1cm/1m=1,4*10^9m/X
X=1,4*10^11m
Samoinhan saadaan minkä tahansa lähietäisyydellä olevan esineen etäisyys
ja koko, kun toinen arvoista tunnetaan.
Lähimmän tähden etäisyys, kun nähdään 1m:n päässä 10cm kohde ja silmä
jakaantuu pysty-ja vaakatasossa 10000 pisteeseen:
10^-5m/1m=1,4*10^9m/X
X=1,4*10^14m
Lähimmälle tähdelle ei siis mene, kuin muutama valopäivä, alle 6 päivää!
Siis Raamatun näkemys, että muistaakseni 4:tenä päivänä luotiin tähdet ei
suinkaan ole mahdoton!
Sitten jos auringonkokoiset tähdet sijaitsevat yhtäkaukana toisistaan on
näiden sijaitsettava 1m:n päässä toisistaan, jos mitataan 1m:n mittaisella
kädellä:
A=4*pi*(1m)^2=12,6 metriä
a=(1m)^2, jos oletetaan näiden muodostavan neliön
A/a=12,6
12 tähteä!
Ilmestyskirjan kohta synnyttävästä naisesta, jonka pään päällä oli 12
tähteä sopii tähän kuvaan hyvin mukaan.
Ja sitten oli Saatana monine päineen ja sarvineen, joka syöksi 1/3:s osan
tähdistä maahan.
Muut näkyvät tähdet lienevätkin jotain planeettojen kokoluokkaa:-)
Eivät vain tottele Newtonia tai muitakaan tiedemiesten jorinoita!
--
## AGISON ##
## Tähtiä tähyämässä ##
Nyt ei muuta kun teet heti tästä jutusta PDF:n ja kiikutat tutkimustuloksesi
yliopistolle, niin johan napsahtaa tohtorin arvo välittömästi. Eikä tässä
vielä kaikki...saat maailmanlaajuista kuuluisuutta kumoamalla satojen
vuosien saatossa ns. arvostettujen tiedehenkilöiden kännipäissään tekemät
havainnot!
## K. ##
## Toivomassa lisää itsesensuuria ##
> ## K. ##
> ## Toivomassa lisää itsesensuuria ##
No äläpäs vähättele, kyllä tosta Nobel tulee.
Pasi
> Auringon etäisyys maasta, jos auringon säde hieman yli 100 kertaa maan
> säde:
Väärin! OIKEASTI Auringon säde on noin yksi metri (1 m).
--
No mutta: jos oletetaan että auringon säde = päivänsäde, niin 30 vuotta
sitten todistettiin, että päivänsäde ja menninkäinen ovat kaveruksia.
Menninkäisen ollessa tunnetusti pieni, oletetaan h=n. 30cm (irlantilaiset
tutkijat väittävät, että menninkäisten keskipituus on 10 sentin luokkaa,
mutta toistaiseksi se on jäänyt hyvin vähälle huomiolle sillä väitetään,
että tulos on saatu viskinkeiton yhteydessä tehdyistä havainnoista; odotamme
kuitenkin verrokkituloksia), niin nykyisten normien mukaan kaverusten
pituuksien suhde ei voi olla kuin max. n=1,5, koska muutenhan he eivät voisi
olla kavereita eikä menninkäinen näin ollen ajattelisikaan syvempää suhdetta
säteeseen. Ja kun oletetaan vielä, että suhteen naispuoli on se lyhyempi,
niin saadaan säteeksi n. 20cm. M.o.t.
T: Appe
- Kiinnostaisikin tietää, mistä tuo huikea auringon säde on saatu! Mistä
se on johdettu ja miten? Kyllä se kai Newtonin gravitaatiokaavoista
napsahtaa, kun oikein pyörittää!
F=m*v*v/r=GmM/(r*r)
(4*pi*pi*r)/TT=GM/rr
r=(GMTT/(4*pi*pi))^(1/3), missä T= maan kiertoaika auringon ympäri.
Tästä saadaan etäisyys, ja sitten tietysti tuo säde tulloo ihan helposti
vaikka niillä yhdenmuotoisilla kolmioilla.
Mutta, mutta! Eihän tuota massaakaan voi tietää noin helposti!
M=(r/100)^3*roo
100 on tuo kädellä mitatun sormivälin suhde koko käden pituuteen!
roon voi olettaa vaikkapa hieman yli veden tiheydeksi.
(4*pi*pi*r)/TT=G*(roo*rrr)/(1000000*rr)
1=1
Koska molemmille r osoittajaan...
Ei se ainakaan tuolla tarkastelulla tule!
Miten se siis on saatu? Voisko joku jelpata? Jos auringon säde ei ole
alkuunkaan tuo 109 kertaa maan säde?
Jos aurinko ei todellakaan ole niin iso kuin väitetään?
Ja kuukin vain pieni kivenmurikka kiven heiton päässä meistä?
Jesaja Raamatuista ainakin väitti, ettei tähtien välisiä avaruuksia
ihmismenetelmin edes voi mitata! En nyt heti muista mistä kohdasta sen
luin, mutta kyllä se siellä seisoo...
--
## Kivittämässä kuuta ##
## Jumalallisia mentelmiä tähtein välisten avaruuksien mittaamiiseen
peräänkuuluttaa ##
## AGISON ##
> Jesaja Raamatuista ainakin väitti, ettei tähtien välisiä avaruuksia
> ihmismenetelmin edes voi mitata! En nyt heti muista mistä kohdasta sen
> luin, mutta kyllä se siellä seisoo...
Auringon säde on noin 1 m, Kuun noin 10 cm.
--
- Ja kun Amstrong käveli kuun pinnalla, Hänet zoomattiin Jumalallisella
katsannolla solun kokoiseksi :-)
--
## AGISON ##
> Lähimmän tähden etäisyys, kun nähdään 1m:n päässä 10cm kohde ja silmä
> jakaantuu pysty-ja vaakatasossa 10000 pisteeseen:
>
> 10^-5m/1m=1,4*10^9m/X
> X=1,4*10^14m
Nytpä vain on niin ikävästi että vaikka tähden valo osuukin silmässä vain
siihen yhteen "pisteeseen" (varsinaisesti suorakaiteeseen tjsp) niin se ei
tarkoita että tähden todellinen koko olisi sen mukainen. Tämän huomaa
helposti katselemalla tähtiä esim. 100 kertaa suurentavalla kaukoputkella,
jolloin tähdet eivät suinkaan näytä 100 kertaa suuremmilta.
Jos tähdet (muut kuin Aurinko) olisivat noin lähellä, niin niillä olisi
paljon havaittua suurempi vuotuinen parallaksi. Todellisuudessa lähimpienkin
tähtien vuotuiset parallaksit ovat korkeintaan kulmasekunnin luokkaa, joka
merkitsee vähintään parsekin luokkaa olevaa etäisyyttä.
Jos lähimpien tähtien etäisyys olisi vain 1000 AU kuten tuossa
laskelmassasi, niin niiden vuotuinen parallaksi olisi yli 3 kulmaminuuttia,
jonka ehkä voisi jo havaita ilman optisia apuvälineitäkin. Tanskalainen
Tycho Brahe teki satoja vuosia sitten havaintoja noin kulmaminuutin
tarkkuudella ilman optisia apuvälineitä, joten jo hän olisi saattanut
havaita tähtien parallaksin jos se olisi noin iso? Mutta kun ei havainnut.
- Jos kaukoputki suurentaa 100x voisi tähti näyttää 1mm:n kokoiselta, enkä
pidä tätä lainkaan mahdottomana. Ainakin niissä suurennosvalokuvissa näkee
monasti monen millimetrin mittaisia tummia läiskiä valkoisella pohjalla,
joka todistaa tämän.
- Kuitenkin, kuten olen joskus aiemmin todennutkin, tähtien valo voi
"porautua" silmään riippumatta siitä, onko se suuri vai pieni. Jopa niin,
että vaikka taivaalla jopa 10^100m:n päässä olisi ainostaan muutamista
tuhansista atomista koostuva rypäs, mutta tämä kohdistaa valonsa suoraan
silmääsi, se näkyisi. Tämä todistaa sen, että tähdet ovat paljon lähempänä
kuin on luultu... Ei kuitenkaan tarvitse olla noin kaukainen kohde, vaan
tuo kohde voi olla hyvinkin lähellä, eikä sen vuoksi suuremmin suurene,
kun sitä tutkitaan kaukoputkella.
- "TAIVASTEN VALTAKUNTA ON TULLUT LÄHELLE, SIIS KÄÄNTYKÄÄ" Eräs tunnettu
miekkonen.
- Nyt EI OLE NIIN, että kun tähti lähettää valoa, tämä sähkömagneettinen
aaltoliike ajettaisiin sellaiseen pienentävään putkeen, vaan tähti
lähettää valoa aivan samalla aallonpituudella kuin vastaanotetaankin.
