin jotta voisit
> todistaa ettei ole samalla pienempi joudut tekem��n melkoisen
> volyymilaskennan. Kilohinta kertoo asiasta heti.
Niin, se kertoo tuotteen massan suhteen hintaan. Useimmissa tuotteissa
tuolla vaan ei ole mit��n k�yt�nn�n merkityst�. Jos tarvitset kaksi
munkkirinkil�� ja l�yd�t hyv�n n�k�isen tuotteen hintaan X, niin ihan
sama vaikka vieress� olisi pussi jossain jotain rinkil�it� 5 kpl joissa
taikinamassan hinta ollut hieman halvempi. Ei kiinnosta.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
>> Pointtini on ett� koska maksan kortilla (enk� k�teisell�) minulle on
>> varsin samantekev�� mik� on kappalehinta, taikka loppusumma kassalla.
> Uskotko oikeasti ett� lopullinen laskusi riippuu jotenkin siit� maksatko
> kortilla vai k�teisell�?
Ennenkuin oli korttia sill� oli suuri ero jos mulla oli satanen ja
kassalla loppusumma oli yli taikka alle t�m�n. Silloin tuijotin
kappalehintoja.
>> Mik�li jotain ostan vertaan kilohintoja, jolloinka edulliset valinnat
>> tulee n�kym��n kuukausimaksussa.
> Ei siell� "kuukausimaksussa" ole kilohintoja vaan tietty m��r� euroja.
> Kiloista ei puhuta mit��n.
Semmoisissa elintarvikkeissa joita pidet��n varastossa kotona kilohinta
on juuri se joka pitk�ss� juoksussa m��r�� paljonko kuukausittain
keskim��rin menee rahaa.
Esim. t�n��n ostin 900 grammaa lihaa, maksoi n. 13 ege�. Menee
kolmeksi palaksi joista kaksi pakastimeen, joten 13 ege� riitt�� kolmeen
ateriaan. Mik�li olisin ostanut pihviksi filett� (oli kilohinta 30
ege�) olisin maksanut 10 ege� (= v�hemm�n), mutta pakastimeen ei olisi
mennyt mit��n seuraavia aterioita varten. Olinko tarpeeksi selke�?
>> Lapsen kanssa kaupassa kaupassa tuo kyll� v�lill� tuottaa ongelmia:
>> "isi, �iti halusi suklaata, mutta miksi otit tuon (hinta 3.15 euroa) kun
>> tuo on vain 2.50". Vastaus voi olla ett� se 2.50-suklaa oli
>> kilohinnaltaan 16.50, "kalliimman" kilohinta oli 8.50.
> T�ss�h�n se hyvin n�kyy, ostamalla sen 2.50e maksaneen suklaan olisit
> s��st�nyt 65 sentti�. Oli kilohinnat mit� tahansa. Ja kersa olisi saanut
> suklaansa ihan samalla tavalla.
Mutta ostamalla sen kappalehinnaltaan kalliimman suklaata riitti
minullekin. Muuten (koska min�kin halusin suklaata) olisin joutunut
ostamaan kaksi.
>>>> Se ett� halvin ei v�ltt�m�tt� ole se paras, taikka edes sit� mit�
>>>> halusi ostaa, lienee ryhm�n vakiokeskusteluja.
> Mutta tuo on aika uutta ett� joku tekee ostop��t�ksens� kilohinnolla..
> melko kallista. Kun ei voi valita sit� asiansa ajavaa v�hemm�n maksavaa,
> ehk� hieman pienemp�� pakettia, kun jumbolevyss� oli pienempi kilohinta.
Ei tietenk��n ole j�rkev�� ostaa vaikkapa vuoden kulutuksen verran vain
kilohinnan takia.
>> Niin, kyll� esim. ennenkuin ostaa ison pakkauksen kannattaa katsoa
>> kilohinta, ei ole v�ltt�m�tt� halvempaa.
