fil. toht. vai fil. tri?
Tommy
Piti taas t�n��n lyhennell� titteleit�, jotta saisi ne lehden palstalle
somasti mahtumaan. Jostain alitajunnasta tuli mieleeni, ett� esimerkiksi
filosofian tohtoria ei titteleiss� lyhennett�isi "fil. tri" vaan
pitemm�ss� muodossa "fil. toht.", ja n�inh�n se Kotuksen
lyhenneluettelon mukaan on.
Hieman hassua sin�ns�, sill� "toht." lyhent�� sanaa vain kahden merkin
verran. Onko aivan v��rin sanoa "fil. tri", ja jos on, niin mik�h�n
tarina siin� on taustalla?
Mainitun lyhenneluettelon mukaan pelkk� tohtori (l��k�ri?) voidaan
lyhent�� kuitenkin molemmilla tavoilla.
FT lienee tarkoitettu matrikkeleihin ja muihin ahtaisiin paikkoihin,
eik� se kaikille varmaan avautuisikaan. Vai joko sit�kin saa k�ytt��
laajemmin?
-Tommy-
Jukka K. Korpela
> Jostain alitajunnasta tuli mieleeni,
> ett� esimerkiksi filosofian tohtoria ei titteleiss� lyhennett�isi
> "fil. tri" vaan pitemm�ss� muodossa "fil. toht.", ja n�inh�n se
> Kotuksen lyhenneluettelon mukaan on.
Luettelo mainitsee my�s vanhemman tri-lyhenteen: "tri ~ toht. tohtori".
> Hieman hassua sin�ns�, sill� "toht." lyhent�� sanaa vain kahden merkin
> verran.
Totta kyll�, ja vanha nyrkkis��nt� sanoo, ett� lyhent�misen pit�isi s��st��
ainakin sanan toisen puolen kirjoittamiselta, eli jos lyhenne on pidempi
kuin puolet sanasta, lyhent�minen ei ole kovin mielek�st�. (Oma hupaisa
lukunsa ovat "lyhenteet", jotka tekev�t ilmaisusta pitemm�n kuin
"lyhent�m�t�n" ilmaus. Esimerkiksi euron "lyhenne", oikeammin tunnus, "EUR"
saattaa olla pidempi kuin sana "euro" - riippuu fontista - ja ainakin
taivutettu "lyhenne" "EUR:oon" on surkuhupaisa: se pidempi kuin sana
"euroon".)
Mutta toisaalta lyhennett� "toht." k�ytet��n yleens� tieteenalan lyhenteen
kanssa, ja silloin tyyli tuntuu vaativan molempien osien lyhent�mist�.
Esimerkiksi "fil. tohtori" tai "kasv. tohtori" tuntuisi oudolta. (K�si
syd�melle: moniko lukija osaa varmasti sanoa, mit� tieteenalaa "kasv."
tarkoittaa? Kasvitiedett� varmaan? T�ll� yrit�n vihjata lyhent�misen 1.
p��s��nt��n: �l� lyhenn�. Joskus sit� on tietysti pakko rikkoa...)
> Onko aivan v��rin sanoa "fil. tri", ja jos on, niin mik�h�n
> tarina siin� on taustalla?
Ei ole v��rin, mutta ilmeisesti sit� pidet��n v�h�n vanhahtavana.
Lyhennett� "toht." ilmeisesti suositaan siksi, ett� se on s��nn�llisemmin
lyhennetty: sanan lopusta on j�tetty merkkej� pois, ja lopussa on piste
lyhent�misen merkkin�. Sis�lyhenteet kuten "tri" (aiempi kirjoitusasu
"t:ri") ovat v�h�n erikoisia.
> Mainitun lyhenneluettelon mukaan pelkk� tohtori (l��k�ri?) voidaan
> lyhent�� kuitenkin molemmilla tavoilla.
Aivan, ja t�m� on mielest�ni tulkittava niin, ett� "tri" on yleisesti sanan
"tohtori" mahdollinen lyhenne. Sen k�ytt� ei rajoitu merkitykseen
'l��ketieteen ja kirurgian tohtori' eik� varsinkaan arkikieliseen
merkitykseen 'l��k�ri'. Arkikieless� kyll� kaikkia l��k�reit� kutsutaan
tohtoreiksi, vaikka heist� vain v�hemmist� on suorittanut tohtorin
tutkinnon, mutta lyhent�misen tarvetta esiintyy l�hinn� kirjoitetussa
asiatekstiss�, johon sellainen kielenk�ytt� ei sovi.
> FT lienee tarkoitettu matrikkeleihin ja muihin ahtaisiin paikkoihin,
> eik� se kaikille varmaan avautuisikaan. Vai joko sit�kin saa k�ytt��
> laajemmin?
