Tuulivoimaa!
nanorakki
02.11.2007
Suomen suurimman tuulipuiston rakentaminen Kemin Ajoksessa etenee
aikataulussa (ja jopa etuajassa!). PVO Innopowerin projektipäällikkö
Eero Koskisen mukaan marraskuun alkuviikkoihin tarvitaan muutama
tuuleton päivä, jotta loput myllyt saadaan pystytetyksi ajoissa.
Kaikki kymmenen uutta myllyä aiotaan saada toimintaan ensi vuoden
lopussa.
http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?opendocument&pageid=ContentBD4A6
Ajoksen tuulipuiston rakentamisessa vaativimmat urakat olivat kesän
aikana tehdyt keinosaarten rakentaminen ja myllyjen tornien
pystyttäminen merelle. Nyt on päästy jo maanostoihin, mutta niitäkin
kova syystuuli on haitannut.
Ajoksen uusista myllyistä ensimmäinen on jo verkossa ja toiset
seuraavat vuodenvaihteen jälkeen. Ensi vuonna PVO pystyttää vielä
viisi voimalaa lisää. 50 miljoonan euron hanke on Koskisen mukaan
pysynyt hyvin aikataulussa.
- Näyttää siltä, että tuulivoimapuisto on valmiina ensi vuoden
lopulla, Koskinen arvioi. Alkuperäisen aikataulun mukaan valmista oli
tarkoitus olla 2009 keväälllä.
Tuulivoimarakentamiselle sopivia kohteita on merkitty Lapin
maakuntakaavaan muun muassa Simon ja Tornion edustalle. Ainakin PVO:n
into uusien projektien aloittamiseen riippuu kuitenkin täysin
tukipolitiikasta.
- Työntöapua pitää saada syöttötariffien tai investointituen muodossa,
sanoo Eero Koskinen:
Ja nyt vaan lähettämään terveisiä KTM:ään tuulisia terveisiä!
nanorakki
Kim Fallström
> Ajoksen tuulipuisto valmistuu aikataulussa
> 02.11.2007
>
>
> http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?opendocument&pageid=ContentBD4A6
Näyttää olevan 30 MW huipputehosta kyse eli keskimääräinen
energiantuotanto jää noin 7.5 MW:n pintaan. Viidensadan
megawatin tuottamiseksi tuollaisia tuulipuistoja tarvittaisiin
noin 70 kpl ja kulut olisivat luokkaa 70 x 50 = 3.5 miljardia
euroa.
> - Työntöapua pitää saada syöttötariffien tai investointituen muodossa,
> sanoo Eero Koskinen:
Miksi tuulivoiman tuottajille pitäisi luvata takuuhinta sähkölle?
Sitähän tuo syöttötariffi tarkoittaa eli tuulivoiman halutaan
olevan verorahoilla tuettuna muita kannattavampaa. Ylituotanto-
tilanteessa eli Suomen viedessä sähköä ulospäin tuotantotuessa
ei ole mitään järkeä. Tuotantovajeen aikana eli laajan talvisen
korkeapaineen vallitessa tuulivoimaloista ei ole apua.
Jos syöttötariffien tielle lähdetään niin silloinhan myös
tuulivoiman vaihteluiden vuoksi tarvittavalle säätövoimalle
pitäisi luvata syöttötariffi ihan tasapuolisuuden nimissä.
Kim
Jorma Moll
> Ajoksen tuulipuisto valmistuu aikataulussa
> 02.11.2007
>
> Suomen suurimman tuulipuiston rakentaminen Kemin Ajoksessa etenee
> aikataulussa (ja jopa etuajassa!). PVO Innopowerin projektipäällikkö
> Eero Koskisen mukaan marraskuun alkuviikkoihin tarvitaan muutama
> tuuleton päivä, jotta loput myllyt saadaan pystytetyksi ajoissa.
> Kaikki kymmenen uutta myllyä aiotaan saada toimintaan ensi vuoden
> lopussa.
>
>
> Ajoksen tuulipuiston rakentamisessa vaativimmat urakat olivat kesän
> aikana tehdyt keinosaarten rakentaminen ja myllyjen tornien
> pystyttäminen merelle. Nyt on päästy jo maanostoihin, mutta niitäkin
> kova syystuuli on haitannut.
