Suomen uskonnollinen kehitys

[Rauno Viljanen]

Tulevaisuus kuoleman j�lkeen?

Kaikki nousevat kuolleista, toisille ikuinen elama, ja muille kadotus.
v.1999 .... 23% // v.2003 .... 19% //

Kaikki pelastuvat.
v.1999 .... 21% // v.2003 .... 15% //

Kaikki tajunta loppuu ikuisiksi ajoiksi.
v.1999 .... 25% // v.2003 .... 31 //

Harvat pelastuvat, uskottomat kuolevat.
v.1999 .... 5% // v.2003 .... 6% //


Ateistinen k�sitys "Ei tajuntaa kuoleman j�lkeen" kovassa kasvussa.


Suomalaisten j�senyys uskonnollisissa yhteis�iss� v.1920-1980 vakaa.
Vuodesta 1980- j�senyys kirkossa alkoi pudota. Viimeisin tieto 10 v.
sitten kirkossa j�seni� 84,2%.

Uskonnollisista yhteis�ist� eronneet eiv�t ole liittyneet muihin
uskonnollisiin j�rjest�ihin.

Vuonna 2003 "Ei uskonnollisia j�senyyksi� 13,5% suomalaisista.

......... ett� kannattaisiko sinunkin Pertti jo v�hitellen harkita
siirtymist� uskonnollisten yhteis�jen ulkopuolelle?

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
> Tulevaisuus kuoleman j�lkeen?

> Kaikki nousevat kuolleista, toisille ikuinen elama, ja muille kadotus.
> v.1999 .... 23% // v.2003 .... 19% //
> Kaikki pelastuvat.
> v.1999 .... 21% // v.2003 .... 15% //
> Kaikki tajunta loppuu ikuisiksi ajoiksi.
> v.1999 .... 25% // v.2003 .... 31 //
> Harvat pelastuvat, uskottomat kuolevat.
> v.1999 .... 5% // v.2003 .... 6% //

> Ateistinen k�sitys "Ei tajuntaa kuoleman j�lkeen" kovassa kasvussa.

_Luulen_ ett� tulkintasi on oikein.

Mutta _kritisoisin_ tulkintaasi vaikkapa perustein ett�:
1) Virhemarginaalit ei esill�
2) N�it� "miten ajattelet"_ kyselyj� vaani se todeksi havaittu ilmi� ett�
edelt�v�t kysymykset ohjaavat seuraavia. Olivatko edelt�v�t kysymykset aina
samoja?
3) Miten toteutettu? Ovatko siis vastaajaotos 1999 sama kuin 2003.

Ja tietenkin: onko % perustallaajan k�sitys asiasta jotenkin relevantti
tieteen ja tutkimuksen kannalta? (Julkisen rahoituksen tieteen kannalta
tietenkin k�yt�nn�ss�, mutta siis sis�ll�llisesti)?

--
Kaj

[Rauno Viljanen]

12.05.2013 20:00, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
>> Tulevaisuus kuoleman j�lkeen?
>
>> Kaikki nousevat kuolleista, toisille ikuinen elama, ja muille kadotus.
>> v.1999 .... 23% // v.2003 .... 19% //
>> Kaikki pelastuvat.
>> v.1999 .... 21% // v.2003 .... 15% //
>> Kaikki tajunta loppuu ikuisiksi ajoiksi.
>> v.1999 .... 25% // v.2003 .... 31 //
>> Harvat pelastuvat, uskottomat kuolevat.
>> v.1999 .... 5% // v.2003 .... 6% //
>
>> Ateistinen k�sitys "Ei tajuntaa kuoleman j�lkeen" kovassa kasvussa.
>
> _Luulen_ ett� tulkintasi on oikein.
>
> Mutta _kritisoisin_ tulkintaasi vaikkapa perustein ett�:
> 1) Virhemarginaalit ei esill�
>

Virhemarginaali on aina t�llaisissa haastattelututkimuksissa iso. Mutta
niin on aina. Varsinkin kun uskovaisuuksiakin lasketaan j�senyysperustein.

Haastattelun virheit� lis�� otosten koko. Tarkimman tiedon voi saada
kuulustelemalla kaikki. Silloinkin on aihetta varoa valheita. Ja
silloin kuulustelupaikan tulee olla neutraali. N�in t�llaisilla
tutkimuksilla voi pyyhki� takapuolta.

MUTTA!!
T�llainen tutkimus antaa kyll� suuntaa minne ollaan menossa.