S��nn�t eiv�t ole muuttuneet, mutta s��nt�jen rikkominen on edelleen
tavallista. Matrikkelilyhenteiden k�ytt�� yleiskieless� voisi kutsua
idioottilyhent�miseksi, ellei se olisi idioottien loukkaamista. Idiootti
(syv�sti vajaamielinen) ei ole vastuussa teoistaan, mutta
matrikkelilyhenteit� k�ytet��n ihan ajattelemattomuudesta tai typer�n tavan
takia tai siksi, ett� niit� luullaan hienoiksi. No niin, pieni testi, jonka
jokainen voi tehd� omassa mieless��n: mit� oppiarvoja ovat "TTT", "TeK",
"LOK", "MuM", "TaL", "THK" ja "EVK"? Jos joku tunnisti kaikki suoralta
k�delt�, h�n on varmaan niin fiksu, ett� ymm�rt�� olla k�ytt�m�tt� moisia
hirvityksi� teksteiss��n!
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Pekka Peura
> lyhent�misen merkkin�. Sis�lyhenteet kuten "tri" (aiempi kirjoitusasu
> "t:ri") ovat v�h�n erikoisia.
>
joitakin vuosia sitten?
Esimerkiksi tapa lyhent�� kaupunkien nimi�: HKI, TRE, TKU.
Ne taisivat olla todella yleisess� k�yt�ss� postiosoitteissa (esim.
33100 TRE 10).
Jukka K. Korpela
> On 2009-06-26, Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> lyhent�misen merkkin�. Sis�lyhenteet kuten "tri" (aiempi kirjoitusasu
>> "t:ri") ovat v�h�n erikoisia.
>>
> Mutta eik� t�llainen lyhent�minen ole ollut varsin yleist� ainakin
> joitakin vuosia sitten?
T�m�ntyyppisi� lyhenteit� on ollut melko v�h�n, ja ne ovat enimm�kseen
vanhahtavia. Jotkin niist� ovat tavallisten sanojen lyhenteit� (klo, rva,
nro), ja siksi ne ovat saattaneet tuntua yleiselt� lyhennetyypilt� silloin,
kun niit� k�ytettiin.
> Esimerkiksi tapa lyhent�� kaupunkien nimi�: HKI, TRE, TKU.
> Ne taisivat olla todella yleisess� k�yt�ss� postiosoitteissa (esim.
> 33100 TRE 10).
Min� muistelen n�hneeni postiosoitteissa l�hinn� lyhenteit� HKI ja TRE.
Niit� kai k�ytettiin vaivan s��st�miseksi silloin, kun jouduttiin
kirjoittamaan paljon osoitteita k�sin. Kun kyseess� olivat tunnetut
paikkakunnat ja lyhenteet, ep�selvyytt� ei juuri aiheutunut. Kun
massal�hetysten osoitteet nykyisin yleens� tulostetaan rekisterist�, ei
lyhent�miseen ole aihetta.
Nykyisin postitoimipaikkojen lyhenteit� ei suositella ainakaan
julkishallinnossa, ks. JHS 106 , http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs106
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Osmo R
> Min� muistelen n�hneeni postiosoitteissa l�hinn� lyhenteit� HKI ja TRE.
> Niit� kai k�ytettiin vaivan s��st�miseksi silloin, kun jouduttiin
> kirjoittamaan paljon osoitteita k�sin. Kun kyseess� olivat tunnetut
> paikkakunnat ja lyhenteet, ep�selvyytt� ei juuri aiheutunut. Kun
> massal�hetysten osoitteet nykyisin yleens� tulostetaan rekisterist�, ei
> lyhent�miseen ole aihetta.
T�st� tuli mieleen, miten reseptiin ennen l��k�ri kirjoitti "4 x
C", kun se oli nopeaa ja ymm�rrett�v��kin, kun tiesi, ett� C on
sata. Sitten tuli tietokoneet ja ne tajusivat, ett� l��kett� ei
ollutkaan sataa vaan 98 paketissa. T�m�n takia ne printtasivat
reseptiin "4 x XCVIII"
"To err is human, but to really foul things up you need a computer"
Osmo
Jukka K. Korpela
> T�st� tuli mieleen, miten reseptiin ennen l��k�ri kirjoitti "4 x
> C",
Oikeastaan kai "4 � C", sill� k�sin kirjoitettaessa kai piirrettiin todella
rasti kertomerkiksi eik� x-kirjainta. Vasta kirjoituskoneiden ja
alkeellisten tietokonej�rjestelmien (ja niiden rajoittuneen merkist�n) my�t�
ruvettiin x-kirjainta k�ytt�m��n kertomerkin korvikkeena.
> kun se oli nopeaa ja ymm�rrett�v��kin, kun tiesi, ett� C on
> sata.
Kaipa on osa alan ammattislangia, ett� t�llaisessa yhteydess� k�ytet��n
roomalaisia numeroita. Tietysti "C" on v�h�n nopeampi kirjoittaa kuin "100",
mutta t�m� on enint��n ns. hyv� syy. (Kaikkeen on kaksi syyt�: hyv� syy ja
todellinen syy.) Oman lis�piirteens� asialle antaa, ett� l��k�rit n�ytt�v�t
usein - ehk� ihan tavanomaisesti - vet�v�n vaakaviivan luvun ala- ja
yl�puolelle, kun luku on kirjoitettu roomalaisin numeroin. Eip� silloin
taida en�� s��sty� piirtoja.
