Makuuhuoneessa p�rr�� Amcor-niminen j��hdytin. Iltaisin kun k�ytt�� sit� 2-3
tuntia l�mp�tila laskee 27 --> 22 C ja pysyy siin� 3-5 tuntia. �isin ei
kannata pit�� p��ll� koska on liian ��nek�s ja poistoputki pit�� vied�
ikkunasta ulos mik� tuo katumelun sis�lle. Kiinte�t j��hdyttimet ovat t�ss�
mieless� paljon parempia. Ovat hiljaisia eik� poistoputkea ole.
> Makuuhuoneessa p�rr�� Amcor-niminen j��hdytin. Iltaisin kun k�ytt�� sit�
> 2-3 tuntia l�mp�tila laskee 27 --> 22 C ja pysyy siin� 3-5 tuntia. �isin
> ei
Mielenkiintoinen ilmi� sin�ll��n. N�in maalaisj�rjell� kun ajattelee niin
kuvittelen, ett� l�mp�tila alkaisi j��hdytyksen loputtua tasaisesti
v�hitellen nousemaan jos ulkona on l�mpim�mp�� kuin sis�ll�. Mutta ett�
pysyy jopa viisikin tuntia 22 asteessa ja sitten vasta alkaa nousta.
>> ett� y�aikaan niit� ei voi pit�� p��ll�. Tarkoitus olisikin viilent��
>> huone illan mittaan sopivan viile�ksi ennen nukkumaan menoa.
>
> Makuuhuoneessa p�rr�� Amcor-niminen j��hdytin. Iltaisin kun k�ytt�� sit� 2-3
> tuntia l�mp�tila laskee 27 --> 22 C ja pysyy siin� 3-5 tuntia. �isin ei
> kannata pit�� p��ll� koska on liian ��nek�s ja poistoputki pit�� vied�
> ikkunasta ulos mik� tuo katumelun sis�lle. Kiinte�t j��hdyttimet ovat t�ss�
> mieless� paljon parempia. Ovat hiljaisia eik� poistoputkea ole.
En muista mink� merkkinen meill� oli, mutta oleellista on erist�� sek�
se poistoputki ja ikkuna josta se menee ulos. Mahdollisimman lyhyt letku
on paras. Itse nostin koneen ikkunan korkeudelle ja vaihdoin ulomman
ikkunan kovalevyst� ja telttapatjasta tehtyyn viritykseen. Postoputkea
ei ollut siis lopulta lainkaan. Aikaisemmin oli metrin verran
poistoputkea esill� ja huonetta ei saanut kovin viile�ksi ennen kuin
siihen putkeen kietoi pyyhett� tms eristeeksi.
Ikkunan korkeudelle korotetusta koneesta oli my�s se etu, ett� sen alle
saattoi laittaa 50 l astian kondenssivedelle...
Miksik�h�n suomessa ei ole niit� maailmalla niin yleisi� suoraan
ikkuna-aukkoon tulevia j��hdyttimi�? En ole n�hnyt sellaista miss��n
myynniss�. Senh�n saisi jopa itse asentaa, koska j��hdytysaineisiin ei
tarvitse kajota.
++MStr
Luultavasti t��ll� on vain niin v�h�n aikaa siit� kun on keksitty,
ett� k�mp�ss� voi olla liian kuuma.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
> Miksik�h�n suomessa ei ole niit� maailmalla niin yleisi� suoraan
> ikkuna-aukkoon tulevia j��hdyttimi�? En ole n�hnyt sellaista miss��n
> myynniss�. Senh�n saisi jopa itse asentaa, koska j��hdytysaineisiin ei
> tarvitse kajota.
