Välikysymys yhdysmerkin käytöstä verkko-osoitteiden yhteydessä
Marko Koivuniemi
On olemassa www-sivusto joka tunnetaan koko domain-nimell� - esim.
HankiFoobar.fi. Kun sivustoon tai sen palveluihin viitataan tekstiss�
niin onko oikeampi vaihtoehto:
"HankiFoobar.fi-palvelussa voit..."
vai
"HankiFoobar.fi -palvelussa voit..."
Tai vastaavasti "HankiFoobar.fi-tiedotteet voit tilata..." vs.
"HankiFoobar.fi -tiedotteet voit tilata..."
Itselleni ilman v�li� tuntuu luontevalta, kaverilla taas v�lin kera.
Toisaalta tuo piste domainissa tavallaan erottaa domainin nimen ja
maatunnuksen, mutta toisaalta koko osoite on kokonaisuutta.
--
T:pi Marko, ~~~ http://marko.koivuniemi.info/ ~~~
KK
"Marko Koivuniemi" <koi...@iki.fi> kirjoitti
viestiss�:7j5efdF...@mid.individual.net...
>
> On olemassa www-sivusto joka tunnetaan koko domain-nimell� - esim.
> HankiFoobar.fi. Kun sivustoon tai sen palveluihin viitataan tekstiss� niin
> onko oikeampi vaihtoehto:
> "HankiFoobar.fi-palvelussa voit..."
> vai
> "HankiFoobar.fi -palvelussa voit..."
Jos kukaan viisaampi ei vastaa, niin ehdotan, ett� k�yt�t sill�v�lin
muotoilua "Palvelussa HankiFoobar.fi voit..."
>
> Tai vastaavasti "HankiFoobar.fi-tiedotteet voit tilata..." vs.
> "HankiFoobar.fi -tiedotteet voit tilata..."
Vastaavasti "Sivuston HankiFoobar.fi tiedotteet voit tilata..." tai
"Sivustoa HankiFoobar.fi koskevat tiedotteet voit tilata...", sen mukaan,
kumpaa tuo yll� oleva sitten tarkoittaakin.
- k
H. Markus Lang
Marko Koivuniemi wrote:
> niin onko oikeampi vaihtoehto:
> "HankiFoobar.fi-palvelussa voit..."
> vai
> "HankiFoobar.fi -palvelussa voit..."
Miksi tuohon pit�isi lis�t� sanav�li?
Seuraavaksi varmaankin kysyt��n, pit��k� kirjoittaa "linja- auto
-asema", kun "joku kaveri" on niin p�lj� ettei tunne
oikeinkirjoituss��nt�j�...
Toisaalta isojen kirjainten k�ytt� sanan sis�ll� on suomen kielen
s��nt�jen vastaista, eik� my�sk��n internetiss� erotella isoja ja pieni�
kirjaimia noin. "HankiFoobar.fi" ja "hankifoobar.fi" viev�t samaan
paikkaan. Toisaalta tavaramerkkej� voi rekister�id� kielenvastaisiakin.
Niiden virheit� voidaan kuitenkin nimist�nhuollon suositusten mukaan
korjailla ("Sampo Pankki" > Sampo-pankki).
-----------------------------
ml...@elisanet.fi - Lenitan laji?
http://www.elisanet.fi/mlang/ - Pimusaurus r.
Matti Savolainen
"H. Markus Lang" <ml...@elisanet.fi> kirjoitti viestiss�
news:vRkzm.25891$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> Marko Koivuniemi wrote:
>
> > niin onko oikeampi vaihtoehto:
> > "HankiFoobar.fi-palvelussa voit..."
> > vai
> > "HankiFoobar.fi -palvelussa voit..."
>
> Miksi tuohon pit�isi lis�t� sanav�li?
Koska yleens� sit� suositellaan.
Ainakin hyvin samantapaisiin kohtiin.
-Matti-
H. Markus Lang
Matti Savolainen wrote:
>> Miksi tuohon pit�isi lis�t� sanav�li?
>
> Koska yleens� sit� suositellaan.
Kuka suosittelee ja miss�? Ymm�rr�tk�, ettei kaikilla suosituksilla ole
samanlaista painoarvoa?
> Ainakin hyvin samantapaisiin kohtiin.
Mill� tavoin "samantapaisiin"?
H. Markus Lang
Jukka Lahtinen wrote:
>> Miksi tuohon pitￜisi lisￜtￜ sanavￜli?
