Alkuräjähdys ja musta aukko
Olli
viel� jonkin aikaa sen j�lkeen kaiken materian olisi arkij�rjen mukaan
pit�nyt synnytt�� maailmankaikkeuden kakkien aikojen mahtavin
painovoimakaivo eli suunnaton musta aukko, materia kuitenkin p��si t�st�
kaivosta karkuun?
Ari H
Alkur�j�hdys ei ollut materian liikett� avaruudessa, vaan avaruuden
itsens� laajenemista. Eli jos alkur�j�hdyksen alkutila ajatellaan
mustaksi aukoksi, olemme edelleen sen sis�ll�. Tosin t�m� ajatus
toimii vain rajoitetusti, koska mustat aukot ovat maailmankaikkeuden
eli aika-avaruuden sis�ll�, mutta maailmankaikkeus itse ei ole
ainakaan samanlaisen toisen aika-avaruiuden sis�ll�.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lis�� vaseliinia, lis�� vaseliinia!'"
From-kent�n email-osoite on validi, siit� ei tarvitse poistaa mit��n.
Olli
> On 2009-06-01, Olli <orko...@gmail.com> wrote:
>> Mill� nykyteoria selitt�� sen, ett� kun alkur�j�hdyksen tapahtuessa ja
>> viel� jonkin aikaa sen j�lkeen kaiken materian olisi arkij�rjen mukaan
>> pit�nyt synnytt�� maailmankaikkeuden kakkien aikojen mahtavin
>> painovoimakaivo eli suunnaton musta aukko, materia kuitenkin p��si t�st�
>> kaivosta karkuun?
>
> Alkur�j�hdys ei ollut materian liikett� avaruudessa, vaan avaruuden
> itsens� laajenemista.
T�m� tuo varmasti vastauksen l�hemm�ksi, mutta materia on k�sitykseni
mukaan kuitenkin ollut liki ��rett�m�n pieness� tilassa. Eik�
vetovoimakaivoa lainkaan synny, jos avaruus laajenee?
Ari H
Materia on ollut eritt�in tasaisesti jakautuneena koko
maailmankaikkeuteen tuolloin alussa. Siis koko tilaan, eli ei ole
ollut mit��n rajaa jonka toisella puolen on ollut materiaa ja toisella
ei. Eli yksitt�isten alkeishiukkasten kannalta kaiken muun materian
painovoima on kumonnut itsens�, kun se on tullut joka puolelta.
T�ysin tasaista materia ja energia eiv�t olleet, mist� todisteena
se ett� se ei ole nyky��n tasaista, eli painovoima on p��ssyt
"kiinni" pieniin ep�tasaisuuksiin.
Eli t�ll�in kriittiseksi asiaksi taitaa (omaa p��ttely� t�ss�
ja nyt) tulla, ett� avaruus on alussa laajentunut nopeammin kuin
ne pienet ep�tasaisuudet ovat luhistuneet kasaan. Jos laajentuminen
olisi ollut hitaanpaa tai ep�tasaisuudet valmiiksi isompia, kaikki
materia olisi heti aluksi luhistunut suunnattomaksi m��r�ksi mustia
aukkoja.
Onneksi hiukkasten v�lisen avaruuden laajeneminen ihan alussa oli
nopeampaa, kuin mit� painovoima l�hensi hiukkasia ep�tasaisuuksien
aiheuttamiin massakeskittymiin. N�in massakeskittymist� tuli
galaksijoukkoja eik� galaksijoukkojen massaisia mustia aukkoja
(tai jotain sen suuntaista).
Toivo Kottarainen
"Ari H" <AriH...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:h01a1i$2hi$3...@news.cc.tut.fi...
Kaiken muun selit�t, paitsi ne "pienet ep�tasaisuudet" jotka taas johdat
nykyisist� suurista ep�tasaisuuksista. T�m� ei riit� vaikka pilkut
huutaisivat kuinka.
Topi
Ari H
Mit�h�n nyt tarkoitat ep�tasaisuuksien selitt�misell�? Alussahan
oli v�ist�m�tt� kvanttitason ep�tasaisuutta, kun materia ja energia
kerran on kvantittunutta, eli tarpeeksi pieness� mittakaavassa
katsoen erillisist� hiukkasista koostuvaa, eli ei tasaista.
