Nauhoittaminen
Petri Nurminen
T�ss� kun kirjoitin tuonne kuluttaja -ryhm��n "nauhoittamisesta" niin tuli
vaan mieleen, ett� kuinka maailma muuttuu.
Moni viel� t�n�kin p�iv�n� k�skee esim. lasta: "veditk� vessan" ja lapsi ei
oikein ymm�rr�, ett� miten niin vedink�, napistahan sit� painetaan.
Nauhoittaminen on sama juttu. Itse pyrinkin yleens� puhumaan tallentamisesta
mutta kyll� moni viel� digiboksilla nauhoittaa tv-ohjelmia vaikkei boksi
ole nauhaa n�hnytk��n.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
http://www.toimeentulotuki.net
Jukka K. Korpela
> T�ss� kun kirjoitin tuonne kuluttaja -ryhm��n "nauhoittamisesta" niin
> tuli vaan mieleen, ett� kuinka maailma muuttuu.
Maailma ei kaikissa asioissa muutu. Sanonnat voivat s�ily�, vaikka niiden
takana oleva fyysinen todellisuus muuttuu. Voidaan sanoa esimerkiksi, ett�
pannaan ruoka tulelle, vaikka mit��n tulta ei tehd� vaan ruuanlaitossa
k�ytet��n s�hk�vastuksena toimivaa levy� tai ritil��.
> Moni viel� t�n�kin p�iv�n� k�skee esim. lasta: "veditk� vessan" ja
> lapsi ei oikein ymm�rr�, ett� miten niin vedink�, napistahan sit�
> painetaan.
Voi olla. Voi my�s olla, ett� lapsi oppii luonnostaan, ett� sanalla "vet��"
on monta merkityst�, joissa ei aina ole kyse fyysisest� vet�v�st�
liikkeest�. Vanhassa lakikieless� sanottiin "vet�k��n sakkoa", ja yh�kin voi
vastapuolen vet�� oikeuteen.
> Nauhoittaminen on sama juttu. Itse pyrinkin yleens� puhumaan
> tallentamisesta mutta kyll� moni viel� digiboksilla nauhoittaa
> tv-ohjelmia vaikkei boksi ole nauhaa n�hnytk��n.
Piti ostaa uusi digiboksi, kun vanhasta meni levy rikki. T�m�n uuden
ohjekirjanen puhuu j�rjest��n nauhoittamisesta. V�h�n h�mmensi, koska
oletin, ett� t�llaisessa yhteydess� sent��n puhuttaisiin neutraalilla (ja
v�ritt�m�ll�) asiasuomella tallentamisesta.
Kollegani puhuu sujuvasti asioiden nauhoittamisesta, kun tarkoittaa, ett�
tallennetaan tiedostoon, mit� kuvaruudulla tapahtuu, jotta voidaan
havainnollisesti osoittaa jokin ongelmatilanne. Kyll� h�nkin aivan varmasti
tiet��, ettei data tallennu nauhaan vaan levyyn (nykysuomeksi "levylle") tai
kenties flash-muistiin.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Kare Pietilä
> Maailma ei kaikissa asioissa muutu. Sanonnat voivat s�ily�, vaikka niiden
> takana oleva fyysinen todellisuus muuttuu. Voidaan sanoa esimerkiksi, ett�
> pannaan ruoka tulelle, vaikka mit��n tulta ei tehd� vaan ruuanlaitossa
> k�ytet��n s�hk�vastuksena toimivaa levy� tai ritil��.
Vessan vet�minen tulee varmasti enemmin tai my�hemmin takaisin
muotiin, onhan niin tapahtunut jo monta kertaa aikaisemminkin.
Ensin vedettiin yl�s�ili�vessoja ja 30-luvulla v�hitellen alkanut
painamisjakso alkoi tulla tiens� p��h�n viimeist��n IDO 59:n tul-
lessa markkinoille 1959.