>> Jos se munkki on tarjouksessa halvempi niin jotta voisit
>> todistaa ettei ole samalla pienempi joudut tekem��n melkoisen
>> volyymilaskennan. Kilohinta kertoo asiasta heti.
> Niin, se kertoo tuotteen massan suhteen hintaan. Useimmissa tuotteissa
> tuolla vaan ei ole mit��n k�yt�nn�n merkityst�. Jos tarvitset kaksi
> munkkirinkil�� ja l�yd�t hyv�n n�k�isen tuotteen hintaan X, niin ihan
> sama vaikka vieress� olisi pussi jossain jotain rinkil�it� 5 kpl joissa
> taikinamassan hinta ollut hieman halvempi. Ei kiinnosta.
Niinp�, halvin ei ole v�ltt�m�tt� paras. Vaikka min� aina katson pelkki�
kilohintoja niin en silti v�ltt�m�tt� aina osta se jossa kilohinta on
alhaisin.
--
Kaj
Osmo R
> Pointtini on ett� koska maksan kortilla (enk� k�teisell�) minulle on
> varsin samantekev�� mik� on kappalehinta, taikka loppusumma kassalla.
> Mik�li jotain ostan vertaan kilohintoja, jolloinka edulliset valinnat
> tulee n�kym��n kuukausimaksussa.
En ymm�rr� pointtiasi. Kyll� sin� kai ostat vaikka nelj� munkkia,
etk� 400 grammaa munkkeja. Enk� ymm�rr� mit� ihmeen tekemist�
maksutavalla on asian kanssa.
Osmo
Osmo R
> Semmoisissa elintarvikkeissa joita pidet��n varastossa kotona kilohinta
> on juuri se joka pitk�ss� juoksussa m��r�� paljonko kuukausittain
> keskim��rin menee rahaa.
Paistopisteen tuotteet eiv�t ole t�llaisia. Kilohinta on mielek�s
tuotteissa, joita voi ottaa aina haluamansa m��r�n k�ytt��n.
Osmo
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Sori, kun tarkistin osikkoa taidamme puhua eri asioista. Min� puhuin
perheen ruokaostoksista, sin� satunnaisen halun ostoksista.
Mik�li n�en joskus kivan n�k�isen tuotteen hintaan x en kyll�
katso kilohintaa sen kummemmin (automaattisesti katson, mutta en
reagoi). Esim. Stockan herkulla kannattaa kyll� katsoa..
Kummiskin: mik�li vierekk�in ovat munkit, ja mielest�ni samann�k�isi�,
niin ottaisin kilohinnaltaan halvimmat. (En tykk�� munkeista joten
hieman hankalaa).
--
Kaj
Akseli M�ki
>En ymm�rr� pointtiasi. Kyll�h�n niit� munkkeja ostetaan
>kappaleittain, eik� kiloittain.
Sotkusta vuosituhannen alussa m� ostin halpoja munkkeja
'kappaleittain'. En muista tarkkaan m��ri� mutta saatoin kerralla
ostaa vaikka 5 munkkia, jotka sitten s�in itse. Ne kuitenkin olivat
aika pieni�, jos se olisivat olleet 2-3 kertaa suurempia millaisia
l�ytyy kyll� monesta paikkaa, en olisi voinut niit� ostaa viitt�
kerralla, ehk� olisin ostanut kaksi tai kolme. Joten ei niit� pelk�n
kappalem��r�n perusteella osteta.
Sinun kertomassasi tapauksessa kyse on l�hinn� siit� miten kauppias on
sattunut hinnoittelemaan tuotteensa. Luulisi ett� palvelutiskilta
saatavat munkit olisivat kalliimpia, vaikka onkin p�invastoin. Yht�
hyvin kauppias olisi voinut hinnoitella ne munkit p�invastoin taikka
keskim��rin samanhintaisiksi, ei se siit� kiinni ole maksetaanko
tuotteesta kilohinta vai kappalem��r�.