En ollut tullut ajatelleeksi, ett� l��keresepteiss� todellakin k�ytet��n
roomalaisia numeroita, viel�p� melko isoille luvuille, vaikka sellaisesta on
luovuttu l�hes kaikissa muissa yhteyksiss� (poikkeuksena hallitsijoiden ja
paavien j�rjestysnumerot ja er��t muut, yleens� pienehk�t j�rjestysnumerot).
Tulin uteliaaksi ja huomasin, ett� jostakin syyst� s��st�m�ss�ni vuonna 2001
kirjoitetussa reseptiss� on tablettien m��r�ksi kirjoitettu "XXVIIIII" niin
ep�selv�sti, ett� vain farmaseutin ammattitaidoilla voidaan p��tell�, mit�
lukum��r�� tarkoitetaan - mallikko voi vain arvata, ett� lukua "XXVIII",
joka on ensin kirjoitettu ep�selv�sti ja joka on sitten korjattu
ep�selv�sti. Esimerkiksi t�ss� tapauksessa roomalaisten numeroiden k�ytt�
tuskin nopeuttaa kirjoittamista tai lukemista.
> Sitten tuli tietokoneet ja ne tajusivat, ett� l��kett� ei
> ollutkaan sataa vaan 98 paketissa. T�m�n takia ne printtasivat
> reseptiin "4 x XCVIII"
Taitavat printata viel�kin. Seuraava on vuonna 2008 p�iv�tylt� verkkosivulta
ja n�ytt�� k�sittelev�n terveydenhoitajan koulutusta nykyisin:
"L��kelaskuja pel�t��n ja niist� puhutaan paljon. - - Omalle kohdalle ei ole
sattunut, mutta luokkakaveri esimerkiksi katsoi ihan selv�sti, ett� XCVIII
on 97. 'Oliko siin� kolme viivaa?? M� n�in vaan kaksi, tarkistin viel�!',
parkui poloinen kokeen j�lkeen k�yt�v�ll�.
Itse laskutoimitus oli niinkin vaikea, kuin 'potilaan reseptiss� lukee
XCVIII, h�n ottaa kaksi tablettia p�iv�ss�, kuinka pitk��n l��kepakkaus
kest��?'. "
http://t-sisar.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=10
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Heikki Kaskelma
> Kaipa on osa alan ammattislangia, ett� t�llaisessa yhteydess� k�ytet��n
> roomalaisia numeroita. Tietysti "C" on v�h�n nopeampi kirjoittaa kuin "100",
> mutta t�m� on enint��n ns. hyv� syy. (Kaikkeen on kaksi syyt�: hyv� syy ja
> todellinen syy.)
Er�s syy lienee siin�, ett� vain paketin koko
merkit��n roomalaisilla numeroilla.
10 � XX on kymmenen kahdenkymmenen kappaleen laatikkoa (tms.),
20 � X on kaksikymment� kymmenen kappaleen laatikkoa (tms.).
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Itse laskutoimitus oli niinkin vaikea, kuin 'potilaan reseptiss� lukee
> XCVIII, h�n ottaa kaksi tablettia p�iv�ss�, kuinka pitk��n l��kepakkaus
> kest��?'. "
Kompakysymys, riippuu muista asioista kuten ik�, kunto, potilaan muut
toimet. Minulla esim. p�ivitt�in otettavat 28 pilleri� riitt�v�t noin
30 p�iv�ksi...
(selvennystieto: kestol��kitys, 1/p�iv�, aamuisin. Mutta ei kaksi 12
tunnin sis�ll�, mieluummin yksi p�iv� ilman. Elikk� jos aamulla
unohtuu...).
--
Kaj
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela:
>> Kaipa on osa alan ammattislangia, ett� t�llaisessa yhteydess�
>> k�ytet��n roomalaisia numeroita. Tietysti "C" on v�h�n nopeampi
>> kirjoittaa kuin "100", mutta t�m� on enint��n ns. hyv� syy.
>> (Kaikkeen on kaksi syyt�: hyv� syy ja todellinen syy.)
>
> Er�s syy lienee siin�, ett� vain paketin koko
> merkit��n roomalaisilla numeroilla.
Hyv� syy vai todellinen syy? :-)
> 10 � XX on kymmenen kahdenkymmenen kappaleen laatikkoa (tms.),
> 20 � X on kaksikymment� kymmenen kappaleen laatikkoa (tms.).
Maailmassa k�ytet��n suurta m��r�� ilmauksia, joissa kertomerkin tai sen
korvikkeen ymp�rill� on luvut, ilman ett� tunnetaan mit��n tarvetta esitt��
luvut aivan eri j�rjestelmiss�. T�ss�kin tapauksessa todellisuudessa
j�rjestys ilmaisee, kumpi luku esitt�� pakkausten m��r�n ja kumpi pakkauksen
sis�lt�mien tablettien m��r�n.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Timo Neuvonen
>>> k�ytet��n roomalaisia numeroita. Tietysti "C" on v�h�n nopeampi
>>> kirjoittaa kuin "100", mutta t�m� on enint��n ns. hyv� syy.
>>> (Kaikkeen on kaksi syyt�: hyv� syy ja todellinen syy.)