Yleens�h�n nuo on tehty anglosaksisissa maissa tavallisiin "sash window"
ratkaisuihin, jotka ovat Suomen talvioloissa harvinaisia. En ole viel�
n�hnyt sellaista mallia jonka saisi j�rkev�sti toimimaan t��ll� p�in
tavallisessa kapea-ja-korkea tuuletusikkunassa.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Ne yleens� selv�sti n�kyv�t ulosp�in ikkunasta poikkeavana rakenteena, joten
jos laitteen l�yt�� niin ennen asunnuspuuhia kannattaa selvitt�� tarvitseeko
asennus rakennuslupaa tms. Veikkaan ett� Suomessa homma helposti tyss��
t�h�n rakennuksen julkisivun muuttumiseen. Tai pahimmillaan lupa voi kaatua
jopa aika tarkasti s��nneltyjen ikkunapinta-alojen muuttumiseen.
K�sitt��kseni my�s ovat tarkoitettu l�hinn� tilanteeseen jossa aina on
ulkona suhtkot l�mmint�. Voivat olla talviaikaan aikamoisia l�mm�nhukkaajia
rakenteensa takia.
Itsell�ni on siirrett�v� kaksiosainen laite, merkki muistaakseni Olimpia
Splendid, kai italialainen v�rkki. Ulkoyksikk� on parvekkeella, taipuisat
letkut ovat irroitettavissa ty�kaluilla ilman kylm�ainet�it�, ja menev�t n.
30x50mm rei�st� sein�n l�pi. Kompressori on sis�yksik�ss�, joten on
��nekk��mpi kuin tyypillinen kiinte�sti asennettava laite, mutta laitteen
tasainen k�ynti��ni h�iritsee ainakin minua selv�sti v�hemm�n kuin muualta
tuttu Panasonicin kiinte�sti asennettu invertterilaite jonka sis�yksikk�
jatkuvasti kiihdytt�� tai hidastaa puhallusnopeuttaan ja jonka k�ynti��nen
jatkuva muuttuminen tuntuu hyvin �rsytt�v�lt�.
Min� olen aika skeptinen ratkaisuihin joissa yhdest� putkesta vain
puhalletaan kuumaa ilmaa ulos ikkunan tms kautta, ilman ett� laitteelle
tulisi my�s korvausilmaa toista putkea pitkin. 1-putkisen v�rkin kyseess�
ollen jostain tulee sis�lle vastaava m��r� korvausilmaa, ja jos se
korvausilma sekoittuu huoneilmaan, niin se pit�isi minusta ainakin saada
otettua varjon puolelta, koska tulo- ja poistoilman l�mp�tilaero (josta osa
tulee laitteen tuottamasta hukkal�mm�st�) k�sitt��kseni m��r�� voiko
tuollainen laite oikeasti j��hdytt�� mit��n. Voihan laitteen kyljest� tuntua
kylm� ilmavirtaus, mutta se ei viel� ole koko totuus -saman "viile� tunne"-
efektin saa aikaan kun avaa j��kaapin oven, vaikkei sill�k��n asuntoa
j��hdytet�.
--
TiN
Kun tuohon ep�olennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, ett� kun tiedet��n j�rjestelm�n aikavakio, niin aina
jokaisen aikavakion j�lkeen on l�mp�tila l�hentynyt loppuarvoaan 63
prosentilla. Eli tuo l�mp�tilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos nyt ei
tietty porrastettuakaan.
Jarmo
Yksi siirrettävä tai oikeammin itse asennettava systeemi on
pikaliittimillä varustettu tavallinen ilmalämpöpumppu. NÄyttää olevan
esim Ultimatessa alk 398, tosin ON-OFF malli, invertteri alkaen 748.
Näyttää sitten olevan letkut ja telineet eri hintaan..
On asennettavissa reiästä ulos, ulkoyksikkö esim parvekkeelle. Mutta
tuskin pikaliittimet toimii montaa kertaa. Toinen ongelma on se, että
ulkoyksikkö voi olla vaikea tai mahdoton piilottaa. Jos esim 5 m
putkilla saisi vietyä partsille, olisi toimivampi kuin ulospuhaltavat.