Miten esimerkisi omenat, banaanit ja vaikka perunat, pit�isik� sinusta
nekin hinnoitella kappaleittain? Kappaleittain niit�kin ostetaan kuten
munkkeja. Ent�p� irtokarkit, vuosikymmen tai pari sitten nekin myytiin
kappaleittain, viel�p� myyj�n palvelessa. Tosin muistikuvani mukaan
hinnat ovat nousseet, -90 luvulla sai aika ison karkkipussin kympill�,
nyky��n saa hiukan pienemm�n parilla eurolla.
Akseli M�ki
>Sori, kun tarkistin osikkoa taidamme puhua eri asioista. Min� puhuin
>perheen ruokaostoksista, sin� satunnaisen halun ostoksista.
Teill� ilmeisesti suklaakin kuuluu ruokaostoksiin eik� satunnaisiin
haluihin.
Matti Savolainen
"Osmo R" <ok...@hotmail.com> kirjoitti viestiss�
news:jRaXm.53844$La7....@uutiset.elisa.fi...
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
> ... Kyll� sin� kai ostat vaikka nelj� munkkia,
> etk� 400 grammaa munkkeja.
Miten muuten nelj� munkkia eroaa nelj�st� omenasta?
Niit�kin taidetaan myyd� jossain kilohinnalla.
-Matti-
JiiHoo
> "Osmo R" <ok...@hotmail.com> kirjoitti viestissￜ
> news:jRaXm.53844$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>
>> ... Kyllￜ sinￜ kai ostat vaikka neljￜ munkkia,
>> etkￜ 400 grammaa munkkeja.
>
> Miten muuten neljￜ munkkia eroaa neljￜstￜ omenasta?
> Niitￜkin taidetaan myydￜ jossain kilohinnalla.
> -Matti-
En mￜ kanssa ymmￜrrￜ mikￜ tￜssￜ on ongelmana. Myyjￜ saa minun
puolestani hinnoitella tuotteensa niinkuin haluaa ja jos se on minusta
liian kallista, niin en osta.
Omenat myydￜￜn ainakin tￜￜllￜpￜin pￜￜsￜￜntￜisesti kilohinnalla.
K-marketissa on myￜs Pirkka-omenoita, jotka myydￜￜn valmiiksi
pakattuina ja hinnoiteltuna valmiiksi.
Minￜ ainakin otan Pirkka-paketin silloin, kun en jaksa nￜhdￜ vaivaa
punnitsemisen kanssa. Tuo valmiiksi hinnoiteltu ja paketointi on
sellaista lisￜarvoa, ettￜ sen perusteella Pirkat voisivat jopa olla
kalliimmin hinnoiteltu. En kyllￜ muista hintoja, ettￜ onko noin. Pirkka
kun yleensￜ on se halvempi vaihtoehto.
--
#######################################
Kￜￜk! Oletko nￜhnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Osmo R
> "Osmo R" <ok...@hotmail.com> kirjoitti viestiss�
> news:jRaXm.53844$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>
>> ... Kyll� sin� kai ostat vaikka nelj� munkkia,
>> etk� 400 grammaa munkkeja.
>
> Miten muuten nelj� munkkia eroaa nelj�st� omenasta?
Omenoita ainakin on helpompi laittaa pois, jos hinta on liian
suuri. Hedelmiss� painohinnoittelu on vakiintunut tapa. Lis�ksi
taitavat olla hieman halvempia kuin munkit.
Osmo
Osmo R
> Osmo R wrote:
>
>> En ymm�rr� pointtiasi. Kyll�h�n niit� munkkeja ostetaan
>> kappaleittain, eik� kiloittain.
>
> Sotkusta vuosituhannen alussa m� ostin halpoja munkkeja
> 'kappaleittain'. En muista tarkkaan m��ri� mutta saatoin kerralla
> ostaa vaikka 5 munkkia, jotka sitten s�in itse. Ne kuitenkin olivat
> aika pieni�, jos se olisivat olleet 2-3 kertaa suurempia millaisia
> l�ytyy kyll� monesta paikkaa, en olisi voinut niit� ostaa viitt�
> kerralla, ehk� olisin ostanut kaksi tai kolme. Joten ei niit� pelk�n
> kappalem��r�n perusteella osteta.