Alkur�j�hdysteorian keskeisist� kysymyksist� yksi on se, miten
alun pienist� kvantti-ep�tasaisuuksista muodostuu k�ytett�viss�
olevassa ajassa isojen ep�tasaisuuksian (galaksijoukot, galaksit,
t�hdet jne) maailmankaikkeus, eli se jonka nyt n�emme ymp�rill�mme.
Se on yksi asia joka toimivan alkur�j�hdysteorian pit�� selitt��
(tietysti niin ett� se sopii yhteen kaikkien muidenkin havaintojen
kanssa).
Ja t�m�h�n on yksi syy mink� takia mm. kosmista taustas�teily� t�ll�
hetkell� tutkitaan niin suurella mielenkiinnolla. Vaikka kaikkeuden
varhaisista vaiheista ei saada suoria havaintoja, olojen t�ytyi
tietenkin silloin olla sellaiset, ett� niist� seurasi mm. havaittu
taustas�teily. Mit� tarkemmin mm. taustas�teily� saadaan tutkittua,
sen tiukemmat rajat saadaan sen synty� edelt�neelle kehitykselle.
K�sitt��kseni ep�tasaisuuksien kehittymisen selitt�minen ei ole
mik��n varsinainen ongelma nykyisess� teoriassa, ts. siit� ei
aiheudu mit��n ristiriitaa muiden havaintojen selitysten kanssa.
Toivo Kottarainen
"Ari H" <AriH...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:h01hk3$636$1...@news.cc.tut.fi...
Nykyinen teoria selitt�� nykyiset olot vallan hyvin.
V�ltt�m�tt� ei pit�isi olla kvanttitason tai mink��n muunkaan tason
ep�tasoisuutta. Miksi kvanttiutunut energia ja materia (samaa s�ss��) olisi
alkuhyyhm�ss� ei tasaista. Se, ett� n�in kenties oli, on ihmeellinen ilmi�
koska siit� seurasivat galaksit ja galaksiryhm�t. Siit� voidaan johtaa, ett�
inflaatio oli ep�tasainen, mutta miksi n�in oli. Joudumme nollatulokseen,
ett� maailmakaikkeus on sellainen kuin se on. Selityksi� en kaipaa, haluan
vain tiet�� miss� on Lahtinen ja konekiv��ri.
Topi
Olli
>> T�m� tuo varmasti vastauksen l�hemm�ksi, mutta materia on k�sitykseni
>> mukaan kuitenkin ollut liki ��rett�m�n pieness� tilassa. Eik�
>> vetovoimakaivoa lainkaan synny, jos avaruus laajenee?
>
> Materia on ollut eritt�in tasaisesti jakautuneena koko
> maailmankaikkeuteen tuolloin alussa. Siis koko tilaan, eli ei ole
> ollut mit��n rajaa jonka toisella puolen on ollut materiaa ja toisella
> ei. Eli yksitt�isten alkeishiukkasten kannalta kaiken muun materian
> painovoima on kumonnut itsens�, kun se on tullut joka puolelta.
Olen ajatellut, ett� alkur�j�hdyksen pontimena olisi ollut jonkinlainen
materian paine. Tyhji�n painehan kiihdytt�� laajenemista nytkin.
Jos siis painovoima kumosi itsens�, onko teoriaa mist� tuo laajeneminen?
Vai laajeniko maailmankaikkeus alussa s�teilyn nopeudella ja sen
vaikutuksesta?
Ari H
> Ari H wrote:
>
>>> T�m� tuo varmasti vastauksen l�hemm�ksi, mutta materia on k�sitykseni
>>> mukaan kuitenkin ollut liki ��rett�m�n pieness� tilassa. Eik�
>>> vetovoimakaivoa lainkaan synny, jos avaruus laajenee?
