Uraania merivedestä, uraanivarat, tuulivoima ja Olkiluoto kolme
Rubber
Uraani merivedestä ei ole toteuttamiskelpoinen hanke vaikka teknisesti
on mahdollista erottaa uraania merivedestä. Absorbtion jälkeen on
useita ylimääräisiä vaiheita:
-absorbtiokerroksen puhdistus orgaanisista materiaaleista ja
organismeista
-desorbtio: absorboituneiden uraani-ionien uuttaminen liuoksella
-eluentin puhdistus
-lioksen konsentrointi
-liottimen erotus uraanista
-uudelleenväkevöinti ja puhdistus, jolloin saadaan keltakakkua
Tämä kaikki kuvassa D14, sivu 55.
Kaikista näistä vaiheista syntyy häviöitä ja lisäksi joudutaan
käyttämään ylimääräisiä kemikaaleja ja absorboimisainetta.
Absorboimisaine joudutaan ottamaan talteen mutta tämä ei onnistu
ensimmäisen vaiheen vuoksi helposti vaan joudutaan käyttämään uutta
ainetta. Jokainen kemisti ymmärtää että näissä vaiheissa syntyy
välttämättä hävikkiä ja kokonaissaanti romahtaa 17 %:n paikkeille.
Tarvittava meriveden määrä on valtava. Yo. saannilla tarvitaan 1 GW:n
tehoa kohti 9040 m3/s virtaama. Todettakoon hahmotuksen vuoksi
lappeenrantalaiselle atominpureskelijalle se, että Imatrankosken läpi
virtaama on 15 osa tästä ja sähköteho 158 MW. Tästä ydinvoimalobbari
voi edelleen arvioida sitä vesimäärää, joka tarvitaan uraanin
erottamiseen merivedestä. Nykyisellä ydinvoimakapasiteetilla (370 GW)
tulisi vuodessa käsitellä 105 000 km3 merivettä. Mittasuhteiden
hahmottamiseksi lobbareiden kannattaa pitää mielessä se, että Suomen
kaikkien järvien yhteinen tilavuus on 230 km3. Tarvittaisiin
erottelukoneisto tai –allas, joka vuoden aikana käsittelisi yhtä
paljon vettä kuin on viidessä sadassa Suomen vesistöjen mittakaavan
omaavassa valtiossa. Toki nämä lobbarit pitävät hanketta
toteuttamiskelpoisena ja mielellään väittävät uraania riittävät
vuosituhansiksi merivedestä.
Mitä tulee väitettyihin kustannuksiin niin niihin on syytä suhtautua
varauksellisesti.
Ensiksikin yhtäkään tällaista merivesiuraanihanketta ei ole toteutettu
kokonaisprosessina ja osaa niistä on pystytty demonstroimaan vain
laboratoriokokoluokassa teknillisesti. Nämä menetelmät sisältävät
lukuisia ratkaisemattomia ongelmia, joista on pitkä matka
ylösskaalaukseen. Vaikka skaalaus onnistuisi, niin tarvittavat
vesimäärät ovat todellakin liian suuria tuottamaan uraania nykyiselle
kapasiteetille (ks, yllä).
Yhteenveto: Ydinvoiman uraanivaroihin ei lueta merivesiuraania.
Uraanin saaminen merivedestä on teknillisesti mahdollista mutta ei ole
toteuttamiskelpoinen hanke edes nykyisen kapasiteetin tai GW-
reaktoriteholuokan ylläpitämiseksi.
TUULIVOIMA:
VTT:n mukaan 10-20%:n tuulivoimaosuus on Suomessa teknisesti
mahdollista.
Hiilidioksidivähennys 2020: 7 milj. t
Työpaikat v. 2020: 18 000
Vienti v. 2020: 1,4 mrd €
Kannattavaksi 2010-luvulla
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/hannele_holttinen.pdf
10 % sähköstämme voitaisiin tuottaa tuulivoimalla v. 2020
-4000 MW, 10 TWh/a
-Uusiutuvan sähkön osuus nousisi 25 %:sta 35 %:iin
Tuotantopohjainen tukijärjestelmä nostaisi kuluttajien sähkölaskua
alle 5 %!
Tuulivoiman sijoittuminen Suomessa:
-Toistaiseksi tasaisesti, erityisesti länsirannikolle
-Ei näköpiirissä samanlaisia siirron pullonkaulaongelmia kuin esim
Saksalla ja UK:lla joissa tuulipotentiaali pohjoisessa ja kuorma
etelässä
Suomen sähköjärjestelmään mahtuu tuulivoimaa:
-Tuulivoiman suurimmat vaihtelut jäävät alle 20 % kapasiteetista/h
-Tuulivoimaa varten ei tarvita erillistä varavoimaa
-Laaja alue –aina tuulee jossakin
-Suomessa ensimmäiset 1000-2000 MW mahtuvat hyvin sähköjärjestelmään
TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA:
-10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa
vuosittain sähköä 30 TWh, joka vastaa yli kolmasosaa Suomen noin 85
TWh:n kulutuksesta.
-Rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi
on arvioitu noin 27 TWh (10 000 MW).
-Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa.
Tuulivoiman säätöja varavoimatarpeesta Suomessa:
-Säätövoiman osalta on olemassa selkeitä VTT:n tutkimustuloksia.
Suomen säätö saadaan pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Jos
Suomessa on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet pelkästään
Suomen sisäisillä säädöillä lisäsäädön tarve 2000-4000 MW
tuulivoimalle on arviolta 80-160 MW ja 2-3 kertainen, jos päivä
etukäteen tehtyjä ennusteita ei päivitetä ja suurimpia ennusvirheitä
korjata ennen käyttötuntia.
-Säätövoima pitää erottaa kulutushuippuja varten tarvittavasta
tuotantokapasiteetista ja sitä varten varattavasta varavoimasta.
Tuulivoiman osalta tähän tarkoitukseen riittää hidas varavoima, koska
tuulettomat jaksot voidaan ennustaa 1-2 päivää etukäteen.
Tuulivoiman vaikutukset säätövoimaan
-Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten
lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat
Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10-15 minuutissa
käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota
säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko
alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin.
-Suomeen kaavaillut 2000-3000 MW tuulivoimaa lisää selvästi tämän
säädön käyttöä. Kysymys ”tarvitseeko rakentaa lisää säätövoimaa (eli
säätöön kykeneviä voimalaitoksia)” voidaan muotoilla myös kysymykseksi
”riittääkö säätösähkömarkkinoille jatkossakin tarjouksia kaikkina
ajanhetkinä”.
Tässä vertailua:
Olkiluoto 3, 13 TWh sähköä vuodessa:
-Investointikustannukset 3000 milj. euroa
-Viivästymiskustannukset 3000 milj. euroa
-Polttoainekustannukset (vuodessa 70 milj. euroa) 4200 milj. euroa
-Käytöstäpoisto- ja loppusijoitus 2000 milj. euroa
-200 työpaikkaa, 500 uraanikaivosvaraus- ja valtaushakemusta
-Ydinjätettä 300 000 vuotta
-Uraanikaivosjätettä 70 000 vuotta
eli kokonaislasku 12 200 milj.euroa Suomelle + jäteläjät tuhansiksi
vuosiksi+ydinriskit+sähkö
1600 Tuulivoimalaa, 13 TWh sähköä vuodessa
-Investointikustannukset 8000 milj. euroa
-85 % kotimaisuusaste
-Kotimaista työllisyyttä ja hyvinvointia 6800 milj. euroa
-94 % kierrätettävyys
eli kokonaislasku 1200 milj.euroa Suomelle + 94 % kierrätettävyys
+kunnon työllisyys+6800 milj. euroa hyvinvointia+sähköä
Ja koska palstan ydinlobbareille näiden kokonaisuuksien hallinta olisi
helpompaa niin sama kuvina:
http://i173.photobucket.com/albums/w68/tuulivoima/YVtase.jpg
http://i173.photobucket.com/albums/w68/tuulivoima/TVtase.jpg
Pohjalaatta ja suojakuori paljastuvat viallisiksi
Kun reaktorin pohjalaatan betoni ei täyttänyt turvallisuusnormeja,
Säteilyturvakeskus (STUK) alkoi selvittää laatu- ja
turvallisuusmääräysten täyttymistä työmaalla. Kesällä 2006 julkaistu
raportti paljasti useita vakavia puutteita, jotka olivat johtaneet
siihen, että suunnitelmien mukaiseen turvallisuustasoon ei oltu
päästy. Pohjalaatan lisäksi reaktorin teräksinen suojakuori paljastui
vialliseksi.
Reaktorirakennuksen pohjalaatan valu
”Helmikuun alussa Arevan rakennustöiden hankejohtaja kuuli ensimmäisen
kerran KyAMK:n raportista. Hän ei tiennyt miksi raporttia ei ollut
jaeltu riittävässä laajuudessa tiedoksi FANPin organisaatiolle.
Luettuaan raportin hän totesi ongelman vakavaksi.”
”Forssan Betonin henkilöstöllä oli muodolliset pätevyydet.”
”laatuvaatimuksia ei tuotu esille tarjousvaiheessa. FANP ei myöskään
painottanut ydinvoima-alan erityisiä turvallisuusvaatimuksia
antamassaan betoniaseman henkilöstön koulutuksessa ennen betonin
valmistuksen aloittamista.”
”konsortion tapa valita ja ohjata betonin toimittajaa oli
puutteellinen.
ja myös kielitaidon epäiltiin aiheuttaneen ongelmia.
Suunniteltua suuremmasta vesisementtisuhteesta johtuen betoni ei täytä
rasitusluokan XA1 (kemiallisesti aggressiiviset aineet) vaatimusta.”