> 2) N�it� "miten ajattelet"_ kyselyj� vaani se todeksi havaittu ilmi� ett�
> edelt�v�t kysymykset ohjaavat seuraavia. Olivatko edelt�v�t kysymykset aina
> samoja?
>

Jos tutkimus tehd��n, niin silloin luulisi kaikille jaettavien
kysymysten olevan samoja. Se on my�s helppo toteuttaa. T�ss� on
tutkimuksen aihe sellainen, jossa ei n�yt� olevan johdattelevia kysymyksi�.

Mutta suurta vaikutusta virheisiin voi tuottaa paikka miss� t�llaista
kysyy. Esim. kirkoissa jumalanpalveluksen yhteydess� tehty kysely on
nollan arvoinen.
Tied�n sellaisiakin tutkijoita jotka jakelevat tutkimuskysymyksi�
l�hinn� siell� miss� yleens� itsekin ovat. Esimerkiksi h�nen oman
harrasteyhteis�ns� joukossa.... jos tutkija ei ymm�rr� tuon enemp��
niin potkut.

> 3) Miten toteutettu? Ovatko siis vastaajaotos 1999 sama kuin 2003.
>

Todenn�k�isesti ei. Uskon t�llaiset tutkimukset teht�v�n ohikulkijoiden
keskuudessa. T�llaisia tutkimuksia pit�isi suorittaa vaikka
s�hk�postiviesteill�. Ja eri vuosina vastaajina pit�isi olla samat
vastaajat.

Kaikkein luotettavimpia t�llaiset tutkimukset ovat kun kuulustellaan
kaikki.

> Ja tietenkin: onko % perustallaajan k�sitys asiasta jotenkin relevantti
> tieteen ja tutkimuksen kannalta? (Julkisen rahoituksen tieteen kannalta
> tietenkin k�yt�nn�ss�, mutta siis sis�ll�llisesti)?
>

Ei haastatteluluontoisilla tutkimuksilla ole tieteellist� arvoa.
Silloinhan olisi kuulusteltava kaikki.

Meill� ammattiliitto l�hett�� ty�olosuhdetutkimuksissa
s�hk�postikyselyit� jokaiselle j�senelle. Vastaamatta voisi j�tt�� vain
el�kel�iset ja sairaat joita asia ei koske.

Mutta jos olet el�kkeell�, ja silti teet t�it� jotka ovat samaa
ammattiliittoa koskevaa ty�t�, niin siin� tapauksessa on vastattava.
T�ss�h�n on liossa ammattikunnan etujen valvonta.

Min� olin kerran tekem�ss� seksuaalik�ytt�ytymisen tutkimusta. Sekin
oli toteutettava kyselyin. Min� olin ainoa, joka vaadin tietynlaisia
p��llekk�is-kysymyksi�, koska oli syyt� pel�t� vastaajien valehtelevan
joihinkin kysymyksiin. Min� vaadin, ett� jos kysymyksi� ei laadita
n�in, niin min� en ole k�ytett�viss�. Min� olin siis mukana keskeisen�
henkil�n� suunnittelemassa n�it� p��llekk�is-kysymyksi�.

Tutkimus toteutettiin, ja vastauksista paljastui mm. biseksuaalien m��r�
vaikka koko sanaa ei edes kysymysten joukossa edes n�kynyt.

Tutkimuksesta paljastui, ett� suurin osa vastaajista oli biseksuaaleja.
Homoseksuaaleja oli enemm�n. Heteroseksuaalien joukosta paljastui
"torjuttuja bi- ja homoseksuaaleja". Masturboimista harrasti jokainen
pois lukien sairaat jotka eiv�t voineet sit� harrastaa. Joukosta erottui
psyykenl��kkeiden k�ytt�ji�. My�s joitakin a-seksuaaleja (seksitt�mi�)
paljastui. Moni nuori "kolli" halusi osoittaa millainen pukki h�n on.
N�m� eiv�t usein olekaan sellaisia pukkeja, vaan joukossa on runsaasti
niit�kin joilla ei edes ollut seksikokemuksia.
Paljastui my�s �nkyr�uskovaisia... kuten muitakin joilla "oli joku syy
olla ep�rehellinen".

Meill� on tietynlainen kulttuuri jossa olemme kasvaneet. Varsinkin
t�m�n aiheisissa tutkimuksissa valehdellaan suoraa p��t�. Mutta
sittenkin taidokkaat kysymykset paljastavat aivan uusia n�kymi�.
Kaikkea ei tarvitse kysy� suoraan. Johdattelevia kysymyksi� ei saa
olla. Vastaaja ei saa huomata p��llekk�is-kysymyksi�, jotka paljastuvat
vain tutkijoille analyysien kautta. Ja niist� paljastuu paljon muutakin
mit� ei kysyt� suoraan.

