Auringon kierto
Timo Koo
aikaslailla suoraan etel��n p�in, ja aurinko on kes�aikaan tasan kello
kahdeksan suoraan talon sivulla. Eli kahdeksan j�lkeen alkaa paistamaan
parvekkeelle.
Kuitenkin ilta-kahdeksan aikaan se on jo lakannut tunnin-kaksi paistamasta
parvekkeelle. Eik�s auringon pit�isi 12 tunnissa kiert�� taivaalla 180
astetta, eli olla taivahalla t�sm�lleen toisella puolella paistelemassa. Eli
mitvit h�???
Markus Sadeniemi
Jos parveke on etel��n, niin kev�tp�iv�n tasauksen aikaan aurinko
noustessaan id�st� paistaa sein�n suuntaisesti ja illalla laskiessaan
paistaa toiselta puolen sein�n suuntaisesti.
Nyt kes�ll� aurinko on korkeammalla. Mit� t�m� "korkeammalla"
tarkasti ottaen tarkoittaa? Aurinko ei aamulla ole vain
pystysuoraan ylemp�n�. Kun sen rata aamulla on oikealle yl�s,
niin "korkeammalla" on vastaavasti yl�vasemmalle (kohti Pohjant�hte�,
vaikka eih�n se n�y). Aurinko on siis kev��n tilanteeseen n�hden
yl�vasemmalla ja siis sein�n takana. Vastaavasti se laskiessaan
on yl�oikealla ja taas sein�n takana.
Markus Sadeniemi
Timo Koo
"Markus Sadeniemi" <Markus.S...@iki.poista.fi.invalid> wrote in message
news:EtaSl.4035$vi5...@uutiset.elisa.fi...
>
> Nyt kes�ll� aurinko on korkeammalla. Mit� t�m� "korkeammalla"
> tarkasti ottaen tarkoittaa? Aurinko ei aamulla ole vain
> pystysuoraan ylemp�n�. Kun sen rata aamulla on oikealle yl�s,
> niin "korkeammalla" on vastaavasti yl�vasemmalle (kohti Pohjant�hte�,
> vaikka eih�n se n�y). Aurinko on siis kev��n tilanteeseen n�hden
> yl�vasemmalla ja siis sein�n takana. Vastaavasti se laskiessaan
> on yl�oikealla ja taas sein�n takana.
>
> Markus Sadeniemi
Nyt ei viel�k��n ymm�rr�. Kun mun parvekkeella se aurinko on tasan
aamukahdeksalta t�sm�lleen parvekkeen it�sivulla, mutta taas
ilta-kahdeksalta jo parvekken takana (takaoikealla siis) apaut 20-30
astetta.
Eli mollikka kiert�� 12 tunnissa semmoiset 210 astetta. Vaikka j�rki
sanoisi, ett� pit�isi kiert�� 180 astetta. Ilmakeh�k� tekee tepposet???
Erkki Esimerkki
>
> Nyt ei viel�k��n ymm�rr�. Kun mun parvekkeella se aurinko on tasan
> aamukahdeksalta t�sm�lleen parvekkeen it�sivulla, mutta taas
> ilta-kahdeksalta jo parvekken takana (takaoikealla siis) apaut 20-30
> astetta.
>
> Eli mollikka kiert�� 12 tunnissa semmoiset 210 astetta. Vaikka j�rki
> sanoisi, ett� pit�isi kiert�� 180 astetta. Ilmakeh�k� tekee tepposet???
Niin, jos talosi on p�iv�ntasaajalla. K�ytetyst� kielest� p��tellen asut
kuitenkin hieman pohjoisempana?
PenttiL
N�in. Kannattaa yritt�� mietti� tilannetta kolmiulotteisesti.
Tasogeometria ei riit� t�ss�.
Kuten esimerkiksi SIG: Min� py�rin ja leijailen:
http://www.youtube.com/watch?v=pcYqt6dcGX8
-P
Timo Koo
"Erkki Esimerkki" <Er...@Esimerkki.net> wrote in message
news:UaPSl.4780$vi5....@uutiset.elisa.fi...
Siis ilmakeh� tekee tepposet? Vai mik� t�� juttu on...?
Jos tuo arska vet�� p�iv�ll� 12 tunnissa 210 astetta, niin himmaileeko se
sitten y�aikana niin, ett� koko ympyr� 360 astetta tulee t�yteen tasan 24
tunnissa?
Timo Koo
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> wrote in message
news:gvgn11$cm7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Erkki Esimerkki wrote:
>
> N�in. Kannattaa yritt�� mietti� tilannetta kolmiulotteisesti.
