Re: Kuolemasta
Jorma Moll
> Opas Koira kirjoitti:
>
> >JuKu wrote:
> >> Me ei tiedetty mitä lanttaaminen tarkoitti, eikä kehdattu kysyä ja
> >> paljastaa tyhmyyttämme. Joimme sitä raakana ja oksensimme kaikki
> >> mitä joimme. Myöhemmin vasta tajusimme, että olimme juoneet
> >> läikkäposkirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mitä tunnen. En
> >> tullut kysyneeksi ostiko hän sitä piruuttaan meille.
>
> >> Kuka muistaa vielä läikkäposkirommin?
> >Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketissä musta/valkoinen neekerin naama.
>
> Juu, tosta tulee sana läikkäposki...toinen puolisko naamasta musta
> ja toinen valkoinen. En tiedä millä nimellä ko. rommia
> virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On näköjään nettikin
> pudonnut kärryiltä kun ei tunne tuota sanontaa.
>
> Sitten oli vielä "tikkuviinaa"?
>
> "Sota-aikana pöytäviina sai useita lempinimiä mm. tikkuviinan.
> Nimi johtui puukorkeista, joista toisinaan joutui tikkuja viinaan.
> Puukorkkien vuoksi etiketeissä oli myös teksti "säilytettävä
> pystyssä".http://www.vunet.org/kummalliset/puukorkit_takaisin_poytaviinaan-489....
Eiks toi ole ihan höpösivu. Ei se noin mennyt. Ei mitään puukorkkeja
ole ollut olemassa.
Pöytäviina tehtiin viljasta. Tais etiketissäkin olla viljan kuva.
Tikkuviina eli vaakuna tehtiin puusta ( seluloosasta tms.) siksi
tunnettiin myös nimellä lankkulikööri.
Ja Mollin slangisanakirjaa (omistamaa)Karttusen (kirjoittamaa) kun
tsiigailee niin ... ahaa .... se bamlaakin myös näin: Tikkuviina =
pöytäviina, pöytis, pöykky, buurdis, stidi, tikku.
Mut Karttunen on böndelt, Savosta, ei sen slangistooreist kandee
ottaa pultteja :-). Duunataan hymiö kuitenkin messiin, sillä
bökkeri kuiteski aika guta.
Silti tekis mieli väittää, että pöytäviina ja tikkuviina olivat eri
viinoja.
Nyt tyli eteen kansallis- kielellinen kultturiongelma. Lisään
varovasti Kieliryhmään vaikka siellä aina saa turpiinsa.
Salmisaaren viina aoli vielä erikseen, se tehtiin, niin kuin Heikki
sanoo jostain jäteliemestä.
Osku
>>>> paljastaa tyhmyytt�mme. Joimme sit� raakana ja oksensimme kaikki
>>>> mit� joimme. My�hemmin vasta tajusimme, ett� olimme juoneet
>>>> l�ikk�poskirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mit� tunnen. En
>>>> tullut kysyneeksi ostiko h�n sit� piruuttaan meille.
>>>> Kuka muistaa viel� l�ikk�poskirommin?
>>> Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketiss� musta/valkoinen neekerin naama.
>> Juu, tosta tulee sana l�ikk�poski...toinen puolisko naamasta musta
>> ja toinen valkoinen. En tied� mill� nimell� ko. rommia
>> virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On n�k�j��n nettikin
>> pudonnut k�rryilt� kun ei tunne tuota sanontaa.
>>
>> Sitten oli viel� "tikkuviinaa"?
>>
>> "Sota-aikana p�yt�viina sai useita lempinimi� mm. tikkuviinan.
>> Nimi johtui puukorkeista, joista toisinaan joutui tikkuja viinaan.
>> pystyss�".http://www.vunet.org/kummalliset/puukorkit_takaisin_poytaviinaan-489....
>
>
>
> Eiks toi ole ihan h�p�sivu. Ei se noin mennyt. Ei mit��n puukorkkeja
> ole ollut olemassa.
>
> P�yt�viina tehtiin viljasta. Tais etiketiss�kin olla viljan kuva.
> Tikkuviina eli vaakuna tehtiin puusta ( seluloosasta tms.) siksi
Kossu tehd��n viljasta ja siin� etiketiss� oli etel�pohjanmaalainen
peltomaisema latojen kanssa. Kun oli oikein p�hn�ss� niin latojen m��r�
tuplaantui. Kyll� se tikkuviina joka tehtiin selluloosan sivutuotteesta
oli P�yt�viina. Vaakuna oli hinnaltaan jo kalliinpi.
>
> Ja Mollin slangisanakirjaa (omistamaa)Karttusen (kirjoittamaa) kun
> tsiigailee niin ... ahaa .... se bamlaakin my�s n�in: Tikkuviina =
> p�yt�viina, p�ytis, p�ykky, buurdis, stidi, tikku.