Henkil�kohtaisesti olen hyvin skeptinen kyselytutkimuksiin koska niit�
ei useinkaan.

Joka tapauksessa ylimp�n� olevat kysymykset ovat sellaisia joihin juuri
kell��n ei ole syyt� olla ep�rehellinen. Siit� n�kyy selv�sti, kuinka
v�h�n en�� uskotaan niin kuin Raamattu opettaa. Ja ett� 80-luku oli
k��nnekohta uskonnon merkityksen v�henemiseen. Ja ett� nyt uskonnon
merkityksen v�heneminen on todella voimakasta. Mutta uskonto tulee
vaikuttamaan kulttuurin kautta viel� pitk��n.

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
> 12.05.2013 20:00, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> > Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
> >> Tulevaisuus kuoleman j�lkeen?
> >
> >> Kaikki nousevat kuolleista, toisille ikuinen elama, ja muille kadotus.
> >> v.1999 .... 23% // v.2003 .... 19% //
> >> Kaikki pelastuvat.
> >> v.1999 .... 21% // v.2003 .... 15% //
> >> Kaikki tajunta loppuu ikuisiksi ajoiksi.
> >> v.1999 .... 25% // v.2003 .... 31 //
> >> Harvat pelastuvat, uskottomat kuolevat.
> >> v.1999 .... 5% // v.2003 .... 6% //
> >
> >> Ateistinen k�sitys "Ei tajuntaa kuoleman j�lkeen" kovassa kasvussa.
> >
> > _Luulen_ ett� tulkintasi on oikein.
> >
> > Mutta _kritisoisin_ tulkintaasi vaikkapa perustein ett�:
> > 1) Virhemarginaalit ei esill�
> >
> Virhemarginaali on aina t�llaisissa haastattelututkimuksissa iso. Mutta
> niin on aina. Varsinkin kun uskovaisuuksiakin lasketaan j�senyysperustein.

> Haastattelun virheit� lis�� otosten koko. Tarkimman tiedon voi saada
> kuulustelemalla kaikki. Silloinkin on aihetta varoa valheita. Ja
> silloin kuulustelupaikan tulee olla neutraali. N�in t�llaisilla
> tutkimuksilla voi pyyhki� takapuolta.

> MUTTA!!
> T�llainen tutkimus antaa kyll� suuntaa minne ollaan menossa.

Oikeammin suuntaa mist� menn��n pois...

> > 2) N�it� "miten ajattelet"_ kyselyj� vaani se todeksi havaittu ilmi� ett�
> > edelt�v�t kysymykset ohjaavat seuraavia. Olivatko edelt�v�t kysymykset aina
> > samoja?
> >
> Jos tutkimus tehd��n, niin silloin luulisi kaikille jaettavien
> kysymysten olevan samoja. Se on my�s helppo toteuttaa. T�ss� on
> tutkimuksen aihe sellainen, jossa ei n�yt� olevan johdattelevia kysymyksi�.

Niin, _jos_ . Ja _luulisi_. T�mm�iset tutkimukset vaan valitettavan
harvoin t�ytt�v�t tieteellisyyden kriteereit�.

[...]

> > 3) Miten toteutettu? Ovatko siis vastaajaotos 1999 sama kuin 2003.

[...]

> Kaikkein luotettavimpia t�llaiset tutkimukset ovat kun kuulustellaan
> kaikki.

Vaatisi kyll� melkoisesti rahaa sek� lakimuutoksia.

> > Ja tietenkin: onko % perustallaajan k�sitys asiasta jotenkin relevantti
> > tieteen ja tutkimuksen kannalta? (Julkisen rahoituksen tieteen kannalta
> > tietenkin k�yt�nn�ss�, mutta siis sis�ll�llisesti)?
> >
> Ei haastatteluluontoisilla tutkimuksilla ole tieteellist� arvoa.
> Silloinhan olisi kuulusteltava kaikki.

Tilastotiedekin t�ysin hakusessa...?

[..tarinaa..]

--
Kaj

[Rauno Viljanen]

13.05.2013 03:57, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
>

Ven�j�ll� oli pakko k�yd�, ja kohta taas uudestaan. Koneprojektit ovat
menneet hienosti.