> Tasogeometria ei riit� t�ss�.
Leveysaste ja/tai vuodenaika vaikuttaa siihen, miten korkealla aurinko
milloinkin on. Mutta miten se vaikuttaa siihen, ett� miss� ilmansuunnassa
aurinko milloinkin on...? Ihan rau-ta-lan-gas-ta saapi v��nt��!
-=A.McYnen=-
siin�, ett�
maan akseli ei ole suorassa kulmassa aurinkoon n�hden vallankaan n�in
kes�n kynnyksell�.
Ilmakeh� ei aiheuta oleelista virhett�.
Koetappa ajatella maata pallona, ja sijoita itsesi t�nne
60-leveysasteelle. mieti sitten mihin
suuntaan avaruudessa se sinun it� ja l�nsi oikeastaan osoittaa. Nyt
sinun pit�isi huomata,
ett� auringon suunnasta katsottuna ne it� ja l�nsi viipottavat aika
ovelaa kuviota maapallon
py�riess� kallellaan olevan akselinsa ymp�ri.
Matti Lehtiniemi
> kiert�� taivaalla 180 astetta, eli olla taivahalla t�sm�lleen toisella puolella paistelemassa. Eli
Aloin itsekin miettim��n t�t� ongelmaa.
Logiikkasi p�tisi, jos talosi 'yl�sp�in' olisi kohti pohjant�hte�.T�ll�in talon pit�isi olla vinossa.
Jos talosi parveke on suoraan kohti etel�� ja aurinko alkaa paistaa klo 8, eik� t�ll�in auringon pit�isi
olla piilossa jo kello 4 ?
(eli 6 -2 = 4)
M
Erkki Esimerkki
Jos aurinko on klo 8 tietyss� asemassa ja klo 13 (kes�aika?)
korkeimmillaan niin eik�s se sitten ole klo 18 vastakkaisessa asemassa
kuten olet huomannutkin?
Matti Lehtiniemi
> olla piilossa jo kello 4 ?
> (eli 6 -2 = 4)
Ei vaan kello 5 , kun otetaan kes�aika huomioon.
M
Matti Lehtiniemi
Heh heh, ei mennyt viel�k��n oikein.
Siis aurinko on id�ss� kello 7 aamulla , l�nness� klo 19 illalla.
Jos aurinko tulee parvekkeelle klo 8 (mik� on 7 + 1), tulisi sen poistua parvekkeelta kello 18 (19-1)
Eli kello 18 illalla.
Kello 20 auringon pit�isi siis olla 15 astetta kertaa 2 = 30 astetta parvekkeen takaoikealla.
Matti
Timo Koo
"Matti Lehtiniemi" <matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> wrote in message
news:KX4Tl.5295$vi5...@uutiset.elisa.fi...
> $vi5....@uutiset.elisa.fi...
>>> Jos talosi parveke on suoraan kohti etel�� ja aurinko alkaa paistaa klo
>>> 8, eik� t�ll�in auringon pit�isi
>>> olla piilossa jo kello 4 ?
>>> (eli 6 -2 = 4)
>>
>
> Heh heh, ei mennyt viel�k��n oikein.
> Siis aurinko on id�ss� kello 7 aamulla , l�nness� klo 19 illalla.
> Jos aurinko tulee parvekkeelle klo 8 (mik� on 7 + 1), tulisi sen poistua
>
> Eli kello 18 illalla.
>
> parvekkeen takaoikealla.
>
Joo, alkaa pikkuhiljaa valjeta t�m� mysteeri... Tuo 30 astetta pit�� aika
tarkkaan paikkansa silm�ll� havaittuna (ja mill��n ei n�e niin hyvin kuin
silm�ll�).
Eli asiaa pit�� mietti� kellonaikojen kanssa niin, ett� montako tuntia on
siihen ett� aurinko on "yl�kuolokohdassaan" so. kes�aikaan noin klo 13:00.
Henrik Herranen
> Eli asiaa pit�� mietti� kellonaikojen kanssa niin, ett� montako tuntia on
> siihen ett� aurinko on "yl�kuolokohdassaan" so. kes�aikaan noin klo 13:00.
Tuossakin on viel� heittoa. Esimerkiksi Tampereella aurinko nousi
t�n��n 4:03 ja laskee 22:40. Korkein kohta on n�iden keskiarvo eli
13:22.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Matti Lehtiniemi
> t�n��n 4:03 ja laskee 22:40. Korkein kohta on n�iden keskiarvo eli
> 13:22.
Luku 13:22 saadaan siten, ett� katsotaan, kuinka paljon aikavy�hykkeen aloituskohdasta ollaan l�nteen p�in.