Ellei näin olisi, muuttuisi horisontissa oleva kuva näkymättömäksi, sillä
sen aallonpituus muuttuisi liian pieneksi nähtäväksi.
- Parallaksista: Kyllä niillä minimaalisen pienillä tähdillä voi olla joku
alkunopeus riippumatta siitä onko parallaksia näkyvissä vai ei. Tämä
alkunopeus voi olla sellainen, että parallaksi häipyy olemattomiin, kun
vuoden ajan kohdetta tarkkailee...
--
## TAIVAS LÄHELLÄ VAI KAUKANA ?? ##
## AGISON ##
> - Jos kaukoputki suurentaa 100x voisi tähti näyttää 1mm:n kokoiselta, enkä
> pidä tätä lainkaan mahdottomana. Ainakin niissä suurennosvalokuvissa näkee
> monasti monen millimetrin mittaisia tummia läiskiä valkoisella pohjalla,
> joka todistaa tämän.
Jos kaukoputken objektiivi on niin pieni että se kerää valoa pienemmältä
pinta-alalta kuin 100*silmän pupillin pinta-ala, näyttää tähti 100 *
suurennettuna jopa "pienemmältä" kuin paljain silmin! Kannattaa itse katsoa
eikä jättää "mahdottomaksi arvelun" varaan!
Valokuvassa valopiste saadaan riittävästi ylivalottamalla näyttämään miten
isolta tahansa, sillä ei ole mitään tekemistä kohteen todellisen suuruuden
kanssa. Eri valotusajoilla saadaan eri kokoisia kuvia samasta tähdestä.
Hyvin lyhyellä valotusajalla negatiivi jää kirkkaaksi. Hyvin pitkällä
valotusajalla koko negatiivi mustuu. Indikoiko tämä tähden todellisessa
koossa tapahtuneita muutoksia? Riippuuko tähden todellinen koko siitä miten
sitä valokuvataan? Jos otetaan samasta kohteesta useammalla eri kameralla
kuvia eri valotusajoilla, olisi sama tähti siis samanaikaisesti eri kokoinen
eri havaitsijoille?
> - Parallaksista: Kyllä niillä minimaalisen pienillä tähdillä voi olla joku
> alkunopeus riippumatta siitä onko parallaksia näkyvissä vai ei. Tämä
> alkunopeus voi olla sellainen, että parallaksi häipyy olemattomiin, kun
> vuoden ajan kohdetta tarkkailee...
Alkunopeus? Vuotuisessa parallaksissa ei ole kyse mistään nopeudesta, vaan
siitä että lähellä oleva kohde näyttää (taustaa vasten) olevan eri suunnassa
kun sitä tarkastellaan eri paikasta. Aika erikoinen "alkunopeus" niillä
lähitähdillä täytyisi olla että parallaksi sen vuoksi kokonaan häviäisi.
_Kaikkien_ niiden täytyisi kompensoida maapallon rataliike omalla
liikkeellään, johon mikään yksinkertainen suoraviivainen liike ei riittäisi.
Paljonpa vaivaa Jumala näkee tähtien "todellisen" etäisyyden salaamiseksi
:-)
> - Kuitenkin, kuten olen joskus aiemmin todennutkin, tähtien valo
> voi "porautua" silmään riippumatta siitä, onko se suuri vai pieni.
> Jopa niin, että vaikka taivaalla jopa 10^100m:n päässä olisi
> ainostaan muutamista tuhansista atomista koostuva rypäs, mutta
> tämä kohdistaa valonsa suoraan silmääsi, se näkyisi. Tämä todistaa
> sen, että tähdet ovat paljon lähempänä kuin on luultu... Ei
> kuitenkaan tarvitse olla noin kaukainen kohde, vaan tuo kohde voi
> olla hyvinkin lähellä, eikä sen vuoksi suuremmin suurene, kun sitä
> tutkitaan kaukoputkella.
Minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä?
Siis jos kirkas muutaman tuhannen atomin ryväs näkyy 7,7e74:n
Universumin läpimitan! etäisyydeltä, se todistaa, että tähtien on
oltava hyvin lähellä?
Ja oikein lähellä oleva kohde ei näytä suuremmalta, kun sitä
tarkastelee kaukoputkella. Miksiköhän minäkin typerys linturetkillä
kannan kiikaria ja kaukoputkea mukanani?
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
> _Kaikkien_ niiden täytyisi kompensoida maapallon rataliike
Mikä?
> omalla liikkeellään, johon mikään yksinkertainen suoraviivainen liike ei
riittäisi.
kun kerran maa sijaitsee kaikkeuden keskellä (toisin kuin jotkut hörhöt
väittävät)
> Paljonpa vaivaa Jumala näkee tähtien "todellisen" etäisyyden salaamiseksi
viilannut linssiin hienosti esimerkiksi laittamalla marsin tekemään ympyrän,
josta "fiksu" ihminen päätteli että sen täytyy kiertää jotain muuta kun
maata. Samalla jessevainaan isukki ottaa marsluotaimet ja vie ne oikeaan
paikaan, ja taas newtonuskovaisten tuomittujen määrä kasvaa.
>Valokuvassa valopiste saadaan riittävästi ylivalottamalla näyttämään miten
>isolta tahansa, sillä ei ole mitään tekemistä kohteen todellisen suuruuden
>kanssa. Eri valotusajoilla saadaan eri kokoisia kuvia samasta tähdestä.
>Hyvin lyhyellä valotusajalla negatiivi jää kirkkaaksi.
Tuohon tarvitaan kyllä sitten jo suuri joukko pistemäisiä kohteita,
jotta diffraktiorenkaat menisivät niin perusteellisesti päällekkäin,
jotta koko negatiivi mustuisi kokonaan.
Ainakin minulle on jäänyt erilaisista diffraktiokäyristä sellainen
mielikuva, että ne ovat jotain sukua sin(x)/x funktiolle, joka siten
vaimenee kauemmas mennessa, mutta tuo funktiohan käy nollassa aina
diffraktiorenkaiden välissä eikä näissä kohdissa pitäisi esiintyä
negatiivin tummumista.
Paul
> On Tue, 1 Nov 2005 10:32:04 GMT, "Ike" <i....@not.invalid> wrote:
>
> >Valokuvassa valopiste saadaan riittävästi ylivalottamalla näyttämään
> >miten
> >isolta tahansa, sillä ei ole mitään tekemistä kohteen todellisen
> >suuruuden
> >kanssa. Eri valotusajoilla saadaan eri kokoisia kuvia samasta tähdestä.
> >Hyvin lyhyellä valotusajalla negatiivi jää kirkkaaksi.
>
> Tuohon tarvitaan kyllä sitten jo suuri joukko pistemäisiä kohteita,
> jotta diffraktiorenkaat menisivät niin perusteellisesti päällekkäin,
> jotta koko negatiivi mustuisi kokonaan.
Tarkoitit kai että tuo tarvitaan negatiivin mustumiseen kokonaan.
Kuva-ala voi kyllä olla melkoisen pienikin kun kyse on parabolisella
peilillä varustetusta kaukoputkesta, koska näillä "virheettömän" (optiikan
virheet pienempiä kuin filmin raekoko) kuvan koko voi olla jopa vain
joitakin kulmaminuutteja kanttiinsa. Ja filmin raekoko voi ymmärtääkseni
olla niitä diffraktiorenkaiden pimeitä välejä suurempi, jolloin ne eivät
käytännössä jää filmillä näkyviin. Lisäksi valolla on taipumusta levitä
filmillä viereisiin rakeisiin silloin kun ylivalotetaan. Kaikki tähtien
kuvat ovat oikeastaan enemmän tai vähemmän ylivalotettuja ja se taustataivas
on alivalotettu.
Noh, tässä kannattaa pistää paino sille mistä varsinaisesti oli kyse, eli
erilaisilla valotusajoilla saadaan erikokoisia tähden kuvia samasta tähdestä
ja mitä se todistaa ko. tähden todellisesta suuruudesta.
Herra Agison on sitä mieltä että silmässä tähden valoon reagoivien
näkösolujen pinta-ala aina paljastaa tähden todellisen koon. Samoin hänen
mukaansa valokuvissa näkyvä tähden koko on aina ko. tähden todellinen
kulmakoko. Toivottavasti Herra (tai mahdollisesti enkeli - en ole hänen
olemuksestaan aivan 100% varmuuteen päässyt) Agison löytää esittämistäsi
seikoista vahvistusta omille teorioilleen :-)
Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
----------------------------------------------------------
** SPEED ** RETENTION ** COMPLETION ** ANONYMITY **
----------------------------------------------------------
http://www.usenet.com
Et taida tietää, että "Kuussa kävelyt" tehtiin oikeasti Hollywoodin
studioissa?