>>
>> Materia on ollut eritt�in tasaisesti jakautuneena koko
>> maailmankaikkeuteen tuolloin alussa. Siis koko tilaan, eli ei ole
>> ollut mit��n rajaa jonka toisella puolen on ollut materiaa ja toisella
>> ei. Eli yksitt�isten alkeishiukkasten kannalta kaiken muun materian
>> painovoima on kumonnut itsens�, kun se on tullut joka puolelta.
>
> Olen ajatellut, ett� alkur�j�hdyksen pontimena olisi ollut jonkinlainen
> materian paine. Tyhji�n painehan kiihdytt�� laajenemista nytkin.
Tai siis jokin *ilmeisesti* tiettyjen havaintojen mukaan kiihdytt��
laajenemista nyky��n, ja t�ll� jollekin on annettu nimi "pime�
energia". Olettaen ett� havainnot ja niiden tulkita ovat suunnilleen
oikein, voisi kuvitella ett� sama ilmi�/voima aiheutti laajenemisen
my�s v�litt�m�sti alkur�j�hdyksen j�lkeen.
Ihan alkuaikoina materian/energian painekin saattoi vaikuttaa
kiihdytt�v�sti, mutta nyky��n (kun avaruus on keskim��rin tyhji�)
on kyll� painvastoin, materian painovoima pyrkii hidastamaan
laajenemista. Sen takia havaittu laajenemisen kiihtyminen onkin
niin mystist�...
> Jos siis painovoima kumosi itsens�, onko teoriaa mist� tuo
> laajeneminen? Vai laajeniko maailmankaikkeus alussa s�teilyn
> nopeudella ja sen vaikutuksesta?
Voi ihan rehellisesti sanoa, ett� meill� ei ole juuri hajuakaan
siit� mik� laajenemisen pohjimmiltaan aiheutti. Kosmologeilla
on tietysti ajatuksia, mutta niin kauan kuin "pime� energia"
on niin mystist� kuin se nyky��n on, en l�htisi kutsumaan niit�
teorioiksi sanan tieteellisess� merkityksess�. Hypoteeseja ehk�,
silloin kun ne ajatukset ovat sellaisia ett� niit� voisi jotenkin
testata.
Laajenemisen nopeudesta sen verran, ett� kun se on itse avaruuden
laajenemista, niin se on hiukan eri juttu kuin kappaleiden
loittoneminen toisistaan. Jos en ihan v��r�ss� ole, niin
laajenemisen yksikk� on suunnilleen "metri�/metri�/sekunnissa".
T�ll�in jos v�limatkaa on tarpeeksi, niin n�enn�iseksi kahden
kappaleen l�hentymisnopeudeksi tulee enemm�n kuin valon nopeus.
Mutta oikeasti ne eiv�t edes liiku toistensa suhteen (muuta
kuin mit� niiden paikallinen liike sattuu olemaan), vaan niiden
v�liin vaan tulee uutta avaruutta.
--
Toivo Kottarainen
aukkona vai onko se mist� tahansa katsottuna vain X-s�teily� ja
tapahtumahorisontin py�rrett�? Mustien aukkojen koot ilmoitetaan aina
auringon massoina, eik� nill� ole ulottuvuuksia?
Topi
Timo Pietilä
Aukolla itsell��n ei ole (seh�n on singulariteetti), mutta
tapahtumahorisontilla on. Jos aukko on tyhj�ss� avaruudessa niin ettei
se juuri sy� mit��n se kaiketi n�kyisi py�re�n� mustana tyhjyyten�
t�htitaivasta vasten. Aukon gravitaatio v��rist�isi laitoja aika lailla
(gravitaatiolinssi).
Timo Pietil�
Ari H
> N�hd��nk� mustaa aukkoa itse��n ikin� ihmissilmin n�kyv�ss� valossa mustana
> aukkona vai onko se mist� tahansa katsottuna vain X-s�teily� ja
> tapahtumahorisontin py�rrett�?
Musta aukko, jonka ymp�rill� ei ole kertym�kiekkoa, voisi n�ytt��
t�lt�, kun putoaa kaukaa sen tapahtumahorisontin sis��n:
http://www.technovelgy.com/ct/Science-Fiction-News.asp?NewsNum=2225
Huom! Se pituus- ja leveyspiirit n�ytt�v� punainen ristikko ei
ole "oikea", siis sellaista ei oikeasti n�kyisi. Se kuvaa sit�
miten v��ristyneen� (mm. molemmat navat n�kyv�t yht� aikaa)
tapahtumahorisontin "pinta" n�ykyisi, jos siin� olisi jotain
yksityiskohtia n�ht�v�ksi.
