Kokeilkaapa joskus kaavalla AIKA = KIIHTYVYYS = TIHEYS
Ja suhteella 1 s = 1 m/s^2 = 1 kg/m^3

M = 10^100 kg

M = T^10 s
10^100 s = T^10
T = 10^10 s
T = 316,8830471 vuotta!

Siis universiumin massalla on ollut nopeus T^2 = (10^10 s)^2 = 10^20 m/s
Tämä ei tietysti kelpaa JOS valonnopeus on suurin nopeus...

Tai vaihtoehtoisesti on valonnopeusyksiköitä 10^20 m/s/(3*10^8m/s) =
10/3*10^11 kpl YHDESSÄ SUUNNASSA:
(10^3*10^11)^5 = 4,115226337*10^52 kpl koko viisiulotteisessa
nopeuskoordinaatistossa, joka siis muodostaa massan...

Toisin sanoen:
c^5 = (3*10^8)^5 = t^10 = M = 2,43*10^42 kg
Ollaan lähellä yksittäisen galaksiosajoukon massaa...

Mutta siis näitä Galakseja sopii 10^100 kg:aan 4,115226337*10^57 kpl

Jos koko tilavuus on matkalla ainoastaan valonnopeudella?

M = T^10 = c*V/t = 10^100 kg

V/t = 10^100kg/(3*10^8m/s)

Maailmankaikkeuden säde voisi olla jotain 10^33 m

M = (10^33 m)^3 *Roo
Roo = 1 kg/m^3 = 1s

V/t = 10/3*10^91 m^3/s

10^99 m^3/t = 10/3*10^91 m^3/s
t = 300 000 000 s

a*t = t*t = c = 300 000 000 m/s = 3*10^8 m/s
Puolonen tulee kuvaan mukaan muutettaessa aikaa ja kiihtyvyyttä pituudeksi!

Valonnopeus saavutetaan sekunnissa kuten Roolla laskimmekin!

Itse valofotonikohteet EIVÄT ikinä yksittäisinä tapauksina mene päästä
päähän, koko 10^33 metrin matkaa, vaan liikkuvat paikallisissa avaruuksissa,
galakseissa, tähtijärjestelmissä sun muissa...

Maailmankaikkeus toimii sekunnin yksiköissä, ja siis valonnopeudella(3*10^8
m/s),
koko 10^100 kg:n ja 10^33 m kuution särmän pituudeksi aproksimoituna! Ja
tiheydellä 1kg/m^3!

Jos jonkin hyvin pienen kiihtyvyyden otatte kuvaan mukaan, vaikkapa
maapallon 10m/s^2, se kuluttaa noita valopartikkeleita KYMMENKERTAISESTI!

Yksinkertainen AJATUS päästä perille tästä VIISAUDESTA, että TIHEYS on
AIKAA!

JOS KAKSI SAMANMUOTOISTA ja SAMANKOKOISTA TILAVUUTTA liikkuvat eri
nopeudella itse asiassa KIIHTYVYYDELLÄ, niin kumpaa pitäisit PAINAVEMPANA?

Tähän vastaus? :-) Jos jollakin EI ole fysiikasta EDES tätä tietoa,
HÄVETKÖÖN!

Ja kun sen nopeuden kertoo ajalla, saadaan tilavuudelle matkaa, jolloin
ollaan muodostettu LIIKEMÄÄRÄÄ! (p = m*v = V*Rkumma)

Rkumma siis sisältää Rkumma = TIHEYS x NOPEUS!

1/G = Skumma

Skumma = 1/G = 1/6,67259*10^-11 = 1,498668433*10^10 m

T = Skumma^(1/3) = 2465,482097

Jos TUNTI:
Skumma = 1,5*10^10 m/(3600)^3 = 1/pi

Voitaisiin olettaa, että 1/pi = (1/G)/TUNTI^3
1/G = TUNTI^3/pi = 1,485106605 m

Raurinko * t = 1/G * g
t = 1 s ja g = 10 m/s^2 (maan putouskiihtyvyys pinnan etäisyydellä)
g/t = 10 m/s^3

Maapallon kiihtyvyys radallaan?
Rkuu * t = 1/G *g
g/t = Rkuu*G = 4*10^8 * 2/3*10^-10 = 0,026666666

g = 10/6 m/s^2

10/6 / t = 0,0266666
t = 62,5 s =10*2*pi

Tämä on sama kuin kuun kiertosäteen ja maan säteen suhde:
(4*10^8 m/(6400 m*10^3)) = 62,5, tosin tuolla ei pitäsi olla yksikkoä
lainkaan?!

No, se mitä ajoin takaa on se, että
G = pi/TUNTI^3= pi/3600s^3 = 6,7335253349*10^-11 1/m

G siis poimii jokaisen MASSA tai tilavuusyksikön edestä ajan TUNNEISSA pois!

Siis V = |v*t|^3,

G*V = |v*t^2|^3*pi/(3600 s)^3

AIKA ON MUUTTUNUT TUNNEIKSI!

Keplerin ja Newtonin yhtälö planeetarisessa liikkeessä, ja myös muussa:
Auringon tai maan järähtälyjä!

G = v^2*R/M

G*M = v^2*R | G = pi/(3600s)^3
=> pi*4/3*pi*Rsisä^3/(3600s)^3*Roo = v^2*R
=> pi*4/3*pi*(vsisä*Tsisä)^3/(3600s)^3*Roo = v^2*R
=> Xtunti = Tsisä/3600s
=> pi*4/3*pi*(vsisä*Xtunti)^3*Roo = v^2*R

G tarttuu siis jokaiseen Rsisään (Rsisä = Vsisä*Tsisä), jokaisella TUNNIN
mittaiselta mittausjaksolla!

=> 4/3*pi^2*(Rsisä*Xtunti/Tsisä)^3*Roo = v^2*R
=> 4/3*pi^2*(vsisä*Xtunti)^3*Roo = v^2*R