Maailman rakenne PARILLA SANALLA!
Aki Karppinen
Kolmiulotteinen grid-asteikko massaparikkelille ja valolle, jossa kappaleet
joko liikkeess� tai levossa?!
Massa liikkeess�, tai nopeus sille m��ritettyn� on jo liikem��r�, ja sen
liikuttua ajassa ollaan jo tehossa, ja kun viel� lis�� aikaa, saadaan jonkin
prosessin kokonaisenergia! T�t�kin suuremmiksi aikapotensseiksi ER��T ilmi�t
menev�t, esim. energia 14.; Plancki 15.; hitausmomentti 16.; ja
"valos�hk�isyys" 17..
"Schr�dinger" on per�ti 29. aikaulottuvuus...
Eri tavoin vain liikutaan kolmiulotteisuudessa, ja VAIN eri tavat kombinoida
ja permutoida p�tki� valo- ja massailmi�it� aiheuttavat kaiken tiet�m�mme ja
tuntemamme?
Aki Karppinen
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hbadk2$juo$1...@news.cc.tut.fi...
> "Schr�dinger" on per�ti 29. aikaulottuvuus...
- Oikeastaan Schr�digerin kvanttimekaaninen yht�l� on VAIN "Planckin vakio"
toiseen jaettuna alalla, ja siin� vain aina hivenen eri tavoin, vuoroin aika
ja vuoroin pituus muuttujina erotellaan muita muuttujia ja vakioita...
Teoriassa Scr�dingerin yht�l� pit�isi siis kertoa ajalla ja ottaa
neli�juuri, ja saataisiin Planckki eli
h = Melektroni*velektroni*2*pi*Relektroni
h':ssa (Viiva h:n sakaran p��ll�) j�tet��n 2*pi pois...
h^2 voi kuvata er��nlaista "Pythagoraan kolmiota", jonka Planckin vakiota
k�sitelleess��n kokonaisuuksina saa...
My�s LIIKEM��R�N tai HITAUSMOMENTIN(ja oikestaan kaikki muutkin suureet) voi
ottaa samalla tavalla toiseen koroitettavaksi, jolloin esim.(hit.mom): J^2 =
t^32 = M^2*x^2*R^4
L�HES kaikki fysiikan suureet taulukoituna, l�yd�tte:
http://personal.inet.fi/koulu/karppi/aika_ulottuvuudet.htm
Ottamalla pois "aika_ulottuvuudet.thm" p��sette kotisivulleni, tai jos ei
niin toimi, korvatkaa se: index.htm:ll�...
Voi olla, ett� JOS ik�� tulee lis��, saan hivenen eri k�sityksen tiheyden,
kiihtyvyyden ja ajan suhteista, mutta VIEL� en n��, ett� niiss� olisi kyse
jotenkin ERI asiasta...
Esim. Jos kahteen saman kokoiseen kappaleeseen kohdistaa saman energian,
painavampi pysyy paikoillaan kauemmin(liikkuu v�hemm�n), eli TIHE�MPI!
Tiheys on siis suoraan verrannollinen aikaan... Ja kiihtyvyys on se, jona
VOIMAN k�ytt� kyseiseen kappaleeseen aikaansaa liikkeen, ja on sekin suoraan
verrannollista aikaa... Onko noiden v�lill� joku "kalibrointikerroin", en
ole varma, mutta ihan hyvin toimii kyll� 1:1:1 (a = t = Roo) ja aika
nimenomaan sekunteina...
Varmaan erikokoisilla el�imill� tuo "kalibrointikerroin" on erilainen -
riippuen olennon fyysisest� koosta...
Aki Karppinen
- Oikeastaan Schr�digerin kvanttimekaaninen yht�l� on VAIN "Planckin vakio"
toiseen jaettuna ajalla, ja siin� vain aina hivenen eri tavoin, vuoroin aika