Reaktorirakennuksen suojakuoren teräsvuoraus
Reaktorirakennuksen teräksisen suojakuoren tehtävänä on
onnettomuustilanteessa pidättää radioaktiiviset aineet
reaktorirakennuksen sisällä ja toisaalta suojata reaktoria ulkoisilta
uhkilta. Saksalainen yritys Babcock Noell Nuclear voitti
tarjouskilpailun teräsvaipasta, mutta tilasi työn alihankkijoilta.
Teräsvuorauksen vaippalevyt ja päädyn osat valmisti suomalainen
Ruukki, mutta osien yhteenhitsauksen suoritti puolalainen kone- ja
laivavalmistamo Energomontaz-Polnoc Gdynia, jolla ei ollut aiempaa
kokemusta ydinvoimalahankkeista. Yhtiö oli aiemmin valmistanut
kalastusaluksia ja muita melko yksinkertaisia rakenteita.
Saksalaisen valmistajan tarjouskilpailussa ei tuotu esille
ydinvoimalan komponenttiin liittyviä korkeampia laatuvaatimuksia. Ne
tulivat ilmi vasta jälkeenpäin, ja toimittaja velvoitettiin täyttämään
standardit ilman lisäkustannuksia. Työntekijät eivät saaneet
koulutusta komponenttien merkityksestä laitoksen turvallisuudelle.
• Konepaja hitsasi valtavan komponentin käsin, mikä on täysin
vanhentunut ja
soveltumaton menetelmä.
• Työ aloitettiin vanhentuneilla piirustuksilla, joita ei oltu
hyväksytetty STUK:lla. Tämä johti
siihen, että aukkoja leikattiin vääriin kohtiin, ja hitsattiin sitten
jälkeenpäin uudelleen
umpeen.
• Turvallisuusohjeita rikottiin: hitsaussaumojen raot ovat kaksi
kertaa kauempana
toisistaan, kuin mitä määräykset edellyttävät. Tämä heikentää
komponenttia.
• Teräsvaipan osa vaurioitui säilytyksessä.
Pääkiertopiiri ja jäähdytysjärjestelmä
Primääripiiri on ydinturvallisuuden kannalta kriittisin järjestelmä.
EPR:n kaltaisessa painevesireaktorissa se kuljettaa kuumennettua vettä
reaktorista höyrystimeen ja takaisin.
Primääripiiri altistuu äärimmäiselle kuumuudelle, paineelle ja
säteilylle vuosikymmenten ajan. Se koostuu reaktorin paineastiasta,
pääkiertoputkistosta, höyrystimestä ja paineistimesta. Näitä
komponentteja on kaikkein vaikeinta – tai jopa mahdotonta – vaihtaa
jälkeenpäin.
On hälyyttävää, että Olkiluoto 3:n primääripiirin kaikkien avainosien
valmistamisessa on ollut
ongelmia ja epäselvyyksiä:
• Reaktorin paineastia. Viisi kuudesta osasta piti valmistaa uudestaan
ja astian
kokoamisessa oli ongelmia.
• Höyrystimet valmistuivat myöhässä poikkeamien vuoksi.
• Paineistin. Neljä viidestä osasta jouduttiin valmistamaan uudelleen.
• Pääkiertoputkisto – Arevan käyttämät taonta- ja
lämpökäsittelymenetelmät osoittautuivat
virheellisiksi. Tämän tuloksena teräksen kidekoko oli liian suuri ja
epäsäännöllinen, eikä
putkia ole mahdollista testata ultraäänellä halkeamien varalta.
Areva on päättänyt valaa uudelleen kaikki kahdeksan putkea
(maaliskuussa 2007), mutta on epäselvää, onko STUK hyväksynyt uudet
metodit tai että ratkaisevatko ne ylipäänsä ongelmaa.
Vain yhdessä tapauksessa Areva on suostunut valmistamaan kaikki osat
uudelleen. Tämä aiheuttaa syytä lisähuoleen – kaikkien osien tulisi
olla samanlaisia sillä koko erä valmistetaan kerralla ja samalla
menetelmällä. Toisin sanoen jos yksi osa todetaan virheelliseksi, on
syytä
epäillä koko erää. Osien valmistaminen uudelleen ei luonnollisestikaan
takaa sitä, ettei ongelmia
– joita ei olisi pitänyt tapahtua alunperinkään – ilmene uudelleen,
tai etteivätkö uudet metodit voisi
aiheuttaa uusia ongelmia. Ottaen huomioon jo nyt havaittujen ongelmien
suuren määrän, on mahdollista, ettei kaikkia virheitä huomata tai
pystytä korjaamaan.
On käynyt ilmi, että Suomen ydinturvallisuussäännöstöä joudutaan
löysentämään kahdella tapaa, jotta Olkiluoto 3:n taloudellinen
toiminta voidaan mahdollistaa.
Kummastakaan näistä muutoksista ei keskusteltu avoimesti, kun
rakennuslupaa
myönnettiin.
OL3 on suunniteltu korkean poistopalaman polttoaineelle, jolloin
polttoainetta tarvitsee vaihtaa harvemmin. Toisaalta korkeampi
poistopalama tarkoittaa myös
erilaisia turvallisuusriskejä, koska reaktoriytimessä on mahdollisen
onnettomuuden sattuessa enemmän myrkyllisiä ja radioaktiivisia
aineita. Myös laitoksen käyttö ja ylläpito on vaativampaa. Tästä
syystä Suomen
ydinturvallisuusviranomainen on aiemmin asettanut poistopalaman
ylärajaksi 45 MWd/kgU. Säteilyturvaviranomaisella on kuitenkin
paineita nostaa raja-arvoa myöhemmin, sillä EPR:n taloudellisesti
tehokas käyttö edellyttää korkeamman poistopalaman sallimista.
Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN on havainnut, että hallitsematon
ketjureaktio eli reaktiivisuusonnettomuus on mahdollinen EPR:ssa, jos
höyrystimen putki vioittuu. Tällaisen vakavan onnettomuuden
mahdollisuutta
voidaan pienentää sallimalla Ranskan käytännön tapaan radioaktiivisen
höyryn poistaminen pääkiertoputkistosta.
Poliittisessa keskustelussa ennen ydinvoimapäätöstä käytetyt
kustannusarviot ovat osoittautumassa rajusti aliarvioiduiksi. Ennen
ydinvoimalan rakentamista koskenutta
periaatepäätöstä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu arvioi
investointikustannusten olevan 1875 €/kW. Todellinen sopimushinta oli
2000€/kW, ja Ranskaan vastaavaa
reaktoria suunnitteleva valtion sähköyhtiö EdF arvioi hinnaksi 2200€/
kW. Arevan tähän mennessä kärsimät tappiot nostavat Olkiluoto 3:n
hinnan jo yli 2400€/kW. On
muistettava, että tähän sisältyvät vielä hankkeen kyseenalaiset
valtionavut, ja on oletettavaa, että kustannukset ovat edelleen
nousemaan päin rakennushankkeen ongelmien kumuloituessa.
Hankkeen suorista työllisyysvaikutuksista on tullut vitsi. Lähes
kaikki urakat ovat menneet
ulkomaisille yrityksille. Usein jo tarjouspyynnön ehdoista on käynyt
ilmi, etteivät ne mahdollista suomalaisten laatuvaatimusten
täyttämistä, jolloin suomalaiset yritykset eivät ole edes jättäneet
tarjousta. Harvat projektiin osallistuvat suomalaiset yritykset ovat
olleet
hyvin tyytymättömiä projektiin ja harkitsevat oikeustoimia. Jopa itse
rakennustyömaalla Olkiluodossa lähes puolet työvoimasta on ulkomaista.
OLKILUOTO 3 ja petetyt lupaukset:
…tulee maksamaan 2,5
miljardia euroa ja
rakennetaan 4 vuodessa
Todellisuus: Reaktorin sopimushinta oli 3,2 miljardia euroa ja
rakentamisajaksi luvattiin 4,5 vuotta. Hanke on ylittänyt
kustannusarvionsa 1,5 miljardilla, joten todelliset kustannukset ovat
lähes 5 miljardia euroa. Rakentaminen kestää vähintään 7 vuotta.
Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet
näyttämään epärealistiselta vaihtoehdolta eduskuntakeskustelussa.
…on oleellisesti
turvallisempi kuin nykyiset
reaktorit
Todellisuus: Hankkeessa on havaittu yli 1500 laatuongelmaa, joiden
taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus myöntää
itsekin, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei
välttämättä havaita ajoissa. Lähes kaikkien turvallisuuden kannalta
keskeisten komponenttien valmistuksessa on ollut ongelmia, ja joissain
tapauksissa laatuvaatimuksia on muutettu, jotta viallisia
komponentteja ei tarvitsisi valmistaa uudestaan.
…on halvin ja edullisin
tapa saavuttaa Kioton
sopimuksen tavoitteet.
Päästövähennykset ovat
7,5 miljoonaa tonnia
vuodessa.
Todellisuus: Olkiluoto 3:lla aikaansaatavat päästövähennykset
yliarvioitiin rajusti. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa -
noin kolmasosassa alkuperäisestä. Samaan aikaan esim.
energiatehokkuuden parantaminen, kivihiilen käytön rajoittaminen ja
tuulivoiman lisääminen on laiminlyöty, koska uuden reaktorin piti
riittää päästöjen vähentämiseen.
…alentaa sähkön hintaa
toisella
päästökauppakaudella,
säästäen sähkön
kuluttajille 0,5 miljardia
euroa vuodessa.
Todellisuus: Suurten suomalaisten sähkön kuluttajien etujärjestön
Elfin mukaan OL3:n viivästyminen maksaa kuluttajille 3 miljardia euroa
- eli 600 euroa henkeä kohden.
…tehdään yksityisenä
investointina avoimilla
markkinoilla.
Todellisuus: Hanke sai julkista tukea Ranskasta ja Saksasta.