>
> Ajoksen uusista myllyistä ensimmäinen on jo verkossa ja toiset
> seuraavat vuodenvaihteen jälkeen. Ensi vuonna PVO pystyttää vielä
> viisi voimalaa lisää. 50 miljoonan euron hanke on Koskisen mukaan
> pysynyt hyvin aikataulussa.
>
> - Näyttää siltä, että tuulivoimapuisto on valmiina ensi vuoden
> lopulla, Koskinen arvioi. Alkuperäisen aikataulun mukaan valmista oli
> tarkoitus olla 2009 keväälllä.
>
> Tuulivoimarakentamiselle sopivia kohteita on merkitty Lapin
> maakuntakaavaan muun muassa Simon ja Tornion edustalle. Ainakin PVO:n
> into uusien projektien aloittamiseen riippuu kuitenkin täysin
> tukipolitiikasta.
>
> - Työntöapua pitää saada syöttötariffien tai investointituen muodossa,
> sanoo Eero Koskinen:
>
> Ja nyt vaan lähettämään terveisiä KTM:ään tuulisia terveisiä!
>
> nanorakki
Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
pitäisi saada käyttöön?
yst. terv. J.M.
MSe
Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
pitäisi saada käyttöön?
yst. terv. J.M.
*Tota - paljonkas hiili tai ydinvoimalassa tää hyötysuhdeasia on ?
MSe
"Jorma Moll" <ankk...@sunpoint.net> kirjoitti
viestissä:1194199319....@d55g2000hsg.googlegroups.com...
Ilkka Karaila
> Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
> vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
> Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
> pitäisi saada käyttöön?
>
> yst. terv. J.M.
>
> *Tota - paljonkas hiili tai ydinvoimalassa tää hyötysuhdeasia on ?
> MSe
>
[...]
Kovalla tuulella roottorin pyörimisnopeutta joudutaan rajoittamaan,
jotta lapojen kärkien nopeus ei ylittäisi äänen nopeutta. Muuten
roottori rikkoutuisi. Kyseessä on kompromissi maksimaalisen vuosituoton
ja ääritilanteen välillä. Pitkillä lavoilla saadaan tehoa ulos jo
alemmillakin tuulen nopeuksilla.
Termodynamiikka rajoittaa sen 30...50 % alueelle. Ydinvoimaloita ajetaa
alemmilla höyrynpaineilla turvallisuussyistä. Hiilivoimalan
mossahduksethan eivät ole vaarallisia, vaikka niissä kuolee ihmisisä?
-- IK
Jorma Moll
<ilkkaNO.karailaS...@pp.inet.fi.INVALID> wrote:
> Kovalla tuulella roottorin pyörimisnopeutta joudutaan rajoittamaan,
> jotta lapojen kärkien nopeus ei ylittäisi äänen nopeutta.
Pyöriikö tosiaan niin kovaa? Eikös se ole jotakin 1200km/h ?
No...voisiko ajatella, että mitä kovempi tuuli, sitä kovemmin
jarrutettaan roottorin siipiä sillä laitteella, joka sähkön ottaa
talteen?
Tuntuuhan se hurjalta, kovalla tuulella energiaa olisi ....... mutta
sitä ei saada talteen.
Eikös tämä ole puute?
yst. terv. J.M.
Ilkka Karaila
Minä kutsun noita juttuja fysikaalisiksi realiteeteiksi, jotka pilaavat
monia amatöörien upeita keksintöjä.
Potkurin lavan kärjen nopeus on v=omega*l, missä omega on pyörimisnopeus
radiaaneina sekunnissa (omega=2*pi*(1/kierroksen pyörähdysaika
sekunteina)) ja l lavan pituus.
-- IK
Kim Fallström
> On 5 marras, 07:58, Ilkka Karaila <ilkkaNO.karailaS...@pp.inet.fi.INVALID> wrote:
>
>>Kovalla tuulella roottorin pyörimisnopeutta joudutaan rajoittamaan,
>>jotta lapojen kärkien nopeus ei ylittäisi äänen nopeutta.
>
> Pyöriikö tosiaan niin kovaa? Eikös se ole jotakin 1200km/h ?
Äänen nopeus maanpinnan tasolla on noin 330 metriä sekunnissa
lämpötilassa 0 C. Mietipä potkurin lapojen pituutta. Jo 25
metrinen lapa piirtää kärjellään 157 - metrisen ympyränkehän.
