Olen huomannut huolellistenkin kirjoittajien käyttävän sanaa
”helpoiten”, mutta minusta se tuntuu arkityyliseltä. Tässä sanassa
tuntuu olevan jotain outoa. Nykysuomen sanakirjassa se esiintyy – ilman
tyylilajimerkintää – hakusanana ”helpoi(mmi)ten” eli sanan
”helpoimmiten” mahdollisena lyhentymänä. Suomen kielen perussanakirjassa
sitä ei jostain syystä näytä olevan lainkaan.
ISK:n mukaan ”Johdin ‑iten liittyy kantaan samoin ehdoin kuin
immin-johdin – – , mutta vain joihinkin lekseemeihin”. Se lisää:
”Vakiintuneimmat iten-adverbit ovat käytössä yleisempiä kuin
immin-varianttinsa:
(a)
eniten (~ enimmin), mieluiten, pahiten, parhaiten, vähiten (PS),
helpoiten (NS, skt)”
Esimerkiksi ”eniten” on epäilemättä normaalisuomea ja kelpaa kaikkiin
tyylilajeihin, mutta onko ”helpoiten” todella samaa sarjaa? Ja miksi
näin yleistä sanaa (931 000 Google-osumaa) ei kelpuutettu Perussanakirjaan?
--
Yucca,
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/