>
> Tￜllaisessa tapauksessa vaikka siksi, ettￜ url (tms.) erottuu selvemmin ja
> copy & paste saattaa onnistua helpommin.
Nￜmￜ eivￜt voi olla oikeinkirjoitukseen vaikuttavia syitￜ. On
hￜmmentￜvￜￜ, ettￜ joku voi tuommoista vakavissaan edes esittￜￜ.
Jukka K. Korpela
Kyllￜ sellainen ajatus esitetￜￜn hyvin vakavasti Internet-standardissa STD
66:
URIs are often transmitted through formats that do not provide a
clear context for their interpretation. For example, there are many
occasions when a URI is included in plain text; examples include text
sent in email, USENET news, and on printed paper. In such cases, it
is important to be able to delimit the URI from the rest of the text,
and in particular from punctuation marks that might be mistaken for
part of the URI.
http://tools.ietf.org/html/rfc3986#appendix-C
Tￜssￜ tapauksessa ei periaatteessa ollut kyse URLista vaan verkkotunnuksesta
(domain-nimestￜ), mutta kￜytￜnnￜssￜ verkkotunnuksia erittￜin yleisesti
kￜytetￜￜn tekstissￜ ja muissa yhteyksissￜ URLin tehtￜvissￜ. Esimerkiksi
"HankiFoobar.fi-palvelu" tarkoittaisi (jos tuollainen verkkotunnus olisi
olemassa) kￜytￜnnￜssￜ URLia http://hankifoobar.fi tai URLia
http://www.hankifoobar.fi tai molempia.
Periaatteessa myï¿œs http://hankifoobar.fi-palvelu olisi mahdollinen URL,
vaikka ylimmￜn tason verkkotunnusta fi-palvelu ei ole nykyisin mￜￜritelty.
Vaikka useimmat epￜselvyydet ratkeavat kￜytￜnnￜssￜ sen perusteella, mitￜ
lukijat ymmￜrtￜvￜt URLeista ja tekstin rakenteesta, ei ole mitenkￜￜn
itsestￜￜn selvￜￜ, ettￜ ohjelmat selviￜvￜt yhtￜ hyvin. Tiedￜmme, ettￜ on
monia ohjelmia, jotka kￜsittelevￜt esimerkiksi Usenet-viestejￜ ja meilejￜ ja
tunnistavat niistￜ URLeja - sekￜ kￜyttￜliittymￜohjelmia ettￜ robotteja. Ja
jokainen merkittￜvￜ painettu tekstikin pￜￜtyy ennemmin tai myￜhemmin
tietokoneella kￜsiteltￜvￜￜn muotoon.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Petri Nurminen
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestiss�:DXHzm.26335$La7....@uutiset.elisa.fi...
> H. Markus Lang wrote:
>
>> Jukka Lahtinen wrote:
>>
>>>
>>> selvemmin ja copy & paste saattaa onnistua helpommin.
>>
>> h�mment�v��, ett� joku voi tuommoista vakavissaan edes esitt��.
>
> Kyll� sellainen ajatus esitet��n hyvin vakavasti Internet-standardissa STD
>
> URIs are often transmitted through formats that do not provide a
> clear context for their interpretation. For example, there are many
> occasions when a URI is included in plain text; examples include text
> sent in email, USENET news, and on printed paper. In such cases, it
> is important to be able to delimit the URI from the rest of the text,
> and in particular from punctuation marks that might be mistaken for
> part of the URI.
>
> http://tools.ietf.org/html/rfc3986#appendix-C
>
> verkkotunnuksesta (domain-nimest�), mutta k�yt�nn�ss� verkkotunnuksia
> eritt�in yleisesti k�ytet��n tekstiss� ja muissa yhteyksiss� URLin
> teht�viss�. Esimerkiksi "HankiFoobar.fi-palvelu" tarkoittaisi (jos
> tuollainen verkkotunnus olisi olemassa) k�yt�nn�ss� URLia
> Periaatteessa my�s http://hankifoobar.fi-palvelu olisi mahdollinen URL,
> vaikka ylimm�n tason verkkotunnusta fi-palvelu ei ole nykyisin m��ritelty.