--
Miksi juuri Hollywoodissa? Siellähän on järkyttävä määrä silmäpareja
kiinnittämässä huomiota moiseen "salaiseen operaarioon". Eikö parempi
paikkaolisi ollut vaikka jokin kanjoni? ;-)
--
-MR- / Mika Ristolainen
Poista ".poista" ja ".invalid" vastatessasi mailiin"
> Miksi juuri Hollywoodissa? Siellähän on järkyttävä määrä silmäpareja
> kiinnittämässä huomiota moiseen "salaiseen operaarioon". Eikö parempi
> paikkaolisi ollut vaikka jokin kanjoni? ;-)
Ei se haitannut, koska KAIKKI olivat siinä mukana.
--
> > Paljonpa vaivaa Jumala näkee tähtien "todellisen" etäisyyden
> > salaamiseksi
>
> viilannut linssiin hienosti esimerkiksi laittamalla marsin tekemään
> ympyrän,
> josta "fiksu" ihminen päätteli että sen täytyy kiertää jotain muuta kun
> maata. Samalla jessevainaan isukki ottaa marsluotaimet ja vie ne oikeaan
> paikaan, ja taas newtonuskovaisten tuomittujen määrä kasvaa.
Paljonpa uskovaiset näkevät vaivaa vähätelläkseen Jumalansa tekemisiä!
Tuo se minua vain jaksaa hämmästyttää kerran toisensa jälkeen : uskovaiset
haluavat saada (omasta mielestään) äärettömän viisaan ja kaikkivaltiaan
Jumalansa luoman maailmankaikkeuden vaikuttamaan pienemmältä ja
merkityksettömämmältä kuin viisaudeltaan ja voipuudeltaan rajalliset
tiedemiehet väittävät sen olevan. Eli kaiketi on ymmmärrettävä että he
samalla myös vähättelevät omaa Jumalaansa. Jos minä olisin uskovainen niin
menettelisin päinvastoin : väittäisin suu vaahdossa että tiedemiehet
yrittävät saada maailmankaikkeuden vaikuttamaan mitättömämmältä kuin mitä se
on!
Siellä oli infrastruktuuri valmiina. Nykyisin on helpompaa,
koska tekniikka on kehittynyt ja tarvittava kalusto
on kevyempi kuljettaa. Tuo "kuukävely" kuvattiin muuten
samassa studiossa, missä lavastettiin Kennedyn salamurha.
--
"Varminta on imuroida musat ja elokuvat netistä kun
niiden mukana tulee epätodennäköisemmin ikäviä
yllätyksiä (haitakkeita ja käytön estäviä virityksiä)."
Arska Digitodayn tekijänoikeuslaki-blogissa
> Tuo se minua vain jaksaa hämmästyttää kerran toisensa jälkeen : uskovaiset
> haluavat saada (omasta mielestään) äärettömän viisaan ja kaikkivaltiaan
> Jumalansa luoman maailmankaikkeuden vaikuttamaan pienemmältä ja
> merkityksettömämmältä kuin viisaudeltaan ja voipuudeltaan rajalliset
> tiedemiehet väittävät sen olevan.
tätä on niin totta. Olen miettinyt, että johtuisikohan se siitä, että
uskonsa horjumisen pelossa asioihin ei oikein perehdytä, ja mielikuvat
tieteellisestä mailmankuvasta jäävät kouluopetuksen pohjalle. Näin se
tuntuu, että jessevainaan isän juttuja vähätellään...
> - "TAIVASTEN VALTAKUNTA ON TULLUT LÄHELLE, SIIS KÄÄNTYKÄÄ" Eräs tunnettu
> miekkonen.
> --
> ## TAIVAS LÄHELLÄ VAI KAUKANA ?? ##
> ## AGISON ##
Toisaalta et välttämättä ole täysin hakoteillä. On nimittäin ehdotettu
ratkaisuksi ns. Fermin probleemaan (elämä syntyy helposti, aurinko on
kolmannen sukupolven tähti, joten missä ovat paljon meitä ennen tekniikan
kehittäneet sivilisaatiot? Niitä ei näy, mutta niitä pitäisi olla
kaikkialla!) sellaista että elämme jonkinlaisen meitä varten rakennetun
"planetaarion" sisällä.
Meidän planeettajärjestelmämme ympärille on mahdollisesti rakennettu
"planetaario" ehkä noin 100 AU etäisyydelle auringosta. Planetaario näyttää
meille vain sen mitä meidän halutaan näkevän. Planetaariomme ulkopuolella
saattaa olla meneillään hyvinkin vilkasta avaruusinsinööritoimintaa?
Meillä ei toistaiseksi ole paikan päällä tehtyjä havaintoja 100 AU
etäisyydellä auringosta, mutta muutamia 1970-luvun luotaimia on jo Pluton
radan etäisyyydellä. Jos "planetaario" on olemassa, törmäävät ne aikanaan
siihen. Joitakin kummallisuuksia on havaittu luotaimen nopeudessa, joka
saattaisi olla yhteydessä seinämän lähestymiseen?
Jos Pioneer -luotain törmää jonkinlaiseen seinämään aurinkokunnasta
poistuessaan, niin maailmankuvamme epäilemättä kokee rajuja muutoksia.
"Planetaarion" seinämän takana todellinen maailmankaikkeus voi olla jotakin
aivan muuta kuin mitä tähtitiede tähän saakka on tutkinut? Tosin luulenpa
että sinäkin Aki joudut miettimään Jumala -käsitteesi silloin uusiksi.
Tässä "planetaario" -ajatuksessa minua kiehtoo se että antiikin aikana
ajateltiin tähtien olevan kiinni maata, aurinkoa ja planeettoja ympäröivässä
kristallipallossa. Nykyisin me sivistyneet ihmiset haluamme ajatella että
kyse oli vain havainnollisesta ajatusmallista, mutta tuo kristallipallo
muistuttaa tätä mahdollisesti meitä varten rakennettua "planetaariota".
Noh, aika tulee näyttämään miten planetaario-mallin käy. Luotaimet
etääntyvät väistämättä auringosta ja jos niiden sähkölaitteet toimivat
tarpeeksi kauan, voimme ensimmäisen kerran saada suoria ensi käden
havaintoja 100 AU etäisyydeltä paikan päältä?
> On nimittäin ehdotettu ratkaisuksi ns. Fermin probleemaan
"Fermin paradoksi" taitaa sentään olla täsmällisempi nimi.
Tuossa planetaario-mallissa toki pistää mietityttämään se että, jos meidät
todella halutaan pitää tietämättömänä planetaarion ulkopuolisista asioista,
niin miksi planetaarioomme projisoidaan kuva niin tavattoman monimutkaisesta
maailmankaikkeudesta? Vai onko todellinen maailmankaikkeus vielä tätäkin
monimutkaisempi? Miksi meille tarjottaisiin kuva, josta voi päätellä että
aurinko on melkoisen nuori tähti? Jos planetaarion ulkopuolinen taho haluaa
pitää meidät tietämättömänä itsestään, miksi se planetaariossa tarjoaisi
ainekset oman olemassaolonsa päättelyä varten Fermin paradoksin avulla? Jos
se ei tätä halua, miksi se olisi rakentanut planetaarion?
> Toisaalta et välttämättä ole täysin hakoteillä. On nimittäin ehdotettu
> ratkaisuksi ns. Fermin probleemaan (elämä syntyy helposti, aurinko on
> kolmannen sukupolven tähti, joten missä ovat paljon meitä ennen tekniikan
> kehittäneet sivilisaatiot? Niitä ei näy, mutta niitä pitäisi olla
> kaikkialla!) sellaista että elämme jonkinlaisen meitä varten rakennetun
> "planetaarion" sisällä.
>
> Meidän planeettajärjestelmämme ympärille on mahdollisesti rakennettu
> "planetaario" ehkä noin 100 AU etäisyydelle auringosta. Planetaario näyttää
> meille vain sen mitä meidän halutaan näkevän. Planetaariomme ulkopuolella
> saattaa olla meneillään hyvinkin vilkasta avaruusinsinööritoimintaa?
Fermin paradoksiin on vähemmän scifiäkin olevia ratkaisuja. Harvinaisen
Maan hypoteesi on yksi, eli että vaikka elämää olisikin hyvin paljon
kaikkialla avaruudessa, niin suurin osa siitä on noin yksisoluista.
Monisoluisen ja varsinkin älyn ja teknisen sivilisaation ilmaantuminen
edellyttää niin poikkeuksellisia olosuhteita, että voi hyvinkin olla
mahdollista että Maapallo eläimistöineen ja ihmiset sivilisaationeen ovat
tällä hetkellä ainoa lajiaan koko galaksissa.
Tai jos muitakin on tai on ollut, niin meidän ja heidän välillä on
etäisyyttä avaruudessa tuhansia valovuosia ja etäisyyttä ajassa ehkä
miljardeja vuosia joten kohtaaminen on äärimmäisen epätodennäköstä.