> Mustien aukkojen koot ilmoitetaan aina
> auringon massoina, eik� nill� ole ulottuvuuksia?
Mustan aukon kokona voi pit�� sen tapahtumahorisontin halkaisijaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Schwarzschildin_s%C3%A4de
Mit� tapahtumahorisontin sis�ll� on, sit� ei oikestaan tiedet�.
Ehk� siell� on singulariteetti keskell�... Paha vaan ett� ei
ole olemassa teoriaa joka p�tisi singulariteetiss�, eik� suoria
havaintoja singulariteetista, joten asiasta ei oikeastaan voi
sanoa mit��n tieteellisesti p�tev��.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lis�� vaseliinia, lis�� vaseliinia!'"
Toivo Kottarainen
"Timo Pietil�" <timo.p...@helsinki.fi> kirjoitti
viestiss�:78q7g6F...@mid.individual.net...
Se siis on singulariteetti. Eli se on saman "laajuinen" riippumatta siit�
siit� onko se 50 auringon mittainen vai miljoonan auringon mittainen.
K�sitykseni mukaan vapaita, tyhj�ss� avaruudessa olevia mustia aukkoja ei
ole havaittu. Galaksien keskustoissa useimmiten/aina on musta aukko, joka
selitt�isi painovoimallaan galaksin olemassaolon. Miksi puhutaan mustan
aukon "sy�miskyvyst�", eik� aukko voi sy�d� koko galaksia?
Topi
Toivo Kottarainen
"Ari H" <AriH...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:h08r5p$pql$1...@news.cc.tut.fi...
> On 2009-06-04, Toivo Kottarainen <kottara...@gmail.com> wrote:
>> N�hd��nk� mustaa aukkoa itse��n ikin� ihmissilmin n�kyv�ss� valossa
>> mustana
>> aukkona vai onko se mist� tahansa katsottuna vain X-s�teily� ja
>> tapahtumahorisontin py�rrett�?
>
> Musta aukko, jonka ymp�rill� ei ole kertym�kiekkoa, voisi n�ytt��
> t�lt�, kun putoaa kaukaa sen tapahtumahorisontin sis��n:
>
> http://www.technovelgy.com/ct/Science-Fiction-News.asp?NewsNum=2225
>
> Huom! Se pituus- ja leveyspiirit n�ytt�v� punainen ristikko ei
> ole "oikea", siis sellaista ei oikeasti n�kyisi. Se kuvaa sit�
> miten v��ristyneen� (mm. molemmat navat n�kyv�t yht� aikaa)
> tapahtumahorisontin "pinta" n�ykyisi, jos siin� olisi jotain
> yksityiskohtia n�ht�v�ksi.
>
>> Mustien aukkojen koot ilmoitetaan aina
>> auringon massoina, eik� nill� ole ulottuvuuksia?
>
> Mustan aukon kokona voi pit�� sen tapahtumahorisontin halkaisijaa:
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Schwarzschildin_s%C3%A4de
>
> Mit� tapahtumahorisontin sis�ll� on, sit� ei oikestaan tiedet�.
> Ehk� siell� on singulariteetti keskell�... Paha vaan ett� ei
> ole olemassa teoriaa joka p�tisi singulariteetiss�, eik� suoria
> havaintoja singulariteetista, joten asiasta ei oikeastaan voi
> sanoa mit��n tieteellisesti p�tev��.
>
> --
Joo. En siis alunperink��n halunnut tiet�� milt� tuntuu pudota mustaan
aukkoon (herra minua silt� varjelkoon) koska silloin kerrotaan jalkojeni ja
muun ruumiini venyv�n makaroineiksi jne.
