Perustietoa lämpimän käyttöveden kierrosta?
Jarkko Setälä
taloyhti�mme l�mp�rempan viel� kesken ollessa alkoi kiinnostaa aihe,
jonka olemassaoloon t�rm�sin sattumalta t�ss� ryhm�ss�, mutta nyt siis
my�s k�yt�nn�ss�, niin kysymp� t�mm�ist�:
Miten toimii l�mpim�n k�ytt�veden kierto? Sen verta ymm�rsin, ett� sen
j�rki on siin�, ett� kun l�mmin k�ytt�vesi kiert��, sit� voidaan
kuljettaa melko kauaskin l�mm�njakohuoneesta niin, ettei kuuman veden
tuloa hanoihin tarvitse odottaa minuuttikaupalla, kun kuuma vesi on
koko ajan kohdalla. Mutta sitten niit� kysymyksi�?
- Onko l�mpim�n k�ytt�veden kierrossa aina pumppu "syd�men�", vai
toimiiko se itsest��n? Verkossahan on kuitenkin paine, niin miten se
pumppu sitten sen kierron saa aikaiseksi, kun vesi kuitenkin kulkee
putkessa tiettyyn suuntaan, l�mm�njaosta kohti hanojen putkenp�it�.
Ep�ilen, ett� pit�� olla pumppu, kun joku nimenomaan t�ss� ryhm�ss�
valitteli, ett� kierrossa on ongelmia, vaikka pumppu ainakin hurisee,
ja toisaalta, kun oman taloyhti�ni l�mp�remppa on kesken, kuumaa vett�
tulee hanoista, mutta luhtitalokaksioni saunaosaston
k�ytt�vesik�ytt�inen lattial�mmitys ei (ainakaan viel�) ole ruvennut
toimimaan. Mutta ehk� se sit, kun my�s tavallisten pattereiden
pumppuun pannaan virrat aikanaan ja samalla se k�ytt�veden kiertokin
muistetaan panna p��lle. :)
- Mihin kohtaan tuota kiertoa huushollien hanojen putkenp��t on
kytketty, eli tuleeko asuntojen hanojen l�helle vain yksi vaiko jopa
kaksi runkoputkea (meno ja paluu)? Jos vain yksi putki, miss� paluu
kenties menee?
- Ent� tuo saunaosaston k�ytt�vesik�ytt�inen lattial�mp�, miten siin�
tuo kierto on toteutettu, ett� se pysyy kuumana silloin, kun
k�ytt�vesi on kuumaa (ja kierto p��ll�)?
---Jacke---
Petri Nurminen
"Jarkko Set�l�" <jar...@eiroskaa.setala.fi> kirjoitti viestiss�:
> - Onko l�mpim�n k�ytt�veden kierrossa aina pumppu "syd�men�", vai
Kyll� se pumpun vaatii.
> k�ytt�vesik�ytt�inen lattial�mmitys ei (ainakaan viel�) ole ruvennut
> toimimaan. Mutta ehk� se sit, kun my�s tavallisten pattereiden
> pumppuun pannaan virrat aikanaan ja samalla se k�ytt�veden kiertokin
> muistetaan panna p��lle. :)
Noin se on , jollei pumppu ole p��ll� niin l�mmin k�ytt�vesi ei kierr� edes
lattial�mmitysputkissa.
Suljettuun j�rjestelm��n (ei k�ytt�vesi) on mahdollista saada kierto
toimimaan my�s ilman pumppua kun vaan putket ovat riitt�v�n suuret ja
korkeuseroa riitt�v�sti. T�ll�im kierto perustuu siihen, ett� kuuma vesi
kevyemp�n� nousee yl�s ja l�mp�ns� luovuttanut j��htynyt vesi laskee alas.
Mys� tuossa systeemiss� tarvitaan kierto, eli tulo ja paluuputket.
>
> - Mihin kohtaan tuota kiertoa huushollien hanojen putkenp��t on
> kytketty, eli tuleeko asuntojen hanojen l�helle vain yksi vaiko jopa
> kaksi runkoputkea (meno ja paluu)? Jos vain yksi putki, miss� paluu
> kenties menee?
Yleens� asunnossa on n�ht�viss� vain yksi l�mminveiputki joka on yhditetty
l�mpiv�n veden kiertoon metrin parin p��ss� hanasta.
>
> - Ent� tuo saunaosaston k�ytt�vesik�ytt�inen lattial�mp�, miten siin�
> tuo kierto on toteutettu, ett� se pysyy kuumana silloin, kun
> k�ytt�vesi on kuumaa (ja kierto p��ll�)?