> Meillä ei toistaiseksi ole paikan päällä tehtyjä havaintoja 100 AU
> etäisyydellä auringosta, mutta muutamia 1970-luvun luotaimia on jo Pluton
> radan etäisyyydellä.
Voyager 1 on noin 95 AU:n etäisyydellä. Ja siellä noin 100 AU:n
etäisyydellä oikeasti on ns. heliopaussi.
> Jos "planetaario" on olemassa, törmäävät ne aikanaan
> siihen. Joitakin kummallisuuksia on havaittu luotaimen nopeudessa, joka
> saattaisi olla yhteydessä seinämän lähestymiseen?
Niihinkin havaintoihin on olemassa ratkaisuja jotka eivät edellytä
avaruusmuukalaisia.
Scientists are quick to suggest the Pioneer anomaly, as they call it, is
probably caused by the space probes themselves, perhaps emitting heat or
gas. But the possibilities have been tested and modeled and penciled out,
and so far they don't add up.
Which leaves open staggering possibilities that would force wholesale
reprinting of all physics books:
* Invisible dark matter is tugging at the probes
* Other dimensions create small forces we don't understand
* Gravity works differently than we think
http://www.space.com/scienceastronomy/mystery_monday_041018.html
> Jos Pioneer -luotain törmää jonkinlaiseen seinämään aurinkokunnasta
> poistuessaan, niin maailmankuvamme epäilemättä kokee rajuja muutoksia.
Pioneerista ei taideta enää saada signaalia, mutta Voyagerit ovat vielä
seurattavissa. Ja vuoden 2006 alussa laukaistaan luotain tutkimaan Plutoa
ja se takaista avaruutta.
> "TAIVASTEN VALTAKUNTA ON TULLUT LÄHELLE, SIIS KÄÄNTYKÄÄ"
... ja paetkaa!
> muutamia 1970-luvun luotaimia on jo Pluton radan etäisyyydellä.
Eikun siis ne ovat Pluton radan ulkopuolella.
- Paljain silminhän sitä aina katsellaan, ellei ole rillejä! Joten en
usko, että se voi näyttää suuremmalta kuin "paljain silmin". Tietysti
tuota kohdetta sitten voi tarkkailla kaukoputken läpi, mutta sekinhän
tehdään paljain silmin.
> Valokuvassa valopiste saadaan riittävästi ylivalottamalla näyttämään
miten
> isolta tahansa, sillä ei ole mitään tekemistä kohteen todellisen
suuruuden
> kanssa. Eri valotusajoilla saadaan eri kokoisia kuvia samasta tähdestä.
> Hyvin lyhyellä valotusajalla negatiivi jää kirkkaaksi. Hyvin pitkällä
> valotusajalla koko negatiivi mustuu. Indikoiko tämä tähden todellisessa
> koossa tapahtuneita muutoksia? Riippuuko tähden todellinen koko siitä
miten
> sitä valokuvataan? Jos otetaan samasta kohteesta useammalla eri
kameralla
> kuvia eri valotusajoilla, olisi sama tähti siis samanaikaisesti eri
kokoinen
> eri havaitsijoille?
- Käsittääkseni tuo minun kuvaamani tapaus oli sellainen, että sillä
saatiin selville tähden todellinen koko, mutta se oli kyllä laskettu
sitten päin persettä juuri perustuen tuohon virhearvioon, etteikö muka
kirkas kohde näyttäisi _TÄSMÄLLEEN_ sen kokoiselta kuin se todellisuudessa
on.
- Valoitusajat toki voivat vaikuttaa, sillä tähdet "tuikkivat".
> > - Parallaksista: Kyllä niillä minimaalisen pienillä tähdillä voi olla
joku
> > alkunopeus riippumatta siitä onko parallaksia näkyvissä vai ei. Tämä
> > alkunopeus voi olla sellainen, että parallaksi häipyy olemattomiin,
kun
> > vuoden ajan kohdetta tarkkailee...
>
> Alkunopeus? Vuotuisessa parallaksissa ei ole kyse mistään nopeudesta,
vaan
> siitä että lähellä oleva kohde näyttää (taustaa vasten) olevan eri
suunnassa
> kun sitä tarkastellaan eri paikasta. Aika erikoinen "alkunopeus" niillä
> lähitähdillä täytyisi olla että parallaksi sen vuoksi kokonaan
häviäisi.
> _Kaikkien_ niiden täytyisi kompensoida maapallon rataliike omalla
> liikkeellään, johon mikään yksinkertainen suoraviivainen liike ei
riittäisi.
> Paljonpa vaivaa Jumala näkee tähtien "todellisen" etäisyyden
salaamiseksi
> :-)
- En oikein usko, että ilman ennakko-odotuksia saadaan halutunlaista
tulosta...
- Tyko Brahellakin tehdessään silmämääräisiä tutkielmia taisi olla
jonkinlainen ennakkoaavistus, joka saattoi olla pieleen mennyt.
- Ja en oikein ole varma laskeeko ne nyt sitä parallaksiaakan ihan
oikein... Kun en ole päässyt tarkistamaan kyseisiä laskuja.
--
## ONKO MAAILMANKAIKKEUS NUPINNEULAN PÄÄN KOKOINEN ?? ##
## AGISON ##
> - Ja en oikein ole varma laskeeko ne nyt sitä parallaksiaakan ihan
> oikein... Kun en ole päässyt tarkistamaan kyseisiä laskuja.
Tiede odottaa pöksyt tutisten.
> > Jos kaukoputken objektiivi on niin pieni että se kerää valoa
> pienemmältä
> > pinta-alalta kuin 100*silmän pupillin pinta-ala, näyttää tähti 100 *
> > suurennettuna jopa "pienemmältä" kuin paljain silmin! Kannattaa itse
> katsoa
> > eikä jättää "mahdottomaksi arvelun" varaan!
>
> - Paljain silminhän sitä aina katsellaan, ellei ole rillejä! Joten en
> usko, että se voi näyttää suuremmalta kuin "paljain silmin". Tietysti
> tuota kohdetta sitten voi tarkkailla kaukoputken läpi, mutta sekinhän
> tehdään paljain silmin.
Älähän nyt Aki! Rillien käyttö on rinnastettava paljain silmin katseluun
koska rilleillä vain korjataan silmän pienehköjä virheitä. Silmälasit eivät
ole kaukoputkia. Pääsääntöisesti tähdet näyttävät "suuremmilta" kaukoputken
kanssa, mutta tämä johtuu lähinnä siitä että kaukoputki kerää enemmän valoa
kuin pelkkä silmä ilman kaukoputkea keräisi. Tähdet saadaan kuitenkin
näyttämään "pienemmiltä" käyttämällä suurta suurennusta, jopa pienemmiltä
kuin ilman kaukoputkea. Tämä näennäinen paradoksi johtuu siitä että satoja
tai tuhansia kertoja suurennettunakin tähdet (pl. aurinko) ovat paljon
pienempiä kuin ihmisen silmän erotuskyky.
> - Käsittääkseni tuo minun kuvaamani tapaus oli sellainen, että sillä
> saatiin selville tähden todellinen koko, mutta se oli kyllä laskettu
> sitten päin persettä juuri perustuen tuohon virhearvioon, etteikö muka
> kirkas kohde näyttäisi _TÄSMÄLLEEN_ sen kokoiselta kuin se todellisuudessa
> on.
> - Valoitusajat toki voivat vaikuttaa, sillä tähdet "tuikkivat".
Toki tuikkiminenkin voi suurentaa tähden kuvaa, mutta valotusaika vaikuttaa
vaikka tähdet eivät tuikkisikaan. Zeniitissä oleva tähti ei normaalisti
tuiki, mutta valotusaika vaikuttaa senkin kuvan kokoon.
> - En oikein usko, että ilman ennakko-odotuksia saadaan halutunlaista
> tulosta...
Ööööh? On myös olemassa sellainen käsite kuin "objektiivisuus" joka on
jokaisen havaitsijan hyve #1.
> - Tyko Brahellakin tehdessään silmämääräisiä tutkielmia taisi olla
> jonkinlainen ennakkoaavistus, joka saattoi olla pieleen mennyt.
Uskoakseni ko. herra oli ilman optisia apuvälineitä toimineiden
havaitsijoiden eliittiä. Hän tutki vakavissaan mm. erään novan parallaksia
selvittääkseen onko se "kuunalisessa avaruudessa" kuten sen silloin
vallinneen käsityksen mukaan olisi pitänyt olla, mutta hyväksyi sen
päinvastaisen lopputuloksen johon hänen havaintonsa johtivat : kohde olikin
"kuunylisessä avaruudessa" (kauempana kuin kuu) jossa ei silloin vallinneen
käsityksen mukaan pitäisi tapahtua mitään muutoksia! Tämä oli aikoinaan
vallankumouksellinen tulos, joten Tyko Brahe ei siis elänyt vallitsevien
"ennakkoaavistusten" mukaan vaan uskoi havaintojensa paljastavan asioiden
todellisen laidan.