Halusin siis tiet�� voiko sit� mustaa reik�� n�hd�, mutta ilmeisesti ei. Se,
ett� aukkoja on k�y komeasti ilmi siit�, ett� jotkut t�hdet ottavat vauhtia
oletetusta Linnunradan mustasta keskusaukosta.
Topi
Raimo Suonio
> Se siis on singulariteetti. Eli se on saman "laajuinen"
> riippumatta siit� siit� onko se 50 auringon mittainen vai
> miljoonan auringon mittainen. K�sitykseni mukaan vapaita, tyhj�ss�
> avaruudessa olevia mustia aukkoja ei ole havaittu. Galaksien
> keskustoissa useimmiten/aina on musta aukko, joka selitt�isi
> painovoimallaan galaksin olemassaolon. Miksi puhutaan mustan aukon
> "sy�miskyvyst�", eik� aukko voi sy�d� koko galaksia?
Riippuu siit�, mit� kulloinkin tarkoitetaan mustan aukon laajuudella
tai koolla. Singulariteetin laajuus on aina nolla.
Tapahtumahorisontin laajuus eli l�pimitta (oikeastaan Schwarzschildin
s�de) on suoraan verrannollinen aukon massaan.
Aukko voi sy�d� koko galaksin vain, jos galaksin kaikki materia
jostakin syyst� siirtyisi l�hiet�isyydelle. Mutta sit�h�n se ei hevin
tee. Jos meid�n aurinkomme tilalla olisi saman massainen musta aukko,
kaikki planeetat kiert�isiv�t sit� kuten ennenkin, kylmempin� vain. Ei
se aukko niit� mill��n ihmevoimalla imisi luokseen. Ei sill� ole
mit��n muita voimia kuin sama gravitaatio, joka on kaikella massalla.
--
Raimo Suonio, Hyvink��, Finland, http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
"El�m� on parasta huumetta, uskonto pahinta"
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Timo Pietilä
> K�sitykseni mukaan vapaita, tyhj�ss� avaruudessa olevia mustia aukkoja ei
> ole havaittu.
Hankala noita olisi havaitakaan, ne kun eiv�t s�teile k�yt�nn�ss�
ollenkaan, eiv�t heijasta mit��n ja ovat kooltaan hyvin pieni�. Auringon
massaisen mustan aukon Schwarzschildin s�de olisi (jos laskin oikein)
jotakuinkin kolme kilometri�, eli sellainen saisi olla ihan
l�hinaapurissakin eik� sit� havaittaisi (muuten kuin gravitaation takia
jos se olisi niin l�hell� Aurinkokuntaa ett� se h�iritsisi planeettojen
liikkeit�).
Tietenkin Aurinko on liian pieni synnytt��kseen mustan aukon, mutta
vaikka aukon synnytt�neen t�hden j��nteiden massa olisi ollut tuhat
kertaa Auringon massa (eli siis ihan hirve�n �lytt�m�sti) se aukko olisi
vain 3000 km s�teelt��n, eli pienempi kuin Maa.
Timo Pietil�
Aki Karppinen
"Toivo Kottarainen" <kottara...@gmail.com> kirjoitti viestiss�
news:4a243d17$0$26338$9b53...@news.fv.fi...
>
> "Ari H" <AriH...@gmail.com> kirjoitti
> viestiss�:h01a1i$2hi$3...@news.cc.tut.fi...
> > On 2009-06-01, Olli <orko...@gmail.com> wrote:
> >> Ari H wrote:
> >>> On 2009-06-01, Olli <orko...@gmail.com> wrote:
> >>>> Mill� nykyteoria selitt�� sen, ett� kun alkur�j�hdyksen tapahtuessa
ja
> >>>> viel� jonkin aikaa sen j�lkeen kaiken materian olisi arkij�rjen
mukaan
> >>>> pit�nyt synnytt�� maailmankaikkeuden kakkien aikojen mahtavin
> >>>> painovoimakaivo eli suunnaton musta aukko, materia kuitenkin p��si
> >>>> t�st�
> >>>> kaivosta karkuun?
> >>>
> >>> Alkur�j�hdys ei ollut materian liikett� avaruudessa, vaan avaruuden
> >>> itsens� laajenemista.