> Kollegani puhuu sujuvasti asioiden nauhoittamisesta, kun tarkoittaa, ett�
> tallennetaan tiedostoon, mit� kuvaruudulla tapahtuu, jotta voidaan
> havainnollisesti osoittaa jokin ongelmatilanne. Kyll� h�nkin aivan varmasti
> tiet��, ettei data tallennu nauhaan vaan levyyn (nykysuomeksi "levylle") tai
> kenties flash-muistiin.
M� puhun sujuvasti ��nitt�misest�. Erityishubaa tuottaa se, ett�
jotkut pedantit vet�v�t t�st� tosi isoja vihanneksia nen��ns�.
--
Byrgcn hgryvnf.
Harri Juntunen
> Voi my�s olla, ett� lapsi oppii luonnostaan, ett� sanalla
> "vet��" on monta merkityst�, joissa ei aina ole kyse fyysisest�
> vet�v�st� liikkeest�. Vanhassa lakikieless� sanottiin "vet�k��n
> sakkoa", ja yh�kin voi vastapuolen vet�� oikeuteen.
Vain aniharva _tekee_ johtop��t�ksen, miltei poikkeuksetta kuulee jonkun
"vet�v�n johtop��t�ksen".
Liek� vanhaa ruotsin kielen vaikutusta?
Jukka K. Korpela
> Vain aniharva _tekee_ johtop��t�ksen, miltei poikkeuksetta kuulee
> jonkun "vet�v�n johtop��t�ksen".
Eik�s se ole jo muuttunut johtop��t�ksen vet�misen suorittamisprosessiksi?
> Liek� vanhaa ruotsin kielen vaikutusta?
Ep�ilem�tt�.
"Johtop��t�s" on hassu sana. Kaipa se on jotenkin sanaa "slutsats". Suomessa
voisi sanoa "p��telm�".
Tosin p��telm�n tekemisen sijasta voisi my�s p��tell�.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
PenttiL
Itse puhun joskus jopa taltioimisesta ellei nimenomaan haluta m��ritell�
laitteistoa. Jotkut studioiden asiakkaat puhuvat ��nitt�misest� vaikka
pit�isi paremminkin ehk� puhua ��nitytt�misest�.
Ja edelleen nauhoittamisesta puhutaan. Kyll�h�n noista voisi niuhota
vaikka kuinka, ei jaksa. P��asia, ett� keskustelijat kesken��n tiet�v�t,
mit� ovat tekem�ss�.
-Pentti
Jukka K. Korpela
> Itse puhun joskus jopa taltioimisesta ellei nimenomaan haluta
> m��ritell� laitteistoa.
Tarkoitatko sill� taltion eli asiakirjan arkistoitavan alkuper�iskappaleen
tallettamista? Sit� taltioiminen nimitt�in huolitellussa yleiskieless� on
(ks. Suomen kielen perussanakirjasta). Arkikieless� taas taltioida-sanalle
ei ole tarvetta vaan puhutaan tallentamisesta, nauhoittamisesta jne. kun
tarkoitetaan aineiston kopiointia.
> P��asia, ett� keskustelijat kesken��n
> tiet�v�t, mit� ovat tekem�ss�.
Ja mist�p� se tiedett�isiin? Yleens� ihmisill� on vain luuloa siit�, miten
muut ihmiset asioita ymm�rt�v�t.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
PenttiL
> PenttiL wrote:
>
>> Itse puhun joskus jopa taltioimisesta ellei nimenomaan haluta
>> m��ritell� laitteistoa.
>
> Tarkoitatko sill� taltion eli asiakirjan arkistoitavan
> alkuper�iskappaleen tallettamista? Sit� taltioiminen nimitt�in
> huolitellussa yleiskieless� on (ks. Suomen kielen perussanakirjasta).
> Arkikieless� taas taltioida-sanalle ei ole tarvetta vaan puhutaan
> tallentamisesta, nauhoittamisesta jne. kun tarkoitetaan aineiston
> kopiointia.
>
Kas kun meni v��rin, tarkoitin tietty tallettamista. Hyv� kun korjasit.