> - Ja en oikein ole varma laskeeko ne nyt sitä parallaksiaakan ihan
> oikein... Kun en ole päässyt tarkistamaan kyseisiä laskuja.
Vuotuisen parallaksin periaate on helppo, joten sen tarkistaminen ei ihmeitä
vaadi. Kyseessä on yksinkertainen tasotrigonometrian sovellus. Tietysti
tulee ongelmia jos et usko maapallon kiertävän aurinkoa, vaan olet sitä
mieltä että maa on "maailmankaikkeuden keskipiste", tai mielestäsi maan
keskietäisyys auringosta on jotakin aivan muuta kuin 1 AU. Vuotuinen
parallaksi on kuitenkin todellinen, havaittu ilmiö, joten teoriasi täytyisi
selittää myös se jollakin tavalla jos et ole tieteen linjoilla. Muussa
tapauksessa teoriassasi on ammottava aukko.
> --
> ## ONKO MAAILMANKAIKKEUS NUPINNEULAN PÄÄN KOKOINEN ?? ##
> ## AGISON ##
Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
- Ja siltikö muka näkyisivät? Jos ne on pienempiä kuin silmän erotuskyky -
ne eivät näy!
- Tämä voidaan todistaa helposti. Sytytetään esim. tupakki 2km:n päässä...
EI NÄY!
- Tokihan tähti on kirkkaampi kohde kuin tupakki, mutta jos kirkkaus
muuttaisi noin radikaalisti silmiä suurentaa eikö aurinkokin olisi
tosiasiassa paljon pienempi, koska se sytyttäisi silmänsoluja aivan
liikaa? Mutta se on juuri sen kokoinen, kuin kolmiomittaus osoittaa, eikä
se "vuoda valoa" rajojensa yli.
> > - Valoitusajat toki voivat vaikuttaa, sillä tähdet "tuikkivat".
>
> Toki tuikkiminenkin voi suurentaa tähden kuvaa, mutta valotusaika
vaikuttaa
> vaikka tähdet eivät tuikkisikaan. Zeniitissä oleva tähti ei normaalisti
> tuiki, mutta valotusaika vaikuttaa senkin kuvan kokoon.
- Mutta jos on otettu kuva tuosta lonkalta - ilman pitkiä valoitusaikoja,
eli suurennettu 100x kaukoputkella, ja sitten näkyy 1mm:n kokoiselta tuo
tähti, mitä tästä voi päätellä?
> > - En oikein usko, että ilman ennakko-odotuksia saadaan halutunlaista
> > tulosta...
>
> Ööööh? On myös olemassa sellainen käsite kuin "objektiivisuus" joka on
> jokaisen havaitsijan hyve #1.
- Mutta se voi olla hyvinkin harhainen.
> > - Tyko Brahellakin tehdessään silmämääräisiä tutkielmia taisi olla
> > jonkinlainen ennakkoaavistus, joka saattoi olla pieleen mennyt.
>
> Uskoakseni ko. herra oli ilman optisia apuvälineitä toimineiden
> havaitsijoiden eliittiä. Hän tutki vakavissaan mm. erään novan
parallaksia
> selvittääkseen onko se "kuunalisessa avaruudessa" kuten sen silloin
> vallinneen käsityksen mukaan olisi pitänyt olla, mutta hyväksyi sen
> päinvastaisen lopputuloksen johon hänen havaintonsa johtivat : kohde
olikin
> "kuunylisessä avaruudessa" (kauempana kuin kuu) jossa ei silloin
vallinneen
> käsityksen mukaan pitäisi tapahtua mitään muutoksia! Tämä oli aikoinaan
> vallankumouksellinen tulos, joten Tyko Brahe ei siis elänyt
vallitsevien
> "ennakkoaavistusten" mukaan vaan uskoi havaintojensa paljastavan
asioiden
> todellisen laidan.
- Ja oikeaan osunut tuo päätelmä varmaan olikin - eli että tähdet ovat
suhteellisen kaukana, mutta kuinka kaukana - siitä on käyty keskustelua.
> > - Ja en oikein ole varma laskeeko ne nyt sitä parallaksiaakan ihan
> > oikein... Kun en ole päässyt tarkistamaan kyseisiä laskuja.
>
> Vuotuisen parallaksin periaate on helppo, joten sen tarkistaminen ei
ihmeitä
> vaadi. Kyseessä on yksinkertainen tasotrigonometrian sovellus. Tietysti
> tulee ongelmia jos et usko maapallon kiertävän aurinkoa, vaan olet sitä
> mieltä että maa on "maailmankaikkeuden keskipiste", tai mielestäsi maan
> keskietäisyys auringosta on jotakin aivan muuta kuin 1 AU. Vuotuinen
> parallaksi on kuitenkin todellinen, havaittu ilmiö, joten teoriasi
täytyisi
> selittää myös se jollakin tavalla jos et ole tieteen linjoilla. Muussa
> tapauksessa teoriassasi on ammottava aukko.
- Tyko Brahe oli muuten vielä sitä mieltä, että aurinko ja kuu kiertää
maata ja muut planeetat kiertävät aurinkoa!
- Mitä mieltä itse olen - se ei ole tärkeää...
--
## AGISON ##
- Kyllä! Jos riittää silmäsolun sytyttämiseen vain pienen kohteen terävyys
kirkkaudessa, tämä voi olla kuinka lähellä tahansa!
> Ja oikein lähellä oleva kohde ei näytä suuremmalta, kun sitä
> tarkastelee kaukoputkella. Miksiköhän minäkin typerys linturetkillä
> kannan kiikaria ja kaukoputkea mukanani?
- Kyllä kannattaa, ja voi sitä sitten tiirailla tähtiä kaukoputkellakin -
jos haluaa.
- PS. Ainakin Jupiter on juuri sen kokoinen, kuin pienin silmäsolu, eli
noin 5*10^-5m metrin päästä tarkkailtuna... Ei tästä tähtien koko paljoa
kummene. Sitten loput näkyy juuri tuosta kuvatunlaisesta kirkkauden
kohdistumisesta johtuen... Voi olla todella minimaalinenkin kohde - joka
näkyy. Mutta heijastus ei ole kuin noin 1/7 todellisesta kirkkaudesta -
kuten kuulla.
--
## OLENKO KIRKAS VAIKO PIMEÄ ##
## AGISON ##
> Näin kirjoitti Ike <mailto:i....@not.invalid> Usenetin ryhmään
> > Tämä näennäinen paradoksi johtuu siitä että satoja
> > tai tuhansia kertoja suurennettunakin tähdet (pl. aurinko) ovat paljon
> > pienempiä kuin ihmisen silmän erotuskyky.
>
> - Ja siltikö muka näkyisivät? Jos ne on pienempiä kuin silmän erotuskyky -
> ne eivät näy!
Erotuskyky tarkoittaa sitä pienintä kulmaa jonka silmä vielä pystyy
erottamaan. Tämä on ihmisen silmällä noin 1 ... 2 kulmaminuuttia
valaistuksesta riippuen. Jos kahden (yhtä kirkkaan) valopisteen välinen
kulma on tätä pienempi, niitä ei pysty erottamaan _kahtena_ erillisenä
valopisteenä, mutta kyllä ne silti näkee _yhtenä_ valopisteenä jos ne ovat
riittävän kirkkaita. Valopisteen ei tarvitse olla kulmaerotuskykyä suurempi
näkyäkseen. Tietysti jos se on liian himmeä niin sitä ei näe. Valopiste ei
muutu näkymättömäksi siksi että siitä tulee valoa vain yhteen silmän
näkösoluun - kunhan valoa tulee riittävästi.
Tähdet näkyvät, tämä on helppo todeta. Interferometrisin menetelmin voidaan
todistaa että suurimpienkin tähtien pinta näkyy kulmassa joka on
kulmasekunnin murto-osia, siis paljon pienempi kuin silmän erotuskyky.
Tästäkin huomaa että silmän erotuskykyä pienempi kohde ei ole näkymätön jos
se on riittävän kirkas.
> - Tämä voidaan todistaa helposti. Sytytetään esim. tupakki 2km:n päässä...
> EI NÄY!
Luulenpa että Meopta Tactic -kiikaritähtäimen MilDot -ristikon läpi pimeässä
hyvinkin näkyisi jos iivana sytyttää mahorkkansa parin kilsan päässä. Toki
matka on minulle ja minun kiväärilleni liian pitkä ampua, joten asialla on
lähinnä vain teoreettinen mielenkiinto.
> - Tokihan tähti on kirkkaampi kohde kuin tupakki, mutta jos kirkkaus
> muuttaisi noin radikaalisti silmiä suurentaa eikö aurinkokin olisi
> tosiasiassa paljon pienempi, koska se sytyttäisi silmänsoluja aivan
> liikaa? Mutta se on juuri sen kokoinen, kuin kolmiomittaus osoittaa, eikä
> se "vuoda valoa" rajojensa yli.