Nimenomaan tuossa puhut pelk�st� kappalem��r�st�. Et miss��n
viittaa mitenk��n painoon. Mit� ne viisi sotkun munkkia
painoivat? Tietysti tuotteen koko vaikuttaa siihen, monta
kappaletta niit� ostaa.
> Sinun kertomassasi tapauksessa kyse on l�hinn� siit� miten kauppias on
> sattunut hinnoittelemaan tuotteensa. Luulisi ett� palvelutiskilta
> saatavat munkit olisivat kalliimpia, vaikka onkin p�invastoin. Yht�
> hyvin kauppias olisi voinut hinnoitella ne munkit p�invastoin taikka
> keskim��rin samanhintaisiksi, ei se siit� kiinni ole maksetaanko
> tuotteesta kilohinta vai kappalem��r�.
Aivan hinnat oivat p�invastoin, kuin mit� olettaisi. Miksi? Min�
sanon siksi, ett� t�ss� k�ytet��n hyv�ksi sit�, ett�
kilohinnoittelu h�m�� asiakasta. T�llainen h�m��minen ei ole
kuluttajan edun mukaista.
> Miten esimerkisi omenat, banaanit ja vaikka perunat, pit�isik� sinusta
> nekin hinnoitella kappaleittain?
Ei n�ill� ole mit��n tekemist� paistopisteen tuotteiden kanssa.
Omena, peruna tai banaani ei ole valmistettu tuote.
> Ent�p� irtokarkit, vuosikymmen tai pari sitten nekin myytiin
> kappaleittain, viel�p� myyj�n palvelessa. Tosin muistikuvani mukaan
> hinnat ovat nousseet, -90 luvulla sai aika ison karkkipussin kympill�,
> nyky��n saa hiukan pienemm�n parilla eurolla.
Hinnat ovat vekslanneet. Siin� vaiheessa, kun karkkeja tuli
videovuokraamoihin ym. hinnat romahtivat. Seurauksena mm.
Karkkipussi niminen kauppa katosi markkinoilta. Nyt hinnat ovat
nousseet n. 83 sentist� n. euroon. sadalta grammalta.
Muistaakseni alunperin kilohinnoitteluun siirrytt�ess� hinnat
nousivat t�ss�kin. Kappalehinnoittelu t�llaisessa olisi aivan
mahdoton nykyaikana.
Osmo
l
Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
> > Miten muuten nelj� munkkia eroaa nelj�st� omenasta?
>
> Omenoita ainakin on helpompi laittaa pois, jos hinta on liian
> suuri. Hedelmiss� painohinnoittelu on vakiintunut tapa. Lis�ksi
> taitavat olla hieman halvempia kuin munkit.
Jos erikokoista kappaletavaraa myyt�isiin kappalehintaan, isommat omenat
tai munkit ostettaisiin ensin ja pienimm�t j�isiv�t viimeiseksi tai
myym�tt�. Ero on hyvin helppo n�hd� vaikkapa perunoissa. Pienimm�t ovat
pienen mansikan kokoisia ja isoimmat ison omenan kokoisia. Vaa�alle
laitettuna 20-grammaisesta 200-grammaiseen. Ei kai niit� nyt kiinte��n
kappalehintaan kukaan ostaisi. Sama sitten munkkien tai ties mink�
kanssa. Jos kappalehinta olisi olevinaan edullinen, koko olisi sitten
tavallista pienempi. Kilohinnalla j�� se tuotteen koolla kikkailu pois.
Jotain ruuveja tai muuta teollisesti valmistettua tasakokoista tavaraa
voi yht� hyvin myyd� kappale- kuin kilohintaankin mutta niit� on
nopeampi poimia pussiin kauhallinen kuin laskea yksitellen montako
tarvitsee.