Kaksi kierrosta sekunnissa nostaisi lavan kärjen kehänopeuden
arvoon 314 metriä sekunnissa.
> No...voisiko ajatella, että mitä kovempi tuuli, sitä kovemmin
> jarrutettaan roottorin siipiä sillä laitteella, joka sähkön ottaa
> talteen?
Potkurin lavan nopeuden ja tuulen nopeuden välinen suhde muuttuisi,
jolloin voimalan hyötysuhde laskee. Ei toimi haluamallasi tavalla.
> Tuntuuhan se hurjalta, kovalla tuulella energiaa olisi ....... mutta
> sitä ei saada talteen.
> Eikös tämä ole puute?
On. Toinen puute on se, että suurimman sähköntarpeen aikana on
tyypillisesti tyyntä laajoilla alueilla, jolloin voimalasta ei
ole hyötyä.
Kim
.NE.O.
"Kim Fallström" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:fgk7vu$2gf$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> nanorakki wrote:
> > Ajoksen tuulipuisto valmistuu aikataulussa
> > 02.11.2007
> >
> > Suomen suurimman tuulipuiston rakentaminen [...]
> >
> >
http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?opendocu
ment&pageid=ContentBD4A6
>
> Näyttää olevan 30 MW huipputehosta kyse eli keskimääräinen
> energiantuotanto jää noin 7.5 MW:n pintaan. Viidensadan
> megawatin tuottamiseksi tuollaisia tuulipuistoja tarvittaisiin
> noin 70 kpl ja kulut olisivat luokkaa 70 x 50 = 3.5 miljardia
> euroa.
*Noin ei toki laske kuin tyhmä!
*Eli tuulivoimalan vuosipysyvyys on jo Porissa 43% , eli tuplat enemmän kun
ydinvoimalan reaktoritehon 25% vuosipuysyvyydet tuplasti ylittävistä
hyötysuhteista toki puhutaan. Lisäksi ydinvoimalaan menee päälle 10% IAEA
kiinailmiöhaaskuut ja vastaavat. Eli tuollaisen 4 000MW reaktorin
korvaamiseen tarvitaan va i n 2 000MW tuulipuistoja. Eikä l a i n k a a n
toki mitään ydinvoimaloille olennaista suoja/säätökapasiteettilisiä. Ilman
kos tuulivoimalan sähkön hinnat on reippaasti alle kymmeneksen ydinvoimalan
25snt/kWh nykytasoista Porissa esim 1,93snt/kWh. Ero kasvaa vallan
huikeaksi koskei tuulivoima tarvitse myös +50%< nostavaa uraanipaskaa,
henkilöstökuluja , ei edes loppusijoitusongelmatiikkaa. Joten pure siitä!
>
> > - Työntöapua pitää saada syöttötariffien tai investointituen muodossa,
> > sanoo Eero Koskinen:
>
> Miksi tuulivoiman tuottajille pitäisi luvata takuuhinta sähkölle?
*Miksi sitä saa nyt vain ja ainoastaan ydinvoima?
> Sitähän tuo syöttötariffi tarkoittaa eli tuulivoiman halutaan
> olevan verorahoilla tuettuna muita kannattavampaa. Ylituotanto-
> tilanteessa eli Suomen viedessä sähköä ulospäin tuotantotuessa
> ei ole mitään järkeä. Tuotantovajeen aikana eli laajan talvisen
> korkeapaineen vallitessa tuulivoimaloista ei ole apua.
*Kuten hyvin tiedämme merellä tuulee aina.
>
> Jos syöttötariffien tielle lähdetään niin silloinhan myös
> tuulivoiman vaihteluiden vuoksi tarvittavalle säätövoimalle
> pitäisi luvata syöttötariffi ihan tasapuolisuuden nimissä.
*Tuulivoimalat eivät tarvitse säätövoimaa, kuten ydinvoimalat kyllä.
>
> Kim
.NE.O.
.NE.O.
"MSe" <ms...@inet2.fi> kirjoitti viestissä
news:lRrXi.237$q_3...@read3.inet.fi...
>
> Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
> vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
> Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
> pitäisi saada käyttöön?
>
> yst. terv. J.M.
>
> *Tota - paljonkas hiili tai ydinvoimalassa tää hyötysuhdeasia on ?