>>
>> Er�s syy lienee siin�, ett� vain paketin koko
>> merkit��n roomalaisilla numeroilla.
>
> Hyv� syy vai todellinen syy? :-)
>
Vakiintunut k�yt�nt� on joskus sek� hyv� ett� todellinen syy. K�yt�nn�n
alkuper�� ei useinkaan muisteta, mutta siit� poikkeaminen aiheuttaa selposti
sekaannuksen.
>> 10 � XX on kymmenen kahdenkymmenen kappaleen laatikkoa (tms.),
>> 20 � X on kaksikymment� kymmenen kappaleen laatikkoa (tms.).
>
> Maailmassa k�ytet��n suurta m��r�� ilmauksia, joissa kertomerkin tai sen
> korvikkeen ymp�rill� on luvut, ilman ett� tunnetaan mit��n tarvetta
> esitt�� luvut aivan eri j�rjestelmiss�. T�ss�kin tapauksessa
> todellisuudessa j�rjestys ilmaisee, kumpi luku esitt�� pakkausten m��r�n
> ja kumpi pakkauksen sis�lt�mien tablettien m��r�n.
>
Em. esimerkeiss� j�rjestys on minusta selke� ja yksik�sitteinen. Mutta onko
minulla jokin ajatush�iri� kun en osaa ymm�rt�� miksi usein ilmoitetaan
esimerkiksi 24�7 tarkoitettaessa l�pi viikon tapahtuvaa p�ivystyst� tai
muuta toimintaa, tai 8�5 kun on kyse "toimistoajasta"? Onhan se tietysti
esimerkiksi "24 tuntia seitsem�n� p�iv�n� viikossa", mutta minusta olisi
luontevampaa ilmoittaa ensin se pitempien ajanjaksojen m��r�, siis 7�24 tai
5�8. Edellisiss� merkitys on ilmeinen, mutta vaikka 6�5 ei en�� ole:
p�ivyst��k� jokin palvelu ma-pe 6h p�iv�ss�, vai ma-la 5h p�iv�ss�.
--
TiN
Jukka K. Korpela
> Vakiintunut k�yt�nt� on joskus sek� hyv� ett� todellinen syy.
T�ss� tapauksessa vakiintunut k�yt�nt� on tietyn alan k�yt�nt� tiettyjen
asioiden ilmaiseminen tavalla, joka poikkeaa radikaalisti kielen yleisest�
vakiintuneesta k�yt�nn�st�. Ilmauksessa "10 � XX" on outoa paitsi
roomalaisten numeroiden k�ytt� ylip��ns� my�s se, ett� niill� ilmaistaan
lukum��r�� eik� j�rjestyslukua kuten l�hes (?) kaikissa muissa yhteyksiss�
nykyisin.
> K�yt�nn�n alkuper�� ei useinkaan muisteta, mutta siit� poikkeaminen
> aiheuttaa selposti sekaannuksen.
Luuletko, ett� farmaseutti ei ymm�rt�isi merkint�� 10 � 20?
> Em. esimerkeiss� j�rjestys on minusta selke� ja yksik�sitteinen.
Lis�ksi j�rjestys ei vaikuta l��kkeen m��r��n. 20 � 10 tablettia olisi yht�
paljon kuin 10 � 20 tablettia. Her�� muuten kysymys, miksi l��k�rin pit��
ylip��ns� ilmoittaa pakkauskoko. Eik� olisi apteekin asia p��tt��, miten se
j�rjest�� potilaalle 200 tablettia?
> Mutta onko minulla jokin ajatush�iri� kun en osaa ymm�rt�� miksi
> usein ilmoitetaan esimerkiksi 24�7 tarkoitettaessa l�pi viikon
> tapahtuvaa p�ivystyst� tai muuta toimintaa,
Se onkin ihan erityyppinen asia - eik� siin� esimerkiksi roomalaisten
numeroiden k�ytt� lainkaan selvent�isi. Kyse on koodiluonteisesta
ilmauksesta, ei lukum��r�n ilmaisemisesta kertolaskulla. Ep�selvyytt� lis��,
ett� k�yt�ss� on monia aika kummallisiakin tapoja ilmaista t�llainen asia,
esimerkiksi "24/7".
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Heikki Kaskelma
> Maailmassa k�ytet��n suurta m��r�� ilmauksia, joissa kertomerkin tai sen
> korvikkeen ymp�rill� on luvut, ilman ett� tunnetaan mit��n tarvetta esitt��
> luvut aivan eri j�rjestelmiss�. T�ss�kin tapauksessa todellisuudessa
> j�rjestys ilmaisee, kumpi luku esitt�� pakkausten m��r�n ja kumpi pakkauksen
> sis�lt�mien tablettien m��r�n.
Niin todellisuudessa, mutta ei kuitenkaan k�yt�nn�ss�. :-]
Olen tavannut esimerkiksi seuraavat m��r�n ilmaisut:
XV x8
N:o 100 x 6
CC
N:o 84FOL x 10
1x20FOL
Kok.m��r�: 20 FOL
CC osoittautui olevan kaksi sadan pakkausta.