> Mut Karttunen on b�ndelt, Savosta, ei sen slangistooreist kandee
> ottaa pultteja :-). Duunataan hymi� kuitenkin messiin, sill�
> b�kkeri kuiteski aika guta.
>
> Silti tekis mieli v�itt��, ett� p�yt�viina ja tikkuviina olivat eri
> viinoja.
> Nyt tyli eteen kansallis- kielellinen kultturiongelma. Lis��n
> varovasti Kieliryhm��n vaikka siell� aina saa turpiinsa.
Ei ne kieliryhm�ss� mit��n n�ist� ymm�rr� juovat vuosikertaviinej�
pikkusormipystyss�:)
>
> Salmisaaren viina aoli viel� erikseen, se tehtiin, niin kuin Heikki
> sanoo jostain j�teliemest�.
Sellunkeitossa syntyneest� sulfiittispriist�.
Osku
Bror Heinola
> Eiks toi ole ihan h�p�sivu. Ei se noin mennyt. Ei mit��n puukorkkeja
> ole ollut olemassa.
http://www.sonkajarvi.fi/?deptid=15049
Tuossa olisi ihan kuvakin. Ja P��talon Kalle Iijoki-sarjassa puhuu
useasti, pitk��n ja hartaudella viinapulloista ja nyrkinkokoisista
puumolkkereista :)
JuKu
>Jorma Moll wrote:
Tiet��k�s nuori polvi mink�lainen oli patenttikorkki? Taitaa niit�
kyll� nykyisinkin olla, mutta vanha 'keksint�' on joka
tapauksessa.
--
JuKu
Bror Heinola
> Tiet��k�s nuori polvi mink�lainen oli patenttikorkki? Taitaa niit�
> kyll� nykyisinkin olla, mutta vanha 'keksint�' on joka
> tapauksessa.
Tied� nyt sitten kuinka nuori polvi on kyseess� (olen 38v) jota etsit,
mutta kersana lempipulloni oli patenttikorkillinen pullo. Siihen sitten
kerran �iti oli tehnyt simaa joka ehk� hieman yliaikaisena poksautti
koko pullon korkkia avatessa :(
JuKu
>JuKu wrote:
Nippa nappa, ett� voit muistaa vanhan wishypullon korkin. Mutta
tuo on hieman ristiriitaista. Korkin aukaisun luulisi ehk�isev�n
pullon poksahtamisen, jos sill� pullon rikkoutumista tarkoitat?
Luulen, ett� se poksahti juuri ennen aukaisua johtuen siit�, ett�
pullo otettiin k�teen, sis�lt� alkoi sekoittua, jonka johdosta
'kupliminen' alkoi.
--
JuKu
Kare Pietilä
> Nippa nappa, ett� voit muistaa vanhan wishypullon korkin.
Nippa-nappa itelles vaan. Meill�kin �iti varjeli jostain nuijasodan
ajalta s�ilyneit� patenttikorkillisia sitruunasuudapuolloja kun ne
olivat niin hyvi� mehupulloja, ett� ilman niit� toimeen tulemista
ei voinut kuvitella viel� 80-luvullakaan. Olisin taipuvainen arvaa-
maan, ett� kaljapullolle sukua ollut jaffapullo tuli jakeluun joskus
50-luvun kuluessa , joten nuo lienev�t olleet jostain niilta paik-
keilta. Oli my�s sellaisia isoja vihreit� pulloja ja ne vasta arvok-
kaita olivatkin; varmaan sitten vanhoja viinapulloja...
--
Byrgcn hgryvnf.
Osku
Patenttikorkin ansiosta ei juotava ryps�ht�nyt pullosta pois, kun sill�
korkilla pystyi s��telem��n sit� hiilihappon purkausta hallitsevasti.
Osku
Matti Vuori
@uutiset.elisa.fi:
Hieno juttu. Voisitteko pit�� t�m�n korkkikeskustelun poissa kieliryhm�st�.
JuKu
>JuKu wrote:
Oikeassa olet, muistan kanssa ett� �iti niit� s�lytteli milloin
mihinkin tarkoitukseen. Saihan marjoa ym. omalta tontilta.
--
JuKu
Bror Heinola
> Korkin aukaisun luulisi ehk�isev�n pullon poksahtamisen, jos sill�
> pullon rikkoutumista tarkoitat? Luulen, ett� se poksahti juuri ennen
> aukaisua johtuen siit�, ett� pullo otettiin k�teen, sis�lt� alkoi
> sekoittua, jonka johdosta 'kupliminen' alkoi.
Pullo oli p�yd�ll�. Kun otin pullosta kiinni ja napsautin lankalenkist�
korkin auki, se paineen vaikutuksesta aukesi v�h�n turhankin rivakasti
ja ilmeisesti l�i kaulan poikki, sitten hajosikin koko pullo. Pohja j�i
p�yd�lle ja osa pullosta k�teen, loput minne sattuu. Korkki
kaulantynkineen k�vi katossa asti.