> Vaikka useimmat ep�selvyydet ratkeavat k�yt�nn�ss� sen perusteella, mit�
> lukijat ymm�rt�v�t URLeista ja tekstin rakenteesta, ei ole mitenk��n
> itsest��n selv��, ett� ohjelmat selvi�v�t yht� hyvin. Tied�mme, ett� on
> monia ohjelmia, jotka k�sittelev�t esimerkiksi Usenet-viestej� ja meilej�
> ja tunnistavat niist� URLeja - sek� k�ytt�liittym�ohjelmia ett� robotteja.
> Ja jokainen merkitt�v� painettu tekstikin p��tyy ennemmin tai my�hemmin
> tietokoneella k�sitelt�v��n muotoon.
>
> --
> Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
T�ss� hiljan kuuntelin radiomainosta jossa kerrottiin lis�tietoja saatavaan
osoitteesta rokotepistefi, hetken ajattelin,ett� osoite olisi rokotepiste.fi
kunnes tajusin, ett� seh�n tietysti onkin rokote.fi.
Mit� jos www-osoite olisi rokotepiste.fi, miten se ymm�rrett�isiin?
Tai vaikka www.wwwpiste.fi
H. Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
> is important to be able to delimit the URI from the rest of the text,
> and in particular from punctuation marks that might be mistaken for
> part of the URI.
>
> http://tools.ietf.org/html/rfc3986#appendix-C
Tï¿œhï¿œn ohjeeseen ei ole huomauttamista. Myï¿œs standardi SFS 4175 antaa
suosituksen:
"WWW-osoitteiden kirjoittamisessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan
osoite kirjoitetaan yksinￜￜn omalle rivilleen tai sen kummallekin
puolelle jￜtetￜￜn vￜlilyￜnti. Lisￜksi kￜytetￜￜn merkkejￜ < ja >
osoitteen ympￜrillￜ varsinkin, jos muuten olisi esimerkiksi seuraavan
vￜlimerkin takia epￜselvￜￜ, mitkￜ merkit kuuluvat osoitteeseen. Kyseisiￜ
rajoittimia kￜytetￜￜn aina silloin, kun osoite joudutaan jakamaan eri
riveille, mitￜ on kuitenkin pyrittￜvￜ vￜlttￜmￜￜn."
IETF:n suositusta laadittaessa ei ehkￜ ole otettu huomioon, ettￜ
joissakin muissa kielissￜ kuin englannissa domain-nimi on kieliopin
sￜￜntￜjen mukaan kirjoitettava yhdyssanaksi ("ietf.org-sivusto") ja ettￜ
nimeen saatetaan jopa liittￜￜ taivutuspￜￜtteitￜ ("tilasin kirjoja
Amazon.comista"). Domain-nimen mainitseminen ja URI:n (tekninen)
esittï¿œminen eivï¿œt kuitenkaan ole samanluonteisia tilanteita.
(Kielitoimiston tyttï¿œjen mukaan saa varmaankin kirjoittaa "domainnimi"
tai ihan miten vain.)
Ei olisi tarkoituksenmukaista kirjoittaa: "<ietf.org>-sivusto", "tilasin
kirjoja <Amazon.com>:ista".
> ei
> ole mitenkￜￜn itsestￜￜn selvￜￜ, ettￜ ohjelmat selviￜvￜt yhtￜ hyvin.
Tekstejￜ ei kirjoiteta ohjelmia vaan ihmisiￜ varten.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi "Viihde voi olla joskus ihan hauskaa."
http://www.elisanet.fi/mlang/ - Markus-setￜ, n. 6 v.
Jukka K. Korpela
> Ei olisi tarkoituksenmukaista kirjoittaa: "<ietf.org>-sivusto",
> "tilasin kirjoja <Amazon.com>:ista".
Eikￜ? Minusta se olisi hyvinkin tarkoituksenmukaista - etenkin sen
tarkoituksen mukaista, ettￜ on selvￜￜ, mistￜ URL tai verkkotunnus alkaa ja
mihin se loppuu.
Esteettisyys on eri kysymys. Rajoitinmerkit eivￜt ehkￜ ole kaikista
esteettisiￜ, mutta esteettisyys on katsojan mielessￜ. Sitￜ paitsi
tuollaisten rajoittimien kￜyttￜ tekisi kaksoispisteen tarpeettomaksi -
voitaisiin kirjoittaa <Amazon.com>ista.
Mikￜ muuten olisi vaihtoehto silloin, kun pitￜￜ kirjoituksessa ilmaista se,
mikￜ puheessa sanotaan "Amatson komista" (tai "Amatson piste komista" tms.)?