Ilmaputkelliset mallien kanssa kannattaa tosiaan eristää putki,
tiivistää ikkuna, ja jos mahdollsita vetää toinen putki korvausilmalle
vaikka kauempaa kämpästä sen kuumemman syylarin ottoilmalle. Silloin
makuuhuoneeseen ei tule niin paljoa kuumaa ilmaa muualta, ja laitteen
lämmitysteho pienenee.
Totta. Se olisi "tasaista" vain mik�li mitatun tilan ulkol�mp�tila pysyisi
koko ajan tarkalleen samana ja l�mm�n kulkeutumiseen muualle ei vaikuttaisi
esim. huoneen oven avaaminen.
Siihen koska l�mp�tila olisi taasen sama kuin ulkol�mp�tila vaikuttavat
tietysti mm. viilennetyn tilan eristeet yms. Jos on hyvin eritetty huone
niin se l�mpenee hitaammin kuin huonosti eristetty huone.
- - -
>On asennettavissa rei�st� ulos, ulkoyksikk� esim parvekkeelle. Mutta
>tuskin pikaliittimet toimii montaa kertaa.
Kyll� nuo pikaliittimet toimivat varmasti satoja ellei jopa tuhansia kertoja
mutta ongelma on siin�, ett� joka kerta kun liitoksen avaat p��see pieni
m��r� kylm�ainetta pois j�rjestelm�st� ja j�rjestelm�n hy�tysuhde heikkenee.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi
Jos "tasaista" tarkoittaa lineaarista muutosta x astetta per aikayksikk�,
niin se ymm�rt��kseni edellytt�isi vakio l�mp�tilaeroa, ei vakio
ulkol�mp�tilaa, ja l�mm�n siirtymist� vain johtumalla. Koska sis�tilan
l�mmetess� ero pienenee, niin periaatteessa p��dyt��n tuohon
eksponentiaaliseen hidastuvaan muutokseen. K�yt�nn�ss� l�mpenemiseen
vaikuttaa niin moni ilmi�, ett� menee teoretisoinniksi. En jaksa (josko
osaisinkaan) nyt mietti� esim. s�teilem�ll� siirtyv�n l�mm�n nopeuksia,
mutta mielikuvani on ett� siihen liittyy jokin l�mp�tilan nelj�s potenssi,
ja tietysti auringonpaisteen osuminen ikkunaan/seiniin/jne. Lis�ksi
j��hdytetyss� huonetilassa olevat kylm�laitteet (j��kaappi jne) tuottavat
hukkal�mp�� sit� enemm�n mit� korkeampi huonel�mp�tila on. Toisaalta tilassa
oleskelevat ihmiset ilmeisesti tuottavat (samalla tavoin koko ajan sohvalla
r�hn�tt�ess��n) ilmeisesti vakiotehon, samoin r�hn�tt�j�n katselema telkka
jne. L�mp�tilaero ulko"ilmaan" ei sek��n ole vakio joka suunnassa,
ajatuksena voi verrata esimerkiksi kivitalon koko p�iv�n varjossa ollutta
sein�� (vastannee aika likelle ilman l�mp�tilaa) siihen sein��n, johon
aurinko on juuri mollottanut t�ysill� monta tuntia. Siit� kuumasta
sein�st�kin l�mp� pakenee osaksi ulkoilmaan, illan viiletess� aina vain
nopeammin, ja osaksi sein�n eristeiden l�pi sis�lle huoneeseen. My�s
ilmanvaihto vaikuttaa vaikkei ovia ja ikkunoita availtaisikaan.
--
TiN
Jep. Muistelen jonkun 2-osaisen siirrettävän laitteen spekseissä
olleen 10 avaus- ja sulkusykliä ennen kylmäaineen vaihtoa tai
tarkastusta. Kyllähän sekin olisi useimmille 10 vuoden tarve, eikä nuo
halvat vehkeet sen kauempaa taida kestää muutenkaan. Ainakin Ultimaten
vehkeissä oli vain 4 m putket, veikkaan, että loppuvat kesken
useimmissa kämpissä tilapäiskäytössä. Ehkä kysymällä saa pidemmätkin,
tosin täyttömäärääkin pitäisi sitten nostaa, jos laittaa tarpeeksi
paljon putkea.