K�yt�n kyll� usein my�s sanaa tallentaa joka johdettu suoraan sanasta
tallennin joka kattaa hyvin tallennuskapineen p��tyip� tallenne sitten
nauhalle, _kova_levylle tai(!) _kiinto_levylle. Jotkut asiakkaat puhuvat
edelleen mm. mankuista ( magnetofoni ).
>> P��asia, ett� keskustelijat kesken��n tiet�v�t, mit� ovat
>> tekem�ss�.
>
> Ja mist�p� se tiedett�isiin? Yleens� ihmisill� on vain luuloa siit�,
> miten muut ihmiset asioita ymm�rt�v�t.
>
T�m� on kielt�m�tt� ongelma, laajemmassakin mieless�. Yhteisiss�
ty�skentely-ympyr�iss� muodostuu useimmiten yhteinen terminologia,
vaikkakaan aina ei aivan sanakirjan mukainen. Yhteinen konteksti auttaa,
enk� ole aina viitsinyt liikoja niuhoittaa jos joku edelleen nauhoittaa
digitaalitallentimella...;-)
-Pentti
Teemu Likonen
> K�yt�n kyll� usein my�s sanaa tallentaa joka johdettu suoraan sanasta
> tallennin joka kattaa hyvin tallennuskapineen p��tyip� tallenne sitten
> nauhalle, _kova_levylle tai(!) _kiinto_levylle.
Minulla on kannettavassa tietokoneessa solid-state drive (SSD).
Perinteist� py�riv�� kiintolevy� ei ole. Tottumuksesta sit�kin kutsuu
kiintolevyksi, vaikka mist��n levyst� ei olekaan kyse. Yleistermi
"massamuisti" kuulostaa jotenkin vanhahtavalle mutta kaipa sit� t�ytyy
taas opetella k�ytt�m��n.
Miten SSD:it� kutsutaan tietokonealan lehdiss�? Itse en ole niit�
seurannut pitk��n aikaan.
Jukka K. Korpela
> K�yt�n kyll� usein my�s sanaa tallentaa joka johdettu
> suoraan sanasta tallennin
Johtosuhde menee kyll� toisin p�in, kuten ilmenee siit�kin, ett� "tallennin"
on paljon uudempi sana kuin "tallentaa". "Tallennin" ei edes esiinny
Nykysuomen sanakirjassa. "Tallenne" kyll� jo esiintyy.
"Tallennin", jonka vahva taivutusvartalo on "tallentime-", on johdettu
verbist� "tallentaa", vahva taivutusvartalo "tallenta-", tavanomaisella
tekimennimijohtimella -in- : -ime-. Muodostus on t�ysin s��nn�llinen
vaikkakin hiukan mutkikas kuvata (mm. verbin taivutusvartalon loppu-a j��
pois johtimen edelt�, kuten yleens� t�llaisissa tapauksissa).
Jos "tallentaa" ("tallenta-") olisi johdettu substantiivista "tallennin"
("tallentime-"), olisi edellytett�v� hyvin poikkeuksellista kantasanan
loppuosan putoamista pois. Suomen kielen sananjohtamisessa voi kyll�
kantasanan (vartalon) loppuvokaali j��d� pois johtimen alkuvokaalin edelt�
(tai sulautua siihen), mutta t�m�n suurempaa loppuaineksen katoa ei
juurikaan tapahdu.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Minulla on kannettavassa tietokoneessa solid-state drive (SSD).
> Perinteist� py�riv�� kiintolevy� ei ole. Tottumuksesta sit�kin kutsuu
> kiintolevyksi, vaikka mist��n levyst� ei olekaan kyse.
"Kiintolevy" tarkoittaa periaatteessa vain kiinte��, koneeseen kiinte�sti
asennettua levy�. Sana on tainnut aika lailla j��d� pois k�yt�st�, koska
yleens� riitt�� puhua levyst�. Levykkeet ovat j��neet v�h�lle k�yt�lle. Ja
jos halutaan korostaa, ett� levy on koneen sis�ll�, puhutaan sis�isest�
levyasemasta vastakohtana ulkoiselle.
