Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Miksi päädyin 10 000:een 10^8:n sijaan!

0 views
Skip to first unread message

Aki Karppinen

unread,
Oct 15, 2009, 11:10:26 AM10/15/09
to
Yksinkertaisesti siksi, ett� 10^8:ssa(sata miljoonaa) on kysymys
PINTA-alasta ja 10 000:ssa pituudesta...

Hyvin monet USKONNOLLISS�VYTTEISET kirjat puhuvat 10 000 x 10 000 ENKELIST�,
joka tarkoittaa PINTAA, jossa ne "ENKELIT" ovat Jumalan edess�! SIIS
PINTANA, eiv�tk� JONOSSA!

Tuo "kaava" on riitt�v� kaikkeen l�hiavaruuden mittailuun, jos esimerkiksi
AURINGON halkaisija on 1,4*10^9 m 10 000 x = 1,4*10^13 m eli noin 13
valotuntia!
(Hyv� muistis��nt� on ett� 10^12 m on valotunti ja 10^16 m on valovuosi)
(10^12 on biljoona, 1000 x miljardi ja 10^16 on biljardi x 10...)

Ongelma on vain se, ett� englannin kieless� EI OLE V�LISANOJA -rdi, vaan ne
seuraavat toinen toisiaan v�litt�m�sti: T�m� aiheutta T�YSIN ERI
LUKUSSANOJEN K�YT�N SUOMESSA JA MUUALLA MAAILMASSA! Olen tosin sit� mielt�,
ett� suomalainen systeemi on PARAS!

Miksi nyky-t�htitiede kuitenkin PINTA-ALANOMAISESTI kertoo ET�ISYYDEN
10^8:lla, siin�h�n on kyse PINNASTA EIK� PITUUDESTA! T�SS� ON VIRHE!
Korjatkaa ihmeess�, siin� olisikin jollekin ihan hyv� "gradun" aihe, ja
voisipa tuolla aiheella varmaan v�itell� jopa tohtoriksi?!


Aki Karppinen

unread,
Oct 16, 2009, 1:19:56 PM10/16/09
to
Voisin t�h�n v�liin esitt�� todistuksen siit�, kuinka kaukana aurinko ja kuu
meist� ovat!

PALLOMAISET silm�t toimivat aina ihan SUORALLA VERRANNOLLA! Itse linssi ei
paljoa suurenna, alasuurennos on max 16-kertainen ja pituus-suurennos
korkeintaan 4 x ...

Silm�n pinnassa oleva linssi on noin 1cm:n halkaisijainen, mutta itse
silm�pallo on noin pingispallon kokoinen, eli noin 4cm, siit� nuo luvut...
Itse asiassa kuitenkin pit�� laskea saatavien pisteiden m��r� sill� linssin
koolla, koskapa seh�n vain "hajottaa" valoinformaation verkkokalvolle...

Esimerkiksi kuun koon saa IHAN TARKALLEEN suoralla verannolistuksella:
esim. 65cm:n k�dell� mitattuna on kuu niinkuin aurinkokin 6mm... T�m� on
suht' tarkka luku, tuollaiset mitat min� ainakin sain, kun mittailin
k�'ell�!

Tosta saadaan siis saadaan puolikkaan kulman tangentiksi:
tan alfa = (6mm/2)/65cm => alfa = 0,264440181 astetta...(15,8664109
minuuttia)
Noin 30 minuuttia(puoli astetta) siis koko "parallaksinen" osuus!

Kuinka MITENK��N voidaan mitata KUUN KOKO? Sen s�teen on arvioitu olevan:
Rkuu = 1738,2 km
Jolloin verranollemme:
Dkuu = 2*1738,2 km*65 cm/0,6 cm = 376 610 km mik� on aika l�hell�
keskiet�isyytt�...

Itse asiassa ILMAN gravitaatiovakion m��rityst� EI olisi pystytty
m��ritt�m��n kuun kokoakaan!