Osmo R
> Jos erikokoista kappaletavaraa myyt�isiin kappalehintaan, isommat omenat
> tai munkit ostettaisiin ensin ja pienimm�t j�isiv�t viimeiseksi tai
> myym�tt�. Ero on hyvin helppo n�hd� vaikkapa perunoissa. Pienimm�t ovat
> pienen mansikan kokoisia ja isoimmat ison omenan kokoisia. Vaa�alle
> laitettuna 20-grammaisesta 200-grammaiseen. Ei kai niit� nyt kiinte��n
> kappalehintaan kukaan ostaisi. Sama sitten munkkien tai ties mink�
> kanssa. Jos kappalehinta olisi olevinaan edullinen, koko olisi sitten
> tavallista pienempi. Kilohinnalla j�� se tuotteen koolla kikkailu pois.
>
Perunat ja munkit ovat aivan eri asia. Perunat kasvavat itsest��n
ja siten ovat hyvin eri kokoisia. Munkit taas tehd��n ja siten ne
ovat yleens� varsin saman kokoisia.
Kyll� se kikkailu nimenomaan tapahtuu niill� kilohinnoilla. Siksi
munkki, jota aiemmin myytiin 88 sentill� kappale voidaan hyv�ll�
omalla tunnolla myyd� hintaa n. 1,25 euroa, kun se myyd��n
kilohinnalla. Lue alkuper�inen viestini. Koko idea oli, ett�
johdonmukaisesti kilohinta tiet�� korkeampia hintoja. Sill�
piilotetaan tuotteen todellinen hinta.
> Jotain ruuveja tai muuta teollisesti valmistettua tasakokoista tavaraa
> voi yht� hyvin myyd� kappale- kuin kilohintaankin mutta niit� on
> nopeampi poimia pussiin kauhallinen kuin laskea yksitellen montako
> tarvitsee.
Min� puhuin munkeista ym. en ruuveista.
Osmo
l
Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
> Perunat ja munkit ovat aivan eri asia. Perunat kasvavat itsest��n
> ja siten ovat hyvin eri kokoisia. Munkit taas tehd��n ja siten ne
> ovat yleens� varsin saman kokoisia.
...
> Min� puhuin munkeista ym. en ruuveista.
Munkeissa ym. ei ole mit��n kokostandardia jonka perusteella voisi
luottaa saavansa vakiokokoista tavaraa, siksi ruuvivertaus. Munkkeja ja
muuta ruokaa voi samasta taikinasta ihan mink�kokoista vain. Edes saman
valmistajan saman er�n sis�ll� ei voi olettaa ett� kaikki ovat
samankokoisia, puhumattakaan eri valmistajien munkki-nimell� myyt�vist�.
Sama tietysti p�tee my�s t�ytteeseen ja makuun. Munkki on l�hinn�
yleisnimitys rasvassa paistetulle ja sokerissa kieritetylle pullalle.
Osmo R
> Munkeissa ym. ei ole mit��n kokostandardia jonka perusteella voisi
> luottaa saavansa vakiokokoista tavaraa, siksi ruuvivertaus.
Yhden munkkityypin sis�ll� koko on hyvinkin samanlainen. Munkki
kuitenkin on kappaletuote. Sit� yleens� sy�d��n kerralla yksi
kappale. Se, onko t�m� nyt 90 vai sata grammaa ei ole niin
oleellinen seikka. Oleellista on se, mit� ko. munkki maksaa.
Kilohinnoittelussa t�m� h�m�rtyy ja siksi otetaankin
huomattavasti korkeampi hinta.
> Munkkeja ja
> muuta ruokaa voi samasta taikinasta ihan mink�kokoista vain. Edes saman
> valmistajan saman er�n sis�ll� ei voi olettaa ett� kaikki ovat
> samankokoisia, puhumattakaan eri valmistajien munkki-nimell� myyt�vist�.