Eeeeh... Aurinko on paljon suurempi kuin silmän erotuskyky, noin 30
kulmaminuuttia laidasta laitaan.
> - Mutta jos on otettu kuva tuosta lonkalta - ilman pitkiä valoitusaikoja,
> eli suurennettu 100x kaukoputkella, ja sitten näkyy 1mm:n kokoiselta tuo
> tähti, mitä tästä voi päätellä?
Minä ainakin päättelisin että toisenlaisella valotusajalla se muodostaisi
erikokoisen kuvan, josta päättelisin että kuvan koko ei välttämättä ole
kohteen koon hyvä indikaattori silloin kun ylivalotetaan.
> - Tyko Brahe oli muuten vielä sitä mieltä, että aurinko ja kuu kiertää
> maata ja muut planeetat kiertävät aurinkoa!
Joka sekin oli edistysaskel koska aiemman mallin mukaan kaikki pyöri maan
ympärillä. Tyko Brahe käsitti että väistämättä sisäplaneettojen täytyy
ensisijaisesti kiertää aurinkoa eikä maata - sanokoon kirkko asiasta mitä
tahansa.
[...]
>>tai tuhansia kertoja suurennettunakin tähdet (pl. aurinko) ovat paljon
>>pienempiä kuin ihmisen silmän erotuskyky.
>
> - Ja siltikö muka näkyisivät? Jos ne on pienempiä kuin silmän erotuskyky -
> ne eivät näy!
Olet väärässä. Todistaminen on helppoa, kun joka jannulla on
nykyään laserpointteri.
> - Tämä voidaan todistaa helposti. Sytytetään esim. tupakki 2km:n päässä...
> EI NÄY!
Tupakin hehkuva pää on halkaisijaltaan noin 7 millimetriä. Veneissä
käytettävän hätäraketin sisällä oleva valoa tuottava kapseli oli
aikoinaan purkamassani yksilössä (älkää purkako, voi lähteä silmät,
sormet ja henki!) noin 15 millimetriä. Sinun logiikkasi mukaan
punaisen hätäraketin valo ei mitenkään voisi näkyä edes neljän
kilometrin päähän. Olet väärässä. Koejärjestely? Mene katsomaan
tulevan uudenvuoden ilotulitusta riittävän aukealta paikalta ja
bongaa kymmenen hätärakettia. Veneilijät eivät pelastuisi
merihädästä, mikäli hätäraketit eivät näkyisi.
Entäs laserpointteri? Lähtevän valonsäten halkaisija pointterin
päässä on noin millimetri ja valotehoa vaikkapa kolme milliwattia.
Halkaisijaltaan se vastaa tupakkia kolmensadan metrin päästä
katsottuna. Kun suuntaan säteen ikkunastani noin kolmensadan
metrin päässä olevan seinään niin näen paljaalla silmällä
seinään ilmaantuvan halkaisijaltaan alle puolimetrisen läiskän.
Sinun logiikkasi mukaan tuosta talosta laseria kohti katsova
ei näkisi valoa, vaikka se osuisi hänen silmiinsä. Kokemuksesta
voin kertoa, että muutaman sadan metrin päästä katsottuna vihreä
laserpointteri on aika hemmetin kirkas valopiste... Samaa mieltä
ovan ne lentäjät, joiden häiritsemisestä kilometrin lentokorkeudessa
maan pinnalla laserpointterilla hosuneita on syytetty.
http://www.google.com/search?hl=en&q=green+laser+aeroplane&btnG=Google+Search
Lentokoneista tuli mieleen: Tallinnan rannassa on katuvaloja.
Sinun logiikkasi mukaan ne eivät mitenkään voisi näkyä paljain
silmin lentokoneen ikkunasta katsottuna siinä vaiheessa, kun kone
on laskeutumassa Helsinkiin. Näkyvätpä kuitenkin eli olet väärässä.
Mielestäni on aika turhaa höpistä vuosikausia virheellisesti
sellaisesta, jonka voi tarkistaa helposti itsekin. Osta halpa
laserpointteri ja tue se osoittamaan yöllä pari sadan metrin
päässä olevaan seinään. Juokse katsomaan, näkyykö säde. Älä
katso säteeseen ennen kuin olet kaukana ( yli 50 metriä)
laserista, muuten voit saada silmäävammoja tai ainakin menetät
pimeänäkösi. Koe on vielä helpompi, jos sinulla on kaveri
auttamassa. Tällöin ei ole pelkoa siitä, että laseri himmenee tai
sammuu ennenkuin ehdit katsomaan sitä kaukaa.
Kim
> Joka sekin oli edistysaskel koska aiemman mallin mukaan kaikki pyöri maan
> ympärillä. Tyko Brahe käsitti että väistämättä sisäplaneettojen täytyy
> ensisijaisesti kiertää aurinkoa eikä maata - sanokoon kirkko asiasta mitä
> tahansa.
Nimenomaan uskonnolliset syyt taisivat olla päällimmäisenä siinä, että
Tycho Brahe ei kyennyt hyväksymään Kopernikuksen aurinkokeskeistä mallia
vaan hän kehitti oman järjestelmänsä jossa Maa yhä säilytti asemansa
kaikkeuden keskuksena.
Brahen suurin ansio tähtitieteen "kopernikaanisessa vallankumouksessa"
oli korkeatasoisessa havainnoinnissa joihin perustuen Kepler sitten
kehitti planeettojen elliptisiä ratoja kuvaavat lakinsa.
> Entäs laserpointteri? Lähtevän valonsäten halkaisija pointterin
> päässä on noin millimetri ja valotehoa vaikkapa kolme milliwattia.
> Halkaisijaltaan se vastaa tupakkia kolmensadan metrin päästä
> katsottuna.
Pitäisi olla "Laserpointterin millimetrinen valonlähde kolmensadan
metrin päästä katsottuna näyttää silmässä yhtä pieneltä kuin tupakin
hehkuva pää kahden kilometrin päästä katsottuna".
Kim
> Nimenomaan uskonnolliset syyt taisivat olla päällimmäisenä siinä, että
> Tycho Brahe ei kyennyt hyväksymään Kopernikuksen aurinkokeskeistä mallia
> vaan hän kehitti oman järjestelmänsä jossa Maa yhä säilytti asemansa
> kaikkeuden keskuksena.
Brahe tietääkseni myös tutki havainnoimalla onko tähdillä sen kaltainen
parallaksi, joka olisi pitänyt näkyä jos aurinkokeskinen malli on oikea ja
kiintotähtien sfääri on sillä etäisyydellä jolla sen vallitsevan käsityksen
mukaan piti oleman. Tulos oli kielteinen, joten hänen mallinsa perustuu
tässä suhteessa havainnoille.
Kopernikaaninen malli oli laskennallisesti puutteellinen, joten se ei
varmaankaan houkutellut tarkkaa havaitsijaa. Kyse oli ensisijaisesti siitä
sopiiko malli havaintoihin, onko se helppo käyttää ja tuottaako se hyviä
tuloksia planeettojen paikkojen laskennassa. Näissä suhteissa Brahen malli
oli käsittääkseni ylivoimainen tuolloiseen kopernikaaniseen matemaattiseen
aurinkokunnan malliin nähden. Fysikaalisesti perusteltua selitystähän ei
noihin aikoihin tarjonnut kukaan, fysiikka tuli mukaan kuvaan vasta Newtonin
aikoihin.
> Brahen suurin ansio tähtitieteen "kopernikaanisessa vallankumouksessa"
> oli korkeatasoisessa havainnoinnissa joihin perustuen Kepler sitten
> kehitti planeettojen elliptisiä ratoja kuvaavat lakinsa.
Joista sinällään ei ole paljonkaan iloa lähimpien planeettojen paikkojen
laskennassa. Keplerin lakien suora soveltaminen tuottaa melkoisen
epätarkkoja tuloksia, jotka jopa antiikin Kreikan aurinkokunnan malleille
perustuvat laskentamenetelmät hakkaavat tarkkuudessa. Laskennallisessa
mielessä vasta Newtonin teoria teki kopernikaanisen vallankumouksen.
> > Brahen suurin ansio tähtitieteen "kopernikaanisessa vallankumouksessa"
> > oli korkeatasoisessa havainnoinnissa joihin perustuen Kepler sitten
> > kehitti planeettojen elliptisiä ratoja kuvaavat lakinsa.
>
> Joista sinällään ei ole paljonkaan iloa lähimpien planeettojen paikkojen
> laskennassa. Keplerin lakien suora soveltaminen tuottaa melkoisen
> epätarkkoja tuloksia, jotka jopa antiikin Kreikan aurinkokunnan malleille
> perustuvat laskentamenetelmät hakkaavat tarkkuudessa. Laskennallisessa
> mielessä vasta Newtonin teoria teki kopernikaanisen vallankumouksen.