Saako sen jostakin Newtonilaisesta yht�l�st�? Kokeillaan!
Maan voima
Fmaa = G*Mmaa*Mkuu/Rkuueta^2
Faurinko = G*Maurinko*Mmaa/Rmaaeta^2

Faur = G*4/3*pi*Roaur*Raur^3*4/3*pi*Romaa*Rmaa^3/Rmaaeta^2
Fmaa = G*4/3*pi*Romaa*Rmaa^3*4/3*pi*Rokuu*Rkuu^3/Rkuueta^2

Gkuumaa = v^2*R/M = 4*pi^2*Rkuueta^3/(Tkuu^2*4/3*pi*Romaa*Rmaa^3)
Gmaaaur = v^2*R/M = 4*pi^2*Rmaaeta^3/(Tmaa^2*4/3*pi*Roaur*Raur^3)

G/G = 1

(Rkuueta^3*Roaur*Raur^3*Tmaa^2)/(Rmaaeta^3*Romaa*Rmaa^3*Tkuu^2) = 1

Raur/Rmaaeta = 0,6/(2*65)
Rmaa/Rkuueta = Y = 6400km/(2*Rkuueta)
Y tarkoittaa tangenttia KUUN pinnalla, mutta sit�h�n emme tied�?

=> (0,6/130)^3*Roaur*Tmaa^2/(Y^3*Romaa*Tkuu^2) = 1

Tmaa^2/Tkuu^2*Roaur/Romaa=(130/0,6)^3*Y^3
(365,2425/27,3217)^2*1409/5517 = (216,6666*6378/376610)^3
13,36822013^2*1409/5517 = 45,641
178,7093095 * 1409/5517 = (1/60,628)

61 = Rkuuet�/Rmaa
Y = tan (kuunpinnalta) = (6378/388513,1999)
tai
60 = Rkuuet�/Rmaa
Y = 6378/382680

Hyv� muistis��nt�:
60 = 6400/384000
Siis kuun pinnalta n�ytt�� maapallo kolmioilla 1/30 eli 1cm 30cm:n "k�dell�"
mitattuna... Siis noin kaksi kertaa suuremmalta n�ytt�� maa kuun pinnalta
kuin kuu maan pinnalta...

Voih, en saanut aikaan mit��n "maata mullistavaa" erhett� noissa mitoissa...
Mutta ihan kiva "testi", ett� toimiiko Newtoni viel�...

EN k�ytt�nyt gravitaatiovakion arvoa sin�ns�, mutta sen saa kummasta
tahansa, maan kierrosta auringon suhteen tai kuun kierrosta maan suhteen...
{ G= v^2*R/M = 4*pi^2*R^3/(T^2*M) }


Pieni� virheit� aiheuttaa sekin, ett� suurempaankin kappaleeseen pienempi
vaikuttaa ja ilmeisesti ihan samalla graviksella? Toisaalta voi olla ETTEI
vaikuta toisin p�in, koskapa siin� tapauksessa aurinko jotenkin PURKAISI
saamansa vetovoiman, eik� voisi s�teill�??? Tai sitten itse asiassa se pieni
liike, jonka MUUT kappaleet(planeetat) auringolle aiheuttavat, aikaansaavat
kaasun liikehdinn�n auringon pinnalla?

S�teilyh�n johtuu konkreettisesti atomiemissiosta(elektronit l�hemm�s
ydint�), ja se aiheuttaa my�s keskeiskiihtyvyyden KOKO SUURTA s�teilij��
kohden...

Mutta seuraavaksi t�ll� samalla logiikalla voisin laskea t�htien
et�isyyksi�, ja VAROITUS, se ei ole yht� paljon perinteisi� tuloksia
antavaa...


Aki Karppinen

unread,
Oct 16, 2009, 1:53:48 PM10/16/09
to

"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hbaa02$i1v$1...@news.cc.tut.fi...

> Hyv� muistis��nt�:
> 60 = 6400/384000
> Siis kuun pinnalta n�ytt�� maapallo kolmioilla 1/30 eli 1cm 30cm:n
"k�dell�"
> mitattuna... Siis noin kaksi kertaa suuremmalta n�ytt�� maa kuun pinnalta
> kuin kuu maan pinnalta...

Jaa, siis itse asiassa samalla k�dell� mitattuna maapallo n�ytt�isi:

1/30= x/65
x= 65*1/30 = 2+ 1/6

Eli kun kuu n�ytti 0,6/65, niin kuu 2,167/65
Eli 3,6111-kertaa suuremmalta n�ytt� kuun pinnalla maa, kuin toistep�in!


0 new messages