- Kuvitelkaa tilannetta, jossa LUOJAJUMALLALLA OLI rajattomat mahdollisuudet
pilkkoa kaikkeutta, joka oli H�N ITSE, H�nell� oli siis ITSEENS� kaikki
oikeudet.
+ Aivan samanlaisesta asiasta puhutaan, jos joku IHMINEN p��tt�� rajatta
ruveta lis��m��n tietoaan, tiedostaen kuitenkin OMIEN aivojensa
rajallisuuden, vaikka tietysti aivoissaan omaakin tallettuna KAIKKI
t�rkeimm�t logiikan perusrakenteet...
* H�n voi tehd� sen esimerkiksi MAAVALLOITUKSILLA, lis��m�ll� ORJAM��R��,
tai vaikkapa tietokoneiden ja kirjojen m��r��...
/ Kyse on INFORMAATION sijoittelusta oikeisiin paikkoihin, MUISTISSAAN h�n
pit�isi vain ne t�rkeimm�t logiikan perusrakenteet ja sanat, joilla ohjaa
kaikkea...
= H�n rakensi KAIKKI PALVELIJANSA, LUKUUNOTTAMATTA paholaista, joka
tietynlaisen "itsen�isyyden" on saavuttanut rupeamalla LUOJAJUMALLEEN
VASTAKOHDAKSI!
= Sekin varmaan oli tosin LuojaJumalan itsens� p��t�s, ett� sellainenkin
"Palvelija ja vihollinen" tarvitaan...
> >> T�m� tuo varmasti vastauksen l�hemm�ksi, mutta materia on k�sitykseni
> >> mukaan kuitenkin ollut liki ��rett�m�n pieness� tilassa. Eik�
> >> vetovoimakaivoa lainkaan synny, jos avaruus laajenee?
- Vastasin varmaan v�h�n ohi aiheesta, mutta viimetilassa KAIKKI VOIMAT,
jotka vaikuttavat kaikkeuden laajetessa ovat VASTUSTAVAA VOIMAA ja toisaalta
VOIMAA JOKA HALUAA JATKAA KEHITYST� JA LAAJENEMISTA
+ Juuri laajenemisen ja "tietoisuutensa pilkkoutumisen" est�v�n voiman
hallinta oli LuojaJumalan suurimpia mestariteoksia, jokainen ihminenkin
tiet�� vaikeuden mik�� tulee, kun pit�isi lis�t� TY�M��R��NS�: Voimakkaita
laiskuus- ja vastenmielisyysreaktiota AINA ilmenee...
> > Materia on ollut eritt�in tasaisesti jakautuneena koko
> > maailmankaikkeuteen tuolloin alussa. Siis koko tilaan, eli ei ole
> > ollut mit��n rajaa jonka toisella puolen on ollut materiaa ja toisella
> > ei. Eli yksitt�isten alkeishiukkasten kannalta kaiken muun materian
> > painovoima on kumonnut itsens�, kun se on tullut joka puolelta.
- Painovoima oli v�lit�nt� tarvetta pysy� l�ht�kohtansa l�heisyydess�, eih�n
kukaan is�st��n ja �idist��n kauas halua, vaikkapa harhainen
riippumattomuuden tunne voikin aikuisena tulla...
+ Siis l�ht�kohtaansa haluaa jokainen materiapartikkeli kiert�� ja sen
l�heisyydess� pysy�...
* Juuri kiertoliike on se GRAVITAATIO, kuten voimme Newtonin kaavasta
lukea...
(G = v^2*R/M)
> > T�ysin tasaista materia ja energia eiv�t olleet, mist� todisteena
> > se ett� se ei ole nyky��n tasaista, eli painovoima on p��ssyt
> > "kiinni" pieniin ep�tasaisuuksiin.
- Se, ett� runtattiin kuitenkin suuria m��ri� alkuenergiaa kl�nteiksi,
tarkoitti, ettei ollut riitt�v�sti AIKAA tehd� kaikesta "kaunista",
merkityksess�, ett� kaikki olisi ollut jotenkin "sile��"...
+ Toki Auringot ja Planeetat ajan kuluessa muotoituivat palloiksi, mutta
alun "kiireess� ja h�slingiss�" on voinut olla muunlaisiakin muotoja...