Todenn�k�isimmin se on kytketty l�mpim�n k�ytt�veden kierron poistoputkeen.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
Rauno Veijola
> Miten toimii l�mpim�n k�ytt�veden kierto? Sen verta ymm�rsin, ett� sen
Ymm�rt��kseni periaate on, ett� sielt�, miss� kuumaa k�ytt�vett�
tehd��n, l�htee runkoputki kiertelem��n ymp�ri taloa ja p��tyy takaisin
samaan sekoittimeen. (Kuuma k�ytt�vesih�n tehd��n sekoittamalla tulevaa
kylm�� ja l�mmitetty� kuumaa vetta sopivassa suhteessa.) T�st�
runkoputkesta sitten poimitaan lyhyit� haaroja kaikkiin l�mpim�n veden
hanoihin. Idea on, ett� n�m� haarat ovat lyhyit�, jolloin haaraan
j��nytt� ja j��htynytt� vett� on v�h�n ja siis l�mmin vesi tulee liki
odottamatta hanaa avattua. Tuon runkoputken kiertoon toki tarvitaan pumppu.
> k�ytt�vesik�ytt�inen lattial�mmitys ei (ainakaan viel�) ole ruvennut
Oliskohan niin, ettei tuo k�ytt�vedenk��n kiertopumppu olis viel� p��ll�?
> toimimaan. Mutta ehk� se sit, kun my�s tavallisten pattereiden
> pumppuun pannaan virrat aikanaan ja samalla se k�ytt�veden kiertokin
> muistetaan panna p��lle. :)
Just, ymm�rt��kseni l�mmityspattereiden vedenkierrolla ja k�ytt�veden
kierrolla on varsin v�h�n tekemist� kesken��n.
> - Mihin kohtaan tuota kiertoa huushollien hanojen putkenp��t on
> kytketty, eli tuleeko asuntojen hanojen l�helle vain yksi vaiko jopa
> kaksi runkoputkea (meno ja paluu)? Jos vain yksi putki, miss� paluu
> kenties menee?
T�st� mulla ei ole juurikaan muuta k�sityst�, kuin ett� runkoputken
kierto pit�� jotenkin j�rjest�� ja saada hanakohtaiset haarat
lyhyehk�iksi. Paluun reitti varmaankin riippuu talon muodosta ja siit�,
miten monta kiertopiiri� taloon putkitetaan.
> - Ent� tuo saunaosaston k�ytt�vesik�ytt�inen lattial�mp�, miten siin�
> tuo kierto on toteutettu, ett� se pysyy kuumana silloin, kun
> k�ytt�vesi on kuumaa (ja kierto p��ll�)?
Lattian putkien kierto lienee osa runkoputkea. Tai ehk� oma kiertopiirins�.
Paremmin ymm�rt�v�t tarvittaessa korjaatkoot,
Rane
l
Rauno Veijola <rauno....@elisanet.fi> wrote:
> Ymm�rt��kseni periaate on, ett� sielt�, miss� kuumaa k�ytt�vett�
> tehd��n, l�htee runkoputki kiertelem��n ymp�ri taloa ja p��tyy takaisin
> samaan sekoittimeen. (Kuuma k�ytt�vesih�n tehd��n sekoittamalla tulevaa
> kylm�� ja l�mmitetty� kuumaa vetta sopivassa suhteessa.) T�st�
> runkoputkesta sitten poimitaan lyhyit� haaroja kaikkiin l�mpim�n veden
> hanoihin. Idea on, ett� n�m� haarat ovat lyhyit�, jolloin haaraan
> j��nytt� ja j��htynytt� vett� on v�h�n ja siis l�mmin vesi tulee liki
> odottamatta hanaa avattua. Tuon runkoputken kiertoon toki tarvitaan pumppu.
Meill� on (40-luvun omakotitalo "mummonm�kki") s�hk�k�ytt�isen boilerin
kanssa yksinkertaisempi systeemi. Paine tulee vesijohtoverkosta, mit��n
pumppua ei tiet��kseni ole. Tai sitten on boilerin sis�ll� mutta aivan
��net�n se ainakin on. Putkia l�htee tasan kaksi, yksi kylm� ja toinen
boilerin kautta l�mmitetty. N�ist� on haaroitettu kolmeen vesipisteeseen
joista viimeinen pelkk� kylm�. Paluu tulee samoja putkia pitkin ja
boilerin pohjasta venttiilin kautta kaivoon jos ja kun haluaa tyhjent��
boilerin vaikka pidempiaikaista poissaoloa varten.
Lu-lu
> Miten toimii l�mpim�n k�ytt�veden kierto?