> Sama tietysti p�tee my�s t�ytteeseen ja makuun. Munkki on l�hinn�
> yleisnimitys rasvassa paistetulle ja sokerissa kieritetylle pullalle.
Minun vertailuissani, kuten Citymarketin that Stockmannin
tapauksessa kyse oli identtisest� tuotteesta. Tuskin Stockmann
tilaa Herkkuun pienempi� munkkeja Fazerilta. Jos kyse on kahdesta
eri tuotteesta, on niill� paljon merkitt�v�mpi�kin eroja kuin
koko. Munkki ei ole jotain ruokaa, jota sy�d��n vatsan t�ytteeksi.
Osmo
Akseli M�ki
>Yhden munkkityypin sis�ll� koko on hyvinkin samanlainen. Munkki
>kuitenkin on kappaletuote. Sit� yleens� sy�d��n kerralla yksi
>kappale.
Ihan samalla tavalla se on kappaletuote kuten peruna tai omena. M�
yleens� sy�n yhden kappaleen perunaa, vain jos perunat ovat erityisen
pieni� m� saatan ottaa useamman. Sama p�tee omenaan joita m� en
pahemmin sy� kahta kerrallaan koskaan. Munkeista olenkin jo maininnut,
tosin vain armeija-aikana niit� olen sy�nyt monta kerralla
s��nn�llisesti, koska yleens� en tarvitse niin paljon ylim��r�ist�
energiaa.
Ei kukaan sy� X grammaa perunoita, omenia tai banaaneja.
>Jos kyse on kahdesta
>eri tuotteesta, on niill� paljon merkitt�v�mpi�kin eroja kuin
>koko. Munkki ei ole jotain ruokaa, jota sy�d��n vatsan t�ytteeksi.
Munkki ei ole ehk� oikeaa ruokaa, mutta kyll� ne kuitenkin vatsaan
menev�t ja vatsaa t�ytt�v�t. Kovin paljon munkki ei eroa esimerkiksi
hampurilaisesta, ei nek��n oikeaa ruokaa ole. Silti jotkut jopa saavat
merkitt�v�n osan energiastaan hampurilaisista ja vastaavista
tuotteista.
Matti Savolainen
> Yhden munkkityypin sis�ll� koko on hyvinkin samanlainen. Munkki
> kuitenkin on kappaletuote. Sit� yleens� sy�d��n kerralla yksi
> kappale. Se, onko t�m� nyt 90 vai sata grammaa ei ole niin
Nyt yleist�t. Meill� on vaimon kanssa usein tapana laittaa
munkki (tai vastaava) puoliksi, jos se on kovin iso.
-Matti-
KuukkelinBongaaja
>
> Nyt yleistät. Meillä on vaimon kanssa usein
Nyt yleistät itse. Ei kaikilla ole vaimoa. Edes miehillä.
> tapana laittaa munkki (tai vastaava) puoliksi, jos se on kovin iso.
Itse saatan joskus syödä kaksikin munkkia, jos ne ovat kovin pieniä.
Tosin silloinkin useimmiten valitsen kahden pienen sijaan yhden
isomman.
os...@oskut.fi
l
Akseli M�ki <akseli.n...@saunalahti.fi> wrote:
> Ihan samalla tavalla se on kappaletuote kuten peruna tai omena. M�
> yleens� sy�n yhden kappaleen perunaa, vain jos perunat ovat erityisen
> pieni� m� saatan ottaa useamman. Sama p�tee omenaan joita m� en
Tietysti ne sy�d��n kappaleittain mutta myyd��n kilohinnalla. Koska koko
on mit� sattuu, vain kilohinta on vertailukelpoinen pohdittaessa ett�
onko t�m� nyt mink� hintaista naapurikauppaan n�hden. Sik�li kuin se
ket��n kiinnostaa. Ei kilohinnalla myynti ole huijausta vaan
kappalehinta koska kappale ei ole mik��n standardi kuten kilo.