Voihan sen noinkin sanoa. Koska luonnontieteelliset teoriat eivät todistu
vaan "vain" vahvistuvat uusien havaintojen ja uusien välineiden myötä
(kuten mm. Newtoninkin kehitelemän kehittyneemän matematiikan), niin
"tieteelliset vallankumokset" ovat joskus pitkiäkin prosesseja.
Mutta kyllä se ellipsiradan keksiminen oli ratkaisevassa asemassa sillä
sen myötä antiikin esteettiset ihanteet absoluuttisine ympyröineen jäivät
historiaan eli Keplerin työ mahdollisti episykleistä eroon pääsemisen.
Valtava määrä turhaa roinaa putosi pois sen ajan tähtieteestä.
- En usko tuota, riittää että kohde on oikean kokoinen, oli kulma mikä
hyvänsä.
> Tähdet näkyvät, tämä on helppo todeta. Interferometrisin menetelmin
voidaan
> todistaa että suurimpienkin tähtien pinta näkyy kulmassa joka on
> kulmasekunnin murto-osia, siis paljon pienempi kuin silmän erotuskyky.
> Tästäkin huomaa että silmän erotuskykyä pienempi kohde ei ole näkymätön
jos
> se on riittävän kirkas.
- Ei kulmamitat tuo oikeaa tulosta, ainoastaan fyysinen koko metrin
10-tuhannesosissa.
> > - Tämä voidaan todistaa helposti. Sytytetään esim. tupakki 2km:n
päässä...
> > EI NÄY!
>
> Luulenpa että Meopta Tactic -kiikaritähtäimen MilDot -ristikon läpi
pimeässä
> hyvinkin näkyisi jos iivana sytyttää mahorkkansa parin kilsan päässä.
Toki
> matka on minulle ja minun kiväärilleni liian pitkä ampua, joten asialla
on
> lähinnä vain teoreettinen mielenkiinto.
- Eikös se olekin kiikari, toisinsanoen se suurentaa kohdetta:-)
> > - Tokihan tähti on kirkkaampi kohde kuin tupakki, mutta jos kirkkaus
> > muuttaisi noin radikaalisti silmiä suurentaa eikö aurinkokin olisi
> > tosiasiassa paljon pienempi, koska se sytyttäisi silmänsoluja aivan
> > liikaa? Mutta se on juuri sen kokoinen, kuin kolmiomittaus osoittaa,
eikä
> > se "vuoda valoa" rajojensa yli.
>
> Eeeeh... Aurinko on paljon suurempi kuin silmän erotuskyky, noin 30
> kulmaminuuttia laidasta laitaan.
- Mutta oleellista on se fyysinen koko millä silmäsoluja sytytetään.
> > - Mutta jos on otettu kuva tuosta lonkalta - ilman pitkiä
valoitusaikoja,
> > eli suurennettu 100x kaukoputkella, ja sitten näkyy 1mm:n kokoiselta
tuo
> > tähti, mitä tästä voi päätellä?
>
> Minä ainakin päättelisin että toisenlaisella valotusajalla se
muodostaisi
> erikokoisen kuvan, josta päättelisin että kuvan koko ei välttämättä ole
> kohteen koon hyvä indikaattori silloin kun ylivalotetaan.
- Lonkalta otettu kuva vastaa normaalikameroilla normaalinäköä.
> > - Tyko Brahe oli muuten vielä sitä mieltä, että aurinko ja kuu
kiertää
> > maata ja muut planeetat kiertävät aurinkoa!
>
> Joka sekin oli edistysaskel koska aiemman mallin mukaan kaikki pyöri
maan
> ympärillä. Tyko Brahe käsitti että väistämättä sisäplaneettojen täytyy
> ensisijaisesti kiertää aurinkoa eikä maata - sanokoon kirkko asiasta
mitä
> tahansa.
- Empiirisyys olikin hyvä keksintö intuitiivisen rinnalla. Itse
edelleenkin painottuisin tuohon Platonilaiseen intuitiivisyyteen.
--
## Intuitio Agison ##
> - Empiirisyys olikin hyvä keksintö intuitiivisen rinnalla. Itse
> edelleenkin painottuisin tuohon Platonilaiseen intuitiivisyyteen.
>
> --
> ## Intuitio Agison ##
Kyllä sinun kannattaisi painottua syvään hiljaisuuteen...ota vaikka Kati
kaveriksi ja kokeilkaa porukalla...
Alppari
> - Lonkalta otettu kuva vastaa normaalikameroilla normaalinäköä.
Jännittävä kehäpäätelmä. Mitähän normaalinäöllä mahdetaan tässä
tarkoittaa, 'näkökentän' laajuutta, perspektiiviä vaiko jotain muuta?
> Näin kirjoitti Ike <mailto:i....@not.invalid> Usenetin ryhmään
> sfnet.keskustelu.avaruus:
> > Erotuskyky tarkoittaa sitä pienintä kulmaa jonka silmä vielä pystyy
> > erottamaan. Tämä on ihmisen silmällä noin 1 ... 2 kulmaminuuttia
> > valaistuksesta riippuen. Jos kahden (yhtä kirkkaan) valopisteen välinen
> > kulma on tätä pienempi, niitä ei pysty erottamaan _kahtena_ erillisenä
> > valopisteenä, mutta kyllä ne silti näkee _yhtenä_ valopisteenä jos ne
> ovat
> > riittävän kirkkaita. Valopisteen ei tarvitse olla kulmaerotuskykyä
> suurempi
> > näkyäkseen. Tietysti jos se on liian himmeä niin sitä ei näe. Valopiste
> ei
> > muutu näkymättömäksi siksi että siitä tulee valoa vain yhteen silmän
> > näkösoluun - kunhan valoa tulee riittävästi.
>
> - En usko tuota, riittää että kohde on oikean kokoinen, oli kulma mikä
> hyvänsä.
Ei tämä ole mikään uskon asia. Tuo on kokeellisesti todettavissa.
Jos vain kohteen koko vaikuttaisi siihen onko kohde näkyvä, niin silloin
kaukana näkymättömissä oleva kivenmurikka pysyisi näkymättömänä silloinkin
kun sitä katselee aivan vierestä.
> > > - Tämä voidaan todistaa helposti. Sytytetään esim. tupakki 2km:n
> päässä...
> > > EI NÄY!
> >
> > Luulenpa että Meopta Tactic -kiikaritähtäimen MilDot -ristikon läpi
> pimeässä
> > hyvinkin näkyisi jos iivana sytyttää mahorkkansa parin kilsan päässä.
> Toki
> > matka on minulle ja minun kiväärilleni liian pitkä ampua, joten asialla
> on
> > lähinnä vain teoreettinen mielenkiinto.
>
> - Eikös se olekin kiikari, toisinsanoen se suurentaa kohdetta:-)
Jopas on ihme kiikari jos suurentaa kohdetta. Minun kokemukseni mukaan
kiikari vain saa kohteen näkymään suuremmassa kulmassa. Katselun kohde pysyy
saman kokoisena katsojasta riippumatta.
> - Mutta oleellista on se fyysinen koko millä silmäsoluja sytytetään.
Koko _ja_ etäisyys. Eli yksinkertaisempaa on puhua kulmasta, joka kätevästi
niputtaa nuo molemmat relevantit suureet yhteen.
>>- Empiirisyys olikin hyvä keksintö intuitiivisen rinnalla. Itse
>>edelleenkin painottuisin tuohon Platonilaiseen intuitiivisyyteen.
>>
>>--
>>## Intuitio Agison ##
>
> Kyllä sinun kannattaisi painottua syvään hiljaisuuteen...ota vaikka Kati
> kaveriksi ja kokeilkaa porukalla...
... varsinkin, kun asian toteamiseen tarvitaan ehkäpä jopa 10 euroa maksava
laserosoitin ja kolmensadan metrin pätkä avointa maastoa. Aki sulkee silmänsä
ja sanoo sen todistavan, että eihän se valo näy.
Aki voisi ensin vastata alla olevaan aiempaan viestiini, jossa useamman
kokeellisen menetelmän avulla osoitetaan hänen käsityksensä silmän
toiminnasta vääräksi. Ikävää, että kenen tahansa helposti testattavissa
olevat havainnot pääsevät sotkemaan hänen intuitiivisen maailmankuvansa.
Ryhmässä sfnet.keskustelu.avaruus 8.11.2005 klo 11:58 kfa+...@iki.fi:
http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/9e7d665cca9be8f2?hl=en&
Kim
sfnet.keskustelu.avaruus käsittelee (suomalaista) avaruustoimintaa, eli
satelliitteja, avaruuslentoja, luotaimia, jne.
Ole hyvä ja siirrä keskustelut muista aiheista asiankuuluviin ryhmiin.
t antti
> Maan hypoteesi on yksi, eli että vaikka elämää olisikin hyvin paljon
> kaikkialla avaruudessa, niin suurin osa siitä on noin yksisoluista.