Kielen nykyiset sￜￜnnￜt eivￜt taida sallia muuta vaihtoehtoa kuin
"Amazon.comista". Siinￜ ei ehkￜ synny vￜￜrinkￜsityksen mahdollisuutta, koska
useimmat tietￜvￜt, ettￜ ylimmￜn tason verkkotunnus on "com" eikￜ "comi".
Mutta entￜs jos joku kirjoittaisi kￜyneensￜ Amazon.mobissa?
>> ei
>> ole mitenkￜￜn itsestￜￜn selvￜￜ, ettￜ ohjelmat selviￜvￜt yhtￜ hyvin.
>
> Tekstejￜ ei kirjoiteta ohjelmia vaan ihmisiￜ varten.
Useimmat tekstit kirjoitetaan nykyisin ohjelmilla, ja useimmat tekstit
pￜￜtyvￜt ensin ohjelman kￜsiteltￜviksi, ennen kuin ihminen voi katsoa niitￜ.
(Tￜmￜ koskee tietysti esimerkiksi tￜtￜ tekstiￜ.) Pitￜisikￜ tￜmￜ seikka
jￜttￜￜ huomiotta?
Humanistit kyllￜ myￜntￜvￜt, joskus jopa korostavat, ettￜ kirjoittamisen
tavat ja muodot ja sￜￜnnￜt, merkkien muotoa myￜten, ovat aina riippuneet
tekniikoista. Savitauluun piirtï¿œminen, kiveen hakkaaminen, musteella
pergamenttiin tai paperiin kirjoittaminen, painokoneella painaminen,
kirjoituskoneella kirjoittaminen ym. ovat hyvinkin vahvasti vaikuttaneet
siihen, miltￜ teksti nￜyttￜￜ, ja myￜs oikeinkirjoituksen sￜￜntￜihin.
Sananvￜlit ja vￜlimerkit otettiin kￜyttￜￜn vasta, kun kirjoitusmateriaali ei
ollut niin tavattoman kallista.
Jostakin syystￜ tekniikan vaikutus kirjoituksen asuun halutaan usein
jyrkï¿œsti torjua tai tuomita, kun tullaan uusimpaan aikaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Ville Eloranta
news:_ShAm.27155$La7....@uutiset.elisa.fi...
> (Kielitoimiston tytt�jen mukaan saa varmaankin kirjoittaa "domainnimi" tai
> ihan miten vain.)
Nyt meni pieleen: Kielitoimiston sanakirjan artikkelissa "domain-nimi" lukee
"paremmin: verkkotunnus".
Ville E.
H. Markus Lang
Ville Eloranta wrote:
>> (Kielitoimiston tytt�jen mukaan saa varmaankin kirjoittaa "domainnimi" tai
>> ihan miten vain.)
>
> Nyt meni pieleen: Kielitoimiston sanakirjan artikkelissa "domain-nimi" lukee
> "paremmin: verkkotunnus".
Oi-joi! Nyt tunnen sukkapuikonpiston omassatunnossani.
H. Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
>> Ei olisi tarkoituksenmukaista kirjoittaa: "<ietf.org>-sivusto",
>> "tilasin kirjoja <Amazon.com>:ista".
>
> Eikￜ? Minusta se olisi hyvinkin tarkoituksenmukaista - etenkin sen
> tarkoituksen mukaista, ettￜ on selvￜￜ, mistￜ URL tai verkkotunnus alkaa
> ja mihin se loppuu.
Minusta se on hiukan liioittelevaa - sama kuin jos ostosten loppusummaa
56,31 $ alettaisiin kￜsitellￜ lukuteoreettisena ongelmana.
Tￜstￜ tulikin mieleen hauska juttu matemaatikosta Valintatalon kassalla:
"Mutta voitko _todistaa_, ettￜ 50,00 ￜ = 36,15 ￜ + 13,85 ￜ?"
"No tￜￜ kone sanoo niin."
> Kielen nykyiset sￜￜnnￜt eivￜt taida sallia muuta
> vaihtoehtoa kuin "Amazon.comista". Siinￜ ei ehkￜ synny vￜￜrinkￜsityksen
> mahdollisuutta, koska useimmat tietￜvￜt, ettￜ ylimmￜn tason verkkotunnus
> on "com" eikￜ "comi". Mutta entￜs jos joku kirjoittaisi kￜyneensￜ
> Amazon.mobissa?