*Ydinvoimalan vuosipysyvyyshyötysuhde on surkea 25%. Käyttöaste roikkuu 73%
paikkeilla tyypillisesti. Lisäksi a i n a käyvän ydinvoimalan rinnalla
tarvitaan kinailimiöestovoimaa 10%. esim säätökykyistä paljon käytettyä
juuri tuulivoimaa siis)!
*Tuulivoimalalla päästään jopa Suomessa offshoressa 50%
kokonaishyötysuhteeseen ongelmitta. Samaa lukermaa kuin kivihiilivoimalassa
siis. Tuulivoimaloille 70-80% on täysin realistinen paremmissa paikoisasaan
toki.
> MSe
.NE.O.
.NE.O.
"nanorakki" <nano...@gmail.com> kirjoitti viestissä
news:1194103737.5...@d55g2000hsg.googlegroups.com...
Ajoksen tuulipuisto valmistuu aikataulussa
02.11.2007
Suomen suurimman tuulipuiston rakentaminen Kemin Ajoksessa etenee
aikataulussa (ja jopa etuajassa!). PVO Innopowerin projektipäällikkö
Eero Koskisen mukaan marraskuun alkuviikkoihin tarvitaan muutama
tuuleton päivä, jotta loput myllyt saadaan pystytetyksi ajoissa.
Kaikki kymmenen uutta myllyä aiotaan saada toimintaan ensi vuoden
lopussa.
*Kas ihmetytä, vai ei ole Fortum ja TVO saanut sentään estettyä k a i k k i
a Suomen uudisenergiaprojekteja, jopa on nyt ihme!
http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?opendocu
ment&pageid=ContentBD4A6
Ajoksen tuulipuiston rakentamisessa vaativimmat urakat olivat kesän
aikana tehdyt keinosaarten rakentaminen ja myllyjen tornien
pystyttäminen merelle. Nyt on päästy jo maanostoihin, mutta niitäkin
kova syystuuli on haitannut
*Ai ne on keinosaarisia offshoreja. Ei siis aitoja offshoreja
edelleen. Ilmeisesti syy siihen, että hankkeet ylipäätään annettiin tehdä.
Esim. Porin aidot on jo pantattu mitä lie 10v<.
Ajoksen uusista myllyistä ensimmäinen on jo verkossa ja toiset
seuraavat vuodenvaihteen jälkeen. Ensi vuonna PVO pystyttää vielä
viisi voimalaa lisää. 50 miljoonan euron hanke on Koskisen mukaan
pysynyt hyvin aikataulussa.
*Juu, on siinä OL-3 projekteilla oppimista miten a i t o uudisenergia
toimii.
- Näyttää siltä, että tuulivoimapuisto on valmiina ensi vuoden
lopulla, Koskinen arvioi. Alkuperäisen aikataulun mukaan valmista oli
tarkoitus olla 2009 keväälllä.
Tuulivoimarakentamiselle sopivia kohteita on merkitty Lapin
maakuntakaavaan muun muassa Simon ja Tornion edustalle. Ainakin PVO:n
into uusien projektien aloittamiseen riippuu kuitenkin täysin
tukipolitiikasta.
- Työntöapua pitää saada syöttötariffien tai investointituen muodossa,
sanoo Eero Koskinen:
*Juu hyvä siltäosin niin.
Koska ydinala kuten hyvin tiedämme saa 94,3%< tukiaiset tauotta, niin muut
saa tosiaan vain muruja!(
Ja nyt vaan lähettämään terveisiä KTM:ään tuulisia terveisiä!
*JHoo lisää tuulta tuhannesti!
nanorakki
.NE.O.
.NE.O.
*Tuollaisia päiviä on todellisuudessa ehkä yksi vuodessa.
yst. terv. J.M.
.NE.O.
.NE.O.
"Ilkka Karaila" <ilkkaNO.k...@pp.inet.fi.INVALID> kirjoitti viestissä
news:aiyXi.5$NO...@read3.inet.fi...
> MSe wrote:
> > Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
> > vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
> > Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
> > pitäisi saada käyttöön?
> >
> > yst. terv. J.M.
> >
> > *Tota - paljonkas hiili tai ydinvoimalassa tää hyötysuhdeasia on ?
> > MSe
> >
>
> [...]