Investoinnista 60 % tulee valtion ja kuntien hallitsemista yhtiöistä.
…tarjoaa töitä
suomalaisille yrityksille ja
työntekijöille. Puolet
investoinnista jää
Suomeen.
Todellisuus: Kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille
yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä
on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50
% sijaan. Samaan aikaan menetettiin esim. Ne 10 000 työpaikkaa, jotka
voimakas satsaus tuulivoimaan VTT:n mukaan olisi voinut tuottaa.
…ei hidasta energian
käytön tehokkuuden ja
uusiutuvien
energialähteiden
kehitystä. Kestäviä
energiaratkaisuja tuetaan
voimakkaasti.
Todellisuus:
Modernien uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulivoiman ja
biokaasun, kehityksessä Suomi on jäänyt EU:ssa peränpitäjäksi. Sähkön
ja lämmön yhteistuotannon kehitys on pysähtynyt OL3-päätöksen jälkeen.
JiiPee
wrote:
Voipi olla - en tunne aihella, mutta eikös sitä maasta tongita tällä
erää - uraania meinaten.
>
>TUULIVOIMA:
>
>VTT:n mukaan 10-20%:n tuulivoimaosuus on Suomessa teknisesti
>mahdollista.
>Hiilidioksidivähennys 2020: 7 milj. t
>Työpaikat v. 2020: 18 000
>Vienti v. 2020: 1,4 mrd €
>Kannattavaksi 2010-luvulla
>
>http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/hannele_holttinen.pdf
>
>10 % sähköstämme voitaisiin tuottaa tuulivoimalla v. 2020
>-4000 MW, 10 TWh/a
>-Uusiutuvan sähkön osuus nousisi 25 %:sta 35 %:iin
>
>Tuotantopohjainen tukijärjestelmä nostaisi kuluttajien sähkölaskua
>alle 5 %!
no tuo 5 % on kuitenkin melko paljon rahaa jo nykyään kalliin sähkön
hintaan...
>Tuulivoiman sijoittuminen Suomessa:
>-Toistaiseksi tasaisesti, erityisesti länsirannikolle
>-Ei näköpiirissä samanlaisia siirron pullonkaulaongelmia kuin esim
>Saksalla ja UK:lla joissa tuulipotentiaali pohjoisessa ja kuorma
>etelässä
>Suomen sähköjärjestelmään mahtuu tuulivoimaa:
>-Tuulivoiman suurimmat vaihtelut jäävät alle 20 % kapasiteetista/h
>-Tuulivoimaa varten ei tarvita erillistä varavoimaa
>-Laaja alue –aina tuulee jossakin
>-Suomessa ensimmäiset 1000-2000 MW mahtuvat hyvin sähköjärjestelmään
>
>TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA:
>-10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa
>vuosittain sähköä 30 TWh, joka vastaa yli kolmasosaa Suomen noin 85
>TWh:n kulutuksesta.
>-Rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi
>on arvioitu noin 27 TWh (10 000 MW).
>-Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa.
10 km x 100 km tuulipuisto merelle - ja tämän hinta on otettu
huomioon, rakentaminen tuonne merelle kun on melkein ilmaista - eikö ?
keskisyvyys ei taida paljoa heittää 50 metristä, mutta silti
toisaalta Helsinki - Tallinna väli lienee ~ 80 km ja Hanko - Tallinna
~ 110 km - ihan vain mittasuhteiden hahmottamiseksi - siis millainen
tilkku on tuo 10 km x 100 km.
Helsingistä taitaa päästä Hämeenlinnaan tuon 100 km turvin.
Tuulivoima ei taida päästä tällä erää kovinkaan lähelle
nimellistehoaan - saati pysyvyys vuositasolla lienee kuitenkin jossain
20 - 40 % paikkeilla (käyttökerroin), eli tämä siihen lisää tuohon
rakennettuun länttiin
>Tässä vertailua:
>
>Olkiluoto 3, 13 TWh sähköä vuodessa:
>-Investointikustannukset 3000 milj. euroa
>-Viivästymiskustannukset 3000 milj. euroa
>-Polttoainekustannukset (vuodessa 70 milj. euroa) 4200 milj. euroa
>-Käytöstäpoisto- ja loppusijoitus 2000 milj. euroa
>-200 työpaikkaa, 500 uraanikaivosvaraus- ja valtaushakemusta
>-Ydinjätettä 300 000 vuotta
>-Uraanikaivosjätettä 70 000 vuotta
>
>eli kokonaislasku 12 200 milj.euroa Suomelle + jäteläjät tuhansiksi
>vuosiksi+ydinriskit+sähkö
>
>1600 Tuulivoimalaa, 13 TWh sähköä vuodessa
>-Investointikustannukset 8000 milj. euroa
>-85 % kotimaisuusaste
>-Kotimaista työllisyyttä ja hyvinvointia 6800 milj. euroa
>-94 % kierrätettävyys
>
>eli kokonaislasku 1200 milj.euroa Suomelle + 94 % kierrätettävyys
>+kunnon työllisyys+6800 milj. euroa hyvinvointia+sähköä
>
>Ja koska palstan ydinlobbareille näiden kokonaisuuksien hallinta olisi
>helpompaa niin sama kuvina:
>http://i173.photobucket.com/albums/w68/tuulivoima/YVtase.jpg
>http://i173.photobucket.com/albums/w68/tuulivoima/TVtase.jpg
>
Ensinnäkään en ole ydinlobbari - jos parempaa keksitään, niin sitä
käytetään - nyt ei taida olla vaihtoehtoja...
No kuvina - miten iso alue on 1600 tuulimyllyä merellä ja kauanko
niiden tekeminen kestää (jos nyt tilaat myllyt - koska ne on pystyssä)
?
Tuota - eikö ole hyvä, että jos laadussa on poikkeamia, ne havaitaan
ja korjataan - minusta pahempi olisi jos tuolla ei olisi mitään
laatuongelmia - meneppä ihan mielenkiinnosta mille tahansa
rakennustyömaalle nykypäivänä - aivan hirveätä paskaa tehdään -
toivotaan, että kukaan ei viitsi puuttua...
>OLKILUOTO 3 ja petetyt lupaukset:
>…tulee maksamaan 2,5
>miljardia euroa ja
>rakennetaan 4 vuodessa
>
>Todellisuus: Reaktorin sopimushinta oli 3,2 miljardia euroa ja
>rakentamisajaksi luvattiin 4,5 vuotta. Hanke on ylittänyt
>kustannusarvionsa 1,5 miljardilla, joten todelliset kustannukset ovat
>lähes 5 miljardia euroa. Rakentaminen kestää vähintään 7 vuotta.
>Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet
>näyttämään epärealistiselta vaihtoehdolta eduskuntakeskustelussa.
Maksaa kelle ja mitä ? toimitus oli avaimet käteen - oikeudessa
selvinnee lopullinen hinta.
>…on oleellisesti
>turvallisempi kuin nykyiset
>reaktorit
>
>
>Todellisuus: Hankkeessa on havaittu yli 1500 laatuongelmaa, joiden
>taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus myöntää
>itsekin, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei
>välttämättä havaita ajoissa. Lähes kaikkien turvallisuuden kannalta
>keskeisten komponenttien valmistuksessa on ollut ongelmia, ja joissain
>tapauksissa laatuvaatimuksia on muutettu, jotta viallisia
>komponentteja ei tarvitsisi valmistaa uudestaan.
Ja ne komponentit / vaatimukset oli ?
>…on halvin ja edullisin
>tapa saavuttaa Kioton
>sopimuksen tavoitteet.
>Päästövähennykset ovat
>7,5 miljoonaa tonnia
>vuodessa.
>
>Todellisuus: Olkiluoto 3:lla aikaansaatavat päästövähennykset
>yliarvioitiin rajusti. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa -
>noin kolmasosassa alkuperäisestä. Samaan aikaan esim.
>energiatehokkuuden parantaminen, kivihiilen käytön rajoittaminen ja
>tuulivoiman lisääminen on laiminlyöty, koska uuden reaktorin piti
>riittää päästöjen vähentämiseen.
No tästä voidaan olla montaa mieltä - siis paljonko meidän tarvii
vähentää ja mitä - kun naapurit paskoo senkun kerkiää...
>…alentaa sähkön hintaa
>toisella
>päästökauppakaudella,
>säästäen sähkön
>kuluttajille 0,5 miljardia
>euroa vuodessa.
>
>Todellisuus: Suurten suomalaisten sähkön kuluttajien etujärjestön
>Elfin mukaan OL3:n viivästyminen maksaa kuluttajille 3 miljardia euroa
>- eli 600 euroa henkeä kohden.
Voipi olla - todentaminen on hankalaa...
>…tehdään yksityisenä
>investointina avoimilla
>markkinoilla.
>
>Todellisuus: Hanke sai julkista tukea Ranskasta ja Saksasta.
>Investoinnista 60 % tulee valtion ja kuntien hallitsemista yhtiöistä.
siis kummassa päässä - jos tvo ostaa voimalan, eikö tvo sen maksa ?
>…tarjoaa töitä
>suomalaisille yrityksille ja
>työntekijöille. Puolet
>investoinnista jää
>Suomeen.
>
>Todellisuus: Kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille
>yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä
>on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50
>% sijaan. Samaan aikaan menetettiin esim. Ne 10 000 työpaikkaa, jotka
>voimakas satsaus tuulivoimaan VTT:n mukaan olisi voinut tuottaa.
paitsi jos ropellit tulee tanskasta tai saksasta....totta kai jokainen
kilpailuttaa ja halvin yleensä tekee...
>…ei hidasta energian
>käytön tehokkuuden ja
>uusiutuvien
>energialähteiden
>kehitystä. Kestäviä
>energiaratkaisuja tuetaan
>voimakkaasti.