Mutta joo, ostakaa te kappalehinnalla ja kokekaa tulevanne kusetetuksi
jos niit� kilohinnalla myyd��n, aivan sama minulle. En osta munkkeja.
KuukkelinBongaaja
> Munkilla kävi hyvä munkki kun söi munkin ja näki hyvät munkit.
Se Saa*anan munkki söi munkin hyvän munkkini!
Kimmo Andersson
laitettaisiin lis�ksi keskim��r�inen kappalehinta, vaikka niit�
kilohinnalla myyt�isiinkin. Jokin s��d�s sen varmasti kuitenkin kielt��.
--
Kimmo Andersson
kimmo.a...@gmail.com
http://personal.inet.fi/cool/beans/
KuukkelinBongaaja
> Olisikin ihan asiallista jos niihin tasakokoisiin tuotteisiin
> kilohinnalla myytäisiinkin. Jokin säädös sen varmasti kuitenkin kieltää.
Onneksi Tampereella ei kiellä, vaan täällä monessakin paistopisteessä
toimitaan juuri tuolla tavoin järjellisesti.
Osmo R
> Osmo R wrote:
>
>> Yhden munkkityypin sis�ll� koko on hyvinkin samanlainen. Munkki
>> kuitenkin on kappaletuote. Sit� yleens� sy�d��n kerralla yksi
>> kappale.
>
> Ihan samalla tavalla se on kappaletuote kuten peruna tai omena
Etk� ymm�rr� eroa kasvaneen ja valmistetun tuotteen v�lill�?
J�lkimm�isess� on tietyt standardit siit�, miten se valistetaan.
>
> Munkki ei ole ehk� oikeaa ruokaa, mutta kyll� ne kuitenkin vatsaan
> menev�t ja vatsaa t�ytt�v�t. Kovin paljon munkki ei eroa esimerkiksi
> hampurilaisesta, ei nek��n oikeaa ruokaa ole. Silti jotkut jopa saavat
> merkitt�v�n osan energiastaan hampurilaisista ja vastaavista
> tuotteista.
Mik� Hampurilaisessa ei ole oikeaa ruokaa? Pihvik�? Se ei ehk�
ole terveellist� ruokaa, mutta en ymm�rr� miten se ei olisi
oikeaa ruokaa.
"It's the bottom line that counts". Kilohintaan tuotteet ovat
kalliimpia.
Osmo
Osmo R
> Olisikin ihan asiallista jos niihin tasakokoisiin tuotteisiin
> laitettaisiin lis�ksi keskim��r�inen kappalehinta, vaikka niit�
> kilohinnalla myyt�isiinkin. Jokin s��d�s sen varmasti kuitenkin kielt��.
>
On noita joissain paikoissa. Esim. juuri Citymarketissa. Siell�
keskim��r�inen kappalehinta on 1,25 euroa, kun se kappalehintaan
palveluna myytyn� oli viel� 88 sentti�. Minusta t�llainen 42 %
kertakorotus hinnoitteluperiaatteen muuttuessa on merkitt�v� -
etenkin, kun se tapahtui pian ALV:n alennuksen j�lkeen. (Hinta
ennen ALV:n alennusta oli 92 sentti�). Samansuuruinen nousu koski
muitakin tuotteita.
Osmo
Opas Koira
> Mik� Hampurilaisessa ei ole oikeaa ruokaa? Pihvik�?
Tietysti se pihvi, seh�n on iljett�v� mac tai hes tai jokupihvike.
Paljon parempaa tulee kun sekoitetaan 500gr sikanautaa (20% rasvaa),
500 gr korppujauhoja ja 500 gr keitettyj� perunoita, py�ritet��n
lihapullia ja paistetaan laardissa.
Se on oikeata aitoa ruokaa.