>> 12.05.2013 20:00, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
>>> Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
>>>> Tulevaisuus kuoleman j�lkeen?
>>>
>>>> Kaikki nousevat kuolleista, toisille ikuinen elama, ja muille kadotus.
>>>> v.1999 .... 23% // v.2003 .... 19% //
>>>> Kaikki pelastuvat.
>>>> v.1999 .... 21% // v.2003 .... 15% //
>>>> Kaikki tajunta loppuu ikuisiksi ajoiksi.
>>>> v.1999 .... 25% // v.2003 .... 31 //
>>>> Harvat pelastuvat, uskottomat kuolevat.
>>>> v.1999 .... 5% // v.2003 .... 6% //
>>>
>>>> Ateistinen k�sitys "Ei tajuntaa kuoleman j�lkeen" kovassa kasvussa.
>>>
>>> _Luulen_ ett� tulkintasi on oikein.
>>>
>>> Mutta _kritisoisin_ tulkintaasi vaikkapa perustein ett�:
>>> 1) Virhemarginaalit ei esill�
>> >
>> Virhemarginaali on aina t�llaisissa haastattelututkimuksissa iso. Mutta
>> niin on aina. Varsinkin kun uskovaisuuksiakin lasketaan j�senyysperustein.
>
>> Haastattelun virheit� lis�� otosten koko. Tarkimman tiedon voi saada
>> kuulustelemalla kaikki. Silloinkin on aihetta varoa valheita. Ja
>> silloin kuulustelupaikan tulee olla neutraali. N�in t�llaisilla
>> tutkimuksilla voi pyyhki� takapuolta.
>
>> MUTTA!!
>> T�llainen tutkimus antaa kyll� suuntaa minne ollaan menossa.
>
> Oikeammin suuntaa mist� menn��n pois...
>

Kuinka p�in asiaa tarkastelee. Onhan suunta aina johonkin. Kuten
uskonnottomuuteen.

>>> 2) N�it� "miten ajattelet"_ kyselyj� vaani se todeksi havaittu ilmi� ett�
>>> edelt�v�t kysymykset ohjaavat seuraavia. Olivatko edelt�v�t kysymykset aina
>>> samoja?
>> >
>> Jos tutkimus tehd��n, niin silloin luulisi kaikille jaettavien
>> kysymysten olevan samoja. Se on my�s helppo toteuttaa. T�ss� on
>> tutkimuksen aihe sellainen, jossa ei n�yt� olevan johdattelevia kysymyksi�.
>
> Niin, _jos_ . Ja _luulisi_. T�mm�iset tutkimukset vaan valitettavan
> harvoin t�ytt�v�t tieteellisyyden kriteereit�.
>

Miksi tarvitsisi t�ytt��k��n? Mielipideasia on mielipiteist� koottu,
eik� sellaisesta edes voi tehd� tieteellisi� kriteerej� t�ytt�v��.

>>> 3) Miten toteutettu? Ovatko siis vastaajaotos 1999 sama kuin 2003.
> [...]
>
>> Kaikkein luotettavimpia t�llaiset tutkimukset ovat kun kuulustellaan
>> kaikki.
>
> Vaatisi kyll� melkoisesti rahaa sek� lakimuutoksia.
>

Ei vastaa tarkoitustaan. Tarkoitushan on vain mitata ihmisten
uskonnollisuutta. Virhemahdollisuuksista huolimatta suunta saadaan
hyvinkin luotettavasti selville.

>>> Ja tietenkin: onko % perustallaajan k�sitys asiasta jotenkin relevantti
>>> tieteen ja tutkimuksen kannalta? (Julkisen rahoituksen tieteen kannalta
>>> tietenkin k�yt�nn�ss�, mutta siis sis�ll�llisesti)?
>>>
>> Ei haastatteluluontoisilla tutkimuksilla ole tieteellist� arvoa.
>> Silloinhan olisi kuulusteltava kaikki.
>
> Tilastotiedekin t�ysin hakusessa...?
>

On olemassa kaikkien tuntema sanonta (lievimm�st� vakavimpaan).
-Valhe.
-Em�valhe.
-Tilasto.

Jos siis v�ltt�m�tt� halutaan, niin tilaston avulla voi lausua jopa
mahtavimmat valheet.

Mutta jotain on pakko hyv�ksy�. T�llaiset haastattelut eiv�t ole turhia
eik� hy�dytt�mi�, koska n�m� joka tapauksessa paljastavat kaiken
tarpeellisen.

T�llainen haastattelu kiinnostaa esim kirkkoa hyvin paljon. Ja kirkko
t�llaisen tutkimuksen takana varmaan onkin.