>
>Todellisuus:
>Modernien uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulivoiman ja
>biokaasun, kehityksessä Suomi on jäänyt EU:ssa peränpitäjäksi. Sähkön
>ja lämmön yhteistuotannon kehitys on pysähtynyt OL3-päätöksen jälkeen.
No erityisesti tuulivoimaa ja aurinkovoimaa täällä ei kannata
kehitellä käyttöön... montaa muuta kyllä...
JiiPee
..., @dnainternet.net 11111.1FETµ'§@.
"Rubber" <hhf...@gmail.com> kirjoitti viestissä
news:496051c0-82cb-4dbd...@27g2000hsf.googlegroups.com...
http://www.stormsmith.nl/report20071013/partD.pdf
Uraani merivedestä ei ole toteuttamiskelpoinen hanke vaikka teknisesti
on mahdollista erottaa uraania merivedestä. Absorbtion jälkeen on
useita ylimääräisiä vaiheita:
-absorbtiokerroksen puhdistus orgaanisista materiaaleista ja
organismeista
-desorbtio: absorboituneiden uraani-ionien uuttaminen liuoksella
-eluentin puhdistus
-lioksen konsentrointi
-liottimen erotus uraanista
-uudelleenväkevöinti ja puhdistus, jolloin saadaan keltakakkua
Tämä kaikki kuvassa D14, sivu 55.
Kaikista näistä vaiheista syntyy häviöitä ja lisäksi joudutaan
käyttämään ylimääräisiä kemikaaleja ja absorboimisainetta.
Absorboimisaine joudutaan ottamaan talteen mutta tämä ei onnistu
ensimmäisen vaiheen vuoksi helposti vaan joudutaan käyttämään uutta
ainetta. Jokainen kemisti ymmärtää että näissä vaiheissa syntyy
välttämättä hävikkiä ja kokonaissaanti romahtaa 17 %:n paikkeille.
*Itse asiassa KAIKISSA alle 0,3% uraanimalmikeräämisissä saanti romahtaa
näille jopa vain 15% saanneille teollisuusprosessipohjkaisen 90% tilalle.
Koska kyse on liian suurien massojen käsittelystä johtuvat
"avoaumausprosessihaitat".Tätä ei LAINKAAN olla haluttu ymmärtää. Ei edes
nimimerkki Rubber vaikka asiaa olen lukuisasti tuonut esiin!!
*Eli jo sulla oli aika oivaltaa tämäkin. Kuinkahan kauan ydinklingoneilta
menee tähän vielä lisää?
_________________________________________________
Tarvittava meriveden määrä on valtava. Yo. saannilla tarvitaan 1 GW:n
tehoa kohti 9040 m3/s virtaama.
*NIINPÄ! Tripla Kokemäenjoen alajuoksu muuten.
Todettakoon hahmotuksen vuoksi
lappeenrantalaiselle atominpureskelijalle se, että Imatrankosken läpi
virtaama on 15 osa tästä ja sähköteho 158 MW. Tästä ydinvoimalobbari
voi edelleen arvioida sitä vesimäärää, joka tarvitaan uraanin
erottamiseen merivedestä. Nykyisellä ydinvoimakapasiteetilla (370 GW)
tulisi vuodessa käsitellä 105 000 km3 merivettä. Mittasuhteiden
hahmottamiseksi lobbareiden kannattaa pitää mielessä se, että Suomen
kaikkien järvien yhteinen tilavuus on 230 km3. Tarvittaisiin
erottelukoneisto tai –allas, joka vuoden aikana käsittelisi yhtä
paljon vettä kuin on viidessä sadassa Suomen vesistöjen mittakaavan
omaavassa valtiossa. Toki nämä lobbarit pitävät hanketta
toteuttamiskelpoisena ja mielellään väittävät uraania riittävät
vuosituhansiksi merivedestä.
*.. Niin TOKI ydinlobbarit!)) Vaan ei muut ikinä.
Mitä tulee väitettyihin kustannuksiin niin niihin on syytä suhtautua
varauksellisesti.
Ensiksikin yhtäkään tällaista merivesiuraanihanketta ei ole toteutettu
kokonaisprosessina ja osaa niistä on pystytty demonstroimaan vain
laboratoriokokoluokassa teknillisesti. Nämä menetelmät sisältävät
lukuisia ratkaisemattomia ongelmia, joista on pitkä matka
ylösskaalaukseen. Vaikka skaalaus onnistuisi, niin tarvittavat
vesimäärät ovat todellakin liian suuria tuottamaan uraania nykyiselle
kapasiteetille (ks, yllä).
Yhteenveto: Ydinvoiman uraanivaroihin ei lueta merivesiuraania.
Uraanin saaminen merivedestä on teknillisesti mahdollista mutta ei ole
toteuttamiskelpoinen hanke edes nykyisen kapasiteetin tai GW-
reaktoriteholuokan ylläpitämiseksi.
*Helppo kuitata EI MAHDOLLISTA missään muodoissaan toki.
TUULIVOIMA:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/hannele_holttinen.pdf
*Todellisuudessa kuten hyvin tiedämme avomeren
offshoretuulivoimakapasiteettia riittää ongelmitta vaikka koko maailman
tarpeiksi
-Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa.
Tuulivoiman säätöja varavoimatarpeesta Suomessa:
-Säätövoiman osalta on olemassa selkeitä VTT:n tutkimustuloksia.
Suomen säätö saadaan pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Jos
Suomessa on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet pelkästään
Suomen sisäisillä säädöillä lisäsäädön tarve 2000-4000 MW
tuulivoimalle on arviolta 80-160 MW ja 2-3 kertainen, jos päivä
etukäteen tehtyjä ennusteita ei päivitetä ja suurimpia ennusvirheitä
korjata ennen käyttötuntia.
-Säätövoima pitää erottaa kulutushuippuja varten tarvittavasta
tuotantokapasiteetista ja sitä varten varattavasta varavoimasta.
Tuulivoiman osalta tähän tarkoitukseen riittää hidas varavoima, koska
tuulettomat jaksot voidaan ennustaa 1-2 päivää etukäteen.
*Olematon tarve siis, ja ei siis ydinvoimalle ominaista ALATI taustalla
nopeutensa takia haaskattavaa 10% ylijäämäenergian tarvetta lainkaan.
Tuulivoiman vaikutukset säätövoimaan
-Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten
lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat
Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10-15 minuutissa
käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota
säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko
alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin.
-Suomeen kaavaillut 2000-3000 MW tuulivoimaa lisää selvästi tämän
säädön käyttöä. Kysymys ”tarvitseeko rakentaa lisää säätövoimaa (eli
säätöön kykeneviä voimalaitoksia)” voidaan muotoilla myös kysymykseksi
”riittääkö säätösähkömarkkinoille jatkossakin tarjouksia kaikkina
ajanhetkinä”.
Tässä vertailua:
Olkiluoto 3, 13 TWh sähköä vuodessa:
-Investointikustannukset 3000 milj. euroa
-Viivästymiskustannukset 3000 milj. euroa
*Todellisuudessa firmojen tappioina ja myös valtion tukiaisina ja vastaavina
vähintään 4-kertainen jo nyt.
-Polttoainekustannukset (vuodessa 70 milj. euroa) 4200 milj. euroa
-Käytöstäpoisto- ja loppusijoitus 2000 milj. euroa
-200 työpaikkaa, 500 uraanikaivosvaraus- ja valtaushakemusta
*Todellisuudessa jo nyt Tem/§ 1 200kpl!
-Ydinjätettä 300 000 vuotta
-Uraanikaivosjätettä 70 000 vuotta
*Todellisuudessa vuosimiljooniksi,
eli kokonaislasku 12 200 milj.euroa Suomelle + jäteläjät tuhansiksi
vuosiksi+ydinriskit+sähkö
*Jo pelkkiin ydinvoimalavakuuksiin 10 miljardia/laitos.
1600 Tuulivoimalaa, 13 TWh sähköä vuodessa
-Investointikustannukset 8000 milj. euroa
-85 % kotimaisuusaste
-Kotimaista työllisyyttä ja hyvinvointia 6800 milj. euroa
-94 % kierrätettävyys
eli kokonaislasku 1200 milj.euroa Suomelle + 94 % kierrätettävyys
+kunnon työllisyys+6800 milj. euroa hyvinvointia+sähköä
*Laskit tässä jopa omilla luvuillasi ydinsähkön hinnan KYMMENESOSIINSA! Aika
hurjaa kun virallinen sana valehtelee päinvastoin.ja todellisuudessa
ydinvoima on jo kymmeniä kertoja kalliimpaa ydinvoimaa.
Reaktorirakennuksen pohjalaatan valu
Reaktorirakennuksen suojakuoren teräsvuoraus
Pääkiertopiiri ja jäähdytysjärjestelmä
*SI)KAMAISEN HÄRSKIÄ!!
Kummastakaan näistä muutoksista ei keskusteltu avoimesti, kun
rakennuslupaa myönnettiin.
OL3 on suunniteltu korkean poistopalaman polttoaineelle, jolloin
polttoainetta tarvitsee vaihtaa harvemmin. Toisaalta korkeampi
poistopalama tarkoittaa myös
erilaisia turvallisuusriskejä, koska reaktoriytimessä on mahdollisen
onnettomuuden sattuessa enemmän myrkyllisiä ja radioaktiivisia
aineita. Myös laitoksen käyttö ja ylläpito on vaativampaa. Tästä
syystä Suomen
ydinturvallisuusviranomainen on aiemmin asettanut poistopalaman
ylärajaksi 45 MWd/kgU. Säteilyturvaviranomaisella on kuitenkin
paineita nostaa raja-arvoa myöhemmin, sillä EPR:n taloudellisesti
tehokas käyttö edellyttää korkeamman poistopalaman sallimista.