* Ja voi olla, ett� pallomaisuus on ainoastaan meit� biologisia olentoja
varten tehty illuusio, matemaattisen k�ytt�kelpoisuutensa vuoksi, ja siksi,
ett� pallopinnalle saatiin luotua n�k�illuusio...
/ EI pid� uskoa eik� pit�� tietona k�sityst�, ettei juuri EL�VIEN OLENTOJEN
luominen ja suunnittelu olisi ollut kaiken maali ja t�ht�in...
> > Eli t�ll�in kriittiseksi asiaksi taitaa (omaa p��ttely� t�ss�
> > ja nyt) tulla, ett� avaruus on alussa laajentunut nopeammin kuin
> > ne pienet ep�tasaisuudet ovat luhistuneet kasaan. Jos laajentuminen
> > olisi ollut hitaanpaa tai ep�tasaisuudet valmiiksi isompia, kaikki
> > materia olisi heti aluksi luhistunut suunnattomaksi m��r�ksi mustia
> > aukkoja.
> >
> > Onneksi hiukkasten v�lisen avaruuden laajeneminen ihan alussa oli
> > nopeampaa, kuin mit� painovoima l�hensi hiukkasia ep�tasaisuuksien
> > aiheuttamiin massakeskittymiin. N�in massakeskittymist� tuli
> > galaksijoukkoja eik� galaksijoukkojen massaisia mustia aukkoja
> > (tai jotain sen suuntaista).
- EN usko sit� PAHOLAISEN n�kemyst�, ett� kaiken tarkoitusta EI OLE, vaan
olennot itse vain haihattelevat kaikenlaista: MY�S JUMALALLA ON SAMOJA HYVI�
TARKOITUSPERI� KUIN MEILL�!
Aki Karppinen
> Se siis on singulariteetti. Eli se on saman "laajuinen" riippumatta siit�
> siit� onko se 50 auringon mittainen vai miljoonan auringon mittainen.
> K�sitykseni mukaan vapaita, tyhj�ss� avaruudessa olevia mustia aukkoja ei
> ole havaittu. Galaksien keskustoissa useimmiten/aina on musta aukko, joka
> selitt�isi painovoimallaan galaksin olemassaolon. Miksi puhutaan mustan
> aukon "sy�miskyvyst�", eik� aukko voi sy�d� koko galaksia?
- Itse en kumminkaan USKO mihink��n miljoonan tai miljardin auringon
kokoiseen yksitt�iseen kohteeseen, vaikkapa musta aukko olisikin...
+ Aurinko on suurin mahdollinen yksitt�inen t�htitaivaan kohde, eik� niit�
voi lopultakaan olla kovin erikokoisia...
* Pimeit�kin ne voivat olla absorbtiokaudellaan, se selitt�� "pime�n massan"
ja muun sellaisen...
/ Periaatteessa absorboidessaan eiv�t kykene esimerkiksi v�litt�m��n en��
gravitaatiotakaan, koska eiv�t kommunikoi N�KYV�LL� s�teilyll��n muiden
avaruuden kohteiden kanssa...
= Emissioajat ovat rajallisia, t�hden ytimess� EI voi tapahtua rajattomasti
fuusiota, sen j�lkeen, kun t�hden kaikkien atomien elektronit ovat jo
l�himmill� kuorillaan...
- Eli t�m� meid�n aurinkommekaan ei en�� kauaa s�teile, voi olla kyse en��
noin 10 000 - 11 000 vuodesta...
+ Suuria linjoja vet�v�t PROFEETATKIN ovat n�hneet t�m�n asian: "Aurinko
pimenee, Kuu v�rj�ytyy vereen, mutta ne jotka Herraa avuksi huutavat -
pelastuvat..."
/ Auringon absorbtiokausi on siis maapallon n�k�kulmasta sama, kuin
"j��kausi", silloin auringolla EI OLE s�teilytoimintaa, vaan se palauttaa
atomejaan j�lleen emissiokykyiseksi, absorboidessaan, eli imiess��n energiaa
niist� fuusioiduista "tiedoistaan"....