>
> Kovalla tuulella roottorin pyörimisnopeutta joudutaan rajoittamaan,
> jotta lapojen kärkien nopeus ei ylittäisi äänen nopeutta. Muuten
> roottori rikkoutuisi. Kyseessä on kompromissi maksimaalisen vuosituoton
> ja ääritilanteen välillä. Pitkillä lavoilla saadaan tehoa ulos jo
> alemmillakin tuulen nopeuksilla.
*Tuulivoimalle 80% on täysin realistinen vuosipysyvyys parhaimmillaan.
Suomessa tuplat ydinvoimasta jo nyt.
> Termodynamiikka rajoittaa sen 30...50 % alueelle. Ydinvoimaloita ajetaa
> alemmilla höyrynpaineilla turvallisuussyistä.
*Ydinreaktorin hyötysuhde on maailman 73% pysyvyyksin ja 10% IAEA
tukisähkönsä ja vastaavien takia tuskin 25%.
Hiilivoimalan
> mossahduksethan eivät ole vaarallisia, vaikka niissä kuolee ihmisisä?
*Hiilivoimaloissa mossahduksen vaarallisuus jää toki säätökykyisessä
laitteessa olemattomuuksiin. Varsinkin, kun Tshernobilissa
perusydinräjähdyksessä on jo nyt 4milj uhria!
> -- IK
.NE.O.
.NE.O.
*Tuollainen nykytuulivoimala kun kestää 25m/s perustat jo niin sen
ylitysajaylityksien aikaefektit kokonaisuuteen on ihan teoreettiset.
yst. terv. J.M.
.NE.O.
Paul Keinanen
>>"Jorma Moll" <ankk...@sunpoint.net> kirjoitti
>>viestissä:1194199319....@d55g2000hsg.googlegroups.com...
>>On 3 marras, 17:28, nanorakki <nanora...@gmail.com> wrote:
>>> Ajoksen tuulipuisto valmistuu aikataulussa
>>> 02.11.2007
>>> http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?o...
>>Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
>>vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
>>Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
>>pitäisi saada käyttöön?
>*Tota - paljonkas hiili tai ydinvoimalassa tää hyötysuhdeasia on ?
Lauhdevoimaloiden termodynaaminen hyötysuhde pyörii 30-40 %
hujakoilla.
Tuulen kineettisestä energiasta voidaan hyödyntää korkeintaan vajaat
60 % (ilma ei saa pysähtyä turbiinin taakse).
Tuulivoimala tuottaa tyypillisesti nimellistehon kun tuulen nopeus on
suurempi kuin 5-10 m/s.
Tuulivoimalaa ei tyypillisesti voi käyttää yli 25 m/s tuulennopeudella
vaan se on pysäytettävä laitteiston rikkoontumisen estämiseksi.
Tietyn pyyhkäisyalan omaavan turbiinin teho on riippuvainen tuulen
nopeuden kuutioon.
Jos tuuliturbiini antaa nimellistehon jo 5 m/s tuulella (v0),
generaattorin mitoituksen takia siitä saadaan vain nimellisteho 5..25
m/s tuulen nopeuksilla.
Tuulen kineettinen energia kasvaa kuitenkin tuolla nopeusalueella 125
kertaiseksi ( (v/v0)³ ).
Jos oletetaan, että 5 m/s nopeudella savutettaisiin teoreettinen
maksimihyötysuhde (60 %), todellinen hyötysuhde 25 m/s tuulella olisi
vain 0,5 % (60 %/(25/5)³).
Prosenttilaskulla voidaan todistaa kaikenlaisia mielenkiintoisia
asioita :-).
Paul
.NE.O.
> Jorma Moll wrote:
> > On 5 marras, 07:58, Ilkka Karaila
<ilkkaNO.karailaS...@pp.inet.fi.INVALID> wrote:
> >
> >>Kovalla tuulella roottorin pyörimisnopeutta joudutaan rajoittamaan,
> >>jotta lapojen kärkien nopeus ei ylittäisi äänen nopeutta.
> >
> > Pyöriikö tosiaan niin kovaa? Eikös se ole jotakin 1200km/h ?
>
> Äänen nopeus maanpinnan tasolla on noin 330 metriä sekunnissa
> lämpötilassa 0 C. Mietipä potkurin lapojen pituutta. Jo 25
> metrinen lapa piirtää kärjellään 157 - metrisen ympyränkehän.