Periaatteessa Tukesin mukaan pikaliittimenkin asentaminen on
luvanvaraista työtä, mutta kait sen liittimen asentaminen on niin
helppoa, ettei siihen oikeasti mitään kylmäainediplomia tarvita:-).
Totta, ett� lepotilassa keskipainoinen ihminen tuotta noin 60W l�mp��.
L�mm�n siirtyminen rakenteiden l�pi pystyt��n laskemaan helposti ja tarkasti
kun tiedet��n rakenteen LambraN tai Lamdra20 josta pystyt��n laskemaan
teoreettinen LambraN.
>Periaatteessa Tukesin mukaan pikaliittimenkin asentaminen on
>luvanvaraista ty�t�, mutta kait sen liittimen asentaminen on niin
>helppoa, ettei siihen oikeasti mit��n kylm�ainediplomia tarvita:-).
Noin on, tai ainakin minulta asentaminen onnistui.
>> Jos "tasaista" tarkoittaa lineaarista muutosta x astetta per aikayksikk�,
>> niin se ymm�rt��kseni edellytt�isi vakio l�mp�tilaeroa, ei vakio
> Totta, ett� lepotilassa keskipainoinen ihminen tuotta noin 60W l�mp��.
>
Watti kiloa kohden k�ytet��n usein laskennassa eli se kyll� haarukassa.
Mutta tuossa olet hakoteill�, ett� tuo tasainen l�mp�tilan nousu vaatisi
ulkol�mp�tilan pysymist� tarkalleen samana. Homma on niin kuin Timo asian
kertoi eli tasainen (jonka min�kin ymm�rr�n lineaarisena) l�mp�tilan muutos
vaatii vakiona pysyv�n l�mp�tilaeron. Timo toi my�s esim. tuon huoneessa
olevan j��kaapin vaikutuksen esille, joka muuttaa hieman aikavakiota, koska
l�mmitt�� enemm�n l�mpim�ss�.
Esimerkiksi tuosta kahdeksannen kysymyksen kaavasta saat aiheeseen hieman
k�tt� pidemp��n: http://cs.stadia.fi/~lehtk/Matematiikka/mtia17.htm
My�s tuossa puhutaan l�mp�tilan tasaantumisen aikavakiosta:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtek/opiskelu/kurssit/yfys1/luennot/YFYS1_labs_week5.pdf
Ja tuolla on l�mp�anturin toiminta nopeudesta (t�ysin sama analogia kuin
l�mm�n siirtymisess� sein�n l�pi):
http://pyryharakka2.ajatukseni.net/2008/09/05/
Kannattaa lukaista my�s tuo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi
Voi tuota itsekin konkretisoida esim. veden l�mmitt�misell� tai
j��hdytt�misell�, mutta itse hellit�n t�m�n nyt... :)
Jos olet tuon sanomasi kannalla, niin perustelut kelpaavat: "Se olisi
"tasaista" vain mik�li mitatun tilan ulkol�mp�tila pysyisi koko ajan
tarkalleen samana ja l�mm�n kulkeutumiseen muualle ei vaikuttaisi esim.
huoneen oven avaaminen."
Jarmo
> Min� olen aika skeptinen ratkaisuihin joissa yhdest� putkesta vain
> puhalletaan kuumaa ilmaa ulos ikkunan tms kautta, ilman ett� laitteelle
> tulisi my�s korvausilmaa toista putkea pitkin. 1-putkisen v�rkin
> kyseess� ollen jostain tulee sis�lle vastaava m��r� korvausilmaa, ja jos
> se korvausilma sekoittuu huoneilmaan, niin se pit�isi minusta ainakin
> saada otettua varjon puolelta, koska tulo- ja poistoilman l�mp�tilaero
> (josta osa tulee laitteen tuottamasta hukkal�mm�st�) k�sitt��kseni
> m��r�� voiko tuollainen laite oikeasti j��hdytt�� mit��n. Voihan
> laitteen kyljest� tuntua kylm� ilmavirtaus, mutta se ei viel� ole koko
> totuus -saman "viile� tunne"- efektin saa aikaan kun avaa j��kaapin
> oven, vaikkei sill�k��n asuntoa j��hdytet�.