*Puhutaan jo kättelyssä rikollisesta ylitetystä 60MWd/kgU tasoista!
*Suomalaisuusaste on todellisuudessa alittanut heittämällä 20% vitsiarvot.
OLKILUOTO 3 ja petetyt lupaukset:
…tulee maksamaan 2,5
miljardia euroa ja
rakennetaan 4 vuodessa
Todellisuus: Reaktorin sopimushinta oli 3,2 miljardia euroa ja
rakentamisajaksi luvattiin 4,5 vuotta. Hanke on ylittänyt
kustannusarvionsa 1,5 miljardilla, joten todelliset kustannukset ovat
lähes 5 miljardia euroa. Rakentaminen kestää vähintään 7 vuotta.
*Todellisuudessa tuskin jo nyt maksettavat 15-miljardia on kuin
alkupaloiksi.
Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet
näyttämään epärealistiselta vaihtoehdolta eduskuntakeskustelussa.
…on oleellisesti
turvallisempi kuin nykyiset
reaktorit
Todellisuus: Hankkeessa on havaittu yli 1500 laatuongelmaa, joiden
taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus myöntää
itsekin, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei
välttämättä havaita ajoissa. Lähes kaikkien turvallisuuden kannalta
keskeisten komponenttien valmistuksessa on ollut ongelmia, ja joissain
tapauksissa laatuvaatimuksia on muutettu, jotta viallisia
komponentteja ei tarvitsisi valmistaa uudestaan.
…on halvin ja edullisin
tapa saavuttaa Kioton
sopimuksen tavoitteet.
Päästövähennykset ovat
7,5 miljoonaa tonnia
vuodessa.
Todellisuus: Olkiluoto 3:lla aikaansaatavat päästövähennykset
yliarvioitiin rajusti. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa -
noin kolmasosassa alkuperäisestä.
*Mikä ei toki toteudu, koska uraaninkaivuu on mm. MIT:n mukaan tästä
eteenpäin energianegatiivista.
Samaan aikaan esim.
energiatehokkuuden parantaminen, kivihiilen käytön rajoittaminen ja
tuulivoiman lisääminen on laiminlyöty, koska uuden reaktorin piti
riittää päästöjen vähentämiseen.
*Näin.
..., @dnainternet.net 11111.1FETµ'§@.
"JiiPee" <john...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:altk74tcfohm2ev89...@4ax.com...
> On Sun, 13 Jul 2008 09:16:09 -0700 (PDT), Rubber <hhf...@gmail.com>
> wrote:
>>Yhteenveto: Ydinvoiman uraanivaroihin ei lueta merivesiuraania.
>>Uraanin saaminen merivedestä on teknillisesti mahdollista mutta ei ole
>>toteuttamiskelpoinen hanke edes nykyisen kapasiteetin tai GW-
>>reaktoriteholuokan ylläpitämiseksi.
>
> Voipi olla - en tunne aihella, mutta eikös sitä maasta tongita tällä
> erää - uraania meinaten.
*Ei enää vuoteen energiapositiivisesti, koskei malmiprosentit mnillään
riitä.
----------------
>>Suomen sähköjärjestelmään mahtuu tuulivoimaa:
>>-Tuulivoiman suurimmat vaihtelut jäävät alle 20 % kapasiteetista/h
>>-Tuulivoimaa varten ei tarvita erillistä varavoimaa
>>-Laaja alue -aina tuulee jossakin
>>-Suomessa ensimmäiset 1000-2000 MW mahtuvat hyvin sähköjärjestelmään
>>
>>TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA:
>>-10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa
>>vuosittain sähköä 30 TWh, joka vastaa yli kolmasosaa Suomen noin 85
>>TWh:n kulutuksesta.
>>-Rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi
>>on arvioitu noin 27 TWh (10 000 MW).
>>-Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa.
>
> 10 km x 100 km tuulipuisto merelle - ja tämän hinta on otettu
> huomioon, rakentaminen tuonne merelle kun on melkein ilmaista - eikö ?
*Prososentteja ydinvoiman vastaavasta, tai ilmaista. Kuten sanoit tähän ihan
samaa muista, koske uudisenergiaa on tehtävä ja kun saa miltei nilmaiseksi
sitä parempi.)
> keskisyvyys ei taida paljoa heittää 50 metristä, mutta silti
>
> toisaalta Helsinki - Tallinna väli lienee ~ 80 km ja Hanko - Tallinna
> ~ 110 km - ihan vain mittasuhteiden hahmottamiseksi - siis millainen
> tilkku on tuo 10 km x 100 km.
>
> Helsingistä taitaa päästä Hämeenlinnaan tuon 100 km turvin.
>
---------------
>>http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman%20saatotarve%20Suomessa%20VTT%20maalis2008.pdf
>>
>>http://www.fimr.fi/fi/ajankohtaista/seminaarit/fi_FI/ihmisen-tarpeisiin/_files/12076504320035490/default/tuulivoima%20MTL%2019_11_07.ppt
>>
>
> Tuulivoima ei taida päästä tällä erää kovinkaan lähelle
> nimellistehoaan - saati pysyvyys vuositasolla lienee kuitenkin jossain
> 20 - 40 % paikkeilla (käyttökerroin), eli tämä siihen lisää tuohon
> rakennettuun länttiin
*Totta jo Norjassa ajellaan heittämällä yli 50% ja parhaimmillaan
saavutettiin 99%!!
>>Tässä vertailua:
>>
>>Olkiluoto 3, 13 TWh sähköä vuodessa:
>>-Investointikustannukset 3000 milj. euroa
>>-Viivästymiskustannukset 3000 milj. euroa
>>-Polttoainekustannukset (vuodessa 70 milj. euroa) 4200 milj. euroa
>>-Käytöstäpoisto- ja loppusijoitus 2000 milj. euroa
>>-200 työpaikkaa, 500 uraanikaivosvaraus- ja valtaushakemusta
>>-Ydinjätettä 300 000 vuotta
>>-Uraanikaivosjätettä 70 000 vuotta
>>
>>eli kokonaislasku 12 200 milj.euroa Suomelle + jäteläjät tuhansiksi
>>vuosiksi+ydinriskit+sähkö
>>
>>1600 Tuulivoimalaa, 13 TWh sähköä vuodessa
>>-Investointikustannukset 8000 milj. euroa
>>-85 % kotimaisuusaste
>>-Kotimaista työllisyyttä ja hyvinvointia 6800 milj. euroa
>>-94 % kierrätettävyys
>>
>>eli kokonaislasku 1200 milj.euroa Suomelle + 94 % kierrätettävyys
>>+kunnon työllisyys+6800 milj. euroa hyvinvointia+sähköä
>>
>>Ja koska palstan ydinlobbareille näiden kokonaisuuksien hallinta olisi
>>helpompaa niin sama kuvina:
>>http://i173.photobucket.com/albums/w68/tuulivoima/YVtase.jpg
>>http://i173.photobucket.com/albums/w68/tuulivoima/TVtase.jpg
>>
> Ensinnäkään en ole ydinlobbari - jos parempaa keksitään, niin sitä
> käytetään - nyt ei taida olla vaihtoehtoja...
*MIKÄ tahansa on ydintä toimivampaa oli ydinlobbari tai ei.
>
> No kuvina - miten iso alue on 1600 tuulimyllyä merellä ja kauanko
> niiden tekeminen kestää (jos nyt tilaat myllyt - koska ne on pystyssä)
> ?
*TVO rakensi tuulimyllynsä KUUKAUDESSA!
---------------
>>Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN on havainnut, että hallitsematon
>>ketjureaktio eli reaktiivisuusonnettomuus on mahdollinen EPR:ssa, jos
>>höyrystimen putki vioittuu. Tällaisen vakavan onnettomuuden
>>mahdollisuutta
>>voidaan pienentää sallimalla Ranskan käytännön tapaan radioaktiivisen
>>höyryn poistaminen pääkiertoputkistosta.
>
> Tuota - eikö ole hyvä, että jos laadussa on poikkeamia, ne havaitaan
> ja korjataan - minusta pahempi olisi jos tuolla ei olisi mitään
> laatuongelmia - meneppä ihan mielenkiinnosta mille tahansa
> rakennustyömaalle nykypäivänä - aivan hirveätä paskaa tehdään -
> toivotaan, että kukaan ei viitsi puuttua...
*Ydinvoimassa laaduttomuus vaarantaa miljoonien, miljioonien henget!
>>OLKILUOTO 3 ja petetyt lupaukset:
>>.tulee maksamaan 2,5
>>miljardia euroa ja
>>rakennetaan 4 vuodessa
>>
>>Todellisuus: Reaktorin sopimushinta oli 3,2 miljardia euroa ja
>>rakentamisajaksi luvattiin 4,5 vuotta. Hanke on ylittänyt
>>kustannusarvionsa 1,5 miljardilla, joten todelliset kustannukset ovat
>>lähes 5 miljardia euroa. Rakentaminen kestää vähintään 7 vuotta.
>>Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet
>>näyttämään epärealistiselta vaihtoehdolta eduskuntakeskustelussa.
>
> Maksaa kelle ja mitä ? toimitus oli avaimet käteen - oikeudessa
> selvinnee lopullinen hinta.
*Maksaa veronmaksajille!
>
>>.on oleellisesti
>>turvallisempi kuin nykyiset
>>reaktorit
>>
>>
>>Todellisuus: Hankkeessa on havaittu yli 1500 laatuongelmaa, joiden
>>taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus myöntää
>>itsekin, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei
>>välttämättä havaita ajoissa. Lähes kaikkien turvallisuuden kannalta
>>keskeisten komponenttien valmistuksessa on ollut ongelmia, ja joissain
>>tapauksissa laatuvaatimuksia on muutettu, jotta viallisia
>>komponentteja ei tarvitsisi valmistaa uudestaan.