Heittomerkkiￜ voidaan kￜyttￜￜ selvyyden vuoksi: Amazon.com'ista,
Amazon.mobi'sta.
>> Tekstejￜ ei kirjoiteta ohjelmia vaan ihmisiￜ varten.
>
> Useimmat tekstit kirjoitetaan nykyisin ohjelmilla, ja useimmat tekstit
> pￜￜtyvￜt ensin ohjelman kￜsiteltￜviksi, ennen kuin ihminen voi katsoa
> niitￜ.
Kiinnostava filosofinen ongelma. Koska ihminen on ohjelmat kirjoittanut,
eikￜ ihminen silloinkin vￜlillisesti kￜsittele tekstejￜ kun ohjelma
niitￜ kￜsittelee ihmisen ohjauksen mukaan? Kuinka suuri itsenￜisyys
tyï¿œkalulle voidaan olettaa?
> Jostakin syystￜ tekniikan vaikutus kirjoituksen asuun halutaan usein
> jyrkï¿œsti torjua tai tuomita, kun tullaan uusimpaan aikaan.
Ehkￜ tￜmￜ koskee vain tekniikan asettamia rajoituksia (esim. tapaus ￜ).
Minￜ itse olen tyytyvￜinen InDesignin tarjoamiin typografisiin
mahdollisuuksiin.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela wrote:
>
>>> Ei olisi tarkoituksenmukaista kirjoittaa: "<ietf.org>-sivusto",
>>> "tilasin kirjoja <Amazon.com>:ista".
>>
>> Eikￜ? Minusta se olisi hyvinkin tarkoituksenmukaista - etenkin sen
>> tarkoituksen mukaista, ettￜ on selvￜￜ, mistￜ URL tai verkkotunnus
>> alkaa ja mihin se loppuu.
>
> Minusta se on hiukan liioittelevaa - sama kuin jos ostosten
> loppusummaa 56,31 $ alettaisiin kￜsitellￜ lukuteoreettisena ongelmana.
Kyse on kai vain merkintï¿œtavasta eli notaatiosta, jolla osoitetaan
erikoisilmauksen alku ja loppu. Pelkￜￜnpￜ, ettￜ et tiedￜ matematiikasta
paljoakaan, jos sotket lukuteorian mukaan. (Lukuteoria kï¿œsittelee nimenomaan
ja vain luonnollisia lukuja, ei desimaalilukuja eikￜ tietenkￜￜn mitￜￜn
yksikￜitￜ.)
> Tￜstￜ tulikin mieleen hauska juttu matemaatikosta Valintatalon
> kassalla: "Mutta voitko _todistaa_, ettￜ 50,00 ￜ = 36,15 ￜ + 13,85 ￜ?"
> "No tￜￜ kone sanoo niin."
Juttu olisi paljon hauskempi, jos sillￜ olisi jotain tekemistￜ matematiikan
kanssa. Minￜ opin jo koulussa, ettￜ oikeassa matematiikassa (vastakohtana
laskennolle) ei juuri kￜytetￜ lukuja, paitsi ehkￜ lukuja 0 ja 1 ja niitￜkin
lￜhinnￜ indekseinￜ. Valitettavasti aidot matematiikkavitsit vaatinevat
vￜhintￜￜn tohtoritason tiedot matematiikasta, joten en oikein pysty niitￜ
esittￜmￜￜn enkￜ ymmￜrtￜmￜￜn. Kansanomaisin matematiikkavitsi lienee se, ettￜ
topologi on henkilￜ, joka ei erota kahvikuppia munkkirinkilￜstￜ (koska ne
ovat topologisesti ekvivalentteja).
> Heittomerkkiￜ voidaan kￜyttￜￜ selvyyden vuoksi: Amazon.com'ista,
> Amazon.mobi'sta.
Heittomerkin kￜyttￜ selvyyden vuoksi, erityisen sￜￜnnￜn sitￜ vaatimatta,
mainitaan harvinaisena mahdollisuutena erisnimien yhteydessￜ. On
kyseenalaista, ovatko koodinomaiset ilmaukset kuten verkkotunnukset
erisnimiￜ siinￜ merkityksessￜ, jota silloin tarkoitetaan.