> Kaksi kierrosta sekunnissa nostaisi lavan kärjen kehänopeuden
> arvoon 314 metriä sekunnissa.
>
> > No...voisiko ajatella, että mitä kovempi tuuli, sitä kovemmin
> > jarrutettaan roottorin siipiä sillä laitteella, joka sähkön ottaa
> > talteen?
>
> Potkurin lavan nopeuden ja tuulen nopeuden välinen suhde muuttuisi,
> jolloin voimalan hyötysuhde laskee. Ei toimi haluamallasi tavalla.
*Yksi m y ö s toimiva ratkaisu on valita spiraalisavoniusroottori, joka
pyörii millä tuulella hyvänsä.
>
> > Tuntuuhan se hurjalta, kovalla tuulella energiaa olisi ....... mutta
> > sitä ei saada talteen.
> > Eikös tämä ole puute?
>
> On
*Ei toki!.
Toinen puute on se, että suurimman sähköntarpeen aikana on
> tyypillisesti tyyntä laajoilla alueilla, jolloin voimalasta ei
> ole hyötyä.
*Todellisuudessa kun tuulee talojen sähköntarve kasvaa samassa suhteessa.
Mikä takaa suoraan myös, että tuuli osuu juuri tarpeeseen. Selkeäksi homman
tekee myös se, että talvituulta on tuplasti enemmän kuin kesätuulia.
Puolestaan esim. ydinvoimaloilla ei ole minkäänlaista säätökykyä.
Tuulivoimalalla on maailman laajin 0-100% säätyvyys, koska jo sen polttoaine
on ilmaista. Siksi tuulivoimaa käytetään hyrrävoimaisuutensa lisäksi
maailman yleisempänä ydinsäätöturvavoimana kautta maailman!
*Kuten huomaamme se fuula mitä ydinala tuulivoimaloista disinformoi t u s k
i n voisi olla kauempana faktoista.
> Kim
.N.EO:
nanorakki
> "Kim Fallström" <kfa+n...@iki.fi> kirjoitti viestissänews:doBXi.144$Oc.23@lon04-news-philips...
>
>
>
> > Jorma Moll wrote:
> > > On 5 marras, 07:58, Ilkka Karaila
> <ilkkaNO.karailaS...@pp.inet.fi.INVALID> wrote:
>
> > >>Kovalla tuulella roottorin pyörimisnopeutta joudutaan rajoittamaan,
> > >>jotta lapojen kärkien nopeus ei ylittäisi äänen nopeutta.
>
> > > Pyöriikö tosiaan niin kovaa? Eikös se ole jotakin 1200km/h ?
>
> > Äänen nopeus maanpinnan tasolla on noin 330 metriä sekunnissa
> > lämpötilassa 0 C. Mietipä potkurin lapojen pituutta. Jo 25
> > metrinen lapa piirtää kärjellään 157 - metrisen ympyränkehän.
> > Kaksi kierrosta sekunnissa nostaisi lavan kärjen kehänopeuden
> > arvoon 314 metriä sekunnissa.
>
> > > No...voisiko ajatella, että mitä kovempi tuuli, sitä kovemmin
> > > jarrutettaan roottorin siipiä sillä laitteella, joka sähkön ottaa
> > > talteen?
>
> > Potkurin lavan nopeuden ja tuulen nopeuden välinen suhde muuttuisi,
> > jolloin voimalan hyötysuhde laskee. Ei toimi haluamallasi tavalla.
>
> *Yksi m y ö s toimiva ratkaisu on valita spiraalisavoniusroottori, joka
> pyörii millä tuulella hyvänsä.
>
Juu ja ovat hyvännäköisiä ja linnutkin tykkää:
http://www.windside.com/
nanorakki
.NE.O.
news:omd1j35hjucagokkd...@4ax.com...
> On Sun, 04 Nov 2007 22:38:09 GMT, "MSe" <ms...@inet2.fi> wrote:
> >>"Jorma Moll" <ankk...@sunpoint.net> kirjoitti
> >>viestissä:1194199319....@d55g2000hsg.googlegroups.com...
> >>On 3 marras, 17:28, nanorakki <nanora...@gmail.com> wrote:
> >>> Ajoksen tuulipuisto valmistuu aikataulussa
> >>> 02.11.2007
> >>>
http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?o...