Heikki Kaskelma
> Luuletko, ett� farmaseutti ei ymm�rt�isi merkint�� 10 � 20?
Saattaisi joutua kysym��n proviisorilta, tai
per�ti soittamaan l��k�rille. T�ss�h�n l��k�ri
viestii farmaseutille ja olisi toivottavaa, ett�
t�m� viestint� toimisi muutenkin kuin sattumalta.
Er�it� k�yt�nn�n m��r�merkint�j�:
XV x8
N:o 100 x 6
vuoden annos
CC
N:o 84FOL x 10
N:o XXX
1x20FOL
Kok.m��r�: 20 FOL
> Lis�ksi j�rjestys ei vaikuta l��kkeen m��r��n. 20 � 10 tablettia olisi yht�
> paljon kuin 10 � 20 tablettia. Her�� muuten kysymys, miksi l��k�rin pit��
> ylip��ns� ilmoittaa pakkauskoko. Eik� olisi apteekin asia p��tt��, miten se
> j�rjest�� potilaalle 200 tablettia?
Ei olisi. Nuori ter�v� insin��ri osaa varmaan ottaa p�ivitt�in
kolme kertaa p�iv�ss� tabletin vaikka viiden sadan purkista,
mutta el�m�ns� ehtoopuolella oleva huonomuistinen mummo,
jonka valveillaoloajat ovat l�hinn� satunnaiset, varmasti onnistuu
paremmin, jos l��ke on pakkauksessa esimerkiksi 3�7 folioilla.
T�t� ei apteekissa pystyt� arvioimaan, koska l��kkeen voi
noutaa -- ja usein noutaakin -- avulias "sivullinen".
Parempi ett� l��k. toht. ehdottaa sopivaa pakkauskokoa.
Timo Neuvonen
> yht� paljon kuin 10 � 20 tablettia. Her�� muuten kysymys, miksi l��k�rin
> pit�� ylip��ns� ilmoittaa pakkauskoko. Eik� olisi apteekin asia p��tt��,
> miten se j�rjest�� potilaalle 200 tablettia?
>
Alkanee olla aihepiirin rajojen koettelua, mutta minusta l��kem��r�yksen
kirjoittajalla ainakin pit�� olla mahdollisuus m��r�t� pakkauskoko, vaikkei
h�n aina sit� mahdollisuutta k�ytt�isik��n.
Insin��rin keksim� (puutteellinen k�ytt�tarkoituksen osalta) esimerkki:
5 � X
D.S. Tarvittaessa 5 pv kuuri kahdesti p�iv�ss�
T�ll�in on voitu ottaa huomioon esimerkiksi se, ett� ennalta t�sm�llisesti
tuntematon ajanm��re "tarvittaessa" on ilmeisesti niin harvoin, ett�
esimerkin kuvitellun ilma- ja kosteustiiviin l��kepakkauksen sallittu
k�ytt�aika (esim. 30 pv) avaamisen j�lkeen ylittyisi, jos pakkauskoko
olisikin M, vaikka siin� olisikin yht� monta kerta-annosta kuin useammassa
pieness� pakkauksessa yhteens�. Ilman pakkauskokoa koskevaa ohjetta tulisi
l��ke toimittaa kokonaishinnaltaan edullisimmassa pakkauskoossa, tai ainakin
l��kkeen hinnasta maksettava korvaus m��r�ytyisi halvimman reseptin salliman
pakkauskoon eli ilmeisesti M mukaan, vaikka silloin mahdollisesti osa
pakkauksen sis�ll�st� ehtisi pilaantua ennen k�ytt��. T�llaisten tekij�iden
siirt�minen l��kkeen myyj�n arvioitavaksi ei ole aina kohtuudella
mahdollista.
--
TiN
Petri Nurminen
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestiss�:sx71m.17447$vi5....@uutiset.elisa.fi...
Mutta jokaiselle varmasti avautuvat termit: OTT, OTK, OTL?
Kuten my�s KTM ja YTM?
Petri Nurminen
Itse muistan my�s Harjavallasta k�ytetyn lyhenteen HVTA. Sen sijeen en
muista, ett� esim. naapurikunnista Nakkila tai Kokem�ki olisi ollut k�yt�ss�
muita lyhenteit� kuin nuorison 80-luvulla muokkamat Naxby ja Koxby. Tosin
nykyisin postissa ei yleens� lainkaan lueta noita nimi� vaan posti kulkee
konelajittelussa numeroiden mukaan. Paikkakunta lis�t��n v�h�n kuin vanhasta
tottumuksesta.
>
Petri Nurminen
"Heikki Kaskelma" <heikki....@nbl.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:4a494b77$0$26367$7b1e...@news.nbl.fi...
Varmasti tuosta syyst� on keksitty, ett� tietyt l��kkeet ovat kiekoissa
joissa jopa lukee mille viikonp�iv�lle mik�kin pilleri on. Mutta vanhusten
helpotukseksi - ja meid�n muidenkin - on keksitty dosetit.
Petri Nurminen
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h28it1$1a8$2...@oravannahka.helsinki.fi...