Miksi heittomerkki olisi jotenkin hyvï¿œksyttï¿œvï¿œmpi tai sivistyneempi kuin
Internet-standardin mukaiset erottimet, jotka osoittavat yksikï¿œsitteisesti
sekￜ alun ettￜ lopun?
>> Useimmat tekstit kirjoitetaan nykyisin ohjelmilla, ja useimmat
>> tekstit pￜￜtyvￜt ensin ohjelman kￜsiteltￜviksi, ennen kuin ihminen
>> voi katsoa niitￜ.
>
> Kiinnostava filosofinen ongelma.
Kaikesta voi tehdￜ filosofisen ongelman, mutta tￜmￜ on myￜs hyvin
kï¿œytï¿œnnï¿œllinen kysymys.
> Koska ihminen on ohjelmat
> kirjoittanut, eikￜ ihminen silloinkin vￜlillisesti kￜsittele tekstejￜ
> kun ohjelma niitￜ kￜsittelee ihmisen ohjauksen mukaan?
Kysymys on kiinnostava mutta aivan eri tavalla kuin mistￜ tￜssￜ on puhe.
Olennaista on, ettￜ ohjelmat ovat kirjoittamisen vￜlineitￜ kuten ennen
taltat, kynï¿œt, kirjoituskoneet jne.
>> Jostakin syystￜ tekniikan vaikutus kirjoituksen asuun halutaan usein
>> jyrkï¿œsti torjua tai tuomita, kun tullaan uusimpaan aikaan.
>
> Ehkￜ tￜmￜ koskee vain tekniikan asettamia rajoituksia (esim. tapaus
> ￜ).
Tai sitten myï¿œs esimerkiksi merkintï¿œtapoja.
> Minￜ itse olen tyytyvￜinen InDesignin tarjoamiin typografisiin
> mahdollisuuksiin.
En tiedￜ, miten ne liittyvￜt asiaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Mika Pirhonen
> T�ss� hiljan kuuntelin radiomainosta jossa kerrottiin lis�tietoja saatavaan
> osoitteesta rokotepistefi, hetken ajattelin,ett� osoite olisi rokotepiste.fi
> kunnes tajusin, ett� seh�n tietysti onkin rokote.fi.
otto.fi - http://www.otto.fi/ - "Ottopisteiden kotisivu"
--
| BALLYCUMBER (n.) one of | [Mika] | LOJO (s.) Yksi niist� noin |
| the six half-read books | |kuudesta puoliluetusta kirjasta,|
| lying somewhere in your | <cooler | jotka ajelehtivat vuoteen |
|bed. - The Meaning of Liff| @pcuf.fi>|tiet�mill�. - Elim�en tarkoitus |
Mika Pirhonen
> Esimerkiksi "HankiFoobar.fi-palvelu" tarkoittaisi (jos
> tuollainen verkkotunnus olisi olemassa) kￜytￜnnￜssￜ URLia
> http://hankifoobar.fi tai URLia http://www.hankifoobar.fi tai molempia.
> Periaatteessa myï¿œs http://hankifoobar.fi-palvelu olisi mahdollinen URL,
Eikￜ Urliin nykyisin kuulukaan mukaan lopun /-merkki?
--
| BALLYCUMBER (n.) one of | [Mika] | LOJO (s.) Yksi niistￜ noin |
| the six half-read books | |kuudesta puoliluetusta kirjasta,|
| lying somewhere in your | <cooler | jotka ajelehtivat vuoteen |
|bed. - The Meaning of Liff| @pcuf.fi>|tietￜmillￜ. - Elimￜen tarkoitus |
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela kirjoitti:
>
>> Esimerkiksi "HankiFoobar.fi-palvelu" tarkoittaisi (jos
>> tuollainen verkkotunnus olisi olemassa) kￜytￜnnￜssￜ URLia
>> http://hankifoobar.fi tai URLia http://www.hankifoobar.fi tai
>> molempia. Periaatteessa myï¿œs http://hankifoobar.fi-palvelu olisi
>> mahdollinen URL,
>
> Eikￜ Urliin nykyisin kuulukaan mukaan lopun /-merkki?
Ei ole koskaan kuulunutkaan tï¿œllaisissa tapauksissa. On tietysti muunlaisia
URLeja, myï¿œs sellaisia, joissa vinoviiva on vï¿œlttï¿œmï¿œtï¿œn, ja noihinkin saa
sen lisￜtￜ loppuun, mutta sillￜ ei siellￜ ole merkitystￜ.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Mika Pirhonen
>>> http://hankifoobar.fi tai URLia http://www.hankifoobar.fi tai
>>> molempia. Periaatteessa myï¿œs http://hankifoobar.fi-palvelu olisi
>>
>> Eikￜ Urliin nykyisin kuulukaan mukaan lopun /-merkki?