>
> Monisoluisen ja varsinkin älyn ja teknisen sivilisaation ilmaantuminen
> edellyttää niin poikkeuksellisia olosuhteita, että voi hyvinkin olla
> mahdollista että Maapallo eläimistöineen ja ihmiset sivilisaationeen
ovat
> tällä hetkellä ainoa lajiaan koko galaksissa.
- No voi Saat... ei voi tässä kohta muuta todeta. Eihän olosuhteilla ole
mitään väliä, jos siellä on Luova Jumala!
- Ihminen luotiin alunperin enkelin kaltaiseksi. Samoin tämä
maailmankaikkeutemme oli sellainen astraalisista täysin muokattavissa
olevista valoklimpsakkeista muodostuva.
- Aadamin ja Eevan lankeemuksen muota materiastakin tuli hyvin kuuro ja
hullu. Ei se tottele muutakuin Kristuksen Jeesuksen sanaa, Hän osaa
sitäkin kyllin HELLÄSTI komentaa.
- Itse en saa edes C++ ohjelmoinnilla tallennettua levylle Integerejä, on
niin rousku versio ohjelmointikielestä mulla. Char-muotoisia taulukoita
kyllä, mutta vaikeaa niitä on saada muutettua integereiksi. Noh, pitää
vielä tutkia asiaa, olisiko jokin muu tapa, kuin open-,close ja
write-komennot.
> Tai jos muitakin on tai on ollut, niin meidän ja heidän välillä on
> etäisyyttä avaruudessa tuhansia valovuosia ja etäisyyttä ajassa ehkä
> miljardeja vuosia joten kohtaaminen on äärimmäisen epätodennäköstä.
>
> > Meillä ei toistaiseksi ole paikan päällä tehtyjä havaintoja 100 AU
> > etäisyydellä auringosta, mutta muutamia 1970-luvun luotaimia on jo
Pluton
> > radan etäisyyydellä.
>
> Voyager 1 on noin 95 AU:n etäisyydellä. Ja siellä noin 100 AU:n
> etäisyydellä oikeasti on ns. heliopaussi.
- Kyllä siellä 100AU etäisyydellä toinen aurinko on, mikäli se on noin
10^14m.
- On varmaan jo joku tähdistä ja usean millin mittainen, sillä
Voygaerilla, metrin mittaisella "kädellä" mitattuna. Se lienee jo kohta
noin 10^13 metrin päässä meistä.
> > Jos "planetaario" on olemassa, törmäävät ne aikanaan
> > siihen. Joitakin kummallisuuksia on havaittu luotaimen nopeudessa,
joka
> > saattaisi olla yhteydessä seinämän lähestymiseen?
>
> Niihinkin havaintoihin on olemassa ratkaisuja jotka eivät edellytä
> avaruusmuukalaisia.
- Kyllä niitä muitakin syntiinlangenneita rotuja on, otetaanpa nämä
"Marsin Pienet Vihreät Miehet", jotka suinkaan eivät ole Marsista, vaan
tuolta lähimmältä tähdeltä, joka on noin 5 valovuorokauden päässä meistä.
> > Jos Pioneer -luotain törmää jonkinlaiseen seinämään aurinkokunnasta
> > poistuessaan, niin maailmankuvamme epäilemättä kokee rajuja
muutoksia.
>
> Pioneerista ei taideta enää saada signaalia, mutta Voyagerit ovat vielä
> seurattavissa. Ja vuoden 2006 alussa laukaistaan luotain tutkimaan
Plutoa
> ja se takaista avaruutta.
- Ei törmää! Se on tyhjää tilaa, eikä mitään pimeää massaa tarvita, kun
hyväksytään tosiasia, etteivät tähdet killu kokonsa ylitse yhtään! Ne on
juuri sen kokoisia, kuin kolmiomittaus edellyttää.
Tämä tietysti supistaa maailmankuvamme alle 7000 valovuoden mittaiseksi.
--
## Vuotaako pixelit muka valoa rajojensa yli? ##
## Eivät - tuijotit niitä miten päin hyvänsä! ##
## AGISON ##
Just joo. Ja Jumala kertoi tämän sulle visiossa, palavan pensaan hahmossa?
Vai oliko se Naapurin Reiska pikku kossupöllyssä, sinun ollessa
pillerihumalassa?
> - Ei törmää! Se on tyhjää tilaa, eikä mitään pimeää massaa tarvita, kun
> hyväksytään tosiasia, etteivät tähdet killu kokonsa ylitse yhtään! Ne on
> juuri sen kokoisia, kuin kolmiomittaus edellyttää.
> Tämä tietysti supistaa maailmankuvamme alle 7000 valovuoden mittaiseksi.
Onko unohtunut lääkitys?
Ja minä kun luulin että tällaisia idiootteja ei nykyaikana Suomesta löydy.
Käsittämätöntä, 'puhdasta' peräsuolen tuotantoa. Sulla on varmaan joku
kirjakin joka todistaa nää? Vai ihanko itse kaivoit raamatusta, poimimalla
sanan sieltä, toisen täältä?
> - Itse en saa edes C++ ohjelmoinnilla tallennettua levylle Integerejä, on
> niin rousku versio ohjelmointikielestä mulla. Char-muotoisia taulukoita
> kyllä, mutta vaikeaa niitä on saada muutettua integereiksi. Noh, pitää
> vielä tutkia asiaa, olisiko jokin muu tapa, kuin open-,close ja
> write-komennot.
Siirry suosiolla Java -kielen käyttäjäksi! C++ sopii vain tiukkapipoisille
ateisteille ;-)
Jospa ei ole.
> - Kyllä siellä 100AU etäisyydellä toinen aurinko on,
Tuo varmaan liittyy johonkin aivan erityiseen houreeseen?
> Tämä tietysti supistaa maailmankuvamme alle 7000 valovuoden mittaiseksi.
Aivosi ovat tainneet supistua.
> Tämä tietysti supistaa maailmankuvamme alle 7000 valovuoden mittaiseksi.
Tuon "itsestäänselvyyden" voisit ehkä perustella? En ymmärrä miten se
suoraan seuraa mistään edellä kirjoittamastasi.
Ymmärtääkseni olit sitä mieltä että lähimpien tähtien etäisyys on vain
valovuoden pieni murto-osa (noin 1000 AU). Tarkoitatko että koko tunnettu
maailmankaikkeus - galakseineen ja kvasaareineen kaikkineen - olisi kooltaan
vain 7000 valovuoden luokkaa?
- Kaikki perustuu siihen, että Jumala loi kaiken! Olemmeko tästä eri
mieltä?
> > - Ei törmää! Se on tyhjää tilaa, eikä mitään pimeää massaa tarvita,
kun
> > hyväksytään tosiasia, etteivät tähdet killu kokonsa ylitse yhtään! Ne
on
> > juuri sen kokoisia, kuin kolmiomittaus edellyttää.
> > Tämä tietysti supistaa maailmankuvamme alle 7000 valovuoden
mittaiseksi.
>
> Onko unohtunut lääkitys?
>
> Ja minä kun luulin että tällaisia idiootteja ei nykyaikana Suomesta
löydy.
> Käsittämätöntä, 'puhdasta' peräsuolen tuotantoa. Sulla on varmaan joku
> kirjakin joka todistaa nää? Vai ihanko itse kaivoit raamatusta,
poimimalla
> sanan sieltä, toisen täältä?
- Olen todistellut tuota pitkin eri keskustelufoorumeja. Yksinkertaisesti:
kolmiomittaus osoittaa tämän. Ei ne tähdet todellakaan näy, jos niiden koko
on vaikkapa 1/100:s osa silmän solun koosta. Olen tästä varma.
--
## Lääkkeet eivät hevin unohdu ##
## Cisordinoolia vaan peffaan 2 viikon välein ##
## AGISON ##
Olemme.
> On 17-Nov-2005, "Aki Karppinen" <karp...@proffa.cc.tut.fi> wrote:
>
> > Tämä tietysti supistaa maailmankuvamme alle 7000 valovuoden mittaiseksi.
>
> Tuon "itsestäänselvyyden" voisit ehkä perustella? En ymmärrä miten se
> suoraan seuraa mistään edellä kirjoittamastasi.
Ai juu, nyt hokasin! Olinpas ajattelematon vaikka entuudestaan tiedän että
Mr. Agison on uskonnollisesti suuntautunut henkilö (vaikkakaan ei edusta
aivan valtavirtaa).
Tuo alle 7000 vuoden aikajänne juontaa tietysti Raamatun kirjaimellisesta
tulkinnasta. Jos Jumala loi maailman alle 7000 vuotta sitten niin
havaitsemamme maailmankaikkeuden säde olisi alle 7000 valovuotta koska valo
ei ole tänne sen kauempaa ehtinyt.