Noin on esim. sy�p�hoitojen j�lkeisess� hormonil��kityksess�. Hormonia
m��r�t��n 1/pv� mutta jos sit� ei ole ottanut kello 12. menness� niin ei saa
ottaa sin� p�iv�n� lainkaan.
Mika Pirhonen
>>> Esimerkiksi tapa lyhent�� kaupunkien nimi�: HKI, TRE, TKU.
>> Min� muistelen n�hneeni postiosoitteissa l�hinn� lyhenteit� HKI ja TRE.
>> Niit� kai k�ytettiin vaivan s��st�miseksi silloin, kun jouduttiin
>> kirjoittamaan paljon osoitteita k�sin.
H�meenlinna taisi olla HML...?
Ai niin, VR:h�n noita k�ytt�� nyky��nkin, Hml, Tre, Tku, Hki, Jkl...
(Google l�ysi jopa t�llaisen ties mihin liittyv�n litanian: "KAI �KI TOH
SKI HVI JOE TRE OLU JKL RKI LTI". Useimmathan ovat l�hes selv�kielisi�.)
> Itse muistan my�s Harjavallasta k�ytetyn lyhenteen HVTA.
Naapurimaan p��kaupunki Stockholm lyhennet��n taloudellisesti STHLM.
> nykyisin postissa ei yleens� lainkaan lueta noita nimi� vaan posti kulkee
> konelajittelussa numeroiden mukaan. Paikkakunta lis�t��n v�h�n kuin vanhasta
> tottumuksesta.
Vanhasta tottumuksesta jotkut(tm) yh� lis��v�t paikkakunnan per��n
kaksinumeroisen postikonttorinumeron/jakelualuekoodin tms., joka oli
postil�hetysten perille l�ytymisen kannalta aiemmin ehdottoman
pakollinen ja sitten, kun kansa oli sit� oppinut k�ytt�m��n, sen k�ytt�
kiellettiin tarpeettomana tai per�ti haitallisena.
--
Jos nyt puhutaan A. Ankasta ja Ankkalinnasta, niin siell�h�n koirat ovat
aivan koiran asemassa. Suurin osa on j�rjest�ytyneit� rikollisia - tosin
peitellysti nimetty karhuiksi. Yksi kulkee hihnassa hiiren taluttamana.
Yksi on kyl�hullu, joka kuvittelee osaavansa lent��, jos sy� p�hkin�it�.
Antti-Juhani Kaijanaho
> D.S. Tarvittaessa 5 pv kuuri kahdesti p�iv�ss�
Vaikka t�ss� tuskin todellista sekaannuksen vaaraa onkaan, on t�m�
ilmaisu minusta hieman koominen: viiden p�iv�n l��kkeet pit�isi sy�d�
aamulla ja sitten viel� toinen mokoma p��lle illalla.
--
Mr. Antti-Juhani Kaijanaho, Jyv�skyl�, Finland
Pekka Peura
>
> H�meenlinna taisi olla HML...?
>
> Ai niin, VR:h�n noita k�ytt�� nyky��nkin, Hml, Tre, Tku, Hki, Jkl...
>
> (Google l�ysi jopa t�llaisen ties mihin liittyv�n litanian: "KAI �KI TOH
> SKI HVI JOE TRE OLU JKL RKI LTI". Useimmathan ovat l�hes selv�kielisi�.)
>
k�ytetty. T�ss� muutamia eroja (VR:n lyhenne ensin):
H�meenlinna: HL - HML
Lappeenranta: LR - LPR
Jyv�skyl�: JY - JKL
Tampere: TPE - TRE
Minulla on mielikuva, ett� VR:n asemalyhenne Helsingille oli ennen HEL
(nykyisess� listassa HKI).
Linkki: VR:n asemalyhenteet:
http://www.vr.fi/fin/palvelut/mobiilipalvelut/popup_asemien_tunnukset.shtml
T. Lajunen
> VR:n lista on hieman erilainen
Oikeammin kyseess� on nyky��n RHK:n lista, VR kun on vain yksi joskin
ainut operaattori rataverkolla.
> T�ss� muutamia eroja (VR:n lyhenne ensin):
> H�meenlinna: HL - HML
> Lappeenranta: LR - LPR
> Jyv�skyl�: JY - JKL
> Tampere: TPE - TRE
Oikeaoppisimmin nuo kirjoitetaan vain isolla alkukirjaimella, siis: Hl,
Lr, Jy, Tpe.
> Minulla on mielikuva, ett� VR:n asemalyhenne Helsingille oli ennen HEL
> (nykyisess� listassa HKI).
RHK otti jokin aika sitten k�ytt��n "osiin jaetut liikennepaikat", jotka
koostuvat "liikennepaikan osista". Helsinki ja Tampere ovat esimerkkej�
n�ist� palapeleist�.
Osiin jaetut liikennepaikat saivat uudet tunnukset, esimerkiksi Helsinki
tunnuksen Hel ja Tampere Tre. Niiden sis�lt�m�t kaupallisesti samannimiset
liikennepaikkojen osat s�ilyttiv�t entiset tunnuksensa, mutta virallinen
nimi muuttui Korpelan kauhuksi genetiivitt�m�sti: "Helsinki asema" (Hki)
ja "Tampere asema" (Tpe).