>
> Ei ole koskaan kuulunutkaan tï¿œllaisissa tapauksissa. On tietysti
Miksi selain (Firefox) nykyisinkin lisￜￜ sen automaattisesti noihinkin
Urleihin nyyssittimessￜ (Thunderbird) klikatessa? Selaimen typeryyttￜ?
> muunlaisia URLeja, myï¿œs sellaisia, joissa vinoviiva on vï¿œlttï¿œmï¿œtï¿œn, ja
Ilmeisesti siis osoittamaan hakemistoa erotukseksi tiedostosta...?
Jukka K. Korpela
> Mika Pirhonen <tuskin.ku...@hotmail.com> writes:
>> Jukka K. Korpela kirjoitti:
>
>>>> Eikￜ Urliin nykyisin kuulukaan mukaan lopun /-merkki?
>>> Ei ole koskaan kuulunutkaan tï¿œllaisissa tapauksissa. On tietysti
>
>> Miksi selain (Firefox) nykyisinkin lisￜￜ sen automaattisesti
>> noihinkin Urleihin nyyssittimessￜ (Thunderbird) klikatessa? Selaimen
>> typeryyttￜ?
>
> Varmastikin on melkoisen typerￜￜ, jos esimerkiksi johonkin .html
> -loppuisiin urleihin lisￜtￜￜn loppuun vielￜ ylimￜￜrￜinen / -merkki.
Varmasti mistￜￜn sellaisesta ei ollut puhe, vaan "noihinkin Urleihin"
viittasi muotoa http://verkkotunnus oleviin osoitteisiin.
Ja niistￜ jo mainitsin: "noihinkin saa sen [vinoviivan] lisￜtￜ loppuun,
mutta sillￜ ei siellￜ ole merkitystￜ". Muotoa http://verkkotunnus olevan
verkkotunnuksen selain tulkitsee samoin kuin http://verkkotunnus/ ja saattaa
heijastaa tￜmￜn myￜs osoiterivillￜￜn, koska jￜlkimmￜinen muoto vastaa
teknisesti paremmin sitￜ, mitￜ selain tekee osoitteelle (se nimittￜin
lￜhettￜￜ palvelimelle pyynnￜn saada resurssi "/").
Jos tￜltￜ osin asiassa on jotain epￜselvￜￜ, niin se ei taida olla
kieliasiaa. Tekstissￜ ei vinoviivalla voi selventￜￜ, mihin URL loppuu, koska
se ei ole minkￜￜnlainen lopetin, vaan URL voi sen jￜlkeen jatkua aivan
vapaasti. Vinoviivan merkitys URLin lopussa lienee selitetty aika
einsteinilaisesti*) osoitteessa
http://htmlhelp.com/faq/html/basics.html#url-slash
Kielenkￜyttￜasia on kyllￜ se, ettￜ URLien sanotaan usein viittaavan
tiedostoihin tai hakemistoihin tai hakemistorakenteen osiin - kuten on
sanottu tￜssￜ keskustelussakin. Niin ne voivatkin viitata, mutta vain
epￜsuorasti siten, ettￜ palvelin sisￜisesti muuttaa URLit sellaisiksi
viittauksiksi.
*) Niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta ei yksinkertaisemmin.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Mika Pirhonen
>>>> Eikￜ Urliin nykyisin kuulukaan mukaan lopun /-merkki?
>>> Ei ole koskaan kuulunutkaan tï¿œllaisissa tapauksissa. On tietysti
>
>> Miksi selain (Firefox) nykyisinkin lisￜￜ sen automaattisesti noihinkin
>> Urleihin nyyssittimessￜ (Thunderbird) klikatessa? Selaimen typeryyttￜ?
>
> Varmastikin on melkoisen typerￜￜ, jos esimerkiksi johonkin .html
> -loppuisiin urleihin lisￜtￜￜn loppuun vielￜ ylimￜￜrￜinen / -merkki.
/-merkin Firefox lisￜￜ niihin, joissa ei ennestￜￜn ole kuin alun kaksi
/-merkkiￜ.