> >>Jos on oikein kova tuuli, tuuligeneraattorit eivät toimi ollenkaan tai
> >>vain vähän. Miksi näin? Tällaista muistelen lukeneeni lehdestä.
> >>Eikö nyt luulisi olevan selvää, että kaikki mahdollinen energia
> >>pitäisi saada käyttöön?
>
> >*Tota - paljonkas hiili tai ydinvoimalassa tää hyötysuhdeasia on ?
>
> Lauhdevoimaloiden termodynaaminen hyötysuhde pyörii 30-40 %
> hujakoilla.
*Ydinvoimalat jää 30% paikkeille, mutta kivihiili heittää helposti 47-49%
huomattavasti laadukkaampina nykyturbiineilla 50% menee ongelmitta rikki.
Kyllä puhutaan ydinvoimaloiden paremmista turbiineista julkisuuteen, muttei
siitä, että parantuneet turbiinihyötysuhteet nostavat toki k a i k k e a
polttoteknikkaa ylöspäin yhtä läellä. Jos TVO sanoo nostaneensa esim. 25%
ydinvoimaloittensa hyötysuhdetta 8% turbiinejaan parantamalla tämä nostaa
vastaavasti esim 47% kivihiilivoimaloiden nykyhyödyt sitten 55%! T ä s t ä
ei toki Suomessa mistään kuule. Yhtä kaikki siis nykykivihiilivoimalat ja
biopolttimet hyrrää 55% hyötysuhteella, vaikka tästä t a r k o i n
vaietaan!!
*******************************
> Tuulen kineettisestä energiasta voidaan hyödyntää korkeintaan vajaat
> 60 % (ilma ei saa pysähtyä turbiinin taakse).
>
> Tuulivoimala tuottaa tyypillisesti nimellistehon kun tuulen nopeus on
> suurempi kuin 5-10 m/s.
>
> Tuulivoimalaa ei tyypillisesti voi käyttää yli 25 m/s tuulennopeudella
> vaan se on pysäytettävä laitteiston rikkoontumisen estämiseksi.
*Tämä ylitys on käytännössä siis ainokainen vuorokausi, jolla ei ole mitään
käytännön merkitystä!
> Tietyn pyyhkäisyalan omaavan turbiinin teho on riippuvainen tuulen
> nopeuden kuutioon.
*Tarkoittaa sitä, että tuulisiipikokoa kasvattamalla voidaan rajusti nostaa
tuuliturbiinien ennestään jo tuplasti ydinvoimareaktoreita parempia
hyötysuhteita helvolla.
> Jos tuuliturbiini antaa nimellistehon jo 5 m/s tuulella (v0),
> generaattorin mitoituksen takia siitä saadaan vain nimellisteho 5..25
> m/s tuulen nopeuksilla.
>
> Tuulen kineettinen energia kasvaa kuitenkin tuolla nopeusalueella 125
> kertaiseksi ( (v/v0)³ ).
>
> Jos oletetaan, että 5 m/s nopeudella savutettaisiin teoreettinen
> maksimihyötysuhde (60 %), todellinen hyötysuhde 25 m/s tuulella olisi
> vain 0,5 % (60 %/(25/5)³).
*Suomeksi tarkoittaa tietysti sitä, että kun polttoaine, eli tuuli on
ilmaista sen haaskuulla ei suorastaan ole väliä. Eli totta kai turbiinin
antoteho silloin välillä 5-25m/s lasketaan olevan aina yhä 100%.
>
> Prosenttilaskulla voidaan todistaa kaikenlaisia mielenkiintoisia
> asioita :-).
*Kuten esimerkiksi se, että vuodesta 2007 lähtien louhittavan keskimäärin
0,4% uraanin irtiottoenergiatase kivestä on pysyvästi negatiivinen!))
>
> Paul
,NEO
Ilkka Karaila
Tarkistapa, montako kW siitä lähteesähköä esimerkiksi 20 m/s tuulella ja
laske, montako niitä tarvitaan tuottamaan se 1600 MW sähkötehoa vastaava
vuoden energiatuotanto, ottaen huomioon tuulien oikullisuudesta johtuva
tuotannon 40% käyttökerroin.
-- IK
,NEO
"nanorakki" <nano...@gmail.com> kirjoitti viestissä
news:1194469978.9...@v3g2000hsg.googlegroups.com...