Matti Lehtiniemi
>> 13:22.
>
> Luku 13:22 saadaan siten, ett� katsotaan, kuinka paljon aikavy�hykkeen aloituskohdasta ollaan l�nteen p�in.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:2007-02-20_time_zones_white_bck.svg
Siis tampere on l�nness� noin 20 minuuttia verrattuna aikavy�hykkeen aloitukseen .
Siihen p��lle viel� ajantasaus, equation of time:
Timo Koo
"Timo Koo" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:4SATl.6040$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> Joo, alkaa pikkuhiljaa valjeta t�m� mysteeri... Tuo 30 astetta pit�� aika
> tarkkaan paikkansa silm�ll� havaittuna (ja mill��n ei n�e niin hyvin kuin
> silm�ll�).
>
> Eli asiaa pit�� mietti� kellonaikojen kanssa niin, ett� montako tuntia on
> siihen ett� aurinko on "yl�kuolokohdassaan" so. kes�aikaan noin klo 13:00.
Eiku hetkinen! Eik�s tuon "yl�kuolokohdan" mukaan pit�isi ratketa vain
korkeusasema, ei asema kuinka id�ss�/l�nness� aurinko on...?
Timo Koo
>> Eli asiaa pit�� mietti� kellonaikojen kanssa niin, ett� montako tuntia on
>> siihen ett� aurinko on "yl�kuolokohdassaan" so. kes�aikaan noin klo
>> 13:00.
>
> Eiku hetkinen! Eik�s tuon "yl�kuolokohdan" mukaan pit�isi ratketa vain
> korkeusasema, ei asema kuinka id�ss�/l�nness� aurinko on...?
Eli solikka on klo 13:22 tasan etel�ss� -> se on tasan pohjoisessa (jos
n�kyisi) klo 01:22, eik�? Kiert�� siis puolet matkastaan tasan 12 tunnissa.
Nyt t�ss� h�m��, kun mun partsi sattuu olemaan apaut aikai tarkkaan kohti
etel��. Jos se olisikin ep�m��r�isess� suunnassa jossain luoteen-kaakko
linjan tiet�miss�, niin etel� ei p��sisi h�iritsem��n. Sanotaan vaikka niin,
ett� jos tuossa tilanteessa aurinko alkaisi paistamaan parvekkeelle klo
10:14 niin eik�s sen pit�isi olla t�sm�lleen toisessa suunnassa
taivaankantta 12 h p��st�, eli klo 22:14???
Matti Lehtiniemi
Ei kun miten t�m� nyt menee.
Pit�� katsoa suhteessa siihen tasoon, joka on kohtisuorassa planettojen ja auringon ratatasoon n�hden.
Eli t�ll� hetkell� (toukokuun loppu) se on maan keltevuus 20 astetta + (helsingin korkeus) 30 astetta.(90 - 60)
eli noin 50 astetta. V�hennet��n 90 asteesta ett� saadaan et�isyys horisonttiin 90 -50 = 40 astetta.
(ei siis pohjant�hden korkeus horisontista 60)
Hmm. Kev��ll� siis aamulla aurinko on korkeammalla kuin iltap�iv�ll� ja syksyisin aurinko on korkeammalla iltap�iv�ll�.
T�ytyy yritt�� hahmotella kolmiuloitteisesti pallopintaa, ett� t�m�n asian saa hahmotettua.
Tuolla on kiva testata:
Aurinko on siis helsingiss� id�ss� 7.10 ja l�nness� 18.20 (abaut suunnilleen)
Matti
Matti Lehtiniemi
Ei kun siis 8.10 . Typo.
M
Timo Koo
>
> Hmm. Kev��ll� siis aamulla aurinko on korkeammalla kuin iltap�iv�ll� ja
> syksyisin aurinko on korkeammalla iltap�iv�ll�.
> T�ytyy yritt�� hahmotella kolmiuloitteisesti pallopintaa, ett� t�m�n asian
> saa hahmotettua.
>
Eh.... korkeusasema juu, mutta mit� korkeusasemalla on sen kanssa tekemist�
kuinka id�ss�/l�nness�/etel�ss�/pohjoisessa aurinko milloinkin on???
Siis aurinko kiert�� koko ympyr�n 360 astetta tasan vuorokaudessa, eli 24
tunnissa. Silloin sen pit�isi kiert�� 12 tunnissa t�sm�lleen 180 astetta,
eik�? Korkeusasemalla ei ole t�ss� merkityst�, vaan horisontaalisella
sijainnilla.