>
> Ja ne komponentit / vaatimukset oli ?
*Liikaa toteutettaviksi nähdysti.
>
>>.on halvin ja edullisin
>>tapa saavuttaa Kioton
>>sopimuksen tavoitteet.
>>Päästövähennykset ovat
>>7,5 miljoonaa tonnia
>>vuodessa.
>>
>>Todellisuus: Olkiluoto 3:lla aikaansaatavat päästövähennykset
>>yliarvioitiin rajusti. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa -
>>noin kolmasosassa alkuperäisestä. Samaan aikaan esim.
>>energiatehokkuuden parantaminen, kivihiilen käytön rajoittaminen ja
>>tuulivoiman lisääminen on laiminlyöty, koska uuden reaktorin piti
>>riittää päästöjen vähentämiseen.
>
> No tästä voidaan olla montaa mieltä - siis paljonko meidän tarvii
> vähentää ja mitä - kun naapurit paskoo senkun kerkiää...
>
>>.alentaa sähkön hintaa
>>toisella
>>päästökauppakaudella,
>>säästäen sähkön
>>kuluttajille 0,5 miljardia
>>euroa vuodessa.
>>
>>Todellisuus: Suurten suomalaisten sähkön kuluttajien etujärjestön
>>Elfin mukaan OL3:n viivästyminen maksaa kuluttajille 3 miljardia euroa
>>- eli 600 euroa henkeä kohden.
>
> Voipi olla - todentaminen on hankalaa...
>
>>.tehdään yksityisenä
>>investointina avoimilla
>>markkinoilla.
>>
>>Todellisuus: Hanke sai julkista tukea Ranskasta ja Saksasta.
>>Investoinnista 60 % tulee valtion ja kuntien hallitsemista yhtiöistä.
>
> siis kummassa päässä - jos tvo ostaa voimalan, eikö tvo sen maksa ?
*EI! Vaan verotukiaisemme!
>
>>.tarjoaa töitä
>>suomalaisille yrityksille ja
>>työntekijöille. Puolet
>>investoinnista jää
>>Suomeen.
>>
>>Todellisuus: Kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille
>>yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä
>>on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50
>>% sijaan. Samaan aikaan menetettiin esim. Ne 10 000 työpaikkaa, jotka
>>voimakas satsaus tuulivoimaan VTT:n mukaan olisi voinut tuottaa.
>
> paitsi jos ropellit tulee tanskasta tai saksasta....totta kai jokainen
> kilpailuttaa ja halvin yleensä tekee...
*EI ydin Suomessamme!
>
>>.ei hidasta energian
>>käytön tehokkuuden ja
>>uusiutuvien
>>energialähteiden
>>kehitystä. Kestäviä
>>energiaratkaisuja tuetaan
>>voimakkaasti.
>>
>>Todellisuus:
>>Modernien uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulivoiman ja
>>biokaasun, kehityksessä Suomi on jäänyt EU:ssa peränpitäjäksi. Sähkön
>>ja lämmön yhteistuotannon kehitys on pysähtynyt OL3-päätöksen jälkeen.
>
> No erityisesti tuulivoimaa ja aurinkovoimaa täällä ei kannata
> kehitellä käyttöön... montaa muuta kyllä...
*Täysin vailla mitään järkisokkelia.. ..
*Täysin asiaton kommentti, kuten sulta AINA!
>
> JiiPee
Paul Keinanen
wrote:
>
>TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA:
>-10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa
>vuosittain sähköä 30 TWh,
Tuo on suunnilleen linjassa Lontoon edustan tuulipuiston
keskituulitiheydelle 3 W/m² eli koko tuon puiston osalta 3 GW
keskitehon, joten capasiteettikerroin huomioiden tarvittaisiin siis
10-11 GW nimellisteho eli n. kolme kappaletta 3 MW yksikköä
neliökilometrille. Tosin kaikkien tuulivoimaloiden keskittäminen noin
pienelle alueelle, merkitsee, että tuulen voimakkuuden vaihtelulla on
suuri korrelaatio eri tuulimyllyjen välillä, eli varavoiman tarve
kasvaa.
>joka vastaa yli kolmasosaa Suomen noin 85
>TWh:n kulutuksesta.
Kokonaiskulutus 2020 tuskin lienee 85 TWh, joten tulevaa tuotantoa on
turha verrata nykyiseen kulutukseen.
>-Rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi
>on arvioitu noin 27 TWh (10 000 MW).
Kun rantaviivaa on n. 1000 km, merkitsee tuo 3-4 voimalaa
rantakilometriä kohden. Pahimmassa tapauksessa kaikki voimalat
toimivat nimellisteholla, joten voimansiirtoverkon pitää pystyä
siirtämään 10 GW sisämaahan. Vertailun vuoksi kovilla pakkaislla
kantaverkossa siirtotehot ovat nykyisin luokkaa 14 GW.
>-Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa.
>
>
>Tuulivoiman säätöja varavoimatarpeesta Suomessa:
>-Säätövoiman osalta on olemassa selkeitä VTT:n tutkimustuloksia.
Tämä onnistuu vain, kun voimaloita on yli 1000 km etäisyydellä
toisistaan, eli tarvitaan aika paljon lisää siirtokapåsitettia.
>Suomen säätö saadaan pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta.
Ja sähköä saadaan töpselistä :-)
>Jos
>Suomessa on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet pelkästään
>Suomen sisäisillä säädöillä lisäsäädön tarve 2000-4000 MW
>tuulivoimalle
Onko tämä keskitehon vaiko asennetun tehon mukaan laskettu kuten
edellä ?
>on arviolta 80-160 MW
>ja 2-3 kertainen, jos päivä
>etukäteen tehtyjä ennusteita ei päivitetä ja suurimpia ennusvirheitä
>korjata ennen käyttötuntia.
Jos vain yksi tuollainen 10x100 km tuulipuisto (nimellisteho 10-12 GW)
rakennetaan, hidas säätötarve on moninkertainen.
>-Säätövoima pitää erottaa kulutushuippuja varten tarvittavasta
>tuotantokapasiteetista ja sitä varten varattavasta varavoimasta.
>Tuulivoiman osalta tähän tarkoitukseen riittää hidas varavoima, koska
>tuulettomat jaksot voidaan ennustaa 1-2 päivää etukäteen.
Ei tuossa ajassa esim. Inkoon hiililauhdevoimaloita oteta koipussista.
Käytännössä siis noita voimaloita pitäisi pitää jatkuvasti
miehitettynä, jos ne aikoo päivässä käynnistää.
>
>Tuulivoiman vaikutukset säätövoimaan
>-Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten
>lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat
>Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10-15 minuutissa
>käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota
>säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko
>alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin.
Viron, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tuulivoima tietysti tasaa Suomen
tuulivoiman vaihteluita, mutta ei sitä säätövoimaa sen ihmeemmin
Pohjoismaiselta markkinoilta löydy.
Joka tapauksessa tuo kasvattaa merikaapeleiden siirtotarvetta
monikertaiseksi.
>-Suomeen kaavaillut 2000-3000 MW tuulivoimaa lisää selvästi tämän
>säädön käyttöä.
Tuo lienee nyt sitten taas keskiteho eikä nimellisteho ?
Paul
..., @dnainternet.net 11111.1FETµ'§@.
"Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> kirjoitti viestissä
news:kvrl74te78v00i0sh...@4ax.com...
> On Sun, 13 Jul 2008 09:16:09 -0700 (PDT), Rubber <hhf...@gmail.com>
> wrote:
>>TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA:
>>-10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa
>>vuosittain sähköä 30 TWh,
>>Tuulivoiman vaikutukset säätövoimaan
>>-Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten
>>lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat
>>Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10-15 minuutissa
>>käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota
>>säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko
>>alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin.
>
> Viron, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tuulivoima tietysti tasaa Suomen
> tuulivoiman vaihteluita, mutta ei sitä säätövoimaa sen ihmeemmin
> Pohjoismaiselta markkinoilta löydy.
>
> Joka tapauksessa tuo kasvattaa merikaapeleiden siirtotarvetta
> monikertaiseksi.
*Kuten tällä kaverilla aina TÄYSIN VÄÄRIN! Koska vain ja ainoastaan
hajasijoittamatonta ydinvoimaamme varten rakennetaan nykyisiä massiivisia
satojen kilometrien ydinenergian siirtolinjameriä. Tuulella ei moisia
siirtolinjoja kaivata, koska tuulivoimaa voidaan tehdä hajautettuna ja juuri
sielä missä käyttötarve MYÖS on.
JiiPee
>Tuo on suunnilleen linjassa Lontoon edustan tuulipuiston
>keskituulitiheydelle 3 W/m² eli koko tuon puiston osalta 3 GW
>keskitehon, joten capasiteettikerroin huomioiden tarvittaisiin siis
>10-11 GW nimellisteho eli n. kolme kappaletta 3 MW yksikköä
>neliökilometrille. Tosin kaikkien tuulivoimaloiden keskittäminen noin
>pienelle alueelle, merkitsee, että tuulen voimakkuuden vaihtelulla on
>suuri korrelaatio eri tuulimyllyjen välillä, eli varavoiman tarve
>kasvaa.
Niin - ehkä niitä myllyjä kannattaa pystyttää englannin rannoille ja
muille jäästä vapaille alueille - (jossa myös oikeasti tuulee aina yli
vaaditun 5m/s) - jäät tekeen mukavaa moisille ropellipuistoille.
>Kun rantaviivaa on n. 1000 km, merkitsee tuo 3-4 voimalaa
>rantakilometriä kohden. Pahimmassa tapauksessa kaikki voimalat
>toimivat nimellisteholla, joten voimansiirtoverkon pitää pystyä
>siirtämään 10 GW sisämaahan. Vertailun vuoksi kovilla pakkaislla
>kantaverkossa siirtotehot ovat nykyisin luokkaa 14 GW.