On 6 marras, 22:11, ".NE.O." <neo..,,,,,,@dnainternet.net> wrote:
> "Kim Fallström" <kfa+n...@iki.fi> kirjoitti
viestissänews:doBXi.144$Oc.23@lon04-news-philips...
> > > No...voisiko ajatella, että mitä kovempi tuuli, sitä kovemmin
> > > jarrutettaan roottorin siipiä sillä laitteella, joka sähkön ottaa
> > > talteen?
>
> > Potkurin lavan nopeuden ja tuulen nopeuden välinen suhde muuttuisi,
> > jolloin voimalan hyötysuhde laskee. Ei toimi haluamallasi tavalla.
>
> *Yksi m y ö s toimiva ratkaisu on valita spiraalisavoniusroottori, joka
> pyörii millä tuulella hyvänsä.
>
:
Juu ja ovat hyvännäköisiä ja linnutkin tykkää:
http://www.windside.com/
*.. Tykkää kun omenat puustaan.. ..*
*Aina ratkiriemuisaa havaita, miten n ä s s ä k k ä sohaisu saa nämä
ydinklingoniliskomme käpertymään häpeissään nolattuina nahanvaihtoon.)
*Eikun tasan tapiirissa. Olen tässä oppinut panemaan niin ydinklingonien ,
kuin m y ö s Suomen ydinsensuurimonopolitiedotuskanavistojen kirjoittelut
kuin lekalla hiljaiseksi, yhdellä iskulla .. .!
nanorakki
,N,EO
,N,EO
"Ilkka Karaila" <ilkkaNO.k...@pp.inet.fi.INVALID> kirjoitti viestissä
> >>*Yksi m y ö s toimiva ratkaisu on valita spiraalisavoniusroottori, joka
> >>pyörii millä tuulella hyvänsä.
> >>
> >
> > :
> > Juu ja ovat hyvännäköisiä ja linnutkin tykkää:
> > http://www.windside.com/
> >
> > nanorakki
> >
> >
>
> Tarkistapa, montako kW siitä lähteesähköä esimerkiksi 20 m/s tuulella ja
> laske, montako niitä tarvitaan tuottamaan se 1600 MW sähkötehoa vastaava
> vuoden energiatuotanto, ottaen huomioon tuulien oikullisuudesta johtuva
> tuotannon 40% käyttökerroin.
*Ydinreaktorin vuosipysyvyyshyötysuhde on ja pysyy 25% paikkeilla
latausseisokkeineen 10% kinailmiöestoineen jne.. Tuulivoimala Porissa polkee
43% paikkeille. Ja toki ofshoressa 60% pinnoilla ongelmitta. Lakemma
25%/43%* 1600MW reaktori= <>930,23MW tuulivastaavaa. 25%/60%*1600MW
reaktori= 667MW! On se sentään helppoo.
>
> -- IK
,N,Eo;
nanorakki
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id74863.html
Viroon nousee yhä enemmän tuulivoimaloita
Oululainen WinWind toimittaa Viron ja Baltian suurimman tuulipuiston
Eesti Energialle. Tuulipuiston kokonaistehoksi tulee 39 megawattia ja
vuosituotanto on yli 100 gigawattituntia, joka vastaa 1,3 prosenttia
Eestin sähkönkulutuksesta.
Tuulipuiston avulla Viron hiilidioksidipäästöt vähenevät 120 000
tonnia.
Investoinnin kokonaisarvo on noin 57 miljoonaa euroa. Toimitus
käsittää 13 kolmen megawatin tuulivoimalaa Noarootsin kunnassa
sijaitsevaan Aulepan tuulipuistoon. Tuulipuisto rakennetaan keväällä
2009.
Jo aiemmin WinWind on toimitanut Viron markkinoille 24 megawatin
tuulipuiston Viru-Nigulaan ja keväällä 2008 yhtiö toimittaa 12
megawatin tuulipuiston Rousteeseen.
Toimitettavien voimaloiden nimellisteho on 3 MW, niiden napakorkeus on
100 metriä ja roottorin halkaisija 100 metriä.
WinWinDin yhteistyökumppanina Aulepan tuulipuiston toimituksessa on
Empower EEE AS, joka vastaa tuulipuiston sähköistyksestä.
aurinkoa ja tuulta päin!
nanorakki