Timo Pietilä
Itse asiassa se on reilu 180 astetta kun menn��n aamusta 12 tuntia
eteenp�in, ja tasan 180 astetta kun menn��n keskip�iv�st� keskiy�h�n.
�l� ajattele Auringon liikett� vaan Maan py�rimist�. Kun aurinko paistaa
"suoraan" sivulta on 12 tunnin kuluttua Maan py�reydest� johtuen talosi
asento eri kuin mit� jos asuisit pannukakulla ja Aurinko olisi se joka
liikkuu.
Talosi on siis Maan paksuuden verran sivussa (t��ll� napaseudulla toki
paljon v�hemm�n, mutta kuviota sotkee lis�� Maan kaltevuus) suorasta klo
6 aamulla verrattuna klo 6 iltaan.
Timo Pietil�
Aki Karppinen
"Erkki Esimerkki" <Er...@Esimerkki.net> kirjoitti viestiss�
news:UaPSl.4780$vi5....@uutiset.elisa.fi...
Tosiasiassa ero EI ole ihan noin suuri vaan noin 1/360-astetta, koska
vuodesta toiseenhan aurinko kuitenkin samasta kohden nousee, VAIKKA my�s
kiert�� aurinkoa, eli se kierto pit�� ymp�t� yhden p�iv�n mittaisena
kiertoon lis��...
Tarkka vuoden pituus on siis 365,2425 + 1/365.2425
"Nk. Nouseva merkki astrologiassa lasketaan tuolla vuoden mitalla"
(Nouseva merkki on klo 9 samassa kohdassa kuin aurinkomerkki, muistaakseni
jotenkin noin se on m��ritelty - tai ainakin minun ohjelmassani, jonka
saisitte kotisivuiltani)
http://personal.inet.fi/koulu/karppi
(Tuolta siis se ohjelmointi-linkki, ja pari dounloudausta, QBasic on sielt�
PAKKO ladata my�s, muuten ei toimi se ohjelma, Vistassa ei toimi ilman
DosBox-nimist� ILMAISOHJELMAA)
Tuo 365,2425 oli ihan nykykarkausvuosik�yt�nn�st� saatu luku...
Ja se AURINGON laskeminen taivaalla talvella johtuu siit�, ett� aurinko on
talvella L�HEMP�N�, ja siis koska on kuitenkin zodiakin tasossa, n�ytt��
menev�n alemmas... Miettik�� sit� maapallon kaltevuuskulmaa, niin asia
selvi��...
Aki Karppinen
From: "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi>
Newsgroups: sfnet.keskustelu.avaruus
Sent: Thursday, October 15, 2009 7:19 PM
Subject: Re: Auringon kierto
>
> "Erkki Esimerkki" <Er...@Esimerkki.net> kirjoitti viestiss�
> news:UaPSl.4780$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> > Timo Koo kirjoitti:
> > >
> > > Nyt ei viel�k��n ymm�rr�. Kun mun parvekkeella se aurinko on tasan
> > > aamukahdeksalta t�sm�lleen parvekkeen it�sivulla, mutta taas
> > > ilta-kahdeksalta jo parvekken takana (takaoikealla siis) apaut 20-30
> > > astetta.
> > >
> > > Eli mollikka kiert�� 12 tunnissa semmoiset 210 astetta. Vaikka j�rki
> > > sanoisi, ett� pit�isi kiert�� 180 astetta. Ilmakeh�k� tekee
tepposet???
> >
> > Niin, jos talosi on p�iv�ntasaajalla. K�ytetyst� kielest� p��tellen asut
> > kuitenkin hieman pohjoisempana?
>
> Tosiasiassa ero EI ole ihan noin suuri vaan noin 1/360-astetta, koska
> vuodesta toiseenhan aurinko kuitenkin samasta kohden nousee, VAIKKA my�s
> kiert�� aurinkoa, eli se kierto pit�� ymp�t� yhden p�iv�n mittaisena
> kiertoon lis��...
- �h, pirkule, tietysti KOKO ASTE, koskapa kokonainen p�iv� lis�t��n
silloin, kun pit�� saada taivaanpallo samalle kohdalle! Tietysti voi my�s
v�hent�� p�iv�n, mutta silloin on kyse jostakin ihan muusta...
- Mutta siis 1/360 KOKO VUODESTA...
> Tarkka vuoden pituus on siis 365,2425 + 1/365.2425
- 366,2425 siis, tolla se mun ohjelman "Nouseva merkki" toimii, ja takaa
sen, ett� vuoden p��st� ollaan tarkalleen samassa kohdassa samaan
kellonaikaan, mik�li sideerinen kierto kuitenkin 365,2425...