Levy-sanan merkityksen muuttuminen yleisemm�ksi on noteerattu
ATK-sanakirjassakin: sanan merkitys on paitsi "k�ytt�laitteessaan py�riv�
kiekko, jonka pintaa k�ytet��n muistina" my�s "oheismuisti, muu kuin levy
[em. merkityksess�], jota k�ytet��n ik��n kuin se olisi levymuisti".
> Yleistermi
> "massamuisti" kuulostaa jotenkin vanhahtavalle mutta kaipa sit� t�ytyy
> taas opetella k�ytt�m��n.
"Massamuisti" on viel� laajempi k�site ja kattaa muun muassa
magneettinauhat. K�site on tosiaankin aina vanhahtava ja viittaa aikaan,
jolloin muistit oli rautaa, piuhat oli vaskee, hiiohei, ja jolloin
levymuisti maksoi maltaita
> Miten SSD:it� kutsutaan tietokonealan lehdiss�? Itse en ole niit�
> seurannut pitk��n aikaan.
Min� luen alan lehti� nykyisin aika kursorisesti. ATK-sanakirjassa solid
state disk = puolijohdelevy. T�ss� siis k�ytet��n sek� englannin- ett�
suomenkielisess� termiss� vanhaa sanaa disk ~ levy v�lj�ss� merkityksess�.
Sanaa "puolijohdelevy" k�ytet��n Googlen mukaan jonkin verran, mutta paljon
yleisempi n�ytt�� olevan "ssd-levy". Onhan se tavun verran lyhyempi
lausuttuna ja aika paljon lyhyempi kirjoitettuna ja kielt�m�tt� aika
yksik�sitteinen, mutta aika laiskalta tuntuu tehd� vieraskielisist�
lyhenteist� sanoja tuohon tyyliin. Lyhent�minen vied��n usein niin pitk�lle,
ett� pelkk�� lyhennett� kuten "ssd" tai "SSD" k�ytet��n sanan tavoin.
Wikipediassa n�ytt�� olevan kunnon lappeen Ranta tyyliin "SSD massamuisti".
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Petri Nurminen
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestiss�:
>
> Ja mist�p� se tiedett�isiin? Yleens� ihmisill� on vain luuloa siit�, miten
> muut ihmiset asioita ymm�rt�v�t.
>
N�inh�n se usein on. Itsell�ni on ilke� tapa, ett� kun joku puhuu asioista
v�h�n tulkinnanvaraisesti, esim. kysyy minulta jotakin niin pyyd�n
m��rittelem��n, ett� mit� h�n tarkoittaa jollakin termill�.
Esimerkiksi toimeentuloturvasta puhuttaessa osa tarkoittaa KELAn maksamia
etuuksia (yleens� monet poliitikot) ja kansa tarkoittaa sit� sossusta
saatavaa viimesijaista tukea.
Petri Nurminen
http://www.toimeentulotuki.net
Petri Nurminen
> Teemu Likonen wrote:
>
>> Minulla on kannettavassa tietokoneessa solid-state drive (SSD).
>> Perinteist� py�riv�� kiintolevy� ei ole. Tottumuksesta sit�kin kutsuu
>> kiintolevyksi, vaikka mist��n levyst� ei olekaan kyse.
Mit� olen poikiani ja heid�n kavereitaan kuunnellut niin nuoriso tapaa puhua
yksinkertaisesti muistista sen enemp�� yksil�im�tt� mink�laisesta muistista
on kyse - Harjavallassa siis.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
Jukka Kohonen
>Levy-sanan merkityksen muuttuminen yleisemmï¿œksi on noteerattu
>ATK-sanakirjassakin: sanan merkitys on paitsi "kￜyttￜlaitteessaan pyￜrivￜ
>kiekko, jonka pintaa kￜytetￜￜn muistina" myￜs "oheismuisti, muu kuin levy
>[em. merkityksessￜ], jota kￜytetￜￜn ikￜￜn kuin se olisi levymuisti".
Niin no, johan Aatamin isoￜidin aikoina puhuttiin "RAM-levyistￜ".
--
Jukka....@iki.fi
* Parempi kyy povessa kuin kymmenen poskella.