= Raamattu kertoo my�s �killisist� "pimeist� p�ivist�", mm. Faaraon hovissa
Egyptiss�, kun Mooses niit� vitsauksiaan pudotteli... Tai siis Jumala ja
Aaron...
= Onko tuo kyseinen olotila "HELVETTI", vai jokin muu, on minulle viel�
ep�selv��... Ehk� vain yksinkertaisesti: "LEPOAIKA"...
= Er�s apokryfi ennusti sellaisesta, Kristuksen tultua 2. kerran maan
p��lle, poltettuaan sen, ja kuoltuaan. Sitten tulee siis 7:n luomisp�iv�n
mittainen "hiljainen lepokausi", jolloin luomakunta "nukahtaa".... Onko se
7000 vuotta vai enemm�n, en ole ihan 100% varma...
- Absorbtoivia aurinkoja saattaa olla meist� vain muutamien VALOP�IVIEN
et�isyydell�...
(p�iv�lkm x 2,592*10^13 m)
Aki Karppinen
> Joo. En siis alunperink��n halunnut tiet�� milt� tuntuu pudota mustaan
> aukkoon (herra minua silt� varjelkoon) koska silloin kerrotaan jalkojeni
ja
> muun ruumiini venyv�n makaroineiksi jne.
> Halusin siis tiet�� voiko sit� mustaa reik�� n�hd�, mutta ilmeisesti ei.
Se,
> ett� aukkoja on k�y komeasti ilmi siit�, ett� jotkut t�hdet ottavat
vauhtia
> oletetusta Linnunradan mustasta keskusaukosta.
- Olen muuttunut HYVIN SKEPTISEKSI, kun kyse on nykyt�htitieteen kyvyst�
mitata asioita...
+ Parallaksimittaukset ovat AIVAN p�in persett� kuten MIELEST�NI osoitin,
niiden l�hit�htien et�isyyden TUNTEMATTOMUUDEN takia. Hyvin pieni
parallaksikulma voi tulla esimerkiksi mitattaessa 56 ja 57 valop�iv�n p��ss�
olevien t�htien parallaksia toisiinsa... Itse parallaksi olisi noilla
kohteilla monta 1/10 mm... Ja parallaksieronsa yhden sekuntikulman
luokkaa...
* Samoin kaikki et�isyydet NYKYKOSMOLOGIASSA on kerrottu muista teleskoopin
mittaamista mitoista ALAMAISESTI vaikkapa vain neli�juuri jostakin
ALAKERTOIMESTA on sallittu, kun mitataan et�isyyksi�... Se on ihan
perusmatematiikkaa, tai ehk� pikemminkin fysiikkaa...(suureita ei saa
sotkea, vaan jo yhdenkin aikaulottuvuuden ero potenssissa tekee IHAN ERI
SUUREEN, eik� sellaisia tosiasiassa voi eik� saa edes esiinty� samassa
yht�l�ss� ilman tasapainottavaa kerrointa)
/ T�m�n vuoksi uskon(tai luulen) vakaasti, ett� esim. teleskooppien kuvat
"galakseista" ovat tosiasiassa aurinkokuntia... Tai mahdollisesti jotain
IHAN PIENI� p�lypilvi�... Tosin mittavirhe olisi silloin J�RKYTT�V�N suuri,
ja varmaan moni t�htitieteilij� HALUAISI nousta hirteen, JOS olisin
oikeassa... (v�itetty��n ja laskettuaan jos mit�kin "tuubaa", joka siis voi
olla joko KOMEA ��ni tai karmea limainen slutsahdus)
= Toivokaamme kaikki siis, ett� OLEN V��R�SS�?!
- Minulle EI olisi nimitt�in suuri kasvojen menetys, JOS olisin v��r�ss�,
koska minulle on ihan virallisesti annettu "hullun paperit":-) Suosittelen
muillekin "KOSMOLOGEILLE", ennenkuin ja mieluummin kuin alkaa kuvaamaani
p��t�st� tekem��n... (L��kitys ja muut oheispalvelut kyll� korvaavat
henkiset k�rsimykset - kai)