Ajantasaisin lista rautatieliikennepaikoista (= liikennepaikat, seisakkeet
ja linjavaihteet) l�ytyy RHK:n julkaisusta "F 4/2008 Luettelo
rautatieliikennepaikoista 1.1.2009":
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/3c94b71a023728c3fa37ad3e396bbd54/1246554890/application/pdf/2527682/F4-2008%20web.pdf
H. Markus Lang
Mika Pirhonen wrote:
> Vanhasta tottumuksesta jotkut(tm) yh� lis��v�t paikkakunnan per��n
> kaksinumeroisen postikonttorinumeron/jakelualuekoodin tms.,
Kyseinen tunniste ei suinkaan ollut aina kaksinumeroinen.
> postil�hetysten perille l�ytymisen kannalta aiemmin ehdottoman
> pakollinen ja sitten, kun kansa oli sit� oppinut k�ytt�m��n, sen k�ytt�
> kiellettiin tarpeettomana tai per�ti haitallisena.
Miss� se on kielletty? Sit� k�ytet��n yh� osassa postileimasimiakin
(esim. HELSINKI 25 HELSINGFORS 25).
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka K. Korpela
> RHK otti jokin aika sitten k�ytt��n "osiin jaetut liikennepaikat",
> jotka koostuvat "liikennepaikan osista".
Tyypillist� omakeskeist� uuskielt�.
> Osiin jaetut liikennepaikat saivat uudet tunnukset, esimerkiksi
> Helsinki tunnuksen Hel ja Tampere Tre. Niiden sis�lt�m�t
> kaupallisesti samannimiset liikennepaikkojen osat s�ilyttiv�t entiset
> tunnuksensa, mutta virallinen nimi muuttui Korpelan kauhuksi
> genetiivitt�m�sti: "Helsinki asema" (Hki) ja "Tampere asema" (Tpe).
Eik�h�n kauhua tunneta enemm�nkin Kotuksessa. Meik�l�inen on jo liian
kyyninen. Erityisen h�lm�lt� tuntuu keksi� taas uusi tunnus N��svillelle.
> Ajantasaisin lista rautatieliikennepaikoista (= liikennepaikat,
> seisakkeet ja linjavaihteet) l�ytyy RHK:n julkaisusta "F 4/2008
> Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2009":
> http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/3c94b71a023728c3fa37ad3e396bbd54/1246554890/application/pdf/2527682/F4-2008%20web.pdf
Se kutsuu 2- tai 3-kirjaimisia tunnuksia lyhenteiksi, ja teknisesti ne
n�ytt�v�t todella olevan lyhenteit� (muodostettu nimist� lyhent�m�ll� eli
j�tt�m�ll� kirjaimia pois).
Oikeampaa olisi kutsua niit� tunnuksiksi, kuten sin� kutsut. Olennaista on,
ett� pyrkimys lyhenteisiin johtaa usein sekaviin lyhennejoukkoihin.
Realistisempaa olisi p��tt�� - kuten useimmiten on p��tetty - luoda
tunnuksista j�rjestelm�, jossa valtaosa tunnuksista on alkuper�lt��n
lyhenteit� mutta lyhenteisiin ei pyrit� hinnalla mill� hyv�ns�. Esimerkkej�:
maiden tunnukset, kielten tunnukset, lentoasemien tunnukset.
Esimerkiksi suomen kielen standardikoodit fi ja fin eiv�t ole lyhenteit�
kielen omakielisest� nimest�, kuten monien muiden kielten. T�m� ei haittaa,
kunhan koodit eli tunnukset on standardoitu ja yleisesti hyv�ksytty.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
T. Lajunen
+0300:
>> Ajantasaisin lista rautatieliikennepaikoista (= liikennepaikat,
>> seisakkeet ja linjavaihteet) l�ytyy RHK:n julkaisusta "F 4/2008
>> Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2009":
>> http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/3c94b71a023728c3fa37ad3e396bbd54/1246554890/application/pdf/2527682/F4-2008%20web.pdf
> Se kutsuu 2- tai 3-kirjaimisia tunnuksia lyhenteiksi, ja teknisesti ne
> n�ytt�v�t todella olevan lyhenteit� (muodostettu nimist� lyhent�m�ll�
> eli j�tt�m�ll� kirjaimia pois).
Tosin aivan kaikista ei ole jaksettu j�tt�� mit��n pois, esimerkkin�
rautatieliikennepaikat Ii, Olli ja Esso, joiden lyhenteet on Ii, Olli ja
Esso.
Heikki Heinonen
<ppe...@gmail.com> wrote:
>
>VR:n lista on hieman erilainen, kuin aiemmin postitoimipaikoista
>k�ytetty. T�ss� muutamia eroja (VR:n lyhenne ensin):
>H�meenlinna: HL - HML
>Lappeenranta: LR - LPR
>Jyv�skyl�: JY - JKL
>Tampere: TPE - TRE
>
>Minulla on mielikuva, ett� VR:n asemalyhenne Helsingille oli ennen HEL
>(nykyisess� listassa HKI).