Se siit rantamaisemasta - kait silläkin joku hinta on...
>Tämä onnistuu vain, kun voimaloita on yli 1000 km etäisyydellä
>toisistaan, eli tarvitaan aika paljon lisää siirtokapåsitettia.
>>Suomen säätö saadaan pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta.
>
>Ja sähköä saadaan töpselistä :-)
niinpä - va hyvälaatuistakin - pääosin...
>Jos vain yksi tuollainen 10x100 km tuulipuisto (nimellisteho 10-12 GW)
>rakennetaan, hidas säätötarve on moninkertainen.
>
>>-Säätövoima pitää erottaa kulutushuippuja varten tarvittavasta
>>tuotantokapasiteetista ja sitä varten varattavasta varavoimasta.
>>Tuulivoiman osalta tähän tarkoitukseen riittää hidas varavoima, koska
>>tuulettomat jaksot voidaan ennustaa 1-2 päivää etukäteen.
>
>Ei tuossa ajassa esim. Inkoon hiililauhdevoimaloita oteta koipussista.
>Käytännössä siis noita voimaloita pitäisi pitää jatkuvasti
>miehitettynä, jos ne aikoo päivässä käynnistää.
>
Inkoon 1 yksikkö starttaa 24 h - seuraava 24 h tästä ja loput pari -
rupes kestämään - 1 yksikkö on aina ns. starttivalmiina.
>>Tuulivoiman vaikutukset säätövoimaan
>>-Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten
>>lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat
>>Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10-15 minuutissa
>>käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota
>>säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko
>>alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin.
>
>Viron, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tuulivoima tietysti tasaa Suomen
>tuulivoiman vaihteluita, mutta ei sitä säätövoimaa sen ihmeemmin
>Pohjoismaiselta markkinoilta löydy.
>
>Joka tapauksessa tuo kasvattaa merikaapeleiden siirtotarvetta
>monikertaiseksi.
>
>>-Suomeen kaavaillut 2000-3000 MW tuulivoimaa lisää selvästi tämän
>>säädön käyttöä.
>
>Tuo lienee nyt sitten taas keskiteho eikä nimellisteho ?
>
>Paul
>
Jotenkin tuntuu ettei tuulimyllyillä saavuteta täällä oikein
mainittavia tehoja - toki aallonmurtajat, sillanpielet, majakat jne.
voidaan tuikkia ropelleita täyteen, mutta ei niistä perusvoiman
tuotantoon ole...
Jiipee
ja sille vesimyllärille - koitappa pyytää tarjous 1600 tuulimyllystä
pystytettynä minne tahansa - saatat yllättyä toimitusajasta.
Epäilemättä myllyn voi lykätä pystyyn kuukaudessa, mutta se on 1 mylly
1599 jäljellä (toimitusaikaa on kaikella nykypäivänä - melkein
maitokin on tilattava etukäteen...)
Paul Keinanen
>>Ei tuossa ajassa esim. Inkoon hiililauhdevoimaloita oteta koipussista.
>>Käytännössä siis noita voimaloita pitäisi pitää jatkuvasti
>>miehitettynä, jos ne aikoo päivässä käynnistää.
>>
>Inkoon 1 yksikkö starttaa 24 h - seuraava 24 h tästä ja loput pari -
>rupes kestämään - 1 yksikkö on aina ns. starttivalmiina.
Tilanne on tosiaan voinut muuttua, nyt kun näille lauhdevoimaloille
maksetaan tukiaisia niiden pitämiseksi jonkilaisessa valmiudessa.
Ennen näitä tukiaisia nuo voimalat olivat ihan aidosti koipussissa ja
meni toista viikkoa yhdenkin yksikön toimintakuntoon saattamisessa ja
siltikin kaverit tekivät pitkää päivää viikkotolkulla.
Paul
cubic
"Rubber" <hhf...@gmail.com> wrote in message
http://www.stormsmith.nl/report20071013/partD.pdf
>Uraani merivedestä ei ole toteuttamiskelpoinen hanke vaikka teknisesti
>on mahdollista erottaa uraania merivedestä. Absorbtion jälkeen on
>useita ylimääräisiä vaiheita:
Jospa siirrytään käyttämään toriumia.
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=4903
Torium on uusi uraani
Ydinvoimateollisuus katsoo jo uraanin jälkeiseen aikaan. Tulevaisuuden
ydinpolttoaine on torium. Sitä kuulemma riittää vuosituhansiksi, ja
voimaloista tulee entistä turvallisempia.
..,. @dnainternet.net 11111..1FETµ'§@.
"cubic" <w...@nro.com> kirjoitti viestissä
news:cV3fk.33109$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> "Rubber" <hhf...@gmail.com> wrote in message
> http://www.stormsmith.nl/report20071013/partD.pdf
>
>>Uraani merivedestä ei ole toteuttamiskelpoinen hanke vaikka teknisesti
>>on mahdollista erottaa uraania merivedestä. Absorbtion jälkeen on
>>useita ylimääräisiä vaiheita:
>
*No EI! Koska toriumisssa KAIKKEA vaaditaan 10-kertainen määrä. Koko torium
on useasti täällä osoitettu kuplaksi ja 2,5 kertaa toimimatonta ydinvoimaa
MYÖS kalliimmaksi. Torium on siis 10 ydinvoimalaa joista vain joka kymmenes
edes saastuttaen rajusti edes toimisi!)
Rubber
Seuraavaksi voit pohtia miksi näitä reaktoreita ei
käytännössä ole:
Koska Ranska lopetti niihin uskomisen ja
sellaiset maat kuin Turkki, Brasilia, Egypti ja Intia omistavat
maailman torium-varoista 70 % ja näistä vain Intia tutkii sitä
vaihtoehtona. Suomella on vajaa 2 %::n torium -varannot.
Ensinnäkin toriumin hyödyntämiseksi se voidaan karkeasti tehdä
kahdella tavalla.
Ensiksi toriumilla tuotetaan kahden beeta-hajoamisen avulla
ydinpolttoainetta u-233, joka fissioituu, ja josta se energia saadaan.
Tähän tarvitaan toriuminin pommitusta neutroneilla, joita u-233
fissioituminen ei näyttäisi tuottavan riittävästi ketjureaktion
aikaansaamiseksi, joka on ehto reaktorin toiminnalle.
Lisäksi torium pyrkii neutronipommituksessa muuttumaan
beetahajoamisella Pa-231:ksi ja U-232:ksi. Tästä syystä reaktorin
laitetaan toimimaan alikriittisesti joko:
1) Käyttämällä U-235 tai Pu-239 tuottamaan riittävästi neutroneja tai
2) Käyttämällä hiukkaskiihdytintä (ADS reactor) tuottamaan riittävästi
neutroneja
Vaihtoehto 1) vaatii nykyistä ydinpolttoainetta, joka ehtyy tällä
hetkellä nopeasti, eivätkä taloudellisesti hyödynnettäviä varoja ole
kuin muutamaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämä reaktorimalli sulaa siinä,
missä TMI tai tsernobyl. Kuten etusivulla oli, niin vaikka Pu:a
riittää niin U-235 on loppu 2016 mennessä (etusivun lisärakentaminen).
Vaihtoehto 2) vaatii ydinvoimalan viereen hiukkaskiihdyttimen, jolla
saadaan noin 10 MW säde-energiaa (nyt päästään noin 5 MW:hen). Tällöin
voidaan juuri ja juuri yrittää saavuttaa ydinvoimalan sähkötehoksi 100
MWe (vrt. OL-3 1600 MWe).
Tällaiselta hiukkaskiihdyttimeltä vaadittaisiin 98 %:n saatavuus ja
lyhyitä sädetaukoja. Nykyisillä hiukkaskiihdyttimillä päästään
parhaimmillaankin juuri ja juuri alle 100 käyttökatkoon viikossa.
Lisäksi näitä kiihdyttimiä huolletaan tyypillisesti kerran viikossa.
Nämä maailman tehokkaimmat hiukkaskiihdyttimet eivät ole halpoja ja ne
laskevat ydinreaktorin hyötysuhdetta kuluttamalla sähköä.
Mitä tulee ydinjätteisiin niin U-233:n fissio tuottaa lähes identtiset
todennäköisyysjakaumat syntyviille ytimille U-235:n kanssa.
Eli kyllä sieltä tulee jälleen samat saasteet kuin nykyisillä
reaktoreilla. Itse asiassa taitaapa tulla vielä enemmän, sillä u-233:n
fissio tuottaa vähemmän energiaa kuin u-235:n, jolloin sitä joudutaan
fissioimaan hieman enemmän samaan sähkötehoon päästessä ja jätettä
tulee enemmän.
Lisäksi toriumia esiintyy laimeina pitoisuuksina suurimmilla
varantoalueilla vaikka sitä on maailmassa uraania enemmän.
Taloudellisesti kannattavaa toriumin louhintaa ei ole vielä pystytty
kehittäämään. ThO2:n hajottaminen on paljon vaikeampaa kuin UO2:n ja
käytetyn polttoaineen uudelleenprosessointi siksi vaikeampaa.
Eli vaihtoehdossa 2) täytyisi rakentaa 100 MW:n ydinvoimalan jatkoksi
Cernin hiukkaskiihdyttimien kokoiset jatkeet. Tällä tekniikalla
huonojen sädesaavutettavuuksien takia vuodessa olisi noin 5200
käyttökatkoa. Näillä eväillä 95 %:n käyttökerroin jää saavuttamatta,
mikä on jo nykytekniikalla ehdoton maksimi ja taso, jolla juuri ja
juuri vain Suomessa luullaan pystyttävän taloudellisesti tekemään
sähköä.