sekoituskalusteelle (= "hana") menee (siis = tarttee menn�)
normaalisti v�hint�ns kaks' (2) putkea. yks kylm�vesi- ja yks
l�mminvesiputki
jos
matka b(r)oilerilta hanalle on pitk� (ja vaikka se ois' lyhytkin)
niin sillon kun l�mmint� vett� ei v�hh��n aikaan k�ytet�, niin se
l�mmin vesi j�� seisomaan sinne putkeensa ja j��htyy,
jollonkas
siit� l�mminvesiputkestakin tulee vett� taas uudelleen hanasta
laskettaessa aluksi sen koko putken tilavuuden verran vain
j��htynytt�, "kylm��" vett�
TOLLATTEN "ep�kohdan"
poistamiseksi asennetaan l�mminvesiputken RINNALLE sitten
l�mpim�nvedenKIERTOputki, jonka toinen p�� liitet��n l�mpim�n
veden putkeen l�hell� kaikkein et�isint� k�ytt�pistett� (= hanaa)
ja toinen p�� liitet��n b(r)oileriin menev��n ("sy�tt�v��n")
kylm�vesiputkeen, tai
b(r)oileriin liittyv��n l�mpim�nk�ytt�vedensekoitusventtiiliryhm��n
mik�li siin� on mainitulle kiertovedelle passeli yhde (- ja yleens� on)
l�mpim�nk�ytt�vedenkiertopumppu asennetaan (sijoitetaan)
edell� mainittuun KIERTOputkeen siten, ett� se lykkii putkessa
olevaa vett� hissuksiin (= enint��n 0,5 m/s vauhdilla) hanalta
b(r)oileriin p�in
tuolloin l�mmin vesi virtaa jatkuvasti sit� omaa putkeaan pitkin
broilerilta sekoituskalusteelle, sek� mainittua kiertoputkea pitkin
taas takaisin b(r)oilerin sekoitusventtiiliryhm��n, joka
- mik�li niin tarvitaan - sekoittaa
kierrossa ehk� jo hieman j��htyneeseen "l�mpim��n"veteen
broilerista hieman lis�� "uutta" l�mmint� vett�
ja lykk��
luonnollisesti vastaavan osan kierrossa jo j��htyneest� vedest�
takaisin sinne b(r)oileriin (uudelleen)l�mpi�m��n
n�in on l�mminvesiputki alati t�ynn� l�mmint� vett�, jollonkas
l�mminvesihanasta saadaan avattaessa melkein heti l�mmint� vett�,
eik� siis tartte oottaa m��r�ysten sallimaa (max) kymment� (10)
sekuntia
lorisuttamalla ekaks' hukkaan putkemitalla
l�mminvesiputkessa seisoskellessa j��htym��n jo ehtinytt� vett�
tahi vain ns. "en�� hiukan haaleaa?" vett�
mik�li
pitki� l�mminvesiputkihaaroja menee useille eri vesikalusteille
voidaan my�s l�mpim�nk�ytt�vedenkiertovesiputki haaroittaa
vastaavasti
ja
molemmat (= kaikki ! - siis my�s kylm�vesi-) putket on aina
l�mp�eristett�v� hyvin (mit� seikkaa ei takavuosina yleisesti
juuri ymm�rretty ... eiv�tk� jotkut ymm�rr� kai viel�k��n ... )
l
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote:
> molemmat (= kaikki ! - siis my�s kylm�vesi-) putket on aina
> l�mp�eristett�v� hyvin (mit� seikkaa ei takavuosina yleisesti
> juuri ymm�rretty ... eiv�tk� jotkut ymm�rr� kai viel�k��n ... )
Pintaanhan nuo nyky��n putkiremonttien yhteydess� vedet��n. Korkeintaan
kipsilevykotelo p��lle, l�hi�kerrostaloissa ei sit�k��n :)
Lu-lu
> Pintaanhan nuo nyky��n putkiremonttien yhteydess� vedet��n.
> Korkeintaan kipsilevykotelo p��lle, l�hi�kerrostaloissa ei sit�k��n :)
so ? ... and what's your point ?
putkien
sijoitus (= asennuspaikka) kun ei poista (eik� ees' v�henn�)
rakentamism��r�ysten nykyisin vaatimaa putkien erist�mist�
eli
kuvittelitko (m��r�yksi� tuntemattomana) ehk� niin ?
do it yourself ? ... but do it RIGHT !
Jarkko Suomela
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:SyFsm.17419$La7....@uutiset.elisa.fi...
Niin, kyll� ne siell� gyproc-kotelon sis�ll�kin on eristetty. V�hent��s se
sen verran ett� ainoa miss� ei eristet� on kylpyhuoneessa n�kyville j��v�t
putket.
Markus Sadeniemi
vesimittari, jonka perusteella laskutetaan veden k�yt�st�.
Yll�tyksekseni huomasin, ett� mittari mittaa vain kylm��
vett� vaikka kuuma vesi tietysti maksaa talolle enemm�n.
Onko t�m� normaali systeemi? Kuuman veden kierron vuoksi
kulutuksen mittaaminen vaatisi ilmeisesti kiertoon menev�n
ja kierrosta tulevan veden erotuksen mittaamista. Onko t�m�
niin vaikeaa ja kallista, ett� sit� ei kannata tehd�?
Markus Sadeniemi
Fuji
news:H84tm.17955$La7....@uutiset.elisa.fi:
> Muutin jokin aika sitten taloon, jossa on asuntokohtainen
> vesimittari, jonka perusteella laskutetaan veden k�yt�st�.
>
> Yll�tyksekseni huomasin, ett� mittari mittaa vain kylm��
> vett� vaikka kuuma vesi tietysti maksaa talolle enemm�n.
>
> Onko t�m� normaali systeemi?
En tied� onko normaali, mutta ainakin typer�. Tuossahan on piheille
mahdollisuus s��st�� omia rahojaan. Pesu- ja pyykkikone kuumaan veteen,
kylvyn voi t�ytt�� kuumalla ja kylpe� kun sen on kylliksi j��htynyt, vessan
voi huuhdella bideehanasta kuumalla vedell� jne.