>
>Linkki: VR:n asemalyhenteet:
>http://www.vr.fi/fin/palvelut/mobiilipalvelut/popup_asemien_tunnukset.shtml
Miss� on asemien ruotsinkieliset lyhenteet? Vaadin heti
valtioneuvostoa koolle! :O
HEL olisi ollut kaksikielinen mutta fennomaanit ovat muuttaneet sen
HKI:ksi. T�rke��.
Mika Pirhonen
>> Vanhasta tottumuksesta jotkut(tm) yh� lis��v�t paikkakunnan per��n
>> kaksinumeroisen postikonttorinumeron/jakelualuekoodin tms.,
>
> Kyseinen tunniste ei suinkaan ollut aina kaksinumeroinen.
Eli...?
T. Lajunen
16:22:05 +0300:
>>> Vanhasta tottumuksesta jotkut(tm) yh� lis��v�t paikkakunnan per��n
>>> kaksinumeroisen postikonttorinumeron/jakelualuekoodin tms.,
>> Kyseinen tunniste ei suinkaan ollut aina kaksinumeroinen.
> Eli...?
Saattoi olla my�s yksinumeroinen.
H. Markus Lang
Mika Pirhonen wrote:
>>> Vanhasta tottumuksesta jotkut(tm) yh� lis��v�t paikkakunnan per��n
>>> kaksinumeroisen postikonttorinumeron/jakelualuekoodin tms.,
>>
>> Kyseinen tunniste ei suinkaan ollut aina kaksinumeroinen.
>
> Eli...?
Esimerkiksi "02410 KIRKKONUMMI 2".
Mist� keksit, ett� lopputunnuksen k�ytt� muka olisi kielletty? Omasta
p��st�sik�?
Samasta aiheesta on keskusteltu t�ss� ryhm�ss� 6.9.2007.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Mika Pirhonen
>>>> Vanhasta tottumuksesta jotkut(tm) yh� lis��v�t paikkakunnan per��n
>>>> kaksinumeroisen postikonttorinumeron/jakelualuekoodin tms.,
>>>
>>> Kyseinen tunniste ei suinkaan ollut aina kaksinumeroinen.
>>
>> Eli...?
>
> Esimerkiksi "02410 KIRKKONUMMI 2".
Onkohan tuo sama juttu kuin nnnnn HANKO POHJOINEN...?
> Mist� keksit, ett� lopputunnuksen k�ytt� muka olisi kielletty? Omasta
> p��st�sik�?
Postin tiedotuskampanjasta silloin, kun tunnuksesta luovuttiin.
> Samasta aiheesta on keskusteltu t�ss� ryhm�ss� 6.9.2007.
Oho. Olishan toi pit�nyt huomata! ...Tosin palvelimelta ei moista l�ydy.
H. Markus Lang
Mika Pirhonen wrote:
>> Esimerkiksi "02410 KIRKKONUMMI 2".
>
> Onkohan tuo sama juttu kuin nnnnn HANKO POHJOINEN...?
En usko.
>> Mist� keksit, ett� lopputunnuksen k�ytt� muka olisi kielletty? Omasta
>> p��st�sik�?
>
> Postin tiedotuskampanjasta silloin, kun tunnuksesta luovuttiin.
Minun muistini mukaan silloin todettiin ainoastaan, ettei lopputunnusta
en�� _tarvitse_ k�ytt�� - hiukan eri asia kuin k�yt�n kielto. Esitt�net
tarkemmat todisteet.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka K. Korpela
>> Postin tiedotuskampanjasta silloin, kun tunnuksesta luovuttiin.
>
> Minun muistini mukaan silloin todettiin ainoastaan, ettei
> lopputunnusta en�� _tarvitse_ k�ytt�� - hiukan eri asia kuin k�yt�n
> kielto. Esitt�net tarkemmat todisteet.
Julkisen hallinnon suositus JHS 106 m��rittelee postiosoitteiden rakenteen.
Siin� ei ole mukana postitoimipaikan nimen j�ljess� olevaa numeroa.
T�llainen suositus luonnollisestikin sis�lt�� sen, ett� osoitteeseen ei
kuulu mit��n siin� mainitsematonta. Tosin kyseess� on vain julkisen
hallinnon suositus, ja JHS:t ovat olleet suureksi osaksi
write-only-asiakirjoja kuten monet muutkin suositukset, mutta t�ss�
tapauksessa se kyll� vastaa yleist� k�yt�nt��.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
H. Markus Lang
T. Lajunen wrote:
>>> Kyseinen tunniste ei suinkaan ollut aina kaksinumeroinen.
>
>> Eli...?
>
> Saattoi olla my�s yksinumeroinen.
Ja kolminumeroinen: "00002 HELSINKI 200".
H. Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
> Julkisen hallinnon suositus JHS 106 m��rittelee postiosoitteiden
> rakenteen. Siin� ei ole mukana postitoimipaikan nimen j�ljess� olevaa
> numeroa.
Toisaalta kyseinen numero on kuitenkin (ollut) kiinte� osa
postitoimipaikan nime� (esim. "HELSINKI 25", "KIRKKONUMMI 2").