Jos j��kaapin selk�puoli on ulkona, niin kyll� viilent��. Se
ilmastointilaitteen puhaltama ilma on selv�sti kuumempaa kuin
ulkoilma, joten sis��n tuleva ilma ei riit� kumoamaan
viilennyst�. Tietysti hallittu sis��ntulo voi parantaa laitteen
toimintaa.
Jostainhan se ilma pit�� sis��n tulla. Jos se tulee samalta
puolelta kuin laite, niin se yleens� tulee etel�n puolelta, koska
etel�n puolella noita laitteita yleens� k�ytet��n.
Osmo
Jep :-)
N�in asennettuja j��kaappeja ei vaan ole kovin monessa asunnossa.
> ilmastointilaitteen puhaltama ilma on selv�sti kuumempaa kuin ulkoilma,
> joten sis��n tuleva ilma ei riit� kumoamaan viilennyst�. Tietysti
> hallittu sis��ntulo voi parantaa laitteen toimintaa.
>
"Selv�sti kuumempaa" pit�� kattaa my�s laitteen ottama esim. 2 kW luokkaa
oleva s�hk�teho, ennen kuin todellista j��hdytyst� tapahtuu. Jos korvausilma
tulee auringon puolelta, se saattaa olla huomattavasti l�mpim�mp�� kuin
asunnon sis�ilma. T�m� sy� silloin laitteen tuottamaa hy�ty�.
> Jostainhan se ilma pit�� sis��n tulla. Jos se tulee samalta puolelta kuin
> laite, niin se yleens� tulee etel�n puolelta, koska etel�n puolella noita
> laitteita yleens� k�ytet��n.
>
Her�� kysymys, onko t�m� aina j�rkev��? Jos laite sijoitettaisiinkin varjon
puolella olevaan huoneeseen, tai siis ainakin korvausilma tulisi sielt�,
j��hdytysvaikutus olisi parempi. Jos laite kuitenkin pystyy puhaltimellaan
vatkaamaan asunnon sis�ll� olevan ilman liikkeeseen, ei sijoitus varjon
puolelle v�ltt�m�tt� olisi ihan kuollut idea. Laitteen sijoituspaikallahan
oikeastaan on merkityst� vasta sitten, kun laite ei sekoita huoneilmaa ja
ulkoilmaa, vaan laitteelle tuodaan kuuman puolen kennon l�pi puhallettava
ilma omalla putkellaan. Olettaen tietenkin, ett� laite on teholtaan riitt�v�
muuhunkin kuin yhden huoneen j��hdytykseen.
--
TiN
Tasaista on kirjoituksessani sitaateissta tietyst� syyst� - eli en tarkoita
tasaisella suoraviivaista.
Miksi pit�isi tuoda ilmaa sis��n? Sama juttu kuin v�itt�isi, ett�
j��kaappiin pit�� tuoda kylm�� ilmaa poistetun l�mm�n tilalle.
Jos laitteessa ei ole erillist� ulkoyksikk��, niin laitteen on
poistettava l�mp� ulos puhaltamansa ilman mukana. Tilalle tulee
tietysti korvausilmaa jostain, muuten taloon tulisi tyhji� :-)
J��kaapissa ja "oikeassa" ilmal�mp�pumpussa l�mm�n siirto
tapahtuu nesteell�, jolloin ilmaa ei tarvi vaihtaa.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lis�� vaseliinia, lis�� vaseliinia!'"
From-kent�n email-osoite on validi, siit� ei tarvitse poistaa mit��n.