Tällä tekniikalla tarvitaan 160 000 ydinreaktoria ja Cernimäistä
hiukkaskiihdytintä niiden jokaisen viereen. Löytyykö rahoittajia?
Paul Keinanen
wrote:
<toriumin käyttö>
>Vaihtoehto 2) vaatii ydinvoimalan viereen hiukkaskiihdyttimen, jolla
>saadaan noin 10 MW säde-energiaa (nyt päästään noin 5 MW:hen). Tällöin
>voidaan juuri ja juuri yrittää saavuttaa ydinvoimalan sähkötehoksi 100
>MWe (vrt. OL-3 1600 MWe).
Se, että yksikköteho on pienempi ja teho on helposti säädettävissä
hiukkaskiihdyttimellä, eikä samanalaisia aktiivisia
hätäjäähdytysjärjestelmiä tarvita kuten perinteisissä ydinvoimaloissa.
Kaikki tämä mahdollistaa sen, että yksiköitä voidaan rakentaa lähelle
kulutuskohteita kuten kaupunkeja ja suurteollisuutta, jolloin
hukkalämpöäkin voidaan hyödyntää kaukolämpönä ja teollisuushöyrynä.
Nopea säädettävyys mahdollistaa paremmin kuormituksen seuraamisen.
>Tällaiselta hiukkaskiihdyttimeltä vaadittaisiin 98 %:n saatavuus ja
>lyhyitä sädetaukoja. Nykyisillä hiukkaskiihdyttimillä päästään
>parhaimmillaankin juuri ja juuri alle 100 käyttökatkoon viikossa.
>Lisäksi näitä kiihdyttimiä huolletaan tyypillisesti kerran viikossa.
>Nämä maailman tehokkaimmat hiukkaskiihdyttimet eivät ole halpoja ja ne
>laskevat ydinreaktorin hyötysuhdetta kuluttamalla sähköä.
Tähän tietysti auttaisi muutaman rinnakaisen kiihdyttimen käyttö,
jolla myös pärjättäisiin pienemmillä yksikkötehoilla.
Yksittäiseltä protonilta tietysti vaaditaan vajaan 1 GeV energia,
mutta protonien määrää voidaan kasvattaa rinnakkaisilla
kiihdyttimillä. Synkrotronit eivät tietysti ole kovin hyviä jatkuvaan
käyttöön, tiedä sitten saisiko muutaman linearikiihdyttimen
kiihdyttämään 1 GeV protoneja ja ampumaan niitä yhteiseen kohtioon
riittävän sädevirran aikaansaamiseksi.
>Eli vaihtoehdossa 2) täytyisi rakentaa 100 MW:n ydinvoimalan jatkoksi
>Cernin hiukkaskiihdyttimien kokoiset jatkeet
Tämä on jo mielikuvamanipulointia. Toki CERNin LHC on 26 km
halkaisijaltaan, mutta siinä generoidaan hyvin pieni määrä 7000 GeV
protoneita, kun torium voimallassa tarvitaan suuri määrä 1 GeV
protoneja, joten laitteet ovat vähän eri mallisia :-).
Paul
.,.. @dnainternet.net .F1ET
> On Tue, 15 Jul 2008 21:49:58 -0700 (PDT), Rubber <hhf...@gmail.com>
> wrote:
>
> <toriumin käyttö>
>
>>Vaihtoehto 2) vaatii ydinvoimalan viereen hiukkaskiihdyttimen, jolla
>>saadaan noin 10 MW säde-energiaa (nyt päästään noin 5 MW:hen). Tällöin
>>voidaan juuri ja juuri yrittää saavuttaa ydinvoimalan sähkötehoksi 100
>>MWe (vrt. OL-3 1600 MWe).
>
> Se, että yksikköteho on pienempi ja teho on helposti säädettävissä
> hiukkaskiihdyttimellä, eikä samanalaisia aktiivisia
> hätäjäähdytysjärjestelmiä tarvita kuten perinteisissä ydinvoimaloissa.
> Kaikki tämä mahdollistaa sen, että yksiköitä voidaan rakentaa lähelle
> kulutuskohteita kuten kaupunkeja ja suurteollisuutta, jolloin
> hukkalämpöäkin voidaan hyödyntää kaukolämpönä ja teollisuushöyrynä.
> Nopea säädettävyys mahdollistaa paremmin kuormituksen seuraamisen.
*Täyttä potaskaa. Kyse on toki ydinvoimalasta jolla on samat määräykset
esteenä myös. Eli lämpöä EI saa suoraan hyödyntää. Eikä säteilyvuota sallita
asuinalueilla Einsteinin energian pysyvyyden lain vuoksi. Myös
jälkijäähdytystarve on rajua, koska hyötysuhde on täysin naurettavan
olematon.
>>Tällaiselta hiukkaskiihdyttimeltä vaadittaisiin 98 %:n saatavuus ja
>>lyhyitä sädetaukoja. Nykyisillä hiukkaskiihdyttimillä päästään
>>parhaimmillaankin juuri ja juuri alle 100 käyttökatkoon viikossa.
>>Lisäksi näitä kiihdyttimiä huolletaan tyypillisesti kerran viikossa.
>>Nämä maailman tehokkaimmat hiukkaskiihdyttimet eivät ole halpoja ja ne
>>laskevat ydinreaktorin hyötysuhdetta kuluttamalla sähköä.
>
> Tähän tietysti auttaisi muutaman rinnakaisen kiihdyttimen käyttö,
> jolla myös pärjättäisiin pienemmillä yksikkötehoilla.
*Mikä maksaisi silmittömästi, ja lisäisi huoltoja lisää.
------------
>
> Paul
>
Paul Keinanen
wrote:
>
>Tuulivoiman vaikutukset säätövoimaan
>-Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten
>lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat
>Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10-15 minuutissa
>käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota
>säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko
>alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin.
>-Suomeen kaavaillut 2000-3000 MW tuulivoimaa lisää selvästi tämän
>säädön käyttöä. Kysymys ”tarvitseeko rakentaa lisää säätövoimaa (eli
>säätöön kykeneviä voimalaitoksia)” voidaan muotoilla myös kysymykseksi
>”riittääkö säätösähkömarkkinoille jatkossakin tarjouksia kaikkina
>ajanhetkinä”.
>
>http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman%20saatotarve%20Suomessa%20VTT%20maalis2008.pdf
>
>http://www.fimr.fi/fi/ajankohtaista/seminaarit/fi_FI/ihmisen-tarpeisiin/_files/12076504320035490/default/tuulivoima%20MTL%2019_11_07.ppt
>
>
H. Holttisen väitöskirjasta
http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P554.pdf löytyy muutama
mielenkiintoinen käppyrä:
sivulla 33 (kuva 8) on tehon pysyvyys yhdelle turbiinille, koko
Tanskan tuulivoimatuotannolle ja koko Skandinaavian tuotannolle.
- Kuten odotettua, yksittäinen turbiini seisoo yhteensä 2,5 kuukautta
vuoden tunneista, alle 10 % jäädään 5,5 kk ja toisaalta yli 50 %
nimellistehosta päästään 2,5 kk aikana.
- Tilanne paranee kun tarkastellaan tuulivoiman tuottoa koko Tanskan
alueella, jolloin kaikki voimalat seisovat samanaikaisesti vain 1-2
viikon tuntien ajat, alle 10 % tason jäädään enää 4 kk ajan ja yli 50
% tason ollaan parisen kuukautta.
- Tilanne paranee huomattavasti koko Skandinavian kokoisessa verkossa,
jossa kaikki voimalat seisovat tuskin koskaan (tosin kyseessä on
tuntikeskiarvot, joten lyhytaikaisia, minuuttiluokan totaalikatkoksia
ei tuosta huomaa) ja voitaneen hoitaa kaasuturbiineilla, alle 10 %
tason jäädään vain vajaa 2 kk vuodesta ja yli 50 %
nimelliskapasiteetista saadaan yhteensä kuukauden ajan vuodesta.
Tämä Skandinaavisen skanaarion toteutuminen edellyttää siis siittävää
_vapaata_ siirtokapasiteettia eri aluiden välillä, joka esim. tällä
hetkellä ei aina toteudu, vaan Nordpoolin sähkön hinta on erilainen
siirtoyhteyksien pullonkaulojen takia ja paikalisesti joudutaan
käyttämään turhan kallista tuotantokapasiteettia.
Skandinaavian kokoinen alue siis parantaa tilannetta merkittävästi,
mutta vielä laajemmasta tuotantoalueesta tasaamassa
tuotantovaihteluja, mutta tämä edellyttää maiden välisen
siirtokapasiteetin merkittävää kasvattamista.
Saman dokumentin liitteessä sivulla B12 kuva 10 ja sen alla oleva
teksti kuvaa ristikorrelaatiota eri etäisyyksissä olevien alueiden
tuotannosta. Tarvitaan siis 500-2000 km vaihteluiden merkittävään
tasoittamiseen.
Wikipediasta löytyy mielenkiintoinen artikkeli
http://en.wikipedia.org/wiki/Intermittent_power_source jossa
käsitellään samoja teemoja kuten edellisissä viitteissä, mutta myös
tuotannon satunnaisuudesta ja tuotannon ja kulutuksen
yhteensovittamisesta johtuvista kustannuksista ja esim. siitä, että
runsaan tuulivoimatuotantopiikin aikana joko hukkaan menevästä tai
huonolla hintaan myydystä tuoannosta, jolloin kannattavuuslaskelmat
eivät näytä niin hyvältä kuin jotkut ovat antaneet ymmärtää, eikä
saavutettava fossiilisen hiilidioksidipäästöjen vähennys olekkaan niin
suuri, kuin on toivottu.
Paul