J.P
Joo, on jotenkin huvittavaa miten samat raaka-aineet muuttuvat Hesess� tai
Macissa niin kovin ep�terveellisiksi verrattuna siihen ett� niist� tehd��n
kotona jotain niin terveellist� kotiruokaa...
JiiHoo
> Mikￜ Hampurilaisessa ei ole oikeaa ruokaa? Pihvikￜ? Se ei ehkￜ ole
> terveellistￜ ruokaa, mutta en ymmￜrrￜ miten se ei olisi oikeaa ruokaa.
>
> "It's the bottom line that counts". Kilohintaan tuotteet ovat kalliimpia.
Tuskin ovat kaikkialla.
Osmo R
Toivottavasti tuo oli vitsi. Jay Leno ivasi brittil�ist�
hampurilaispihvimainosta, jossa sanottiin "80 % beef" sanoen
"What else could there be?"
Osmo
Osmo R
> Osmo R presented the following explanation :
>> Mikￜ Hampurilaisessa ei ole oikeaa ruokaa? Pihvikￜ? Se ei ehkￜ ole
>> terveellistￜ ruokaa, mutta en ymmￜrrￜ miten se ei olisi oikeaa ruokaa.
>>
>> "It's the bottom line that counts". Kilohintaan tuotteet ovat kalliimpia.
>
> Tuskin ovat kaikkialla.
>
Onko vastaesimerkkejￜ? (Kyse siis on paistopisteistￜ ja
leipￜtiskeistￜ, ei irtokarkeista tai perunoista)
Osmo
tpi
"Opas Koira" <opas....@hukassa.com.invalid> kirjoitti
viestiss�:hh7had$aov$1...@news.eternal-september.org...
Pysyyk� tuommoinen korppujauho-perunakasa edes koossa?
Ainakin kuulostaa todella kammottavalta.
Opas Koira
Heh, tuosta 'aidon ruoan ateriasta' j�i puuttumaan lisukkeet,
paistolaardiin tietysti pannaan pari kourallista jauhoja jotka
ruskistetaan mustanruskeaksi m�ykkyiseksi herkkukastikkeeksi,
soossin ja lihapullien lis�ksi pit�� tietysti tarjota aitoja
kuoripottuja, potut ovat tietenkin omasta kellarista haettuja,
vain hiukan rupisia ja pikkuisen paleltuneita makupaloja.
Samoja aineksiahan Hese ja Mac'kin k�ytt�� vaan ne pilaa ne
niin ett� ei tulosta en�� voi kutsua 'aidoksi ruoaksi'
;)
Matti Savolainen
> JiiHoo wrote:
> Onko vastaesimerkkej�? (Kyse siis on paistopisteist� ja
> leip�tiskeist�, ei irtokarkeista tai perunoista)
Ei ole luotettavia my�t�esimerkkej�k��n esitetty.
Usein hintoja katsottaessa muistuu mieleen, ett� "ennen on ollut halvempaa".
-Matti-
Timo Autiokari
> Tosin silloinkin useimmiten valitsen
> kahden pienen sijaan yhden isomman.
Tota... min� kyll� tykk��n kovasti kahdesta pienest� munkista. Jos liian
kookkaita niin en tykk�� yht��n, olipa niit� sitten yksi tai kaksi.
Timo Autiokari
Osmo R
Etk� lukenut viesti�ni. Siin� ei ole kyse mist��n muisteluista
vaan ihan faktasta. Siis Citymarket It�keskuksessa hinta nousi 42
%, kun palveluna kappaleittain myynnist� siirryttiin
itsepalveluna kilohinnalla myymiseen. Stockmannilla kokoajan on
n�m� kaksi vaihtoehtoa ja palveluna kappaleittain on halvempi.
Lis�ksi mielest�ni Alepassa kappaleittain hinta on halvempi kuin
S-marketissa kilohintaan. T�st� tosin ei ole mit��n selke�� faktaa.
Siis my�t�esimerkkej� on. Miten olisi niiden vastaesimerkkien kanssa?
Osmo